Taloudellinen
tieto
2022
Sisäl
Katsaus vuoteen 
Hallituksen toimintakertomus
 Tilinpäätös
 Hallituksen esitys voitonjaosta
 Tilintarkastuskertomus
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 2
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätösKatsaus vuoteen 2022
Katsaus vuoteen 2022
Vuonna 2022 liiketoimintamme jatkoi
palautumistaan pandemiasta, mutta samalla
kohtasimme toisen kriisin Ukrainan sodan ja
Venäjän ilmatilan sulkeutumisen muodossa.
Matkustajamäärämme yli kolminkertaistui
edellisvuodesta ja oli 9,1 miljoonaa. Liikevaihtomme
kasvoi 2,4 miljardiin euroon (838,4 miljoonaa euroa)
ja vertailukelpoinen liiketulos oli -163,9 miljoonaa
euroa. Vertailukelpoinen liiketulos kuitenkin
nousi voitolliseksi vuoden kahdella viimeisellä
neljänneksellä, mikä kertoo sekä matkustuksen
elpymisestä että lukuisista toimista, joita olemme
tehneet kannattavuuden palauttamiseksi.
Asiakastyytyväisyytemme pysyi korkeana ja
nettosuositteluindeksi oli 40.
Vuotta 2022 leimasi Venäjän hyökkäys Ukrainaan
ja sitä seurannut Venäjän ilmatilan sulkeutuminen,
kun Venäjä vastasi sille asetettuihin sanktioihin
sulkemalla oman ilmatilansa eurooppalaisilta
lentoyhtiöiltä. Finnairille tämä tarkoitti
toimintaympäristön perustavanlaatuista muutosta,
joka vaati toiminnan aktiivista sopeuttamista ja
uuden strategian määrittelyä.
Vuoden 2022 alussa koronapandemian omikron-
aallon aiheuttamat sairauspoissaolot aiheuttivat
muutoksia lentoihimme. Samaan aikaan
valmistauduimme kuitenkin matkustusrajoitusten
jo alkaneeseen poistamiseen ja matkustuksen
voimakkaaseen palautumiseen kohti kesäkautta.
Paluukoulutimme pitkään lomautettuna
olleen lentohenkilökuntamme ja toimme
koneet pitkäaikaissäilytyksestä takaisin
lentotoimintaan. Julkistimme helmikuussa myös
200 miljoonan euron investointimme kaukolentojen
matkustuskokemukseen. Täysin uusi businessluokka,
uusi premium economy -matkustusluokka ja
uudistettu economyluokka tulevat vaiheittain
kaikkiin kaukoliikennekoneisiimme.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa johti
nopeasti Venäjän ilmatilan sulkeutumiseen,
mikä meille tarkoitti koko Aasian-liikenteemme
uudelleenarviointia. Peruimme suurimman osan
kesäkaudelle suunnitelluista Japanin lennoistamme,
sillä Venäjän ilmatilan kiertäminen pidentää
lentoaikaa Japaniin jopa 40 prosenttia. Jatkoimme
lentämistä Tokioon, Shanghaihin ja Souliin vahvan
rahtikysynnän tukemina. Kaakkois-Aasian ja Intian
lentoihin ilmatilan kiertäminen vaikuttaa vähemmän
kuin Japanin lentoihin, ja lentomme Bangkokiin,
Singaporeen ja Delhiin jatkuivat normaalisti.
Venäjän ilmatilan sulun vaikutusten vuoksi
suuntasimme verkostoamme uudelleen,
minkä lisäksi solmimme koneiden ja miehistön
ulosvuokraussopimukset British Airwaysin ja
Lufthansa Groupin Eurowings Discoverin kanssa.
Ulosvuokraukset mahdollistivat vajaakäytössä
olevien lentokoneiden hyödyntämisen ja toivat
työtä noin 500 finnairilaiselle. Lisäsimme lentoja
Delhiin ja aloitimme lennot Mumbaihin. Avasimme
uudet reitit Yhdysvaltojen Seattleen ja Dallasiin,
jotka molemmat ovat kumppanilentoyhtiöidemme
kotikenttiä. Kumppanien kautta saamme
jakeluvoimaa ja samalla pystymme tarjoamaan
asiakkaillemme kattavat jatkoyhteydet.
Kesä 2022 oli vilkkaan matkustuksen aikaa,
kun pandemian aikana patoutunut kysyntä
purkautui. Helsinki-Vantaan lentoaseman uudet
tilat tukivat kasvavien matkustajamäärien
sujuvaa liikkumista. Useat Euroopan lentoasemat
kärsivät resurssipulasta, mutta kotikenttämme
Helsinki-Vantaa toimi hyvin ja olimme Euroopan
verkostoyhtiöistä täsmällisimpien joukossa vilkkaan
kesäkauden aikana.
Syyskuussa julkistimme uuden strategiamme, joka
tähtää Finnairin kannattavuuden palauttamiseen
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 3
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätösKatsaus vuoteen 2022
Venäjän ilmatilasta riippumatta. Strategian
pääalueet ovat maantieteellisesti tasapainoisempi
verkosto ja erityisesti oneworld-kumppanien
hyödyntäminen, yksikkötuottojen vahvistaminen,
yksikkökustannusten pienentäminen ja
vastuullisuus. Tavoitteena on palauttaa Finnairin
kannattavuus pandemiaa edeltäneelle 5 prosentin
vertailukelpoiselle liikevoittotasolle vuoden 2024
puolivälistä lähtien.
Strategiatyön toteutus jatkui systemaattisesti
syksyn aikana. Aloitimme lennot kolmesta
pohjoismaisesta pääkaupungista Dohaan
yhteistyössä Qatar Airwaysin kanssa. Kevensimme
organisaatiotamme ja vähensimme noin 150
työpaikkaa globaalisti. Sovimme pitkäaikaisista
säästöistä useiden henkilöstöryhmien kanssa
ja aloitimme sopimusten uudelleenneuvottelut
toimittajiemme kanssa. Panostimme myynnin
tehostamiseen ja tuottojen optimointiin sekä
investoimme jakelun modernisointiin, mikä
tuotti erinomaisia tuloksia. Vuoden viimeisellä
neljänneksellä yksikkötuottomme (RASK) nousivat
25 prosenttia vuoden 2019 vastavaan ajanjaksoon
verrattuna. Vuoden 2022 koko suoran jakelumme
osuus nousi 64 prosenttiin, kun vuoden 2019
vastaava luku oli 40 prosenttia.
Vastuullisuustavoitteemme ovat ennallaan,
ja vuoden 2022 aikana panostimme
erityisesti uusiutuvien polttoaineiden käytön
lisäämiseen osallistumalla oneworld-allianssin
uusiutuvan polttoaineen tuleviin yhteisostoihin.
Tuimme työpaikkansa menettäneiden
uudelleentyöllistymistä kattavalla ohjelmalla.
Tuimme myös ukrainalaisia antamalla 95
prosentin alennuksen lentolipuista Helsinkiin useilla
Ukrainasta sotaa pakenevien käyttämillä reiteillä.
Matkustuskysyntä säilyi vahvana vuoden
toisella puoliskolla ja tämä näkyi niin varausten
määrässä kuin lentolippujen hintojen kehityksessä.
Poikkeuksellisen korkea lentopolttoaineen
hinta ja pitkät Aasian-reittien lentoajat rasittivat
kannattavuuttamme, mutta lukuisat toimet
myynnin tehostamiseksi ja tuottojen optimoimiseksi
tukivat yksikkötuottojamme. Loppuvuodesta
2022 Japani ja alkuvuodesta 2023 Kiina aukesivat
matkustukselle ja pandemian vaikutukset
toimintaamme ovat nyt jäämässä taakse.
Finnair täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Viimeiset
kolme vuotta ovat olleet raskaita finnairilaisille,
mutta tiimimme on näyttänyt kykynsä sopeutua
ja muuttua. Samalla tunne työmme ja Finnairin
merkityksellisyydestä on kantanut meitä eteenpäin.
Olemme ylpeitä pitkästä historiastamme ja
katseemme on tulevaisuudessa. Rakennamme
yhdessä entistä vahvempaa Finnairia, joka tarjoaa
suomalaisille yhteydet maailmalle myös seuraavan
sadan vuoden aikana.
Topi Manner,
Toimitusjohtaja
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 4
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätösKatsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toiminta-
kertomus
Liiketoimintamalli ja
toimintaympäristö
 Taloudellinen kehitys vuonna

 Rahoitusasema ja investoinnit
 Laivasto
 Strategian toteutus
 Taloudellinen kehitys
–
 Muu kuin taloudellinen kehitys

 Muutokset yhtiön johdossa
 Osakkeet ja osakkeenomistajat
 Riskienhallinta
 Merkittävät riskit ja
epävarmuustekijät
 Liiketoiminnan kausiluonteisuus
ja herkkyydet
 Tulevaisuuden näkymät
 Vaihtoehtoiset tunnusluvut
 Vaihtoehtoisten tunnuslukujen
täsmäytys
 Muut tunnusluvut
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 5
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus
Liiketoimintamalli ja
toimintaympäris
Finnair on Pohjois-Amerikan, Aasian ja Euroopan
väliseen matkustaja- ja rahtiliikenteeseen
erikoistunut verkostolentoyhtiö. Lisäksi se tarjoaa
matkapalveluja Aurinkomatkat-tuotemerkin alla.
Finnair Plus -kanta-asiakasohjelma kannustaa
asiakkaita sitoutumaan yhtiöön sekä tuottaa
arvokasta asiakastietoa. Se on noin 4 miljoonalla
jäsenellään yksi Suomen suurimmista kanta-
asiakasohjelmista. Jäsenmäärä on kasvanut
vuodesta 2017 alkaen yli 60 % ja kasvu jatkui
myös katsauskaudella huolimatta operatiivisesti
sekä markkinaympäristöltään haastavasta
vuodesta. Ohjelmassa on tällä hetkellä noin 150
yhteistyökumppania.
Finnair tekee tiiviimpää yhteistyötä muutamien
oneworld-kumppaniensa kanssa osallistumalla
Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä
toimivaan Siberian Joint Business (SJB)
-yhteishankkeeseen sekä Euroopan ja Pohjois-
Amerikan välisessä liikenteessä toimivaan Atlantic
Joint Business (AJB) -yhteishankkeeseen. Finnair
työskenteli yhdessä kumppaneidensa kanssa
varmistaakseen, että tehokkuutta tuottavat ja
asiakkaita hyödyttävät yhteishankkeet jatkuivat
normaalisti alentuneesta kapasiteetista ja
liikevaihdosta huolimatta. Finnairilla on myös
vuonna 2021 alkanut yhteishanke Juneyao
Airlinesin kanssa. Yhteishankkeella Finnair
vahvistaa sitoutumistaan Kiinaan yhtenä
strategisesti merkittävänä markkinana.
Finnairin liiketoimintaan vaikuttavat viereisessä
kuvassa listatut megatrendit. Ne tarjoavat lukuisia
uusia mahdollisuuksia, mutta myös lisäävät uusia
vaatimuksia liiketoiminnan harjoittamiselle.
Lue lisää Finnairin verkkosivuilta.
Vastuullisuuden kasvava merkitys
Teknologinen kehitys, verkkoyhteyksien merkityksen kasvu
ja digitalisaatio
Taloudellisen ja poliittisen painopisteen siirtyminen
Yhdysvalloista ja Euroopasta kehittyviin maihin
Kaupungistuminen
Finnairin liiketoimintaan vaikuttavat megatrendit
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 6
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
takaisinlainan jatkamisesta vuoteen 2025
asti. TyEL-takaisinlainaa lyhennetään kuuden
kuukauden välein kesäkuussa 2023 alkavin 100
miljoonan euron lyhennyksin. Vaikka yhtiö saavutti
tavoittelemansa pysyvät, vuotuiset n. 200 miljoonan
euron kustannussäästöt jo vuoteen 2022 mennessä,
se jatkoi työtään merkittävien kustannussäästöjen
saavuttamiseksi. Yhtiö käynnisti vuoden aikana
neuvottelut kaikkien keskeisten sidosryhmiensä
kanssa yksikkökustannusten alentamiseksi ja
kannattavuuden palauttamiseksi vuonna 2022
esitellyn uuden strategian mukaisesti.
Toimintaympäristö
vuonna 2022
COVID-19-pandemia vaikutti edelleen koko
globaaliin lentotoimialaan vuonna 2022 ja sen
vaikutus korostui erityisesti alkuvuonna, jolloin
omikronmuunnos heikensi selkeästi kysyntää
kaikilla markkinoilla. Vaikka matkustus Euroopan
sisällä ja Yhdysvaltoihin oli jo avautunut ja
Aasiassakin jotkut Finnairin markkinoista olivat
avautuneet tai avautuivat vuoden aikana, monet
maat Aasiassa ylläpitivät kuitenkin tiukkoja
matkustusrajoituksia lähes läpi koko vuoden,
millä oli huomattava vaikutus myös Finnairin
operoimaan kapasiteettiin erityisesti Aasian osalta.
Toinen Finnairin toimintaympäristöön vahvasti
vaikuttanut tekijä oli helmikuun lopussa alkanut
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Venäjän
ilmatila sulkeutui lähes samanaikaisesti EU:ssa
sijaitsevilta lentoyhtiöiltä sotaa seuranneiden
Venäjän vastapakotteiden takia, mikä johti
reitti- ja vuoroperuutuksiin Aasian-liikenteessä
sekä Venäjän-lentojen loppumiseen. Finnair
pystyi noin viikon tauon jälkeen jatkamaan
suurinta osaa Aasian-reiteistään jopa 40
prosenttia pidemmistä lentoreiteistä ja niiden
selvästi kasvaneista kuluista huolimatta vahvan
rahtikysynnän tukemana. Pandemian ja suljetun
Venäjän ilmatilan yhteisvaikutuksen takia vuoden
2022 Aasian-liikenteen kapasiteetti tarjotuilla
henkilökilometreillä mitattuna oli kuitenkin vain
noin 40 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
Vastaavat luvut olivat Euroopan-liikenteessä noin
80 prosenttia ja Pohjois-Amerikan-liikenteessä
jopa noin 165 prosenttia Finnairin siirrettyä
kapasiteettiansa muun muassa Pohjois-Amerikan-
reiteille.
Sodalla oli myös muita vaikutuksia Finnairin
liiketoimintaan, sillä se johti energiakriisiin ja
historiallisen korkeisiin polttoainehintoihin
sekä osittain siksi kiihtyvään inflaatioon, mikä
lisäsi toimintaympäristön epävarmuutta.
Toisaalta matkustusrajoituksien poistuttua
alkukesästä alkaen kysyntä Euroopan
sisäisessä liikenteessä sekä Pohjois-Amerikan-
liikenteessä oli vahvaa. Lisäksi kapasiteetti oli
rajallisempaa, mikä nosti markkinahintoja ja
Lentoliikenteeseen vaikuttavia ulkoisia tekijöitä
SESONGIT LOMA- JA
LIIKEMATKUSTUKSESSA
SÄÄ SEKÄ LUONNON-
KATASTROFIT, PANDE-
MIAT JA MUUT ULKOISET
SHOKIT
POLIITTINEN YMPÄRISTÖ
JA SÄÄNTELY
VALUUTTAKURSSIT
LENTOPETROLIN HINTA
MAAILMANTALOUDEN
SYKLIT
MUUTOKSET KULUTTAJIEN MIELTYMYKSISSÄ, MIELIKUVISSA,
OSTOTOTTUMUKSISSA JA DEMOGRAFIASSA
Finnairin liiketoiminta on luonteeltaan syklistä,
ja pitkän aikavälin megatrendien lisäksi siihen
vaikuttavat voimakkaasti viereisessä kuvassa
listatut ulkoiset tekijät.
Ulkoisista tekijöistä COVID-19-pandemia vaikutti
edelleen negatiivisesti Finnairin liiketoimintaan
vuonna 2022, koska matkustusrajoitukset
pysyivät monissa valtioissa voimassa erityisesti
vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Lisäksi
Ukrainan sotaa seuranneilla Venäjän ilmatilan
sulkemisella sekä poikkeuksellisen korkealla
polttoaineen hinnalla oli merkittävän haitallisia
vaikutuksia Finnairiin. Siksi yhtiö jatkoi toimintansa
sopeuttamista. Osa Finnairin henkilöstöstä oli
lomautettuna pitkin vuotta ja yhtiö joutui myös
vähentämään työpaikkoja globaalisti. Myös
muita merkittäviä kustannussopeutustoimia
jatkettiin matkustusrajoituksista ja suljetusta
Venäjän ilmatilasta aiheutuneiden rajallisempien
operaatioiden ja pidempien Aasian-reittien takia
tappioiden minimoimiseksi. Näillä toimenpiteillään
Finnair pyrki myös varmistamaan, että sen toiminta
on kustannustehokkaampaa, kun matkustus
jatkoi vaikeasta toimintaympäristöstä huolimatta
vaiheittaista elpymistä vuonna 2022.
Vuonna 2022 Finnair jatkoi rahoitusohjelmansa
toteuttamista nostamalla kokonaisuudessaan
Suomen valtion myöntämän 400 miljoonan euron
pääomalainan. Kassavarojensa ylläpitämiseksi
yhtiö sopi lisäksi 600 miljoonan euron TyEL-
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 7
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
paransi osaltaan matkustajatuottoja. Myös
Aasian-liikenteen markkinahinnat kehittyivät
hyvin positiivisesti vuoden toisella puoliskolla
erityisesti matkustusrajoituksista, globaalista
työvoimapulasta ja pidempien lentojen
operatiivisista haasteista johtuneen rajallisemman
kapasiteetin vuoksi. Finnairin Euroopan-
kohteiden ja Helsingin välinen reittilentomarkkina
tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna kasvoi
164,0 prosenttia (-14,1) vertailukaudesta. Finnairin
Aasian- ja Euroopan-kohteiden välisten suorien
reittien markkina kasvoi 71,7 prosenttia (-32,9)
vertailukaudesta ja Finnairin Pohjois-Amerikan-
ja Euroopan-kohteiden välisten suorien
reittien markkina kasvoi 109,6 prosenttia (17,2)
vertailukaudesta.
Aurinkomatkojen ulkomaan matkapakettien
kysyntä oli alkuvuonna heikompaa
omikronmuunnoksen vuoksi ja lisäksi esimerkiksi
Thaimaan matkustusrajoitukset heikensivät
kysyntää sekä johtivat oletettua useampiin
peruutuksiin. Kysynnän voimakas palautuminen
alkoi kuitenkin jo ensimmäisen vuosineljänneksen
lopulta ja vahva kysyntä jatkui koko loppuvuoden
ajan matkustusrajoitusten poistuttua Euroopan
kohteista vaiheittain toisen ja kolmannen
vuosineljänneksen aikana. Vahva kysyntä näkyi
selvästi kohonneina matkojen hintoina, joilla
pystyttiin kattamaan lisääntyneitä lentojen
polttoainekustannuksia sekä kohonneita
hotellikustannuksia. Kysyntä pysyi kohonneista
hinnoista huolimatta vahvana myös ns.
äkkilähtöjen osalta. Sen vuoksi Aurinkomatkat
lisäsi kapasiteettia suosituimpiin kohteisiinsa, kuten
Kreetalle ja Rodokselle. Myös kaupunkilomien
kysyntä jatkoi vahvaa kasvua. Ukrainan sodalla ei
ole ollut merkittävää vaikutusta pakettimatkojen
kysyntään.
COVID-19 ja Ukrainan sota vaikuttivat myös
globaaleihin rahtimarkkinoihin vuonna 2022,
koska niistä aiheutunut rahtikapasiteetin
puute hyödytti edelleen lentorahtia ja johti
vahvaan vaikkakin vuoden aikana asteittain
heikentyneeseen lentorahdin kysyntään.
Rahdin markkinahinnat laskivat vastaavasti
pysyen kuitenkin pandemiaa edeltänyttä aikaa
korkeammalla tasolla. Finnairin rahtiliikevaihto
nousi ennätyskorkeaksi vuonna 2022 sen
kasvaessa hieman vertailukaudesta ennen kaikkea
nousseen lentolukumäärän myötä. Vuonna 2021
merkittävän osan Finnairin rahtikapasiteetista
muodostaneet, pelkkää rahtia kuljettaneet
lennot oli vuonna 2022 pääosin korvattu rahtia
kuljettaneilla matkustajareittilennoilla vahvan
matkustajakysynnän mtä. Finnair arvioi
heikkenevän rahdin kysynnän jatkuvan myös
vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.
Euron jälkeen merkittävin Finnairin kuluvaluutta on
Yhdysvaltain dollari. Se vahvistui euroon nähden
12,3 prosenttia vertailukaudesta. Lentopetrolin
dollarihinta vuonna 2022 oli 80,3 prosenttia
korkeampi kuin vuotta aiemmin ja eurohinta
jopa 102,2 prosenttia korkeampi. Finnair suojaa
osittain polttoainehankintojaan ja keskeisiä
valuuttamääräisiä eriään, minkä vuoksi kurssi-
ja hintamuutokset eivät välity sellaisenaan
vuoden tulokseen. Polttoainesuojaustaso on ollut
pandemian aikana varsin matala, mutta sitä on
kuitenkin nostettu vuoden aikana ja päivitetyn
riskienhallintapolitiikan myötä keskimääräinen
suojausaste nousee edelleen vuoden 2023 aikana.
Vuonna 2022 Finnairin polttoainekulut nousivat
merkittävästi vertailukaudesta poikkeuksellisen
kalliin hinnan sekä toisaalta kasvaneen
kapasiteetin ja pidempien Aasian-lentoreittien
takia.
Venäjän ilmatilan sulkemisen ja polttoaineen
hinnan nousun pitkäaikaisten vaikutusten
vuoksi Finnairin liikevaihdon ja kannattavuuden
odotetaan paranevan strategiakaudella
hitaammin kuin 2021 tilinpäätöshetkellä arvioitiin.
Finnairin rahtiliikevaihto nousi
ennätyskorkeaksi vuonna 2022.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 8
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Yhteiskunnallisen arvon luonti
Mahdollistaa ihmisten, tavaroiden ja palveluiden
turvallisen ja vapaan liikkumisen
Lisätä ja vahvistaa kulttuurillista, sosiaalista
ja kaupallista vuorovaikutusta
Osallistua ja rohkaista poikkiteolliseen yhteistyöhön
Taloudelliset kerrannaisvaikutukset
suomalaiseen yhteiskuntaan
Kestävä kasvu
Luoda suoria ja epäsuoria työpaikkoja
( esim. turismi, kv-kauppa ja ulkomaiset investoinnit )
Etsiä uusia ratkaisuja perinteisen liiketoiminta-
mallimme ulkopuolelta tukemaan
toimintamme ydintä
Tuottaa lisäarvoa osakkeenomistajiemme sijoituksille
Kasvava brändiarvo
Tyytyväinen ja osaava henkilöstö
Tarjota tasa-arvoiset mahdollisuudet
koko henkilöstölle
Kehittää hyvää hallintomallia
Taata turvallinen ja terveellinen työpaikka
Työntekijöiden oikeuksien ja ihmisoikeuksien
tukeminen ja kunnioittaminen
Ympäristövaikutukset
Ilmapäästöt ( CO
2
ja muut kuin CO
2
)
Melupäästöt
Nestemäinen jäte ( jäänpoistonesteet )
Materiaalijäte
Inhimillinen
Osaava henkilöstö
Sosiaalinen ja henkinen
Toimittajat ja yhteistyökumppanit
Yhteishankkeet ( AJB / SJB / Juneyao )
ja allianssiyhteistyö
Jakelukanavat
Yhteiskuntasuhteet
Aineeton
Liikenne- ja ylilento-oikeudet
Asiakaspohja ja -tiedot
Laatusertifikaatit
Reittiverkosto
Brändi
Taloudellinen ja aineellinen
Oikaistu korollinen velka 2 618,4 milj.
Oma pääoma 410,7 milj.
80 koneen moderni ja tehokas laivasto
COOL Nordic Cargo -rahtiterminaali
Huoltokiinteistöt
Catering-kiinteistöt
Helsinki Hub
Luonnonvarat
Polttoaineen kulutus ( lento ja maa )
Kiinteistöjen energiankulutus
Vedenkäyttö
Hankitut tavarat
Raaka-aineiden ja materiaalien
käyttö
Pääomat VaikutuksetLiiketoiminta
Asiakaspalvelu ja tuotteet
Finnairin ja oneworldin globaali reittiverkosto
Matkustaja- ja rahtiliikenne
Lisäpalvelut
Pakettimatkat
Dynaamiset matkatuotteet
Tukipalvelut
Catering
Lentokoneiden huolto
Maahuolinta
Koulutus lenyhtiöille
ROHKEUS
YKSIN-
KERTAISTAMINEN
VÄLITTÄMINEN
YHDESSÄ
TYÖSKENTELY
Tarkoitus: Rikastutamme elämää luomalla yhteyksiä maailmaan
Yksikkö-
kustannusten
pienentäminen
Vastuullisuus
Tasapainoisempi
verkosto ja
laivaston
optimointi
Yksikkötuottojen
vahvistaminen
HENKILÖSTÖ
Strategia ja arvot
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 9
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Taloudellinen kehitys vuonna 2022
edelleen vertailukaudesta. Lisäksi Venäjän
ilmatilan sulku vaikutti negatiivisesti katsauskauden
lukuihin. Matkustajatuotot liikevaihdolla mitattuna
nousivat 306,5 prosenttia ja matkustajaliikenteen
kapasiteetti tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK)
mitattuna kasvoi 158,8 prosenttia vertailukaudesta.
Matkustajamäärä nousi 218,9 prosenttia ollen
9 095 800 matkustajaa. Liikenne myydyillä
henkilökilometreillä (RPK) mitattuna nousi 308,6
prosenttia ja matkustajakäyttöaste nousi 24,8
prosenttiyksikköä 67,6 prosenttiin. Raportoiduissa,
etäisyyteen perustuvissa liikenneluvuissa
ei huomioida Venäjän suljetusta ilmatilasta
Liikevaihto
Finnairin liikevaihto nousi vuodesta 2021,
jolloin COVID-19-vaikutukset olivat selvästi
voimakkaampia kuin 2022.
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä
(RASK) kasvoi 8,6 prosenttia ja oli 7,53 senttiä
(6,93). Parantunut RASK oli korkeampien
lentolippuhintojen ja parantuneen matkustaja-
käyttöasteen ansiota. Vertailukaudella
lennettiin selvästi enemmän pelkkää rahtia
kuljettaneita lentoja, jotka eivät kerrytä tarjottuja
henkilökilometrejä. Siksi niillä on yksikkötuottoja
parantava vaikutus.
Matkustajatuotot
COVID-19-pandemian ja tiukkojen matkustus-
rajoitusten negatiivinen vaikutus erityisesti vuoden
2022 ensimmäisellä puoliskolla näkyi yhä selvästi
matkustajaliikenneluvuissa, vaikka luvut paranivat
aiheutuneita pidempiä lentoreittejä, koska ne ovat
isoympyräetäisyyteen pohjautuvia lukuja.
Aasian-liikenteessä Finnair operoi
pandemiavaikutusten takia yhä vähäisen
määrän reittilentoja. Lisäksi Finnair perui Venäjän
suljetun ilmatilan vuoksi lukuisia Aasian-lentoja
maaliskuussa, vaikka yhtiö pystyi jatkamaan
suurinta osaa lennoista lentämällä pidempiä
reittejä. Reittilentoja operoitiin kuitenkin
vertailukautta selvästi enemmän matkustuksen
avauduttua vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä
Thaimaahan, Singaporeen ja Intiaan sekä Finnairin
Liikevaihto tuotteittain
Milj. euroa 2022 2021 Muutos, %
Matkustajatuotot 1 710,7 420,8 306,5
Lisämyynti 123,2 44,1 179,1
Rahti 352,3 334,7 5,3
Matkapalvelut 170,3 38,7 339,9
Yhteensä 2 356,6 838,4 181,1
2022
2021
Liikevaihdon kehitys tuotteittain
milj. euroa
Matkustajatuotot
Lisämyynti
Rahti
Matkapalvelut
17,6
131,6
1 289,9
79,0
2 356,6
838,4
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 10
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
aloitettua lennot Ruotsista Thaimaahan, jotka tosin
lopetettiin lokakuun 2022 lopussa. Kapasiteetti
kasvoi sen vuoksi 100,6 prosenttia ja myydyt
henkilökilometrit nousivat jopa 484,1 prosenttia
vertailukaudesta. Matkustajakäyttöaste nousi 41,0
prosenttiyksikköä 62,4 prosenttiin. Edelleen heikkoa
matkustajakäyttöastetta, pandemiaa edeltänyttä
aikaa selvästi matalampaa kapasiteettia ja niistä
aiheutuneita, vuoteen 2019 verrattuna matalia
matkustajatuottoja tukivat kuitenkin lentojen
kannattavuutta parantaneet rahtioperaatiot.
Maaliskuussa 2021 aloitettujen New Yorkin
-reittilentojen lisäksi Finnair aloitti kesäkuussa 2021
lennot Chicagoon ja Los Angelesiin ja talvikauden
2021/2022 myötä lennot myös Miamiin. Finnair
aloitti lisäksi vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä
suorat lennot Tukholmasta New Yorkiin, Los
Angelesiin ja Miamiin, jotka tosin lopetettiin
lokakuun 2022 lopussa, sekä vuoden 2022
maaliskuussa Helsingistä Dallasiin ja kesäkuussa
Seattleen. Tämän seurauksena katsauskauden
Pohjois-Amerikan kapasiteetti kasvoi 65,8
prosenttia vuoden 2019 vastaavaan ajanjaksoon
verrattuna, vaikka myydyt henkilökilometrit
nousivat vain 13,7 prosenttia. Toisaalta kapasiteetti
kasvoi 195,4 prosenttia ja myydyt henkilökilometrit
nousivat 460,9 prosenttia vertailukaudesta, sillä
vertailukauden kahden ensimmäisen kuukauden
aikana matkustajalentoja Yhdysvaltoihin ei
ollut lainkaan ja maaliskuusta toukokuuhun
operoitiin vain yksi viikkovuoro New Yorkiin. Vaikka
matkustajakäyttöaste nousi 27,7 prosenttiyksikköä
58,5 prosenttiin, se oli edelleen heikolla tasolla.
Matkustajatuottoja tukivat kuitenkin Aasian tapaan
kannattavuutta parantaneet rahtioperaatiot.
Euroopan-liikenteen kapasiteetti kasvoi
208,5 prosenttia, koska matkustusrajoitusten
lieventyminen Euroopan sisällä on vahvistanut
kysyntää huomattavasti loppukesästä 2021
alkaen. Lisäksi Finnair aloitti yhteistyön Qatar
Airwaysin kanssa viimeisellä vuosineljänneksellä
Kööpenhaminasta, Tukholmasta ja Helsingistä
Dohaan. Näiden kolmen päivittäisen Finnairin
operoiman reitin luvut raportoitiin vuoden 2022
loppuun saakka osana Eurooppaa, mutta vuoden
2023 alusta alkaen ne raportoidaan osana uutta
liikennealuetta Lähi-itää. Myydyt henkilökilometrit
nousivat 251,4 prosenttia ja matkustajakäyttöaste
nousi 9,1 prosenttiyksikköä 74,9 prosenttiin.
Matkustajatuotot ja liikennesuoritteet alueittain 2022
Lipputuotot ASK RPK PLF
Liikennealue
2022
Milj. euroa Osuus, %
2021
Milj. euroa
2022
Milj. km
2021
Milj. km
2022
Milj. km
2021
Milj. km %
Muutos,
%-yks.
Aasia 425,0 24,8 75,3 8 953,1 4 463,0 5 586,0 956,3 62,4 41,0
Pohjois-Amerikka 244,3 14,3 38,6 6 743,3 2 282,5 3 946,2 703,5 58,5 27,7
Eurooppa 897,9 52,5 243,6 14 330,1 4 644,7 10 730,2 3 053,8 74,9 9,1
Kotimaa 128,2 7,5 60,3 1 271,8 704,0 894,4 464,6 70,3 4,3
Reiteille kohdistumaton 15,3 0,9 3,0
Yhteensä 1 710,7 100,0 420,8 31 298,4 12 094,2 21 156,8 5 178,2 67,6 24,8
Kotimaanliikenteen kapasiteetti kasvoi vertailu-
kaudesta 80,6 prosenttia ja myydyt henkilökilometrit
nousivat 92,5 prosenttia. Matkustajakäyttöaste nousi
4,3 prosenttiyksikköä 70,3 prosenttiin.
Lisämyynti
Lisämyynti, joka muodostuu muun muassa
erilaisista palvelumaksuista ja lentokoneessa
tapahtuvasta myynnistä, nousi 123,2 miljoonaan
euroon (44,1). Lisämatkatavarat, istumapaikkojen
ennakkovaraukset ja pluspisteliitännäinen myynti
olivat suurimmat lisämyyntierät.
Rahti
Vaikka Finnair operoi katsauskaudella erityisesti
Aasian-reittilentoja vähemmän kuin pandemiaa
edeltävänä aikana COVID-19-liitännäisten
2022
2021
Liikevaihdon kehitys liikennealueittain
milj. euroa
Aasia
Pohjois-Amerikka
Eurooppa
Kotimaa
Kohdistamaton
817,6
24,4
356,4
249,8
2 356,6
838,4
70,0
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 11
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
rajoitusten sekä helmikuun lopussa suljetun
Venäjän ilmatilan vuoksi, tarjotut reittiliikenteen
rahtitonnikilometrit nousivat vertailukaudesta
108,6 prosenttia ja myydyt reittiliikenteen
rahtitonnikilometrit 67,0 prosenttia. Tarjotut
rahtitonnikilometrit nousivat 30,6 prosenttia ja
myydyt rahtitonnikilometrit 2,2 prosenttia ja ne
sisältävät myös pelkät rahtilennot, joita Finnair lensi
pääasiassa Euroopan ja Aasian sekä Euroopan ja
Pohjois-Amerikan välillä. Rahdin kysyntä jatkuikin
vahvana, sillä kokonaisrahti- ja postitonnit nousivat
16,9 prosenttia. Rahtiliikevaihto nousi 5,3 prosenttia
vertailukaudesta ja oli ennätyskorkea.
Matkapalvelut
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä matkapakettien
taloudelliseen kehitykseen vaikutti merkittävästi
COVID-19-pandemia ja siihen liittyvät
matkustusrajoitukset ja -suositukset. Toisella
vuosineljänneksellä niiden vaikutus oli jo lievää
ja kolmannesta vuosineljänneksestä alkaen
rajoituksista oli Euroopassa jo luovuttu, joten
kysyntä oli vahvaa toisella vuosipuoliskolla.
Katsauskauden aikana matkapaketteja tuotettiin
sekä ulkomaan että kotimaan kohteisiin, kun
vertailukaudella matkapaketteja tuotettiin
pääasiassa kotimaan kohteisiin. Sen vuoksi
matkapalveluiden matkustajamäärä kasvoi
vertailukaudesta jopa 291,4 prosenttia ja
kiintiötuotannon täyttöaste oli 93,1 prosenttia.
Liikevaihto kasvoi 170,3 miljoonaan euroon (38,7).
Liiketoiminnan muut
tuotot
Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 146,7
miljoonaan euroon (39,2). Tuottojen kasvu johtui
pääasiassa Lufthansa-omisteisen Eurowings
Discoverin ja British Airwaysin kanssa sovituista
lentokonevuokrista miehistöineen (wet lease),
joita alettiin operoida vuoden 2022 toisella
vuosineljänneksellä. Sopimus British Airwaysin
kanssa loppui kolmannen vuosineljänneksen
lopussa, mutta Eurowings Discoverin sopimus jatkuu
kuluvan talvikauden loppuun.
Vertailukelpoisen
liiketuloksen toiminnalliset
kulut
Finnairin vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät
toiminnalliset kulut nousivat 98,1 prosenttia
vertailukaudesta lähinnä kasvaneen kapasiteetin,
pidentyneiden Aasian-reittien sekä polttoaineen
hinnan myötä. Finnair jatkoi vuonna 2022
merkittäviä kustannussopeutustoimiaan.
Yksikkökustannus (CASK) laski 25,5 prosenttia ja oli
8,05 senttiä (10,81). Ilman polttoainekustannuksia
laskettu yksikkökustannus laski 40,6 prosenttia.
Yksikkökustannusten lasku vertailukaudesta
johtui katsauskauden selvästi suuremmasta
kapasiteetista, wet lease -operaatioista, pelkkää
2021 2022
Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut
Henkilöstöön ja muuhun
miehistöön liittyvät kulut,
muutos 80 %
Polttoainekulut,
muutos 295 %
Kapasiteettivuokrat,
muutos 44 %
Lentokaluston huoltokulut,
muutos 100 %
Liikennöimismaksut,
muutos 72 %
milj. euroa
3 000
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
Myynti-, markkinointi- ja
jakelukulut,
muutos 171 %
Matkustaja- ja
maapalvelut,
muutos 135 %
Poistot ja arvon-
alentumiset, muutos -1 %
Kiinteistö-, IT- ja muut
kulut, muutos 27 %
2 667,1
1 346,4
Avainluvut – Liikevaihto ja kannattavuus
2022 2021 2020 2019 2018
Liikevaihto milj. euroa
2 356,6
838,4 829,2
3 097,7
2 836,1
muutos edelliseen vuoteen % 181,1 1,1 -73,2 9,2 10,4
Vertailukelpoinen liiketulos milj. euroa -163,9
-468,9
-595,3 162,8 218,4
Vertailukelpoinen liiketulos kiintein
valuuttakurssein ja polttoainehinnoin*
2018 milj. euroa 236,5
-466,0
-558,9 205,7 218,4
2019
milj. euroa 210,8 -476,5 -575,5 162,8
Vertailukelpoinen liiketulos liikevaihdosta % -7,0 -55,9 -71,8 5,3 7,7
Liiketulos milj. euroa -200,6 -454,4
-464,5
160,0 256,3
Vertailukelpoinen EBITDA liikevaihdosta % 6,5 -17,8 -30,3 15,8 18,1
Laimentamaton ja laimennettu
osakekohtainen tulos (EPS)**
euroa -0,36 -0,34 -0,51 0,09 0,13
Yksikkötuotto tarjotulta henkilökilometriltä
(RASK)
senttiä/ASK
7,53 6,93 6,41 6,56 6,69
RASK kiintein valuuttakurssein* 2018
senttiä/ASK
7,47 6,91 6,40 6,53 6,69
2019
senttiä/ASK
7,51 6,99 6,43 6,56
Yksikkötuotto myydyltä
henkilökilometriltä (yield)
senttiä/RPK 8,09 8,13 6,48 6,44 6,48
Yksikkökustannus tarjotulta
henkilökilometriltä (CASK)
senttiä/ASK
8,05 10,81 11,01 6,22 6,18
CASK ilman polttoainetta
senttiä/ASK
5,38 9,06 9,21 4,76 4,81
CASK kiintein valuuttakurssein ja
polttoainehinnoin*
2018
senttiä/ASK
6,72 10,76 10,72 6,10 6,18
2019
senttiä/ASK
6,84 10,93 10,88 6,22
* Avainluvut kiintein valuuttakurssein ja polttoainehinnoin on raportoitu vuosien 2018 ja 2019 tasoilla.
** Yhtiö toteutti kesä–heinäkuussa 2020 merkintäoikeusannin, jonka vuoksi vuosien 2018 ja 2019
osakekohtaisia tuloksia on oikaistu.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 12
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
rahtia kuljettaneiden lentojen pienemmästä
lukumäärästä, jotka eivät kerrytä tarjottuja
henkilökilometrejä, sekä saavutetuista
kustannussäästöistä. Vertailukelpoiseen
liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut
ilman polttoainetta nousivat 61,3 prosenttia
vertailukaudesta.
Polttoainekulut, mukaan lukien suojaustulos ja
päästökauppakulut, nousivat vertailukaudesta
pääasiassa noin 2,5-kertaisen kapasiteetin (ASK),
pidentyneiden Aasian-reittien sekä selvästi
nousseen polttoaineen hinnan* takia, minkä
negatiivinen vaikutus kuluihin oli 375 miljoonaa
euroa verrattuna vertailukauteen. Kapasiteettiin
suhteutettu polttoainetehokkuus (kulutus/ASK)
parani 16,4 prosenttia muun muassa siksi, että
pelkkää rahtia kuljettaneita lentoja, jotka eivät
kerrytä tarjottuja henkilökilometrejä, lennettiin
suhteellisesti vähemmän katsauskaudella.
Matkustaja- ja rahtikäyttöasteen huomioiva
polttoainetehokkuus (kulutus/RTK) parani
0,5 prosenttia vertailukaudesta paremman
matkustajakäyttöasteen myötä, vaikka Aasian-
reitit ovat olleet pidempiä Venäjän ilmatilan
sulkemisen jälkeen, mikä on lisännyt kulutusta.
Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät
kulut kasvoivat vertailukaudesta kapasiteettia
vähemmän, vaikka Aasian-reitit ovat pidentyneet ja
vaikka katsauskaudella oli yhteensä noin 9 miljoonaa
euroa henkilöstöliitännäisiä poikkeuksellisia kuluja,
sillä saavutettujen kustannussäästöjen vaikutus
näkyi vuonna 2022. Matkustaja- ja maapalvelukulut
(sisältäen myös hotelleihin liittyvät valmismatkakulut)
nousivat lähinnä matkustajaliikenteen kasvaneiden
volyymien vuoksi. Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut
kasvoivat markkinointiaktiviteettien ja lisääntyneen
myynnin takia.
Lentokaluston huoltokulut nousivat kasvaneen
kapasiteetin sekä pidentyneiden Aasian-reittien
vuoksi, vaikka huoltovarausten dollaripohjaisen
diskonttokoron päivityksellä oli kuluja laskeva
vaikutus. Poistot ja arvonalentumiset pysyivät lähes
vertailukauden tasolla. Lentojen lisääntyminen sekä
pidemmät reitit Euroopan ja Aasian välillä nostivat
liikennöimismaksuja, mutta kuitenkin selvästi alle
kapasiteetin kasvun, koska esimerkiksi Venäjän
ylilentorojalteja ei kertynyt ilmatilan helmikuisen
sulkeutumisen jälkeen.
Kapasiteettivuokrat, sisältäen ostoliikenteen
Norralta, konevuokraukset (wet lease) ja
mahdolliset rahtikapasiteetin vuokrat, nousivat
kasvaneen kapasiteetin myötä vertailukaudesta
Norran kanssa vuoden 2021 toisella
vuosineljänneksellä uudelleenneuvotelluista
sopimuksista huolimatta. Kiinteistö-, IT- ja muut kulut
kasvoivat muun muassa eräiden poikkeuksellisten
kustannusten takia.
Tulos
Milj. euroa 2022 2021 Muutos, %
Vertailukelpoinen käyttökate 153,2 -149,0 >200
Poistot ja arvonalentumiset -317,1 -319,8 0,9
Vertailukelpoinen liiketulos -163,9 -468,9 65,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -36,6 14,4 <-200
Liiketulos -200,6 -454,4 55,9
Rahoitustuotot 6,5 12,8 -49,0
Rahoituskulut -137,9 -117,8 -17,0
Kurssivoitot ja -tappiot -38,8 -22,5 -72,7
Tulos ennen veroja -370,7 -581,9 36,3
Tuloverot -105,4 117,6 -189,7
Kauden tulos -476,2 -464,3 -2,6
Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät toiminnalliset kulut
Milj. euroa 2022 2021 Muutos, %
Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut 447,1 248,9 79,7
Polttoainekulut 836,0 211,4 >200
Kapasiteettivuokrat 102,5 71,3 43,6
Lentokaluston huoltokulut 183,6 91,7 100,1
Liikennöimismaksut 206,5 120,4 71,6
Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut 103,1 38,1 170,6
Matkustaja- ja maapalvelut 348,0 148,0 135,2
Kiinteistö-, IT- ja muut kulut 123,3 96,8 27,4
Poistot ja arvonalentumiset 317,1 319,8 -0,9
Yhteensä 2 667,1 1 346,4 98,1
* Polttoaineen hinnan vaikutus valuutan ja
suojausten vaikutukset mukaan lukien.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 13
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Tulos
Vaikka Euroopan sisällä ja Yhdysvaltoihin sekä
tiettyihin Aasian maihin pystyi matkustamaan
suhteellisen vapaasti, COVID-19-pandemialla oli
kuitenkin edelleen merkittävä vaikutus Finnairin
tulokseen vuonna 2022 erityisesti sen ensimmäisellä
puoliskolla. Lisäksi Venäjän ilmatilan sulkemisen
takia Finnair karsi maaliskuussa reittiverkostostaan
kohteita ja vuoroja Aasiaan ja jäljelle jääneet lennot
uudelleenreititettiin. Uudelleenreititetyt lennot
olivat pidempiä, mikä nosti esimerkiksi henkilöstö-,
polttoaine sekä navigointikustannuksia. Tulokseen
vaikutti vahvasti myös kallistunut polttoaine.
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) sekä
vertailukelpoinen liiketulos paranivat liikevaihdon
noustua selvästi toiminnallisia kuluja enemmän ja
vertailukelpoinen käyttökate kääntyi katsauskauden
aikana voitolliseksi. Vertailukelpoinen liiketulos oli -7,0
prosenttia (-55,9) liikevaihdosta. Alkuperäinen tavoite
strategiakaudelle 2020–2025 oli yli 7,5 prosenttia
yli syklin, mutta Finnair asetti vuonna 2022 uuden
tavoitetason COVID-19-liitännäisten sekä suljetun
Venäjän ilmatilan vaikutusten vuoksi. Yhtiön uutena
tavoitteena on saavuttaa vähintään 5 prosentin
vertailukelpoinen liiketulos vuoden 2024 puolivälistä
alkaen.
Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat
valuuttakurssimuutokset olivat yhteensä -8,8
miljoonaa euroa (-11,7) liittyen vahvistuneeseen
Yhdysvaltain dollariin. Ensimmäisellä
vuosineljänneksellä Finnair kirjasi yhteensä
32,7 miljoonan euron (ei kirjauksia vuonna
2021) arvonalentumisen neljästä omistetusta
A330-lentokoneesta, koska yhtiön arvion
mukaan oli epätodennäköistä, että lyhyemmän
kantaman laajarunkolaivasto tulisi olemaan
kokonaisuudessaan käytössä niin kauan kuin
Venäjän ilmatila pysyy suljettuna. Vuonna 2022
muiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien
eli suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten
käyvän arvon muutosten, myyntivoittojen tai
-tappioiden ja uudelleenjärjestelykulujen määrä oli
yhteensä 4,9 miljoonaa euroa (5,6) liittyen pääosin
neljän A321-lentokoneen myynnistä saatuihin
voittoihin. Vuonna 2022 ei ollut poikkeuksellisia
etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden muutoksia (20,6).
Nettorahoituskulut kasvoivat vertailukaudesta
lentokoneiden vuokrasopimusvelkoihin liittyneiden
realisoitumattomien valuuttakurssitappioiden
takia Yhdysvaltain dollarin vahvistuttua sekä
yleistä korkotason nousua seuranneiden
lisääntyneiden rahoituskulujen vuoksi. Finnair ei
kirjannut katsauskauden tappioista laskennallista
verosaamista, koska Venäjän ilmatilan
sulkeutumisesta on seurannut epävarmuutta yhtiön
kyvystä hyödyntää tappioita verotuksessa. Lisäksi
yhtiö kirjasi samasta syystä alas aiempien vuosien
verotuksessa vahvistettuihin tappioihin liittyviä
laskennallisia verosaamisia 117 miljoonaa euroa
toisella vuosineljänneksellä.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 14
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Rahoitusasema ja
investoinnit
Tase
Konsernin taseen loppusumma oli joulukuun
lopussa 4 133,0 miljoonaa euroa (4 047,1). Laivaston
tasearvo laski investoinneista huolimatta
katsauskaudella 51,5 miljoonalla eurolla
neljästä A330-lentokoneesta tehtyjen
arvonalentumiskirjausten sekä koko laivastoa
koskeneiden tilikauden poistojen vuoksi.
Käyttöoikeuslaivaston arvo laski samoin poistojen
takia 92,4 miljoonaa euroa. Myytävänä olevia
omaisuuseriä ei ollut vuoden 2022 lopussa (18,7),
koska kaikki neljä myytäväksi luokiteltua A321-
lentokonetta myytiin katsauskauden aikana.
Myyntiin liittyvät saamiset kasvoivat 134,9
miljoonaan euroon (110,9) pääasiassa
parantuneen lentolippumyynnin ansiosta.
Netotetut laskennalliset verosaamiset laskivat
80,6 miljoonaan euroon (191,9), koska kauden 2022
tappioista ei kirjattu laskennallista verosaamista
ja koska aikaisemmalla tilikaudella kirjattuja
laskennallisia verosaamisia kirjattiin alas 117
miljoonalla eurolla tappioiden verotuksessa
hyödyntämiseen liittyvän epävarmuuden vuoksi.
Eläkesaamiset kasvoivat 120,0 miljoonaan euroon
(80,9) pääasiassa vakuutusmatemaattisten
voittojen ansiosta. Eläkevelvoitteet pysyivät
muuttumattomina ollen 0,7 miljoonaa euroa (0,7).
Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot
kasvoivat 452,0 miljoonaan euroon (291,1). Muutos
selittyi pääasiassa ostettuihin lentolippuihin liittyvän
velan kasvulla 356,4 miljoonaan euroon (202,7)
selvästi parantuneen varaustilanteen myötä.
Avainluvut – Pääomarakenne
2022 2021 2020 2019 2018
Omavaraisuusaste % 9,9 11,8 24,6 24,9 23,3
Nettovelkaantumisaste % 266,4 321,8 153,2 64,3 76,9
Korollinen nettovelka milj. euroa 1 094,0 1 530,9 1 373,8 621,0 706,7
Korollinen nettovelka /
Vertailukelpoinen EBITDA
7,1 -10,3 -5,5 1,3 1,4
Bruttoinvestoinnit milj. euroa 199,6 434,5 515,9 443,8 474,0
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE) % -6,1 -13,9 -15,2 6,3 9,3
350
300
250
200
150
100
50
0
%
2021 2022
Kassavarat
Oikaistut korolliset velat
Oma pääoma
Nettovelkaantumisaste
Omavaraisuusaste
Nettovelkaantumisaste
milj. euroa
3 500
3 000
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
1 524,4
410,7
9,9 %
2 618,4
266,4 %
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 15
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Vuoden 2022 tappiollinen tulos sekä hybridilainalle
maksetut korot heikensivät omaa pääomaa,
joka oli joulukuun lopussa 410,7 miljoonaa euroa
(475,7) eli 0,29 euroa osakkeelta (0,34). Vuonna
2021 Finnair sopi rahoitusjärjestelystä, joka koski
valtion Finnairille myöntämää vakuudetonta
400 miljoonan euron hybridilainalimiittiä. Tämä
limiitti oli kokonaisuudessaan yhtiön käytettävissä
Euroopan komission maaliskuussa 2021 ja
helmikuussa 2022 tekemien valtiontukipäätösten
nojalla. Toisella vuosineljänneksellä Suomen valtion
hybridilaina konvertoitiin kokonaisuudessaan
pääomalainaksi emoyhtiön oman pääoman
vahvistamiseksi ja samalla Finnair myös nosti
Kassavirta ja
rahoitusasema
COVID-19-pandemian ja suljetun Venäjän
ilmatilan vaikutukset näkyivät kauden aikana,
vaikka yhtiön liiketoiminnan nettorahavirta olikin
huomattavasti parantuneen lentolippumyynnin
sekä positiivisen vertailukelpoisen käyttökatteen
ansiosta selvästi positiivinen. Investointien
nettorahavirta oli negatiivinen erityisesti
laivastoinvestointien takia, vaikka yhtiö myi neljä
A321-lentokonetta. Rahoituksen nettorahavirta
Rahavirta
Milj. euroa 2022 2021
Liiketoiminnan nettorahavirta 259,0 -25,3
Investointien nettorahavirta -75,5 309,6
Rahoituksen nettorahavirta 42,1 73,4
Pääomarakenne
% 31.12.2022 31.12.2021
Omavaraisuusaste 9,9 11,8
Nettovelkaantumisaste (gearing) 266,4 321,8
Maksuvalmius ja nettovelka
Milj. euroa 31.12.2022 31.12.2021
Kassavarat 1 524,4 1 265,7
Oikaistu korollinen velka 2 618,4 2 796,6
Korollinen nettovelka 1 094,0 1 530,9
2021 2022
2022
2021
Laivasto
Muu käyttöomaisuus
Muut varat
Rahat ja pankkisaamiset
ja muut rahoitusvarat
Tase
milj. euroa
Varat Oma pääoma ja velat
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
0
Myynnin siirtovelat
ja myynnis
saadut ennakot
Muut velat
2 629,1
2 808,9
452,0
291,1
410,7
475,7
4 133,0
4 047,1
4 133,0
4 047,1
641,2
471,5
1 827,6
1 971,6
295,5
318,7
485,5
491,1
1 524,4
1 265,7
Oma pääoma
Korolliset velat
oli positiivinen katsauskaudella nostetun 400
miljoonan euron pääomalainan ansiosta, vaikka
vanhasta 200 miljoonan vakuudettomasta
joukkovelkakirjalainasta maksettiin takaisin noin
100 miljoonan euron loppuosa sen eräännyttyä
maaliskuussa 2022.
Omavaraisuusaste oli joulukuun lopussa
alemmalla tasolla kuin vuoden 2021 lopussa
pääasiassa tappiollisen kauden tuloksen
vuoksi, mutta sen negatiivista vaikutusta omaan
pääomaan lievensi osittain 400 miljoonan euron
nostettu pääomalaina sekä käyvän arvon rahaston
positiivinen kehitys. Nettovelkaantumisaste
lainaehtojen täytyttyä ensin 290 miljoonaa euroa
omaksi pääomaksi kirjattavaa pääomalainaa
ja kolmannella vuosineljänneksellä loppuosan
110 miljoonaa euroa. Omaan pääomaan sisältyy
myös käyvän arvon rahasto, jonka arvoon
vaikuttavat suojauslaskennassa mukana olevat
lentopetroli- ja valuuttajohdannaisten käyvän
arvon muutokset sekä etuuspohjaisiin eläkkeisiin
liittyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot.
Joulukuun lopussa erän suuruus oli laskennallisten
verojen jälkeen 42,8 miljoonaa euroa (16,6). Kasvu
selittyi lentäjien etuuspohjaisiin eläkkeisiin liittyvillä
vakuutusmatemaattisilla voitoilla, jotka kasvattivat
osaltaan omaa pääomaa.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 16
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
positiivisen liiketoiminnan nettorahavirran sekä
nostetun 400 miljoonan euron pääomalainan
ansioista. Ylläpitääkseen tarvittavaa kassaa
yhtiö sopi vuoden neljännellä neljänneksellä
600 miljoonan euron TyEL-takaisinlainansa
osapuolten kanssa, että jatkettujen takausten
myötä laina-aikaa jatketaan vuoteen 2025 saakka.
Takaisinmaksuaikataulua muutettiin siten, että
yhtiö lyhentää lainaa kesäkuusta 2023 alkaen 100
miljoonaa euroa puolivuosittain kuitenkin niin, että
kaksi viimeistä 100 miljoonan euron lyhennystä
maksetaan kokonaisuudessaan 15.5.2025.
Aiemman maksuaikataulun mukaan laina oli
tarkoitus maksaa takaisin kahdessa 300 miljoonan
euron erässä joulukuussa 2022 sekä kesäkuussa
2023. Lisäksi Finnairilla on 200 miljoonan euron
lyhytaikainen vakuudeton yritystodistusohjelma,
joka oli katsauskauden lopussa käyttämätön.
Kauden lopussa oikaistu korollinen velka oli
vuoden 2021 loppua pienempi pääasiassa vanhan
joukkovelkakirjalainan noin 100 miljoonan euron
loppuosan takaisinmaksun myötä. Korolliset
vuokrasopimusvelat laskivat 1 330,7 miljoonaan
euroon (1 381,0).
Investoinnit
Vuoden 2022 bruttoinvestoinnit ilman
ennakkomaksuja olivat 199,6 miljoonaa euroa
(434,5), ja ne kohdistuivat pääasiassa laivastoon.
Investointien rahavirta (sisältää
käyttöomaisuusinvestoinnit ja -myynnit, saadut
alivuokramaksut, ennakkomaksut sekä muiden
pitkäaikaisten varojen muutoksen) oli -62,7
miljoonaa euroa (377,1).
Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen muutos
(maturiteetti yli kolme kuukautta) oli -12,8 miljoonaa
euroa (-67,5) ja myös se on osa koko investointien
nettorahavirtaa, joka oli -75,5 miljoonaa euroa
(309,6).
(gearing) laski vuoden 2021 lopusta kasvaneiden
kassavarojen, alentuneen oikaistun korollisen velan
ja näin ollen matalamman korollisen nettovelan
takia, vaikka oma pääoma on heikentynyt.
Yhtiön maksuvalmius oli katsauskauden lopussa
edelleen vahva kassavarojen ollessa 1 524,4
miljoonaa euroa (1 265,7). Rahavarat, joihin
ei kassavaroista poiketen lasketa mukaan
muita lyhytaikaisia rahoitusvaroja (maturiteetti
yli kolme kuukautta), olivat 1 375,6 miljoonaa
euroa (1 150,0). Konsernin kassavarat kasvoivat
* Laivaston tasearvo käsittää käyttöoikeus-
laivaston sekä tulevien lentokonetoimitusten
ennakkomaksut.
Vuoden 2023 arvioitu investointien rahavirta,
joka sisältää pelkät käyttöomaisuusinvestoinnit ja
ennakkomaksut, liittyy pääosin laivastoon ja on -173
miljoonaa euroa. Investointien rahavirta sisältää
investointisitoumusten lisäksi arvion sellaisista
päätetyistä investoinneista, joista ei vielä ole
vastapuolen kanssa sitovaa sopimusta.
Yhtiöllä on 33 kiinnittämätöntä lentokonetta, jotka
muodostavat noin 30,9 prosenttia koko laivaston
1 827,6 miljoonan euron tasearvosta.*
Osinkopolitiikka ja
hallituksen esitys
voitonjaosta
Finnairin osinkopolitiikan tavoitteena on maksaa
suhdannesyklin aikana keskimäärin vähintään
kolmasosa osakekohtaisesta tuloksesta osinkoina.
Yhtiön kulloinenkin tuloskehitys ja näkymät sekä
rahoitustilanne ja pääomatarpeet pyritään
ottamaan huomioon osingonjaossa.
Vuonna 2022 osakekohtainen tulos oli -0,36 euroa
(-0,34). Finnair Oyj:n jakokelpoiset varat olivat
-291 913 121,87 euroa 31.12.2022. Hallitus ehdottaa
yhtiökokoukselle, että vuodelta 2022 ei jaeta
osinkoa.
Liiketoiminnan
nettorahavirta, +259,0
Investointien
nettorahavirta, -75,5
Rahoituksen
nettorahavirta, +42,1
Rahavirran muutos 2022
milj. euroa
2 000
1 500
1 000
500
0
Rahavarat vuoden alussa
Vertailukelpoinen EBITDA
Lainojen ja vuokrasopimus-
velkojen takaisinmaksut
Käyttöpääoman muutos
Hybridilainan korot
Käyttöomaisuuden
hankinnat ja myynnit
Maksetut rahoituskulut, netto
äomalainan nostot
Muiden lyhytaikaisten rahoitus-
varojen muutos (maturiteetti yli 3 kk)
Muut liiketoiminnan rahavirran erät
Rahavarat vuoden lopussa
Muut investointien rahavirran erät
1 150,0
153,2
152,5
-62,5
-12,8
-0,2
-20,5
-337,4
49,5
400,0
1 375,6
-96,1
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 17
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Finnairin operoima
laivasto
Finnairin laivastoa hallinnoi konsernin emoyhtiön
kokonaan omistama tytäryhtiö Finnair Aircraft
Finance Oy. Neljännen vuosineljänneksen
lopussa Finnairilla oli 56 lentokonetta, joista 25
oli laajarunkokoneita ja 31 kapearunkokoneita.
Finnairin operoiman laivaston keski-ikä oli 11,6
vuotta.
Laivastouudistus
Vuoden 2022 lopussa yhtiöllä oli seitsemäntoista
vuosina 2015–2021 toimitettua Airbus A350
-lentokonetta ja kaksi A350-lentokonetta
tilauksessa Airbusilta. Nämä jäljellä olevat
lentokoneet toimitetaan tämänhetkisten
sitoumusten mukaan Finnairille vuoden 2024
viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2025
ensimmäisellä neljänneksellä.
Finnairin investointisitoumukset
käyttöomaisuushyödykkeisiin, yhteensä
366,1 miljoonaa euroa, sisältävät tulevat
kaukoliikennelaivastoinvestoinnit.
Norran operoima
laivasto
(ostoliikennelaivasto)
Nordic Regional Airlines Oy (Norra) operoi 24
lentokoneen laivastoa Finnairin ostoliikenteenä.
Kaikki lentokoneet on vuokrattu Finnair Aircraft
Finance Oy:lta.
Laivasto
Finnairin operoima
laivasto*
31.12.2022 Istuimia Kpl
Muutos,
31.12.2021
verrattuna Omat** Vuokratut
Keski-ikä
31.12.2022 Tilaukset
Kapearunkolaivasto
Airbus A319 144 6 5 1 21,1
Airbus A320 174 10 8 2 20,4
Airbus A321 209 15 -4 0 15 8,4
Laajarunkolaivasto
Airbus A330 289/263 8 4 4 13,2
Airbus A350 297/336 17 5 12 5,1 2
Yhteensä 56 -4 22 34 11,6 2
* Finnairin lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).
** Sisältää JOLCO- (Japanese Operating Lease with Call Option)
ja ECA-rahoitetut (Export Credit Agency) lentokoneet.
Norran operoima
laivasto*
31.12.2022 Istuimia Kpl
Muutos,
31.12.2021
verrattuna Omat** Vuokratut
Keski-ikä
31.12.2022 Tilaukset
ATR 68–70 12 6 6 13,4
Embraer E190 100 12 9 3 14,5
Yhteensä 24 0 15 9 14,0
* Nordic Regional Airlines Oy:n lentotoimintalupa eli AOC (Air Operator Certificate).
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 18
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Finnair uudisti syyskuussa vuoteen 2025 ulottuvaa
strategiaansa pandemian sekä suljetun Venäjän
ilmatilan vaikutusten vuoksi. Uusi strategia tähtää
kannattavuuden palauttamiseen ja kilpailukykyisen
lentoyhtiön rakentamiseen suljetusta Venäjän
ilmatilasta riippumatta. Se pitää sisällään neljä
pääteemaa, jotka ovat tasapainoisempi verkosto ja
laivaston optimointi, yksikkötuottojen vahvistaminen,
yksikkökustannusten pienentäminen ja vastuullisuus.
Uuden strategian tavoitteena on pandemiaa
edeltävän ajan vähintään 5 prosentin
vertailukelpoinen liikevoittotaso vuoden 2024
puolivälistä lähtien. Keskeiset toimet tämän
saavuttamiseksi ovat:
Maantieteellisesti aiempaa tasapainoisempi
verkosto, joka yhdistää Euroopan Aasiaan, Intiaan
ja Lähi-itään sekä Pohjois-Amerikkaan Helsinki-
Vantaan kotikentän kautta.
Laivaston koon optimointi tulevaa verkostoa
varten.
Kumppanuuksien, erityisesti oneworld-allianssin ja
yhteishankkeiden, tehokkaampi hyödyntäminen
jakelun vahvistamiseksi ja verkoston ja
tuotetarjonnan laajentamiseksi.
Yksikkötuottojen merkittävä vahvistaminen
paremmilla digitaalisilla ratkaisuilla,
kilpailukykyisellä tuotetarjonnalla ja
lisäpalveluiden kehityksellä.
Yksikkökustannusten merkittävä pienentäminen
vuoden 2019 tasosta kilpailukyvyn varmistamiseksi
kaikilla markkinoilla.
Kestävän taseen rakentaminen, jotta yhtiö voi
investoida tulevaisuuteen.
Lentoliikenteen johtaviin vastuullisuustoimijoihin
kuuluminen.
Tasapainoisempi verkosto
ja laivaston optimointi
Venäjän ilmatilan sulun vuoksi Finnair menetti
ainutlaatuisen maantieteellisen etunsa, sillä Venäjän
Strategian toteutus
ilmatilan kiertäminen pidentää lentoreittejä
Finnairin kotikentän ja Japanissa, Etelä-
Koreassa sekä Kiinassa sijaitsevien keskeisten
suurkaupunkien välillä 15–40 prosenttia kohteesta
riippuen. Finnair painottaa siksi uuden strategiansa
myötä verkostossaan aiempaa enemmän länttä
sekä Lähi-itää ja Intiaa. Pidemmistä lentoreiteistä
huolimatta yhtiö kuitenkin jatkaa keskeisten
Aasian markkinoiden palvelemista keskittyen
kannattavimpiin kaupunkeihin. Uuden strategian
myötä Euroopan verkostoa ja liikenteen rakennetta
optimoidaan tehokkuuden lisäämiseksi,
koska aiemman strategian pohjana toiminut
vaihtomatkustus Helsingin kautta Aasian ja
Euroopan välillä vähenee.
Uusi strategia painottaa myös lentoyhtiö-
kumppanuuksien yhteishankkeiden (Atlantic
Joint Business eli AJB, Siberian Joint Business
eli SJB ja yhteishanke Juneyao Airin kanssa)
hyödyntämistä. Tässä korostuvat oneworld-
kumppanit, kuten American Airlines ja Alaska
Airlines Pohjois-Amerikassa, Qatar Airways Lähi-
idässä sekä Japan Airlines Japanin-reiteillä.
Pohjois-Amerikan-kumppanit tarjoavat Finnairin
asiakkaiden käyttöön laajan verkostonsa ja
toisaalta vahvistavat Finnairin jakeluvoimaa
huomattavasti Pohjois-Amerikassa. Finnair aloitti
vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä strategisen
yhteistyönsä Qatar Airwaysin kanssa päivittäisillä
lennoilla Helsingistä, Kööpenhaminasta ja
Tukholmasta Qatar Airwaysin kotikentälle Dohaan.
Qatar Airways ostaa kiinteän osuuden näiden
Finnairin operoimien lentojen matkustaja- ja
rahtikapasiteetista.
Uuden strategian myötä Finnair pyrkii
optimoimaan laivastoaan vastaamaan
tulevan verkoston tarpeisiin. Venäjän ilmatilan
sulkeuduttua yhtiö muun muassa solmi wet
lease -sopimuksia, mikä auttoi hyödyntämään
ylimääräistä kapasiteettia. Kuten yhtiö on aiemmin
todennut, kapearunkolaivastouudistus tulee
siirtymään joillakin vuosilla, ja yhtiö keskittyy
nykyisen kapearunkolaivastonsa käyttöiän
optimointiin.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 19
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Yksikkötuottojen
vahvistaminen
Yksikkötuottojen vahvistamisessa Finnairilla on
kolme tavoitetta: tarjota asiakkailleen paras
digitaalinen osto- ja palvelukokemus käytön
helppoutta lisäämällä, kehittää parempi yhteys
asiakkaisiin suorien jakelukanavien osuutta
kasvattamalla ja tehokkaamman jakelun avulla
sekä tarjota kilpailukykyiset tuotteet ja vaihtoehtoja
asiakkaille lisämyynnin kasvattamiseksi. Näiden
tavoitteiden avulla tähdätään myös entistä
parempaan asiakastyytyväisyyteen.
Tuotteen ja palvelun laatu ovat Finnairille edelleen
erottautumistekijä, ja laadukas operatiivinen
toiminta on tässä tärkeässä roolissa. Finnairin
kaukoliikenteessä painottuu laadukas, erottuva
matkustuskokemus, kun taas Euroopan sisäisessä
liikenteessä keskeisiä ovat sujuvuus, yksinkertaisuus
ja tehokkuus. Helmikuussa Finnair esitteli uuden
kaukolentokokemuksen, joka kattaa kaikki
laajarunkokoneet ja pitää sisällään business- ja
economy-luokan uudistamisen sekä kokonaan
uuden premium economy -matkustusluokan
tuomisen Finnairin tarjontaan. Uusittu matkustamo
voitti vuoden aikana useita palkintoja ja on
saanut Finnairin asiakkailta erittäin positiivista
palautetta, mikä on osaltaan vaikuttanut
asiakastyytyväisyyteen. Siihen on vaikuttanut myös
eurooppalaista ilmailujärjestelmää rasittaneista
kapasiteettihaasteista huolimatta Finnairin 79,0
prosentin (82,3) saapumistäsmällisyys, joka on
ollut Euroopan parhaita. Osoituksena Finnairin
vahvasta asiakastyytyväisyydestä yhtiö valittiin
Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoyhtiöksi jo 12.
kerran peräkkäin Skytraxin asiakastutkimuksessa.
Lisäksi Finnairin asiakkaat palkitsivat sen viiden
tähden lentoyhtiönä Airline Passenger Experience
Associationin (APEX) lentoyhtiöarvioinnissa.
Asiakastyytyväisyyttä mittaava nettosuosittelu-
indeksi oli hyvällä tasolla ollen 40 (38).
Digitaalisen asioinnin rooli on jo nyt keskeistä
Finnairin tarjonnassa, ja sen rooli tulee
kasvamaan.Finnairin internet-sivujen (finnair.
com) kävijämäärä ylitti vuonna 2022 pandemiaa
edeltäneen tason (2019 noin 2,0 miljoonaa
eri kävijää), kun sivuilla asioi keskimäärin 2,3
miljoonaa eri kävijää (1,1) kuukaudessa. Finnair-
mobiilisovellusten käyttäjien määrä nousi
vertailukaudesta 118,1 prosenttia 711 000:een.
Digitaalisen suoramyynnin osuus kaikesta
lentolippumyynnistä laski 44,0 prosenttiin (51,0)
kokonaismyynnin selvästi kasvaessa. Vuoden
aikana Finnair jatkoi uuden jakeluteknologian
käyttöönottoa ja teki muun muassa sopimuksen
Amadeuksen kanssa NDC (new distribution
capability) -sisältöjen tuomisesta Amadeuksen
kautta matkatoimistoasiakkaille. Uudistuksen
avulla parannetaan Finnairin tarjonnan
saatavuutta ja matkustajille voidaan tarjota
lisää vaihtoehtoja.
Yksikkökustannusten
pienentäminen
Kannattava toiminta edellyttää aiempaa
matalampaa kustannustasoa suljetun Venäjän
ilmatilan vuoksi, mikä korostuu Finnairin uudessa
strategiassa. Yhtiön tavoitteena on alentaa
yksikkökustannuksia merkittävästi vuoden 2019
tasosta. Tähän tavoitteeseen sisältyvät pandemian
aikana toteutetut noin 200 miljoonan euron
pysyvät kustannussäästöt.
Markkinan aiemmin arvioitua positiivisemman
kehityksen valossa ja toisaalta voimakkaana
jatkuvan kustannusinflaation vuoksi Finnair odottaa
yksikkötuottojen vahvistamisen painottuvan
aiempaa enemmän tavoitteiden saavuttamisessa.
Yhtiö jatkaa samalla vahvasti kustannusten
hallintaa ja karsimista kaikessa toiminnassaan.
Lisäsäästöjä haetaan muun muassa laivastokuluista,
henkilöstökuluista, toimittajasopimuksista ja
toimitiloista sekä rakenteellisista muutoksista.
Neuvottelut henkilöstön kanssa työehtojen
muutoksista etenevät ja yhtiö on saavuttanut
neuvottelutulokset useiden henkilöstöryhmien
kanssa. Finnair arvioi myös muita toimia, kuten
mahdollisuuksia ulkoistaa joitain operatiivisia
toimintoja. Lisäksi yhtiö on katsauskaudella saanut
päätökseen keskustelut henkilöstönsä kanssa yhtiön
rakenteiden keventämisestä henkilöstövähennyksin
vastaamaan Finnairin tulevaa kokoa. Näiden
muutosneuvotteluiden lopputulemana Finnair vähensi
noin 150 työpaikkaa globaalisti. Katsauskauden
jälkeen Finnair saavutti matkustamohenkilökuntansa
kanssa neuvottelutuloksen, joka etenee vielä
hallinnolliseen käsittelyyn.
Vastuullisuus
Vastuullisuus on olennainen osa Finnairin kaikkea
toimintaa. Kestävän kehityksen strategiassa
yhtiö keskityy olemassaolonsa tarkoitukseen
ja ympäristöön. Yhtiön kunnianhimoiset
vastuullisuustavoitteet pysyivät ennallaan,
Avainluvut – Yksikkötuottojen vahvistaminen
2022 2021 2020 2019 2018
Nettosuosittelutulos (NPS) 40 38 48 38 47
Digitaalisen suoran lippumyynnin osuus* % 44,0 51,0 40,7 25,9 23,9
finnair.com-sivustolla kävijöiden
kuukausikeskiarvo
milj. 2,3 1,1 1,1 2,0 1,9
Finnair-mobiilisovelluksen aktiiviset käyttäjät
tuhatta 711,0 326,0 187,3 332,6 265,5
Lisämyynti milj. euroa 123,2 44,1 62,3 176,2 160,8
* Ainoastaan Finnairin omissa digitaalisissa kanavissa.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 20
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
kun yhtiö uudisti strategiaansa. Finnairin
vastuullisuussuunnitelman mukaan yhtiön
tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2045
mennessä ja puolittaa hiilidioksidinettopäästönsä
vuoden 2025 loppuun mennessä vuoden 2019
tasosta. Osa tavoitteesta saavutetaan lentämällä
vähemmän kuin vuonna 2019. Keskeisiä toimia
ovat myös laivaston polttoainetehokkuuden
parantaminen, uusiutuvien lentopolttoaineiden
käytön lisääminen ja päästökompensointi.
Vuoden 2022 aikana Finnair allekirjoitti sitoumuksen
asettaa tieteeseen pohjautuvan tavoitteen hiilidioksidi-
päästöjen vähentämisestä Pariisin ilmastosopimuksen
mukaisesti (Science Based Target, SBT). Aikaa tämän
tavoitteen asettamiselle on vuoteen 2024.
Oneworld-allianssi asetti vuonna 2021 yhteiseksi
päämääräkseen saavuttaa vuoteen 2030 mennessä
uusiutuvan polttoaineen tankkauksissa 10 prosentin
tason, joka on reilusti yli EU:n ehdottaman viiden
prosentin mandaatin. Ensimmäisinä konkreettisina
toimenpiteinä allianssin jäsenet, mukaan lukien
Finnair, allekirjoittivat vuonna 2022 pitkän aikavälin
sitoumuksia kahden polttoainetuottajan Aemetiksen
ja Gevon kanssa. Polttoaineita toimitetaan
Aemetikselta vuodesta 2025 ja Gevolta vuodesta
2027 alkaen. Suomessa Finnair ja Neste pyrkivät
yhdessä löytämään mahdollisuuksia ja tapoja lisätä
uusiutuvien polttoaineiden käyttöä.
Vuoden aikana Finnair avasi lisäksi uudelleen
asiakkailleen mahdollisuuden hyvittää
lentojensa päästöjä yhdistämällä sertifioituja
päästövähennysprojekteja ja uusiutuvia
lentopolttoaineita. Palvelun avulla voi laskea
lentonsa päästöt ja hyvittää lennon hiilijalanjäljen
yhdistämällä saumattomasti uusiutuvaa
lentopolttoainetta ja päästövähennysprojekteja.
Sosiaalinen vastuu ja yhteiskuntavastuu ovat myös
keskeinen osa yhtiön vastuullisuustyötä ja niiden
merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Osana
näitä vastuita yhtiö tukee muutosneuvotteluiden
yhteydessä tapahtuvien henkilöstövähennysten
kohteina olevia työntekijöitä heidän hyvinvointiinsa
ja uudelleen sijoittumiseensa liittyen. Finnair
on vuoden aikana tukenut myös Ukrainaa
tavaralahjoituksin avustusjärjestöjen kautta sekä
antamalla ukrainalaisille 95 prosentin alennuksen
yhdensuuntaisista lipuista reiteillä, jotka olivat
keskeisiä sodan takia maasta lähteville.
Henkilöstö
Strategian toteuttamiseksi tärkeitä ovat aito
yhdessä tekeminen, tavoitteellinen johtaminen ja
uusien, tehokkaiden toimintatapojen, kuten agile ja
lean, hyödyntäminen. Nämä korostuvat Finnairin
henkilöstösuunnitelmassa. Henkilöstömäärä on
vähentynyt merkittävästi pandemian aikana ja tarve
vähennyksille on jatkunut Venäjän suljetun ilmatilan
liiketoiminnallisten vaikutusten seurauksena. Uusien,
tehokkaampien toimintatapojen käyttöönotto
sekä toisaalta kattava ja organisaatiorajat ylittävä
yhteistyö ovat siksi välttämättömiä.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 21
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Taloudellinen kehitys 20182022
18 19 20 21 22
Liikevaihto
3 500
3 000
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
milj. euroa
2 356,6
18 19 20 21 22
Matkustajamäärä
tuhatta
9 096
15 000
12 000
9 000
6 000
3 000
0
18 19 20 21 22
500
400
300
200
100
0
-100
%
Tarjotut henkilökilometrit (ASK) ja myydyt
henkilökilometrit (RPK)
Tarjotut henkilökilometrit (ASK)
Myydyt henkilökilometrit (RPK)
Tarjotut henkilökilometrit (ASK) muutos-%
Myydyt henkilökilometrit (RPK) muutos-%
50 000
40 000
30 000
20 000
10 000
0
miljoonaa
21 157
308,6 %
158,8 %
31 298
15
10
5
0
-5
-10
-15
-20
%
18 19 20 21 22
-6,1
18 19 20 21 22
Korolliset velat
Kassavarat
Korolliset velat ja kassavarat
milj. euroa
3 000
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
1 524,4
2 629,1
18 19 20 21 22
Investointien rahavirta ja
liiketoiminnan nettorahavirta
Investointien rahavirta*
Liiketoiminnan nettorahavirta
* Sisältää käyttöomaisuuden sekä
tytäryhtiöosakkeiden hankinnat ja myynnit
milj. euroa
600
300
0
-300
-600
-900
-1 200
-62,5
259,0
300
200
100
0
-100
-200
-300
-400
-500
-600
45
30
15
0
-15
-30
-45
-60
-75
-90
%
18 19 20 21 22
Vertailukelpoinen liiketulos ja liiketulos
milj. euroa
Vertailukelpoinen liiketulos*
Liiketulos
Vertailukelpoinen liiketulos* suhteessa liikevaihtoon
Taloudellinen tavoite: Vertailukelpoisen liiketuloksen
tavoitetaso suhteessa liikevaihtoon on kuluvalle
strategiakaudelle vähintään 5 % vuoden 2024
puolivälistä alkaen.
* Konsernin vertailukelpoinen liiketulos on liiketulos
ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä eli
lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomia
valuuttakurssimuutoksia, suojauslaskennan
ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutoksia,
lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoittoja
ja -tappioita, arvonalentumisia A330-lentokoneista,
etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden muutoksia ja
uudelleenjärjestelykuluja.
-7,0 %
-163,9
-200,6
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 22
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Finnair on sitoutunut kehittämään toimintaansa
jatkuvasti ja systemaattisesti kaikilla kestävän
kehityksen osa-alueilla. Yhtiö haluaa olla yksi
maailman vastuullisimmista lentoyhtiöistä. Tämän
saavuttamiseksi yrityksen on tehtävä näkyviä ja
vaikuttavia sosiaalisen- ja ympäristövastuun tekoja
sekä tiivistä yhteistyötä kumppaneidensa ja koko
toimitusketjunsa kanssa.
Yhtiön merkittävimmät ei-taloudelliset
toimenpiteet tähtäävät ilmastonmuutoksen
ja paikallisten ympäristövaikutusten (kuten
lentomelun) hallintaan sekä lentämisen
sosiaalisen vastuun kantamiseen. Näiden
merkittävimpien vastuullisuusteemojen lisäksi
Finnairin painopisteet vuonna 2022 ovat
liittyneet palveluidemme saavutettavuuden ja
materiaalitehokkuuden parantamiseen, osaavan
ja hyvinvoivan henkilöstön varmistamiseen sekä
kaksoisolennaisuuden arvioinnin syventämiseen.
Kestävän liiketoiminnan johtaminen ja
kehittäminen edellyttää kaksisuuntaista
ymmärrystä yrityksen vaikutuksista ympäristöön ja
ympäristön vaikutuksista yritykseen.
Finnairiin kohdistuvat suurimmat riskit tällä alueella
liittyvät käynnissä olevaan siirtymään vihreään
talouteen ja yhtiön kannattavuusstrategian
vaikutuksiin. Euroopan Unionin alueella on
lähiaikoina
tulossa lainsäädäntöuudistuksia, eli
Fit for 55
-valmiuspaketti, jotka lisäävät lentoyhtiön
kustannuksia j
a saattavat aiheuttaa kilpailuetua
EU-talousalueen ulkopuolisille operaattoreille.
Finnair onkin jatkuvasti käynyt avointa keskustelua
sekä lainsäätäjien, että muiden sidosryhmien
kanssa lakimuutosten sopivasta ajankohdasta ja
suuruusluokasta. Finnair tulee olemaan lähivuosina
pienempi lentoyhtiö kuin se oli ennen pandemiaa.
Muutos pienemmäksi lentoyhtiöksi voi heijastua yhtiön
haluttavuuteen työnantajana ja siksi osaavan ja
motivoituneen henkilöstön pysyvyyteen, saatavuuteen
ja kehittämiseen tullaan panostamaan.
Finnairin kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali
lentoyhtiö vuonna 2045 vaatii yhteisiä toimia
jo nyt. Finnair seuraa tiiviisti ja osallistuu
mahdollisuuksiensa mukaan uusien teknologioiden
kehittämiseen. Yhtiön tavoitteena on 2020-luvulla
lisätä merkittävästi kohtuuhintaisten kestävien
lentopolttoaineiden, SAF:ien, (Sustainable Aviation
Fuels) osuutta laivastonsa polttoainekulutuksessa.
Tätä tavoitetta tukeakseen Finnair liittyi vuoden 2022
alussa oneworld-allianssin yhteiseen tavoitteeseen
saavuttaa 10 prosentin SAF-taso vuoteen 2030
mennessä. Finnair seuraa tiiviisti sekä perinteisten
että uusien lentokoneteknologioiden kehitystä ja
varautuu oikea-aikaisiin laivastoinvestointeihin.
Yhtiön tämänhetkinen arvio on, että vihreällä
energialla (joko vedyllä tai sähköllä) lentävät uuden
teknologian lentokoneet voivat tulla laajemmille
markkinoille 2030-luvun puolivälin jälkeen.
Vuonna 2022 Finnair jatkoi kaksoiskriisiin, COVID-
19-pandemiaan ja Ukrainan sotaan, liittyviä
18 19 20 21 22
150
125
100
75
50
25
0
Maksetut verot ja muut ympäristömaksut
milj. euroa
Maksettavatlitmät verot
Tilitettävät välilliset verot
Lentolippuverot
EU ETS -maksut
Muut ympäristömaksut
Muut ympäristömaksut sisältävät melu- ja
päästömaksut.
52,4
48,5
85,7
121,1
146,6
Muu kuin taloudellinen
kehitys 2022
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 23
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
sopeutuksia ja rahoitustoimenpiteitä. Pandemian
negatiivinen vaikutus Aasian liikenteeseen jatkui
koko vuoden, mitä edelleen vahvisti Venäjän
ilmatilan sulkeminen alkuvuodesta. Vaikka
pandemian vaikutukset Finnairin toimintaan ovat
osittain lieventyneet, Ukrainan sodan seuraukset
iskevät raskaasti yhtiön reittirakenteeseen ja
siten vuoden 2022 toimintaympäristö poikkeaa
merkittävästi edellisistä vuosista jo kolmatta vuotta
peräkkäin. Voidaan siis todeta, että vuoden 2022
tilastot näyttävät edelleen epätavallisia tuloslukuja
niin taloudellisesti kuin ei-taloudellisestikin.
Vuoden 2022 aikana maksetut välittömät ja
välilliset verot pysyivät suhteellisen alhaisina
toiminnan tappiollisen tuloksen vuoksi. Myös
muut suoritusperusteiset maksut, kuten
ympäristömaksut, pysyivät alhaisina.
Ihmisoikeudet, lahjonta ja
antikorruptio
Finnair on sitoutunut noudattamaan toiminnassaan
kansainvälistä ja paikallista lainsäädäntöä sekä
omia eettisiä toiminta periaatteitaan (Code of
Conduct), ja tukee YK:n kestävän kehityksen
tavoitteita (Sustainable Development Goals).
Finnairin oma eettinen toimintaohje kattaa kaikki
sen toimintaa-alueet ja koko henkilöstön. Lisäksi
toimittajille suunnatussa eettisessä toimintaohjeessa
(Supplier Code of Conduct) on käsitelty muun
muassa yhtiön eettisen hankinnan periaatteet
ja korruptiopolitiikka. Yhtiö edellyttää, että sen
toimittajat noudattavat eettisiä normeja, jotka ovat
olennaisilta osiltaan samanlaisia kuin ne, joita Finnair
noudattaa omassa toiminnassaan. Finnair pyrkii
jatkuvasti integroimaan vastuullisuuden ja eettisen
liiketoiminnan periaatteet yhä syvemmin kaikkiin
liiketoimintaprosesseihinsa. Finnairin eettisissä
ohjeissa on korruption vastainen osa; lahjusten
vastaanottaminen ja antaminen on ehdottomasti
kielletty. Korruption ehkäisy on Finnairissa kaikkien
vastuulla, mukaan lukien liiketoimintojen johtajat,
vaatimustenmukaisuuden valvonta ja sisäinen
tarkastus.
Finnair kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien
julistusta sekä kansainvälisen työjärjestön (ILO)
perussopimuksia. Finnair on allekirjoittanut YK:n
Global Compact -aloitteen. Sen kymmenen
vastuullisen yritystoiminnan periaatteen
mukaisesti Finnair pyrkii ehkäisemään muun
muassa ihmisoikeusloukkauksia sekä tukemaan
lapsityövoiman ja pakkotyön torjuntaa niin omassa
toiminnassaan kuin toimitusketjussaan.
Finnairin omaan operatiiviseen toimintaan ei liity
merkittäviä suoria ihmisoikeusriskejä tai -vaikutuksia.
Palveluun, toimitusketjuun ja ulkoistettuihin
toimintoihin voi kuitenkin liittyä epäsuoria riskejä
ja seurauksia. Yhtiön monimuotoinen toimitusketju
rakentuu sen reittiverkoston ympärille. Siihen
kuuluvat kansainvälisen ilmailuvaatimusten
sääntelemät ja lentoyhtiöihin erikoistuneet
tavarantoimittajat ja palveluntarjoajat sekä toimijat,
jotka mahdollistavat Finnairin ydinliiketoiminnan
turvallisen harjoittamisen.
Ihmiskauppaepäilyt ovat lentoliikenteessä
todellinen huolenaihe, ja se on aihe, johon Finnair
keskittyy yhä enemmän. Finnair on allekirjoittanut
IATA:n nykyajan orjuuden ja ihmiskaupan vastaisen
päätöslauselman. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyö
hallitusten ja lentoasemien kanssa, maissa,
joissa se liikennöi, varmistaakseen, että kaikista
sen lennoilla tapahtuneista salakuljetuksista
ilmoitetaan ja niitä käsitellään asianmukaisesti.
Lentohenkilökunnalle on annettu erityiset ohjeet
menettelyistä, joita on noudatettava tapauksissa,
joissa epäillään ihmiskauppaa. IATA:n ihmiskaupan
verkkokoulutuspaketti on Finnairissa pakollinen
koulutus kaikille lentohenkilökunnan jäsenille ja
maa-agenteille. Finnair on sitoutunut lisäämään
henkilöstönsä tietoisuutta tästä asiasta.
Finnairilla on käytössä Whistleblowing-kanava,
nimeltään Finnair Ethics Helpline, jonka kautta sekä
työntekijämme että yhteistyökumppanimme voivat
raportoida eettisiin liiketoiminnan periaatteisiin
liittyvistä huolenaiheista. Vuoden 2022 aikana
Finnairin Ethics Helplinen kautta ei ilmoitettu yhtään
merkittävää eettistä rikkomusta, eikä yhtiössä ollut
vireillä yhtään vastaavaa tutkimusta.
Meidän vastuumme on kehittää
kestävää matkailua kohti
hiillineutraalia lentämistä.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 24
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Finnair tuki vuonna 2022 ukrainalaisia tarjoamalla
heille 95 prosentin alennuksen Varsovasta,
Krakovasta, Budapestista ja Prahasta Helsinkiin
suuntautuville lennoille.
Asiakkaat, henkilöstö ja
muut sidosryhmät
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat osa
Finnairin perusperiaatteita, ja yhtiö pyrkii
varmistamaan palveluidensa saavutettavuuden
ja esteettömyyden kaikille asiakkaillensa.
Yhtiö parantaa jatkuvasti palveluidensa
asiakaskokemusta ja soveltaa käytäntöön
asiaankuuluvia saavutettavuusstandardeja.
Finnairin asiakastyytyväisyys
nettosuositteluindeksillä (Net Promoter Score
NPS) mitattuna parani hieman viime vuodesta ja
oli 40 (38), samalla kun asiakasmäärät kasvoivat
ja Ukrainan sota vaikutti merkittävästi vuoden
2022 toimintaympäristöön. Tämä osoittaa, että
asiakkaat olivat tyytyväisiä Finnairin tarjoamaan
palveluun ms muuttuvissa olosuhteissa.
Vuoden 2022 aikana Finnair esitteli uuden
parannetun kaukolentojen matkustuskokemuksen
ja panosti digitaaliseen asiakaskokemukseen.
Vuoden ensimmäisen puoliskon aikana asiakkaat
alkoivat jälleen matkustaa enemmän, kun
useimmat kansalliset Covid-rajoitukset poistettiin.
Vastatakseen kasvavaan asiakaspalvelun
kysyntään, Finnair lisäsi asiakaspalvelutoimintansa
resursointia ja nosti reittiverkoston
palvelutoimintoja varmistaakseen kasvavien
operaatioiden toimintavarmuuden ja laadun.
Finnair pitää hyvää huolta työntekijöistään
panostamalla heidän terveydenhuoltoonsa ja
turvallisuuteensa, tarjoamalla koulutus- ja opiskelu-
mahdollisuuksia sekä edistämällä tasa-arvoa,
syrjimättömyyttä ja monimuotoisuutta. Finnairissa
monimuotoisuus nähdään suorituskyvyn edistäjänä.
Finnair työllisti vuonna 2022 keskimäärin 5 336
(5 614) henkilöä, mikä on 4,9 prosenttia vähemmän
kuin edellisenä vuonna. Henkilöstön määrä
väheni vuoden 2022 aikana 95:llä henkilöllä
eli 1,8 prosentilla ja oli joulukuun lopussa 5 230
(5 325). Vuonna 2022 henkilöstön vaihtuvuus oli 7,3
prosenttia (6,8). Henkilöstön vaihtuvuuden kasvu
johtui pitkäaikaisista lomautuksista, jotka jatkuivat
kriisien aiheuttaman kysyntävajeen takia. Vuonna
2022 työssä oli keskimäärin 4 492 henkilöä.
Pandemian ja Ukrainan sodan työllisyysvaikutusten
vuoksi Finnair on panostanut erityisesti sosiaaliseen
vastuuseen tukemalla irtisanottuja ja lomautettuja
työntekijöitään. Yrityksellä on meneillään NEXT-
ohjelma, joka on suunniteltu yksilöllisesti tukemaan
irtisanottuja uuden työn löytämisessä. Ohjelma
koostuu muun muassa henkilökohtaisesta
työuran etenemissuunnitelmasta, monipuolisesta
koulutuksesta, uravalmennuksesta,
muutoksenhallintaa ja hyvinvointia tukevista
palveluista sekä TE-keskuksen tuesta.
Finnairin henkilöstöstä 87 prosenttia (91) vuonna
2022 oli kokoaikaisia ja vakinaisessa työsuhteessa
oli 97 prosenttia (99). Henkilöstön keski-ikä oli 43
vuotta (42). Henkilöstöstä 33 prosenttia (33) oli yli
50-vuotiaita ja 13 prosenttia (13) alle 30-vuotiaita.
Vuoden 2022 lopussa Finnairin henkilöstöstä 56
prosenttia (57) oli naisia ja 44 prosenttia (43) miehiä.
Finnairin hallituksen kahdeksasta jäsenestä kolme
(kolme) on naisia. Finnair ei ylläpidä etniseen
alkuperään perustuvia tilastoja.
Yritystasolla tapaturmataajuutta mittaava
LTIF (Lost Time Incident Frequency) nousi
edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 6,8 (5,6).
Sairauspoissaolojen määrä oli vertailukautta
suurempi ja oli 5,4 prosenttia (2,3). COVID-19 vaikutti
edelleen voimakkaasti sairastumisasteisiin. Myös
työssä olevia työntekijöitä oli enemmän kuin
vuonna 2021.
Finnair arvostaa hyvää yhteistyötä eri
työntekijäryhmiään edustavien ammattiliittojen
kanssa. Vuonna 2022 neuvoteltiin seuraavat
työehtosopimukset:
Finnairin matkustamohenkilökuntaa koskeva
sopimus Finnairia edustavan Paltan ja Auto- ja
Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n, välillä. Sopimus
on voimassa tammikuun 2024 loppuun asti.
18 19 20 21 22
Työsuhteessa olevan henkilöstön määrä
vuoden lopussa
8 000
6 000
4 000
2 000
0
5 230
Henkilöstön monimuotoisuus: Sukupuoli
Miehiä:
Työntekijät 44 %
Johtajat/päällit 73 %
Johtoryhmä 78 %
Naisia:
Työntekijät 56 %
Johtajat/päällit 27 %
Johtoryhmä 22 %
Henkilöstön monimuotoisuus: Sukupuoli
Miehiä:
Työntekijät 44 %
Johtajat/päälliköt 73 %
Johtoryhmä 78 %
Naisia:
Työntekijät 56 %
Johtajat/päälliköt 27 %
Johtoryhmä 22 %
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 25
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Paltan ja Ammattiliitto Pron välinen sopimus
koskien Finnairin teknisiä toimihenkilöitä ja
lentoliikenteen toimihenkilöitä. Sopimus on
voimassa tammikuun 2025 loppuun asti.
Finnairin ylempiä toimihenkilöitä koskeva
sopimus Finnair Oyj:n ja Finnairin Insinöörit ja
ylemmät FINTO ry:n välillä. Sopimus on voimassa
helmikuun 2025 loppuun asti.
Lisäksi voimassa ovat seuraavat aiemmin
neuvotellut työehtosopimukset:
Paltan ja Ilmailuliitto IAU:n välinen sopimus
Finnairin Helsinki-Vantaan asiakas- ja
maapalvelusta, rahti- ja teknisistä palveluista
neuvoteltiin vuonna 2020. Sopimus on voimassa
15.3.2023 saakka.
Paltan ja Työväenliitto AKT:n välinen sopimus,
kosken matkatoimistoja (Aurinkomatkat)
neuvoteltiin vuonna 2021 ja se päättyy 30.4.2023.
Paltan ja Suomen Liikelentäjäliitto ry:n (SLL)
välillä Finnair Oyj:n suomalaisia lentäjiä koskeva
sopimus neuvoteltiin vuonna 2021, ja on voimassa
syyskuun 2024 loppuun asti.
Toimitusketjut
Toimitusketjun vastuullisuus on erittäin
tärkeää Finnairin toiminnassa, sillä Finnair
käyttää enenevässä määrin kumppaneita ja
palveluntarjoajia kansainvälisen reittiverkostonsa
ylläpitämiseen ja laajentamiseen. Suoraan
lentotoimintaan liittyvän toimitusketjun on
toimittava kansainvälisten ilmailualan säädösten
mukaan, ja näitä toimittajia valvotaan tiukasti.
Kansainväliset lentoturvallisuusmääräykset
esimerkiksi edellyttävät, että kaikki lentoaseman
työntekijät tulee olla rekisteröity ja heidän tulee
aina kantaa virallista henkilökorttia mukanaan.
Tämä luo turvallisen pohjan sille, että suoraan
lentotoimintaan liittyviin toimintoihin ei kohdistu
merkittävää riskiä pakkotyölle tai lasten oikeuksille.
Finnair lähetti vuoden 2022 aikana kaikille
sen avaintoimittajilleen kyselyn, jossa se
kartoitti toimittajien ympäristötyön tasoa.
Kyselyn vastausten analyysin ja yhtiön
oman olennaisuusarvion perusteilla Finnair
laatii toimintasuunnitelman, jolla pyritään
pienentämään Finnairin toimitusketjun
ympäristövaikutuksia.
Ympäristö
Kolme suurta globaalia ympäristöhaastetta,
ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden
väheneminen ja siirtyminen kiertotalouteen,
liittyvät yhteen. Näihin haasteisiin vastaaminen
vaatii meidän kaikkien yhteistä huomiotamme
ja toimia. Finnair on asettanut omat tavoitteet
kaikille näille kolmelle haasteelle ja kehottaa
kaikkia sidosryhmiään tekemään yhteistyötä
näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Finnair
tavoittelee hiilineutraalia lentämistä vuonna 2045,
ja aikoo jo vuoden 2025 lopussa puolittaa Scope
1 ja 2 hiilidioksidipäästöjen nettotasapainon
vuoden 2019 tasoon verrattuna. Lisäksi yhtiö
aikoo sisällyttää kiertotalouden ja jätehierarkian
mukaisen jätteiden vähentämisen periaatteet
toimintoihinsa vuoteen 2025 mennessä. Finnairilla
on nollatoleranssi eläinten salakuljetukselle ja
on United for Wildlife -sertifioitu lentoyhtiö. Yhtiö
käyttää vain uusiutuvia polttoaineita, jotka ovat
kestävästi tuotettuja ja varmennettuja.
Vuonna 2022 Finnair jatkoi monipuolista
päästövähennystoimintaansa. Finnair aloitti
vuoden 2022 maaliskuun lopussa yhteistyön
Chooose-nimisen ilmastoyhtiön kanssa
tarjotakseen kompensointipalvelun, jonka kautta
Finnairin asiakkaat voivat osallistua globaalien
hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tukemalla
uusiutuvia lentopolttoaineita ja ilmastohankkeita.
Vuoden 2022 aikana asiakkaittemme
päästöhyvityksistä suuntautui noin 10 prosenttia
uusiutuvaan SAF-lentopolttoaineeseen ja
90 prosenttia ilmastohankkeisiin. Yhteensä
asiakkaamme kompensoivat noin 3 400 tonnia
hiilidioksidia, mikä vastaa 0,15 prosenttia
yhtiön lentämisen kokonaispäästöistä tai
noin 520 Helsinki–Oulu-lentoa. Olemme
kiitollisia myös yritysasiakkaillemme, jotka
osallistuivat alan yhteiseen pitkän tähtäimen
tavoitteeseen tehdä lentämisestä hiilineutraalia.
18 19 20 21 22
Tapaturmataajuus (Lost Time Incident Frequency)
LTIF
kpl/milj. tuntia
15,0
12,5
10,0
7,5
5,0
2,5
0
6,8
Asiakkaamme kompensoivat
noin 520 HelsinkiOulu-lentoa
vuonna 2022 ja käyttivät
keskimäärin 10 % SAF:a näissä
kompensoinneissa.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 26
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Vuonna 2022 liikematkustajat kompensoivat
matkustamistaan ostamalla 629 tonnia uusiutuvaa
SAF-lentopolttoainetta Finnairin koneisiin. Tällä
yhteistyöllä vähennettiin 1 809 tonnia lentämisen
hiilidioksidipäästöjä. Myös Finnair kompensoi oman
henkilökuntansa työmatkojen lennot vuodelta 2022
ilmastohankkeilla. Vuonna 2022 yhtiö kompensoi
1 418 tonnia henkilökuntansa päästöjä.
Uusiutuva lentopolttoaine (sustainable aviation
fuel, SAF) tulee olemaan tämän vuosikymmenen
aikana merkittävin keino lentoyhtiöille vähentää
suoria hiilidioksidipäästöjään. Tästä syys
Finnair, yhdessä oneworld-allianssin kanssa, on
asettanut yhteiseksi tavoitteekseen saavuttaa
10 prosentin SAF-osuuden tason vuoteen 2030
mennessä. Tämä ylittää selvästi suunnitellun
viiden prosentin EU:n SAF-mandaattitavoitteen.
Konkreettisina ensimmäisinä suurina askeleina
tätä tavoitetta kohti Finnair allekirjoitti pitkäaikaiset
sopimukset uusiutuvia polttoaineita valmistavien
yhdysvaltalaisten yhtiöiden Aemetiksen ja Gevon
kanssa. Tankkaukset alkavat Kaliforniassa vuodesta
2025 alkaen. Finnair on jo aiemmin aloittanut
yhteistyön Nesteen kanssa Suomessa SAF-käytön
lisäämiseksi. Yhtiö työstää parhaillaan lyhyemmän
aikataulun SAF- ja kompensointitiekarttaa, joiden
toteutus aloitetaan vuoden 2023 aikana.
Lentoyhtiön suurimmat ympäristövaikutukset
ovat lentokoneiden moottoreiden päästöt ja
lentoasemien lähialueilla esiintyvä lentokoneiden
melu. Lentokoneiden tuottama melu on
pääasiassa moottorimelua ja aerodynaamista
melua. Moottorimelu on suurempaa
lentoonlähdöissä, kun taas aerodynaaminen
melu kasvaa lähestymisten aikana. Finnair on
pitkäaikaisen yhteistyön tuloksena lennonjohdon
kanssa parantanut melua ja päästöjä vähentävien
liukulaskeutumisten osuutta Helsinki-Vantaan
lentoasemalla saavuttaen vuonna 2022 kaikkien
aikojen ennätyksen: 86,3 prosenttia.
Ilmastonmuutos
Finnairin kasvihuonekaasupäästöt koostuvat yli 92
prosenttisesti lentosuorituksiin liittyvistä päästöistä,
sekä kerosiinin poltosta (Scope 1) että kerosiinin
valmistukseen ja kuljetuksiin liittyvistä päästöistä
(Scope 3). Tästä syystä yhtiön ilmastonmuutoksen
hallintaan liittyvät toimenpiteet ja raportointi
painottuvat vahvasti tähän toimintoon. Finnair
allekirjoitti vuonna 2022 aiesopimuksen yhteistyöstä
Science Based Targets -aloitteen (SBTi) kanssa
ja sitoutui asettamaan tieteeseen perustuvat
päästövähennystavoitteet toiminnalleen YK:n
Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. SBTi:n
mukaisia päästövähennystoimia tulevat olemaan
investoinnit uudempiin lentokoneisiin, uusiutuvien
lentopolttoaineiden lisääntyvä käyttö ja
operatiiviset tehokkuusparanemat.
Finnair on myös sitoutunut pienentämään
kiinteistöjensä ja Helsinki-Vantaalla tapahtuvien
omien maatoimintojensa ilmastovaikutusta ja
vuoden 2023 alusta alkaen nämä toiminnot tulevat
olemaan hiilineutraaleja.
Vuonna 2022 Finnairin liikenne myytyinä
tonnikilometreinä (RTK) kasvoi 117 prosenttia (1,6)
vuoteen 2021 verrattuna, ja siten myös lentämisen
suorat hiilidioksidipäästöt kasvoivat 116 prosenttia
(-0,4) ollen 2 478 674 tonnia (1 146 903).
Vuoden 2022 aikana jatkettiin vahvaa tuloksellista
työtä polttoainetehokkuuden parantamiseksi.
Lentotoiminnan polttoainetehokkuus vuonna 2022
oli 294 g/RTK (296) (ilman jyvitystä matkustajien
ja rahdin kesken), eli se parantui 0,5 prosenttia
(2,0). Lentämisen hiilidioksidipäästöt on laskettu
jyvittämällä ne matkustajien ja rahdin kesken
IATA:n suositusten mukaisesti (katso tarkemmin
vastuullisuusliite). Näin laskettuna vuoden 2022
matkustajiin kohdistuneet hiilidioksidipäästöt
olivat 85 g CO
2
/RPK (89) ja rahtiin kohdentuvat
päästöt 854 g CO
2
/RTK-rahti (890). Jyvitetyt
päästötehokkuudet paranivat 4,1 prosenttia
(-23,2). Polttoainetehokkuuden paraneminen
johtui pääsääntöisesti siitä, että lentokoneiden
täyttöasteet nousivat 42,8 prosentista 67,6
prosenttiin, toisaalta lentämisen tehokkuutta
heikensi ilmatilarajoitteista johtuva Aasian reittien
pidentyminen. Yhtiöllä on polttoainetehokkuuteen
keskittyvä yrityksen useita eri toimintoja edustava
työryhmä, joka toimillaan säästi vuonna 2022
noin 5 000 tonnia polttoainetta ja siten vähensi
hiilidioksidipäästöjä noin 15 750 tonnia. Toimet
926
g CO
2
/RTK
18 19 20 21 22
Finnairin lentojen päästötehokkuuden kehitys
Totaali CO
2
ästötehokkuus
RTK = myydyt tonnikilometrit eli kapasiteetin
käyttö hyötykuorman painon mukaan
Totaali CO
2
,
tuhatta tonnia
4 000
3 200
2 400
1 600
800
0
1 000
800
600
400
200
0
2 479
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 27
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
sisälsivät lennon suunnittelun ja lentämisen
operatiivisten toimintojen optimointia sekä
lentokoneen painon vähentämistä. Työryhmä on
toiminut Finnairilla jo useamman vuoden ajan ja
edellä mainituissa luvuissa ei ole huomioitu ryhmän
aiempien vuosien saavutuksia.
Finnairin kiinteistöjen energiankulutus kasvoi
0,5 prosenttia vuonna 2022 (12,2). Vuonna 2022
sähkön kokonaiskulutus oli 22 266 MWh (21 130) ja
lämmönkulutus 23 316 MWh (24 238). Kiinteistöjen
energiatehokkuus oli 21,1 kWh/m
3
(21,0) sisältäen
sekä sähkön että lämmön kulutuksen. Sähkön
käytön kasvu johtui operatiivisen toiminnan
kasvusta, mutta lämmityksen energian
pienempi tarve selittyy lämpimämmällä
talvella ja energiansäästötoimilla. Kiinteistöjen
energiankulutuksen markkinapohjaiset
hiilidioksidipäästöt pienenivät 1,2 prosenttia (+8,9)
ollen yhteensä 5 441 tonnia (5 507).
Kiertotalous
Finnair kehittää tuotteitaan ja palveluitaan
jatkuvasti kestävämmiksi. Finnair on asettanut
tavoitteekseen ottaa kiertotalouden periaatteet
käyttöön kaikissa toiminnoissaan materiaalien
tehokkaammaksi hyödyntämiseksi ja kulutuksen
vähentämiseksi vuoden 2025 loppuun mennessä.
Suunnitelma kattaa seuraavat toimenpiteet:
Jätteen syntymisen estäminen, materiaalien
mahdollisimman laaja uudelleenkäyttö,
jätemateriaalien kierrätyspotentiaalin
hyödyntäminen, jätteiden hyödyntäminen muulla
tapaa (esim. energiana) ja lopuksi jäljelle jäävän
jätteen turvallinen hävittäminen.
Finnairin tuottaman jätteen kokonaismäärä
Suomessa nousi 101,2 prosenttia (-40,4) eli noin 925
tonnia (618), vuoden kokonaismassan ollessa 1 839
tonnia (914). Jätteen määrän kasvu on suoraan
yhteydessä lisääntyneeseen asiakkaiden määrän
kasvuun. Suurin jätelaji on lentojen tarjoilusta
syntyvä, ruokajätettä sisältävä sekajäte, eli
kansainvälinen ruokajäte. Ruoka- ja juomajäte
kansainvälisiltä lennoilta joudutaan polttamaan,
kun muu tavallinen ruokajäte kompostoidaan.
Vuonna 2022 noin 74 prosenttia jätteestä
hyödynnettiin energiana ja noin 26 prosenttia
jätemateriaalista joko uudelleen käytettiin,
kierrätettiin tai kompostoitiin. Yhtään jätettä ei
päätynyt kaatopaikalle.
Finnair saavutti asettamansa tavoitteet puolittaa
käyttämänsä kertakäyttöiset muovituotteet
ja kierrättää 50 prosenttia kaikesta käytetystä
muovista. Neljän vuoden systemaattinen työ
haastavassa muuttuvassa toimintaympäristössä
saatiin päätökseen kesällä 2022. Vuonna 2018,
kun tavoite asetettiin, Finnairin toiminnoista syntyi
466 tonnia muovijätettä. Nyt määrä on 150 tonnia.
Vuoden 2018 lukuihin verrattuna vähentynyt
kokonaismäärä on reilusti vähemmän kuin puolet,
ja asiakasta kohden syntyvää muovijätettä on nyt
puolet vähemmän.
Finnair on asettanut myös tavoitteekseen vähentää
ruokajätettä, jota syntyy valmistettaessa asiakkaiden
tarjoiluja. Vuonna 2019 asetettiin tavoite vähentää
annosten valmistuksessa syntyvää ruokahävikkiä
30 prosenttia vuoden 2022 loppuun mennessä.
Matkustajakohtainen ruokahävikkimäärä saatiin
palautettua koronapandemiaa edeltävälle
tasolle, ja kilomääräisesti ruoka- ja juomahävikkiä
syntyi vuonna 2022 29 prosenttia vähemmän
kuin lähtötasolla 2019. Yhtiön prioriteettina on
hyödyntää ruokahävikki mahdollisimman hyvin
ja syötävä ruokahävikki lahjoitetaan ensisijaisesti
hyväntekeväisyyteen.
Finnairin teknilliset palvelut on asettanut
tavoitteekseen muuttaa lentokoneiden huolto-
suoritukset paperittomaksi toiminnaksi vuoden
2023 loppuun mennessä. Tämän tavoitteen
saavuttaminen vähentää paperinkulutusta noin
2,7 miljoonaa A4:sta, eli 5400 riisiä. Massana tämä
tarkoittaa noin 14 000 kiloa vähemmän paperia
vuodessa.
Luonnon monimuotoisuus
Finnair ottaa toimintansa ympäristönäkökohdat
huomioon sekä maassa että ilmassa. Ympäristö-
kuormitusta vähentävien energiaratkaisujen
lisäksi sen ympäristöpolitiikkaan sisältyy myös
luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja sen
edistäminen eli biodiversiteettiajattelu. Finnair
on kartoittanut liiketoimintansa olennaisimmat
ekosysteemipalvelut, eli luonnon ihmiselle
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 28
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
tarjoamat hyödyt, ja toimintansa merkittävimmät
vaikutukset niihin. Ekosysteemipalveluista kulttuuri-
ja säätelypalvelut ovat Finnairin liiketoiminnan
kannalta keskeisimmät. Kulttuuripalvelut sisältävät
muun muassa turismin sekä henkiset ja esteettiset
arvot. Säätelypalveluihin puolestaan lukeutuvat
muun muassa paikallisen ilmanlaadun säätely,
ilmaston säätely, tarttuvien tautien kontrollointi sekä
tuholaisten hallinta.
Finnairin ydinliiketoiminta ja keskeiset tuotealueet
hyötyvät eri tavoin ekosysteemipalveluista.
Kulttuuripalvelut ovat tärkeitä etenkin
matkapalveluille. Finnairin matkanjärjestäjä
Aurinkomatkat onkin osallistunut jo useita vuosia
erilaisiin paikallisiin biodiversiteettiä ylläpitäviin
hankkeisiin eri matkakohteissa. Kohdeohjelmia
suunnitellessaan Aurinkomatkat arvioi tarkasti
ohjelmien mahdollisia vaikutuksia ympäristöön
ja luonnon monimuotoisuuteen, ja on esimerkiksi
lopettanut retkien järjestämiset paikkoihin missä
eläimiä pidetään vankeudessa. Toiminnassa
pyritään myös välttämään esimerkiksi sellaisia
vierailukohteita, joissa vieraileminen voi aiheuttaa
monimuotoisuudelle uhkaa tai haittaa. Asiakkaita
informoidaan kohteissa oikeista toimintatavoista
luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
Lentoliikennetoiminnoissaan Finnair on tukenut
sekä kulttuuri- että säätelypalveluita kieltämällä
uhanalaisista eläimistä tai niiden osista
koostuvien metsästysmuistojen sekä testieläinten
kuljetuksen rahtiverkostossaan. Lisäksi Finnair on
allekirjoittanut Cambridgen herttuan United for
Wildlife (UFW) Buckingham Palace -julkilausuman
laittoman villieläinten salakuljetuksen estämiseksi.
Lausuman allekirjoittajana yhtiö on sitoutunut
lisäämään eri sidosryhmien tietoisuutta tästä
aiheesta.
Biodiversiteetin merkitys Finnairin lentoliikenteessä
korostuu tulevina vuosina entisestään
ilmastonmuutoksen hillintätoimien vuoksi. Kun
biopolttoaineet tulevaisuudessa osin korvaavat
fossiiliset polttoaineet, yhtiö haluaa varmistua siitä,
että sen käyttämien uusiutuvien energialähteiden
raaka-aineiden alkutuotanto on vastuullista eikä
heikennä ekosysteemipalveluita. Esimerkiksi
biopolttoaineen valmistuksessa on varmistettava,
ettei niiden käyttö johda epäsuorasti maankäytön
kielteisiin muutoksiin (indirect land use
change, ILUC). Tavoitteena on varmistaa, ettei
ravintokasvien tuotantoon käytetyillä viljelymailla
siirrytä biopolttoaineiden raaka-aineiden
tuotantoon, jolloin ruoan tuotantoa varten
raivattaisiin uusia alueita metsistä ja kosteikoista tai
ruoantuotanto heikkenisi.
Säätelypalveluilla on merkittävä vaikutus
sekä lentoliikenteeseen että matkapalveluihin.
Biodiversiteetin paikallinen heikkeneminen
vie toimintaedellytyksiä turismilta, lisää
tartuntatautivaaraa ja heikentää luonnon
vastustuskykyä muutoksille.
EU-taksonomia
Taustaa
Osana kestävän rahoituksen
toimintasuunnitelmaansa Euroopan unioni
kehittää luokitusjärjestelmää ympäristön
kannalta kestävien taloudellisten toimintojen
määrittämiseksi, joka tunnetaan myös nimellä
EU-taksonomia. Luokitusjärjestelmäasetus
sisältää alat, joilla arvioidaan olevan suurimmat
mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseen
ja siihen sopeutumiseen.
EU-taksonomia-asetuksessa asetetaan kuusi
ympäristötavoitetta: ilmastonmuutoksen
hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen,
vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä
käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen,
ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja
vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden
ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.
Ensimmäinen taksonomia-asetuksen delegoitu
säädös koskien ilmastonmuutoksen hillintää ja
ilmastonmuutokseen sopeutumista tuli voimaan 1.
tammikuuta 2022. Toinen delegoitu säädös jäljellä
olevista neljästä ympäristötavoitteesta julkaistaan
vuonna 2023.
Asetuksen artikla 8 tuo NFRD-direktiivin
mukaisille yleisen edun kannalta merkittäville
yhteisöille, kuten Finnairille, velvollisuuden
raportoida taksonomiakelpoisuudestaan
kahden ensimmäisen ympäristötavoitteen
osalta 1. tammikuuta 2022 alkaen. Kaikkien
yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen tuli
raportoida vuoden 2021 taksonomiakelpoinen
osuus liikevaihdostaan, investoinneistaan
(CAPEX) ja toimintamenoistaan (OPEX).
Raportointivuonna 2022 yhteisöt ovat myös
velvollisia arvioimaan taloudellisen toimintansa
taksonomian mukaisuutta kahden ensimmäisen
tavoitteen, ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen
sopeutumisen, osalta.
Finnair ja EU-taksonomia
Finnairin ydinliiketoiminnat eli kaupallinen
lentotoiminta (mukaan lukien lisämyynti),
lentorahti- tai matkapalvelut eivät vielä kuulu
taksonomian taloudellisten toimintojen luetteloon.
Näin ollen esimerkiksi matkustajalentoliikenteen
(NACE H51.1 ja N77.35) yksityiskohtaisia teknisiä
kriteerejä ei ole vielä määritelty. Finnair kuitenkin
arvioi, että siirtymistä uusiin vähäpäästöisiin ilma-
aluksiin ja uusiutuviin lentopolttoaineisiin tullaan
todennäköisesti pitämään luokitusjärjestelmään
soveltuvina toimintoina.
Finnair on arvioinut myös muun taloudellisen
toimintansa taksonomiakelpoisuutta vertaamalla
liiketoimintaansa kuuluvia NACE-koodiston
mukaisia taloudellisia toimintoja vastaaviin
EU-taksonomian sisältämiin toimintoihin ja niiden
kriteeristöihin. Merkittävin taksonomiassa mainittu,
tunnistettu taloudellinen toiminto on Finnair Cargon
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 29
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
tarjoamat maanteiden tavarankuljetuspalvelut
(toimintonumero 6.6). Koska nämä palvelut on
kuitenkin ulkoistettu kolmannelle osapuolelle,
niitä ei pidetä taksonomiakelpoisina. Näin ollen
lähes kaikkia Finnairin liiketoiminnan osa-alueita
ei vuonna 2022 luettu taksonomiakelpoisiksi
taloudellisiksi toiminnoiksi.
Taksonomiakelpoisen ja täten myös taksonomian
mukaisen liikevaihdon osuus koko liikevaihdosta
pyöristyi 0 prosenttiin edellä mainituista syistä.
Taksonomiakelpoisen ja näin ollen myös
taksonomian mukaisen CAPEX:n osuus koko
CAPEX:sta pyöristyi 0 prosenttiin huolimatta
energiatehokkaiden LED-valojen (toimintonumero
7.3) asennuksesta. Tämä noin 1 miljoonan
euron investointi laskettiin myös taksonomian
mukaiseksi, ilmastonmuutoksen hillitsemis
koskevan kriteeristön täyttäväksi CAPEX:ksi, joka
ei myöskään aiheuta merkittävää haittaa muille
ympäristötavoitteille. Taksonomiakelpoiseksi,
mutta ei taksonomian mukaiseksi CAPEX:ksi
katsottiin hankittujen ja omistettujen rakennusten
(toimintonumero 7.7) perusparannuksiin tehdyt
investoinnit, joita oli alle puoli miljoonaa euroa.
Valtaosa Finnairin CAPEX:sta liittyi yhtiön
laivastoon, mikä ei ole taksonomiakelpoista.
Taksonomiakelpoinen osuus Finnairin koko
taksonomiaperusteisesta OPEX:sta pyöristyi
5 prosenttiin. Nämä noin 7 miljoonan euron
OPEX:t liittyivät hankittujen ja omistettujen
rakennusten (toimintonumero 7.7) huoltoon
sekä lyhytaikaiseen vuokraukseen. Valtaosa
ei-taksonomiakelpoisesta OPEX:sta liittyi
Finnairin laivaston huoltoon. Vuoden 2022 aikana
0 prosenttia koko taksonomiaperusteisesta
OPEX:sta oli taksonomian mukaista. Tarkemmat
taksonomialuvut on esitetty seuraavien sivujen
taksonomia-taulukoissa.
Sekä vuosina 2020 että 2021 COVID-19 on
vaikuttanut ennennäkemättömällä tavalla
Finnairin talouteen. Tämän lisäksi vuonna
2022 alkoi Ukrainan sota, jota seurasi Venäjän
ilmatilan sulkeminen. Matkustusrajoitusten ja
asiakaskysynnän puutteen vuoksi Finnairin
liikevaihto laski dramaattisesti vuosien 2020 ja 2021
aikana. Tämän takia yhtiö on joutunut leikkaamaan
rajusti kaikkia kulujaan ja investointejaan, myös
kestävää kehitystä tukevia, minimoimaan
rajoitetun toiminnan aiheuttamia tappioita sekä
turvaamaan terve kassa-asema. COVID-19:n
sekä suljetun Venäjän ilmatilan vaikutusten takia
myöskään vuosi 2022 ei ollut vertailukelpoinen
pandemiaa edeltäneiden vuosien kanssa.
Finnair on viime vuosina modernisoinut voimakkaasti
laajarunkolaivastoaan. Vuosina 2015–2017
seitsemän A340-konetta poistettiin käytöstä Finnairin
liikenteestä ja vuodesta 2015 lähtien Finnair on
tuonut laivastoonsa 17 uutta modernia A350-konetta.
Käytöstä poistetuista A340-koneista yksi myytiin
kierrätettäväksi, kaksi palautettiin vuokranantajille
elinkaarensa lopussa ja neljä myytiin takaisin
Airbusille samaan aikaan, kun Finnair vahvisti
käyttävänsä kahdeksan A350-koneen osto-option.
Tämä laajarunkokaluston uudistaminen on yhtiön
historian suurin yksittäinen investointi. On kuitenkin
vielä määrittelemättä, voidaanko tätä ennen
taksonomian voimaantuloa tehtyä investointia
raportoida taksonomian tunnuslukuina ja jos
voidaan, millä tavalla se tulisi tehdä.
Finnair tavoittelee uusiutuvien lentopolttoaineiden
(SAF) käytön lisäämistä yhdessä oneworld-
allianssin ja muiden sidosryhmien kanssa.
Oneworld-allianssi on asettanut yhteiseksi
päämääräkseen saavuttaa SAF-tankkauksissa
10 prosentin tason vuoteen 2030 mennessä, joka
on reilusti yli EU:n ehdottaman viiden prosentin
mandaatin. Tämän tavoitteen saavuttaminen
vaatii yhteisiä ponnisteluja niin lainsäätäjien kuin eri
teollisuussektoreiden kanssa. SAF:n käyttöönottoon
liittyy vahvasti myös luonnon monimuotoisuuden
suojelu (kuudes ympäristötavoite), jotta
nopeasti kasvava kysyntä ei johda esimerkiksi
lisääntyvään maa-alan käyttöön ja siten luonnon
monimuotoisuuden vähenemiseen. Finnairin
vuonna 2022 käyttämä määrä SAF:ia ei täyttäisi
tulevaa taksonomiassa mahdollisesti asetettavaa
5 prosentin vähimmäismäärää.
Matkapalveluiden osalta taksonomia kohdistuu
luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja
kehittämiseen. Majoituspalveluihin on tällä hetkellä
luotu tekniset kriteerit, mutta kriteerien kehittämisen
tarve matkapalveluiden järjestämiselle on edelleen
päättämättä. Luonto ja sen monimuotoisuus
nähdään merkittävänä vetovoimatekijänä
Aurinkomatkojen liiketoiminnassa. Kohdeohjelmia
suunniteltaessa Aurinkomatkat arvioi tarkasti
ohjelmien mahdollisia vaikutuksia ympäristöön ja
luonnon monimuotoisuuteen. Toiminnassa pyritään
välttämään esimerkiksi sellaisia vierailukohteita,
joissa vieraileminen voi aiheuttaa biodiversiteetille
uhkaa tai haittaa.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 30
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taksonomian
mukainen
osuus
liikevaihdosta
Taloudelliset toiminnot
Koodi(t)
Liikevaihto
Osuus
liikevaihdosta
Ilmaston-
muutoksen
hillin
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Vesivarat
ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biodiversiteetti ja
ekosysteemit
Ilmaston-
muutoksen
hillin
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Vesivarat
ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biodiversiteetti ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
2022 2021
Luokka
MEUR
% % % % % % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % % M/S
TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNOT
Taksonomian mukaiset toiminnot
Taksonomian mukainen likevaihto 0 0 0 0
Ei-taksonomian mukaiset toiminnot
Ei-taksonomian mukainen liikevaihto 0 0 0 0
Yhteensä taksonomiakelpoinen liikevaihto 0 0 0 0
EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNOT
Liikevaihto ei-taksonomiakelpoisista toiminnoista 2,357 100
Yhteensä taksonomiakelpoinen ja
ei-taksonomiakelpoinen liikevaihto
2,357 100
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 31
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taksonomian
mukainen
osuus
liikevaihdosta
Taloudelliset toiminnot
Koodi(t)
Pääomamenot
Osuus
pääomamenoista
Ilmaston-
muutoksen
hillin
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Vesivarat
ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biodiversiteetti ja
ekosysteemit
Ilmaston-
muutoksen
hillin
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Vesivarat
ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biodiversiteetti ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
2022 2021
Luokka
MEUR
% % % % % % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % % M/S
TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNOT
Taksonomian mukaiset toiminnot
Energiatehokkaiden laitteiden asennus 7.3 1 0 100 0 0 0 0 0 K N/A N/A K N/A K 0 0 M
Taksonomian mukaiset pääomamenot 1 0 100 0 0 0 0 0 K N/A N/A K N/A K 0 0 M
Ei-taksonomian mukaiset toiminnot
Rakennusten hankinta ja omistus 7.7 0 0
Ei-taksonomian mukaiset pääomamenot 0 0 0 0
Yhteensä taksonomiakelpoiset pääomamenot 1 1 0 0
EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNOT
Pääomamenot ei-taksonomiakelpoisista
toiminnoista
199 99
Yhteensä taksonomiakelpoiset ja
ei-taksonomiakelpoiset pääomamenot
200 100
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 32
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taksonomian
mukainen
osuus
liikevaihdosta
Taloudelliset toiminnot
Koodi(t)
Toimintamenot
Osuus
toimintamenoista
Ilmaston-
muutoksen
hillin
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Vesivarat
ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biodiversiteetti ja
ekosysteemit
Ilmaston-
muutoksen
hillin
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Vesivarat
ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biodiversiteetti ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
2022 2021
Luokka
MEUR
% % % % % % % K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % % M/S
TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNOT
Taksonomian mukaiset toiminnot
Taksonomian mukaiset toimintamenot 0 0 0 0
Ei-taksonomian mukaiset toiminnot
Rakennusten hankinta ja omistus 7.7 7 5
Ei-taksonomian mukaiset toimintamenot 7 5 5 0
Yhteensä taksonomiakelpoiset toimintamenot 7 5 5 0
EI-TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNOT
Toimintamenot ei-taksonomiakelpoisista
toiminnoista
148 95
Yhteensä taksonomiakelpoiset ja
ei-taksonomiakelpoiset toimintamenot
155 100
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 33
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Toteuma
Aihealue Tavoitteet ja mittarit 2022 2021 Keskeiset toimenpiteet vuonna 2022
Ympäristövastuu Puolitetaan nettohiilidioksidipäästöt vuoden 2025 loppuun
mennessä, vertailuvuosi 2019 (%, Scope 1)
-12,1 -58,7 Ukrainan sodan ja COVID-19:n takia vuoden 2022 päästöluvut ovat
epätavallisen pieniä, koska Venäjän ilmatila oli suljettu ja liikenne Aasiaan oli
vähäistä.
Hiilivapaa lentäminen vuoden 2045 loppuun mennessä
(gCO
2
/RTK)
Brutto 926 931
Netto 913 931
Parannetaan lentojen polttoainetehokkuutta 1 %:lla vuosittain.
KPI:n pohjana tässä käytetään polttoainetehokkuusindeksiä
(Fuel Efficiency Index, FEI), missä verrataan eri vuosien
reittiparien tehokkuuksia keskenään niin, että tuulen ja
hyötykuorman vaikutukset on normalisoitu.
4,1 %:n
heikennys
0,0 % Heikentynyt polttoainetehokkuus johtui Venäjän ilmatilan sulusta. FEI vertaa
reittiparien polttoainetehokkuuksia keskenään ja pidentyneet reitit Aasiaan
heikensivät polttoainetehokkuutta.
Operatiivisia menetelmiä lentojen painon vähentämiseksi jatkettiin (esim.
polttoainetankkausten rationalisointi ja juomaveden tankkausten optimointi).
Lentomenetelmien tehostamista jatkettiin (esim. lennon aikaista lentäjien
tilannetietoisuutta parannettiin, mikä ohjaa vähemmän polttoainetta
kuluttavaan lentämiseen, liukulaskeutumisten määrä Helsinki-Vantaalle lisääntyi
edelleen).
Kaluston käyttöasteen suunnittelutyökaluja parannettiin (muun muassa
matkustaja- ja rahtimäärää vastaavan lentokonetyypin käyttö).
Vähennämme Kitchenin käyttämien kertakäyttöisten muovien
määrää 50 % vuoden 2022 loppuun mennessä (%)
-51,0 -40,0 Tavoitteet saavutettiin poistamalla pakkaukset joidenkin tuotteiden ympäriltä
ja korvaamalla muovia toisissa. Suurimmat muovin vähentämistoimet olivat
economy-luokan ruokailuvälineiden vaihtaminen puisiin sekä alkusalaatin ja
lämpimien aterioiden tarjoiluastioiden korvaaminen pahvisilla.
Kierrätämme Kitcheniin tulevista muoveista 50 % vuoden
2022 loppuun mennessä (%)
49,5 37,0
Vähennämme Kitchenissä syntyvää ruokajätettä 30 %
vuoden 2022 loppuun mennessä (%)
-29,0 Uusi Vuonna 2018 asetettuun ruokahävikin puolittamistavoitteeseen asetettiin
vuonna 2021 30 %:n lisävähennystavoite. Jatkuva seuranta ja huolellinen
tuotevalinta ovat mahdollistaneet jätteen vähentämisen. Ruoka- ja
juomajätteestä 33 % lahjoitettiin hyväntekeväisyysjärjestöille.
Sosiaalinen vastuu Saapumistäsmällisyys yli 85 % (%) 79,0 82,3 Vuoden 2022 säästötoimenpiteistä huolimatta saapumistäsmällisyyden
eteen tehtiin monia parannustoimenpiteitä ja prosessikehitystä. Esimerkiksi
matkatavaraprosessia, talvitoimintaa, Lapin liikenteen koordinointia ja
vianhallintaa parannettiin.
Asiakastyytyväisyys (NPS) nousee edellisvuodesta. 40 38 Finnair esitteli uuden ja mukavamman pitkän matkan lentokokemuksen
tarjoavan matkustamon ja panosti digitaaliseen asiakaskokemukseen. Finnair
lisäsi myös asiakaspalvelutoimintansa resursointia ja ajoi reittiverkoston
palvelutoimintoja ylös varmistaakseen kasvavien operaatioiden luotettavuuden
ja laadun.
Työntekijätyytyväisyys (eNPS) nousee edellisvuodesta -17 -31 Korona vaikutti edelleen voimakkaasti sairastumisasteisiin. Myös työntekijöitä oli
töissä enemmän kuin vuonna 2021.
Sairauspoissaoloja vähemmän kuin edellisenä vuonna 5,4 2,3
Tapaturmataajuus (LTIF) alle 14,8 6,8 5,6
Eettiset toimintatavat Eettisten ohjeiden tuntemus WeTogether@Finnair -kyselyssä
vähintään 4 asteikolla 15
3,9 3,8 Henkilöstön jatkuva koulutus eettisiin toimintatapoihin jatkui.
* Vuoden 2021 nettopääst olivat poikkeuksellisen alhaiset pandemian takia vähentyneen lentämisen vuoksi.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 34
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Digitaalisista palveluista vastaava johtaja ja
johtoryhmän jäsen Tomi Pienimäki jätti Finnairin
tammikuun 2022 lopussa. Finnair tiedotti 2.3.2022,
että uudeksi tietohallintojohtajaksi ja johtoryhmän
jäseneksi on nimitetty 1.6.2022 alkaen KTM Antti
Kleemola. Ennen Finnairille siirtymistä hän toimi
Outokummun tietohallintojohtajana. Aiemmin
Kleemola on toiminut digitaalisten palveluiden
sekä IT-palveluiden johtotehtävissä muun muassa
VR:llä, Vapossa ja Postissa.
Finnair tiedotti 24.8.2022, että se on nimittänyt
KTM Kristian Pullolan Finnairin talousjohtajaksi ja
johtoryhmän jäseneksi 1.10.2022 alkaen. Pullola
aloitti Finnairissa 1.9.2022 johdon neuvonantajan
roolissa. Pullola on aiemmin toiminut
pitkään Nokian talousjohtajana sekä muissa
taloushallinnon, rahoituksen ja sijoittajasuhteiden
Muutokset
yhtiön johdossa
johtotehtävissä Nokiassa. Pullola on hallituksen
jäsenenä Kemira Oyj:ssä ja Terveystalo Oyj:ssä,
sekä hallituksen puheenjohtaja Antilooppi
Management Oy:ssä, Eduhouse Oy:ssä sekä
FinanceKey Oy:ssä. Finnairin aiempi talousjohtaja
Mika Stirkkinen toimi 1.10.202231.10.2022 johdon
neuvonantajana jättäen sen jälkeen Finnairin.
Finnair tiedotti 8.9.2022, että se on nimittänyt
MBA Christine Rovellin Finnairin strategiasta ja
laivastosta vastaavaksi johtajaksi ja Finnairin
johtoryhmän jäseneksi 1.10.2022 alkaen. Rovelli
on työskennellyt Finnairissa vuodesta 2012, ja
viimeisimmässä roolissaan hän on vastannut
Finnairin rahoituksesta ja laivaston hallinnasta.
Aiempi Finnairin strategiajohtaja Nicklas Ilebrand
työskenteli johdon neuvonantajana 1.10.2022
31.12.2022 jättäen sen jälkeen yhtiön.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 35
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Osakkeet ja
osakepääoma
Finnairin kaupparekisteriin 31.12.2022 merkitty
osakemäärä oli 1 407 401 265 osaketta ja
rekisteröity osakepääoma 75 442 904,30 euroa.
Yhtiön osakkeet noteerataan Nasdaq Helsingissä.
Yhtiökokouksessa kullakin osakkeella on yksi ääni.
Osakkeen kurssikehitys ja
vaihto
Finnairin markkina-arvo oli joulukuun lopussa
546,4 miljoonaa euroa (837,7) ja päätöskurssi oli
0,39 euroa (0,60). Vuoden 2022 aikana Finnairin
osakkeen ylin kurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä oli
0,68 euroa, alin kurssi 0,34 euroa ja keskikurssi
0,49 euroa. Osakkeita vaihdettiin 619,2 miljoonaa
kappaletta yhteensä 302,7 miljoonalla eurolla.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Osakkeenomistajat
Finnairin osakkeenomistajien lukumäärä kasvoi
2,2 prosenttia 118 675 osakkeenomistajaan vuonna
2022 (pois lukien hallintarekisteröidyt omistukset).
Finnairin osakkeita omistavien suomalaisten
kotitalouksien määrä nousi 113 926:sta 116 549:ään,
ja samalla kotitalouksien yhteenlaskettu
omistusosuus kasvoi 2,1 prosenttia. Suorien
ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistusten
osuus vuoden 2022 lopussa oli 7,6 prosenttia (4,8).
Liputusilmoitukset
Vuonna 2022 ei annettu liputusilmoituksia.
Valtion omistus
Vuoden 2022 lopussa Suomen valtio omisti 55,9
prosenttia Finnairin osakkeista ja osakkeiden
tuottamista äänistä. Eduskunnan 20.6.1994
tekemän päätöksen mukaan valtion tulee omistaa
Finnair Oyj:n osakkeista yli puolet. Omistuksen
laskeminen tämän osuuden alle edellyttää
eduskunnan päätöksen muuttamista.
Johdon osakkeenomistus
Vuoden lopussa Finnairin hallituksen jäsenet
eivät omistaneet lainkaan Finnairin osakkeita.
Toimitusjohtaja Topi Manner omisti 738 271 osaketta
Finnair Oyj:n suurimmat
osakkeenomistajat 31.12.2022 Osakkeet kpl %
Muutokset
2022
1 Suomen valtio, valtioneuvoston kanslia 786 669 686 55,9 % 0
2 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 30 881 263 2,2 % -19 200 000
3 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 14 850 000 1,1 % -15 150 000
4 Valtion Eläkerahasto 11 000 000 0,8 % 0
5 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 8 355 000 0,6 % -5 653 115
6 Mäkitalo Allan Risto Pekka 1 695 548 0,1 % 500 000
7 OP-Henkivakuutus Oy 1 544 214 0,1 % -487 084
8 Finnair Eläkesäätiö 1 505 262 0,1 % 0
9 Lapin Yliopisto 1 098 167 0,1 % 0
10 Lehtonen Timo Petri 1 085 000 0,1 % 485 000
Hallintarekisteröidyt 105 676 261 7,5 % 40 298 168
Muut 443 040 864 31,5 % 82 008 835
Yhteensä 1 407 401 265 100 % 82 801 804
ja yhtiön johtoryhmän jäsenet, toimitusjohtaja
mukaan lukien, omistivat yhteensä 1 311 962
osaketta 31.12.2022, mikä edusti 0,09 prosenttia
osakkeista ja niiden tuottamista äänistä.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 36
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Omat osakkeet
Finnairin hallussa oli 31.12.2021 yhteensä 1 421 133
osaketta, mikä vastaa 0,10 prosenttia yhtiön kaikista
osakkeista ja äänistä.
Finnair käytti ensimmäisellä vuosineljänneksellä
vuoden 2021 yhtiökokouksen antamaa valtuutusta
omien osakkeiden luovuttamiseen. Se luovutti
helmikuussa yhteensä 902 093 osaketta
kannustinpalkkiona Finnairin henkilöstön FlyShare-
osakesäästöohjelman osallistujille. Lisäksi
Finnair luovutti maaliskuussa yhtiön vuosien
2019–2021 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän
sääntöjen mukaisesti yhteensä 119 737
osaketta kannustinjärjestelmän piirissä olleille
avainhenkilöille.
Finnairin hallussa oli 31.12.2022 yhteensä 399 303
osaketta, mikä vastaa 0,03 prosenttia yhtiön
kaikista osakkeista ja äänistä.
Osakassopimukset
Finnairin tiedossa ei ole yhtiön omistukseen tai
äänivallan käyttöön liittyviä osakassopimuksia.
Määräysvallan
vaihtumiseen liittyvät
ehdot merkittävissä
sopimuksissa
Joihinkin Finnairin rahoitussopimuksiin sisältyy
ehto, jonka mukaan rahoittajalla on oikeus vaatia
lainan ennenaikaista takaisinmaksua tai perua
lainalupaus, mikäli joku muu kuin Suomen valtio
hankkii osakkeiden enemmistön tai määräysvallan
Finnairissa.
18 19 20 21 22
Keskihinta
* Yhtiö toteutti kesäheinäkuussa 2020
merkintäoikeusannin, jonka vuoksi osakekurssia
on oikaistu.
Finnairin osake 2018–2022*
euroa
2,5
2,0
1,5
1,0
0,5
0
150
125
100
75
50
25
0
18 19 20 21 22
Finnair
Nasdaq Helsinki -yleisindeksi
Vertailu Nasdaq Helsinki -yleisindeksi
18 19 20 21 22
150
125
100
75
50
25
0
Finnair
Bloomberg Europe Airline Index
Vertailu eurooppalaiset lentoyhtiöt
Osakepohjaiset
kannustinjärjestelmät
Henkilöstön osakesäästöohjelma
FlyShare
Finnairin hallitus päätti syyskuussa 2022, että
vapaaehtoinen henkilöstön osakesäästöohjelma
päättyy eikä näin ollen uusia säästökausia
enää aloiteta. Päätös FlyShare-ohjelman
päättymisestä liittyy Finnairin säästötavoitteisiin.
Lopettamispäätöksellä ei ole vaikutusta
meneillään oleviin FlyShare-osakeohjelmiin
Avainluvut – Osake
2022 2021 2020 2019 2018
Oma pääoma/
osake
euroa 0,29 0,34 0,64 1,39 1,33
Osingot tilikaudelta* milj.
euroa
0 0 0 0 35
Osinko/osake* euroa 0,00 0,00 0,00 0,00 0,05
Osinko tuloksesta* % 0,00 0,0 0,0 0,0 39,4
Efektiivinen
osinkotuotto*
% 0,0 0,0 0,0 0,0 3,9
Liiketoiminnan
rahavirta/osake
euroa 0,18 -0,02 -0,99 0,82 0,73
Hinta/voitto-suhde
(P/E)
-1,08 -1,74 -1,47 12,12 10,18
* Tilikauden 2022 osinko on hallituksen esitys yhtiökokoukselle.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 37
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Osakeomistuksen
jakautuminen 31.12.2022 Osakemäärä, kpl % Omistajia, kpl %
1500 8 873 605 0,6 49 371 41,6
5011 000 13 997 422 1,0 17 624 14,8
1 00110 000 147 107 217 10,5 43 193 36,4
10 001100 000 198 154 124 14,1 8 126 6,8
100 0011 000 000 71 859 116 5,1 348 0,3
1 000 00110 000 000 18 332 571 1,3 9 0,0
10 000 001100 000 000 56 731 263 4,0 3 0,0
100 000 001 786 669 686 55,9 1 0,0
Hallintarekisteröidyt 105 676 261 7,5 9 0,0
Yhteensä 1 407 401 265 100,0 118 684 100,0
Finnair Oyj:n omien osakkeiden
hankinta, luovutus sekä
osakepalautukset Osakemäärä Hinta euroa Keskihinta euroa
1.1.2018 433 367 2 312 768,53 5,34
2018 452 000 3 206 965,70 7,10
2018 -236 359 -1 264 765,58 5,35
2019 164 651 1 042 355,90 6,33
2019 -261 346 -1 501 496,17 5,75
2020 -381 653 -2 701 783,40 7,08
2021 1 800 000 1 144 440,00 0,64
2021 -549 527 -1 350 674,25 2,46
2022 -1 021 830 -649 074,54 0,64
31.12.2022 399 303 238 736,19 0,60
Osakkeenomistajaryhmät
31.12.2022
Osakkeita,
kpl
Osakkeita,
%
Omistajia,
kpl
Omistajia,
%
Julkisyhteisöt 852 857 673 60,6 8 0,0
Kotitaloudet 399 807 055 28,4 116 549 98,2
Yritykset 37 484 501 2,7 1 732 1,5
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 8 089 646 0,6 31 0,0
Yhteisöt 1 664 240 0,1 62 0,1
Kotimaiset osakkeenomistajat, yhteensä 1 299 903 115 92,4 118 382 99,7
Hallintarekisteröidyt 105 676 261 7,5 9 0,0
Ulkomaiset 1 821 889 0,1 293 0,2
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset, yhteensä 107 498 150 7,6 302 0,3
Yhteensä 1 407 401 265 100,0 118 684 100,0
(vuosina 2020 ja 2021 alkaneet ohjelmat).
Osakesäästöohjelmaa on kuvattu tarkemmin
yhtiön verkkosivuilla.
Avainhenkilöiden osakeperusteinen
kannustinjärjestelmä
Finnairin hallitus päätti katsauskauden jälkeen
tammikuussa 2023 uudesta osakepalkkio-
ohjelmasta, jonka kaudet käsittävät vuodet 2023–
2024 ja 2023–2025. Ohjelman osallistujilla on
mahdollisuus ansaita Finnairin osakkeita pitkän
aikavälin kannustinpalkkiona, jos hallituksen
ohjelmalle asettamat suoritustavoitteet täyttyvät.
Ohjelman perusteella mahdollisesti maksettavat
osakepalkkiot maksetaan osallistujille ensimmäisen
kauden osalta keväällä 2025 ja toisen kauden osalta
keväällä 2026. Ohjelma koskee noin 70 henkilöä.
Ohjelmaa on kuvattu tarkemmin 23.1.2023 julkaistussa
pörssitiedotteessa ja yhtiön internetsivuilla.
Voimassa olevat
varsinaisen
yhtiökokouksen antamat
valtuutukset
Finnairin varsinainen yhtiökokous pidettiin
Vantaalla 7.4.2022 koronapandemian takia
poikkeusjärjestelyin.
Varsinainen yhtiökokous valtuutti yhtiön
hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden
hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta sekä
päättämään osakeannista (koskee sekä uusien
osakkeiden antamista että omien osakkeiden
luovuttamista). Valtuutus hankittavista ja/tai
pantiksi otettavista omista osakkeista koskee
enintään 50 000 000 osaketta, mikä vastaa
noin 3,6 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista, ja
valtuutus osakeannista koskee enintään 8 000 000
osaketta, mikä vastaa noin 0,6 prosenttia yhtiön
kaikista osakkeista. Valtuutukset ovat voimassa 18
kuukautta päätöspäivästä.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään
myös yhteensä enintään 250 000 euron
suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin
rinnastettaviin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa
seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka.
Yhtiökokouksen päätökset ovat
kokonaisuudessaan luettavissa yhtiön
internetsivuilla.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 38
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Riskienhallinta
Riskienhallinnan
viitekehys ja periaatteet
Finnair toimii maailmanlaajuisessa erittäin
kilpaillussa ympärisssä, joka on herkkä
suhdannevaihteluille. Strategian toteuttamisessa
Finnairiin ja sen toimintaan kohdistuu monenlaisia
riskejä ja mahdollisuuksia.
Riskienhallinta on erottamaton osa tehokkaita
ja tulosta tuottavia johtamiskäytänteitä
sen varmistamiseksi, että Finnair onnistuu
saavuttamaan liiketoiminnalliset tavoitteensa.
Kaikkeen päätöksentekoon liittyy
epävarmuustekijöitä (mahdollisuuksia tai uhkia),
jotka näin ollen ovat erottamaton osa päivittäistä
liiketoiminnan johtamista.
Finnairin riskienhallinnan viitekehys on määritetty
ja vakiinnutettu, jotta asetettuihin tavoitteisiin
liittyvien riskien ja epävarmuuksien tunnistaminen,
arvioiminen sekä hallinta varmistetaan. Viitekehys
on suunniteltu siten, että se kattaa riskinäkymän
yhtiön laajuisesti. Riskienhallinnan periaatteet
voidaan tiivistää seuraavasti:
Riskienhallinta ulottuu paitsi sisäiseen valvontaan
niin myös strategian määrittämiseen, hallintoon
ja suorituksen mittaamiseen;
Riskit hallitaan erottamattomana osana
strategista ja operatiivista suunnittelua,
päivittäistä päätöksentekoa ja operatiivisia
prosesseja;
Hallinnon ensisijainen periaate on noudattaa
kolmen puolustuslinjan mallia, jotta varmistetaan
tehtävien eriyttäminen riskienhallinnan sekä
tämän toiminnan valvomisen välillä;
Finnairin riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan
järjestelmien tehokkuutta arvioidaan
järjestelmällisesti.
Riskienhallinnan
politiikka ja prosessi
Riskienhallinnan viitekehys ja periaatteet on
määritelty hallituksen hyväksymässä sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan politiikassa
(the Finnair Internal Control and Risk
Management Policy). Politiikkaa täydentävät
yksityiskohtaisemmat eri riskialueita koskevat
politiikat. Esimerkkejä muista riskipolitiikoista
ovat muun muassa varainhallinnan politiikka,
hankintapolitiikka, tietoturvapolitikka,
tietosuojapolitiikka ja kilpailupolitiikka sekä
talouspakotepolitiikka.
Finnairin riskienhallinnan viitekehys ja
periaatteet huomioivat kansainvälisesti
tunnustetut riskienhallinnan parhaat käytännöt
(COSO ERM 2017 -viitekehys ja ISO 31000:2009
-riskienhallintastandardi).
Riskien tunnistamiseen ja arviointiin kuuluvat
seuraavat vaiheet:
tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttavien
ulkoisten ja sisäisten tapahtumien tunnistaminen;
riskien ja mahdollisuuksien eriyttäminen;
tunnistettujen riskien analysointi;
riskien integrointi (konsolidointi);
riskien arviointi ja priorisointi niiden vaikutuksen
ja todennäköisyyden perusteella.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 39
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Riskienhallinnan
ohjausmalli
Ensimmäinen puolustuslinja
Liiketoimintayksiköt ja yhteiset toiminnot vastaavat
tavoitteiden määrityksestä ja päivittäisen
suorituksen johtamisesta. Liiketoimintayksiköt
ja yhteiset toiminnot vastaavat riskeistä
sekä näin ollen riskien tunnistamisesta ja
arvioimisesta sekä riskitekijöiden huomioimisesta
päätöksenteossaan. He hallitsevat riskejä muun
muassa määrittelemällä ja toimeenpanemalla
kontrolleja. Siten ensimmäinen puolustuslinja
vastaa päivittäisistä riskienhallinnan toimenpiteistä
ja niiden toteuttamisesta Finnairin riskienhallinnan
ja sisäisen valvonnan viitekehysten mukaisesti.
Osana ensimmäistä puolustuslinjaa Finnairin
toimitusjohtajalla ja johtoryhmällä on
kokonaisvastuu asianmukaisen riskienhallinnan
järjestämisestä.
Toinen puolustuslinja
Risk & Compliance -valvontatoiminto avustaa
asiantuntemuksellaan riskien arvioinnissa
ja riskienhallinnassa. Risk & Compliance
-toiminnon vastuulla on riskienhallinnan ja
sisäisen valvonnan viitekehysten kehittäminen
ja ylläpitäminen sekä niissä määriteltyjen
politiikkojen, sääntöjen, menettelytapojen ja
avainkontrollien toimeenpanon seuranta. Risk
& Compliance -toiminto raportoi hallituksen
tarkastusvaliokunnalle.
Finnairin lentotoimintaluvan ja sovellettavien
ilmailumääräysten vaatiman lakisääteisen
turvallisuuden johtamisjärjestelmän vastuut ja
valvonta määräytyvät ilmailuviranomaisen
määräysten mukaisesti. Safety &
Compliance -toiminto vastaa turvallisuuden
johtamisjärjestelmän valvonnasta.
Kolmas puolustuslinja
Sisäinen tarkastus suorittaa tarkastuksia ja tuottaa
yhtiön hallitukselle riippumatonta arviointia yhtiön
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien
tehokkuudesta ja kypsyydestä.
Tiedotus ja
viestin
Seuranta
ja jatkuva
parantaminen
Valvontaympäristö
Riskien ja mahdollisuuksien
tunnistaminen
Riskien analysointi
Riskien integrointi
Riskien priorisointi
Valvontatoimenpiteet
Tavoitteiden asettaminen
Riskienhallintaprosessi
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 40
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Merkittävät riskit ja
epävarmuustekijät
erityisesti siviili-ilmailuun liittyen, sulkenut ilmatiloja.
Venäjän ilmatilan sulun kesto sekä mahdollinen sodan
eskaloituminen nykyistä laajemmaksi on Finnairin
Aasian-liikenteen kannalta merkittävin riskitekijä. Lisää
reittejä Euroopan ja Aasian välillä saattaa muuttua
operatiivisesti mahdottomiksi ja / tai taloudellisesti
kannattamattomiksi. Pitkittyneen Venäjän ilmatilan
sulun sekä mahdollisen sodan eskaloitumisen
negatiivinen vaikutus Finnairin liiketoiminnan
tulokseen ja taloudelliseen asemaan riippuu siitä,
miten yhtiö kykenee sopeuttamaan reittiverkostoaan,
kulujaan, liikevaihtoa kerryttäviä lähteitään sekä
rahoitustaan uudessa toimintaympäristössä.
Makrotaloudelliset tekijät ohjaavat edelleen
keskeisesti lentoliikenteen kysyntää, sillä
lentomatkustuksen ja makrotaloudellisten tekijöiden,
kuten bruttokansantuotteen, kehityksen välillä on
historiallisesti ollut vahva yhteys. Tämän seurauksena
lentoliikenneala on erittäin altis maailmantalouden
sykleille, ja se reagoi nopeasti ulkoisiin häiriöihin,
kausiluonteiseen vaihteluun ja taloussuhdanteisiin,
kuten globaaliksi laajentunut COVID-19-pandemia
ja sota Ukrainassa ovat osoittaneet.
COVID-19-pandemian seuraukset markkinoilla,
joilla Finnair toimii, ovat vaikuttaneet haitallisesti
Finnairin palvelujen kysyntään. Vaikka
matkustusrajoituksia ei juurikaan enää ole, niihin
liittyvät epävarmuustekijät, erityisesti Aasiassa,
muodostavat riskin lentomatkustuksen kysynnän
ja sitä kautta Finnairin liikevaihdon kehitykselle.
COVID-19-pandemialla voi myös olla negatiivisia
pitkän aikavälin vaikutuksia lentomatkustuksen
kysyntään, jos se muuttaa matkustajien
suhtautumista lentomatkoihin, tai jos nykyinen
pandemia tai vastaavat tulevat terveysuhat lisäävät
ihmisten kokemaa epävarmuutta. Virtuaalisten
työkalujen ja etäkokousten yleistyminen vaikuttaa
todennäköisesti liikematkustuksen elpymiseen.
Tekijät, joihin Finnair ei voi vaikuttaa, liittyvät
Venäjän ilmatilan sulun kestoon sekä COVID-19-
pandemiaan ja mahdollisiin uudelleenkiristyviin
matkustusrajoituksiin, COVID-19-pandemiasta
aiheutuneisiin resurssiongelmiin eurooppalaisessa
ilmailujärjestelmässä sekä lentoliikenteen
kysynnän elpymiseen. Myös lentoliikennealaa
ja liiketoimintaa koskevat muut yleiset riskitekijät,
kuten lentopetrolin hintavaihtelu ja sen heikentynyt
tarjonta, yleinen lentomatkustuksen kysynnän
vaihtelu, valuuttakurssien muutokset sekä sääntelyn
ja verotuksen muutokset ovat tekijöitä, joihin
Finnair ei voi vaikuttaa. Lentoliikenteen kysyntää
ohjaavat yleisesti muut makrotaloudelliset tekijät,
kuten yritysten tai kuluttajien luottamuksen
heikentyminen, muutokset kulutustottumuksissa tai
työllisyysasteessa, lainarahoituksen saatavuuden
heikentyminen, korkojen nousu, vallitsevan korkean
inflaation kiihtyminen, taantuma tai verotuksen
muutokset, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti
yksityiseen kulutukseen.
Liikevaihtoon ja liiketulokseen vaikuttavia keskeisiä
tekijöitä, joihin Finnair voi osittain vaikuttaa, ovat
operatiiviset kustannukset ja tuotannon määrä.
Finnairin liiketoimintaan ja sen strategian
toteuttamiseen kohdistuu monenlaisia riskejä
ja mahdollisuuksia. Finnairilla on käytössä
kokonaisvaltainen riskienhallintaprosessi sen
varmistamiseksi, että riskit tunnistetaan ja
niitä vähennetään mahdollisuuksien mukaan,
vaikka monet riskeistä jäävätkin yhtiön täyden
kontrollin ulkopuolelle. Alla kuvatuilla riskeillä ja
epävarmuustekijöillä katsotaan mahdollisesti olevan
merkittävää vaikutusta Finnairin liiketoimintaan,
taloudelliseen tulokseen ja tulevaisuuden näkymiin.
Tämän luettelon ei ole tarkoitus olla tyhjentävä.
Geopoliittisella epävarmuudella, kauppasotien,
terrorismin ja kyberhyökkäysten uhkalla sekä muilla
mahdollisilla ulkoisilla häiriöillä voi niiden toteutuessa
olla merkittävä vaikutus yhtiön liiketoimintaan.
Geopoliittisilla jännitteillä voi olla haitallinen vaikutus
globaaliin talousympäristöön sekä Finnairin
reittiverkostoon ja kannattavuuteen. Ukrainan sota
on vaikuttanut dramaattisesti maailmankauppaan
pakotteiden ja vastapakotteiden muodossa sekä,
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 41
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
COVID-19-pandemian valtavien vaikutusten vuoksi
Finnair on toteuttanut mittavan 200 miljoonan euron
kustannussäästöohjelman ja tavoittelee vuoden
2024 puoliväliin mennessä uuden strategian myötä
merkittävästi alempia yksikkökustannuksia vuoden
2019 tasoon verrattuna (aiemmat 200 miljoonan
euron säästöt sisältyvät tavoitteeseen) COVID-
19-pandemian sekä suljetun Venäjän ilmatilan
jatkuvien vaikutusten takia. Nykyiset inflaatiopaineet
muodostavat riskin saavutetun kustannustason
säilyttämiselle.
Polttoainekustannukset ovat Finnairin suurin
muuttuva kuluerä, ja siksi polttoaineen hintakehitys
vaikuttaa keskeisesti kannattavuuteen. Polttoaineen
hintavaihtelu voi aiheuttaa korostunutta
epävarmuutta Finnairin taloudellisessa tuloksessa
ja rahavirroissa. Lentopetrolin hinta on historiallisesti
vaihdellut paljon, ja hintavaihtelun odotetaan
jatkuvan tulevaisuudessakin muun muassa Ukrainan
sodan vaikutusten takia. Finnairin kykyä siirtää
lentopetrolikustannusten nousu asiakkailleen
hinnankorotuksilla rajoittaa lentoliikennealan
ankara kilpailu. Finnairin lentopetrolikustannukset
ovat lisäksi alttiita valuuttariskille, koska lentopetrolin
kansainvälinen hinnoitteluvaluutta on Yhdysvaltain
dollari. Lentopetrolin hintavaihtelun jäännösvaikutus
määräytyy kulloinkin käytössä olevien suojausten
perusteella. Polttoainekulujen nousu, häiriöt
polttoaineen saatavuudessa ja tehottomat
suojaustoimenpiteet suhteessa markkinahintojen
muutoksiin voivat johtaa kustannusten nousuun,
millä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus
Finnairin liiketoimintaan, taloudelliseen tulokseen
ja tulevaisuuden näkymiin. Lentopetrolin
hintamuutoksilta suojaavat johdannaiset voivat
osoittautua tarpeettomiksi tai tehottomiksi ja ne
voivat kasvattaa kustannuksia suhteessa vallitsevaan
markkinahintaan. Volatiili markkina vaikuttaa
suojausinstrumenttien hintaan ja saatavuuteen,
minkä vuoksi Finnairin nykyinen suojausaste on alle
pandemiaa edeltävällä tasolla, mutta kuitenkin
riskienhallintapolitiikan asettamissa rajoissa.
COVID-19-pandemiarajoitusten kiristyminen
uudelleen erityisesti Japanissa ja Kiinassa sekä
Venäjän ilmatilan sulun pitkittyminen heikentäisivät
yhtiön kannattavuutta, kassatilannetta ja omaa
pääomaa. Heikentynyt kannattavuus kasvattaa
myös riskiä laivaston ja muiden omaisuuserien
arvonalentumiselle.
Pidempään jatkuva heikentynyt kannattavuus ja
pääomien ehtyminen voivat vaikeuttaa uuden
rahoituksen saamista entisin ehdoin, tai jopa estää
uuden rahoituksen saamisen.
Finnairin olemassa olevien tai uusien kilpailijoiden
kapasiteetin kasvu ja tuoteparannukset voivat
vaikuttaa Finnairin palvelujen kysyntään ja
tuottoon. Kilpailu toimialalla on intensiivistä ja
markkinatilanne muuttuu jatkuvasti, kun uudet
toimijat ja/tai allianssit laajentuvat, toimialan
osapuolet konsolidoituvat ja lentoyhtiöt
muodostavat markkinointiin tai toimintaan
perustuvia alliansseja, jotka voivat saavuttaa
kilpailuedun suhteessa Finnairin oneworld-
allianssiin tai yhteishankkeisiin. Lisäksi Finnairin
kilpailijoiden toteuttamat kustannusrakenteen
uudelleenjärjestelyt COVID-19-pandemian ja
suljetun Venäjän ilmatilan takia saattavat johtaa
aiempaa kireämpään kilpailuun muun muassa
entistä aggressiivisemman hinnoittelun kautta.
Finnair pyrkii muiden lentoyhtiöiden tavoin
jakelemaan palveluitaan yhä monipuolisemmin,
joustavammin ja edullisemmin kustannuksin
ottamalla käyttöön ja hyödyntämällä uusia
jakeluteknologioita ja -kanavia, mukaan lukien
siirtyminen kohti hinta- ja saatavuussegmentointia
eri jakelukanavien välillä. Kyky hyödyntää
näiden teknologioiden tarjoamia kaupallisia
mahdollisuuksia riippuu muun muassa Finnairin
kumppaneista sovellusten kehittämisessä ja
toteuttamisessa sekä Finnairin kyvystä tuottaa
asiakkaiden tarpeita parhaiten vastaavia tuotteita
ja palveluita. Näin ollen uusien digitaalisten
ratkaisuiden ja kanavien käyttöönotto sisältää sekä
implementointiin että kaupalliseen menestykseen
liittyviä epävarmuustekijöitä.
Lentoliikennetoimialaan kohdistuu useita
sääntelyn suuntauksia, joiden vaikutuksia
lentoyhtiöiden operatiiviseen toimintaan ja/
tai kustannuksiin on etukäteen vaikea arvioida.
Esimerkkejä näistä sääntelyn suuntauksista ovat
hiilidioksidipäästökauppaan liittyvä sääntely,
melumääräykset ja muu ympäristöperustainen
sääntely sekä yksityisyyden suojaa ja kuluttajan
suojaa koskeva sääntely. COVID-19-pandemian
aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa
erilaiset sopimuksiin ja viranomaiskäytäntöihin
sekä lain tulkintaan ja soveltamiseen, kuten
esimerkiksi valtiontukien sallittavuuteen, liittyvät
epävarmuudet voivat lisääntyä, mikä voi kasvattaa
oikeudenkäyntien ja muiden riitojen riskiä.
Luonnonkatastrofit, pandemiat ja terveydelliset
epidemiat sekä sääilmiöt, jotka vaikuttavat
operatiivisiin kustannuksiin ja liikevaihtoon,
altistavat Finnairin operatiivisten tappioiden
riskeille. Epidemiat tai pandemiat, kuten COVID-19-
pandemia on osoittanut, voivat vaikuttaa haitallisesti
lentomatkustamisen kysyntään ja vaikuttaa
merkittävästi Finnairin liiketoimintaan. Lisäksi
ilmastonmuutoksesta johtuvat luonnonriskit, kuten
lisääntyneet sään ääri-ilmiöt, esimerkiksi rankka
lumisade, ilmakehän turbulenssit, maanjäristykset,
hurrikaanit, taifuunit tai raju ukonilma, voivat
aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia Finnairille.
Tällaiset sääolosuhteet voivat johtaa esimerkiksi
lentojen peruuntumiseen, pidempiin odotusaikoihin,
suurempaan polttoainekulutukseen sekä
lentokoneiden jäänpoiston lisäkustannuksiin, mitkä
voivat aiheuttaa lisäkustannuksia Finnairille ja siten
vaikuttaa negatiivisesti Finnairin liiketoiminnan
tulokseen ja taloudelliseen asemaan.
Lentoliikenteen muuttuvassa liiketoiminta-
ympäristössä on vaikea ennakoida COVID-
19-pandemian sekä geopoliittisen tilanteen
mahdollisten lisämuutosten vaikutuksia
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 42
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
lentoyhtiöiden markkinoille pääsyn ja
liikenneoikeuksien mahdollisuuksiin yleisellä tasolla.
Poliittisessa ympäristössä mahdollisesti lisääntyvä
protektionismi voi vaikuttaa epäsuotuisasti
Finnairin strategian toteuttamisen edellyttämään
markkinoille pääsyyn. Samalla on mahdollista,
että matkustusyhteyksien tarve saattaa kasvaa
joissakin maissa johtaen markkinoille pääsyyn ja
liikenneoikeuksien kasvuun.
Finnair on nojannut vuoden 2025
loppuun mennessä tavoitellussa
hiilidioksidinettopäästöjensä puolitustavoitteessa
vuoteen 2019 verrattuna 95 prosenttisesti
päästökompensaatioon. Niiden markkinan
globaali kehitys ei ole kuitenkaan ollut odotusten
mukaista, koska markkina on edelleen epäkypsä.
Finnair sitoutui vuonna 2022 Science Based Targets
Initiative -tavoitteeseen, jossa päästöhyvityksiä ei
hyväksytä osaksi päästövähennysten laskentaa.
Näiden kehityssuuntien takia Finnair arvioi nyt
uudelleen päästötavoitteen saavuttamiseen
käyttämäänsä keinovalikoimaa ja sen
kustannuksia. On myös riskinä, että Finnair ei
saavuta tavoitetta.
Yleinen työmarkkinatilanne Suomessa on
haastava, mikä voi vaikuttaa myös Finnairin
liiketoimintaan. Lakoilla ja muilla työnseisauksilla
voi niiden toteutuessa olla merkittävä vaikutus
Finnairin liiketoimintaan.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 43
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Lentoliiketoiminnan kausivaihtelun vuoksi yhtiön
liikevaihto ja liiketulos ovat normaalitilanteessa
yleensä selvästi pienimmät vuoden ensimmäisellä
neljänneksellä ja suurimmat vuoden kolmannella
neljänneksellä.
Finnairin tulokseen vaikuttaa operatiivisen
toiminnan ja markkinatilanteen lisäksi
keskeisesti polttoaineen hinnan kehitys,
sillä polttoainekustannukset ovat yhtiön
suurin muuttuvien kustannusten erä. Yhtiön
valuuttariski syntyy lähinnä polttoaineostoista,
lentokoneostoista ja -myynneistä, lentokoneiden
leasing-maksuista, lentokoneiden
huoltovarauksista, ylilentomaksuista sekä
valuuttamääräisestä liikevaihdosta. Merkittäviä
dollarikulueriä ovat polttoainekulut ja
lentokoneiden leasing-maksut. Myös suurimmat
investoinnit eli lentokoneiden ja niiden varaosien
hankinta tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain
Liiketoiminnan kausiluonteisuus
ja herkkyydet
dollareissa. Vuositasolla euron jälkeen yhtiön
suurimpia tulovaluuttoja ovat Japanin jeni, Kiinan
yuan, Yhdysvaltain dollari, Etelä-Korean won ja
Ruotsin kruunu.
Yhtiö suojautuu valuutta-, korko- ja
lentopetrolipositioiden riskeiltä käyttämällä eri
johdannaisinstrumentteja, kuten termiinejä,
koronvaihtosopimuksia ja optioita hallituksen
vuosittain vahvistaman riskienhallintapolitiikan
mukaisesti. Finnairin suojaa kyseisen politiikan
nojalla polttoainehankintojaan 12 kuukautta
eteenpäin rullaavasti. Riskienhallintapolitiikkaa
on päivitetty katsauskaudella. Päivityksen myö
suojausasteen yläraja seuraaville kolmelle
kuukaudelle on noin 90 prosenttia ja alaraja
noin 60 prosenttia suojausasteen laskiessa
suojausjakson loppua kohden. Keskimääräinen
suojausaste nousee päivityksen myötä
merkittävästi, joten uuden politiikan mukainen
Operatiivisen toiminnan herkkyydet, vaikutus vertailukelpoiseen
liikevoittoon (rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä) 1 %-yksikön muutos
Matkustajakäyttöaste (PLF, %) 30 milj. euroa
Matkustajaliikenteen keskituotto (yield) 22 milj. euroa
Yksikkökustannus (CASK ilman polttoainetta) 20 milj. euroa
Polttoaineherkkyydet
(rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä)
10 %:n
muutos ilman
suojauksia
10 %:n muutos
suojaukset
huomioon
ottaen
Polttoaine 80 milj. euroa 64 milj. euroa
Polttoaineen suojaukset ja suojien keskihinnat
(rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä)
Suojattu
polttoaine,
tonnia*
Suojien keskihinta,
USD/tonnia* **
Q1 2023 108 000 1 055
Q2 2023 87 000 1 069
Q3 2023 84 000 996
Q4 2023 ja sen jälkeen 60 000 1 005
Yhteensä 339 000 1 035
* Perustuu suojattuun ajanjaksoon, ei suojauksen kassavirtaan.
** Termiinihintojen ja ostettujen optioiden toteutuskurssin keskihinta.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 44
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
suojausaste tullaan saavuttamaan vasta vuoden
2023 ensimmäisen puoliskon aikana.
Taseeseen liittyvän valuuttamääräisen
erän suojaaminen
Finnairin taseeseen liittyy valuuttariskiä, kun
taseeseen sisältyvien käyttöleasingvelkojen
nykyarvo on kirjattu taseen käyttöoikeuslaivastoon.
USD-määräisten velkojen muuntamisesta
syntyneet realisoituneet valuuttakurssitappiot/-
voitot vaikuttavat Finnairin nettotulokseen,
ja tulevaisuudessa kurssivaikutus voi olla
Valuuttajakauma, %
10–12 2022
10–12 2021 2022 2021
Valuuttaherkkyydet USD ja JPY
(rullaavasti seuraavat 12 kk tilinpäätöspäivästä
liiketoiminnan kassavirroille)
Suojausaste
liike toiminnan kassavirroille
(rullaavasti seuraavat 12 kk)
Myyntivaluutat 10 %:n muutos
ilman suojauksia
10 %:n muutos
suojaukset huomioon
ottaen
EUR 63 49 59 46 - - -
USD* 5 5 8 5 ks. alla ks. alla ks. alla
JPY 3 7 4 9 8 milj. euroa 5 milj. euroa 32 %
CNY 1 6 2 7 - - -
KRW 2 4 2 5 - - -
SEK 4 4 4 4 - - -
Other 21 25 21 25 - - -
Ostovaluutat
EUR 55 65 55 69 - - -
USD* 40 31 41 26 74 milj. euroa 48 milj. euroa 36 %
Muut 5 5 5 5 - - -
* Suojausaste ja herkkyyslaskelma USD-korille, joka käsittää USD- ja HKD-nettokassavirrat. Herkkyyslaskelmassa Hongkongin dollarin oletetaan korreloivan
Yhdysvaltojen dollarin kurssikehityksen kanssa vahvasti.
positiivinen tai negatiivinen, sen mukaan,
mikä on tilinpäätöshetken USD-kurssi. Finnair
on vähentänyt taseen valuuttapositiosta
aiheutuvaa tuloksen volatiliteettia suojautumalla
valuuttakurssimuutoksilta johdannaisilla
ja sijoittamalla likviditeettiä osittain
valuuttamääräisiin rahastosijoituksiin. Tuleva
vuotuinen vaikutus tulokseen riippuu standardin
piiriin kuuluvan sopimuskannan koosta, vuokra-
ajasta ja suojausasteesta. Katsauskauden lopussa
USD-määräisten korollisten velkojen (mukaan
lukien IFRS 16) suojausaste oli noin 60 prosenttia.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 45
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Tulevaisuudenkymät
Ohjeistus 28.10.2022
Finnair arvioi lentävänsä vuoden 2022
neljännen neljänneksen aikana keskimäärin
noin 70 prosentin kapasiteetilla vuoden 2019
vastaavaan ajanjaksoon verrattuna tarjotuilla
henkilökilometreillä mitattuna. Lentokoneiden
vuokraukset miehistöineen toisille lentoyhtiöille
nostavat käytössä olevan kapasiteetin noin 80
prosenttiin.
Lyhyellä aikavälillä matkustuksen vahvan kysynnän
ennustetaan jatkuvan, mikä tukee Finnairin
yksikkötuottoja vuoden 2022 kesäkuukausien
tapaan. Finnairin toimintaympäristön merkittävä
epävarmuus kuitenkin jatkuu edelleen, koska
polttoaineen hinta on poikkeuksellisen korkea ja
Venäjän ilmatilan sulun pituus, inflaation vaikutus
kysyntään ja kustannuksiin sekä koronapandemian
ja siihen liittyvien toimenpiteiden kehitys ovat
epäselviä. Yhtiö toistaa ohjeistuksensa, jonka
mukaan vuoden 2022 vertailukelpoinen liiketulos
tulee olemaan kolmatta vuotta peräkkäin
huomattavan tappiollinen.
Finnair kertoo uuden strategiansa toteuttamisen
etenemisestä sekä vuoden 2023 tulevaisuuden
näkymistään ja ohjeistuksestaan vuoden 2022
tilinpäätöstiedotteen yhteydessä.
Uusi ohjeistus 15.2.2023
Finnair arvioi lentävänsä vuoden 2023 aikana
80–85 prosentin kapasiteetilla vuoteen 2019
verrattuna tarjotuilla henkilökilometreillä mitattuna.
Kapasiteettiin vaikuttavat kysynnän kehittyminen,
muun muassa Kiinan matkustuksen lisääntyminen,
ja se, miten paljon yhtiö vuokraa lentokoneita
miehistöineen toisille lentoyhtiöille.
Finnair arvioi, että matkustuksen vahva
kysyntä jatkuu lyhyellä aikavälillä tukien
yhtiön yksikkötuottoja vuoden 2022 toisen
puoliskon tapaan, mutta yleisen taloudellisen
epävarmuuden jatkuminen heikentää näkyvyyttä
matkustuskysynnän kehittymiseen koko vuoden
2023 osalta. Pandemian vaikutusten jäädessä
taakse Kiinan avautumisen myötä Finnair uskoo
liiketoiminnan normaalin kausiluonteisuuden
palaavan. Sen mukaisesti vuoden ensimmäinen
neljännes on kausiluonteisesti heikoin ja
tyypillisesti liiketulokseltaan tappiollinen, kun taas
kesäkuukaudet ovat vilkkaan matkustuksen aikaa.
Finnairin toimintaympäristön merkittävä
epävarmuus jatkuu edelleen, koska polttoaineen
hinta on korkea ja Venäjän ilmatilan sulun pituus
sekä inflaation vaikutus kysyntään ja kustannuksiin
ovat epäselviä.
Finnair arvioi koko vuoden 2023 liikevaihdon
kasvavan vuodesta 2022 huomattavasti erityisesti
siksi, että vuoden 2022 ensimmäinen puolisko oli
sekä pandemian että suljetun Venäjän ilmatilan
vahvasti rasittama. Yhtiö arvioi, että liikevaihto ei
kuitenkaan vielä yllä vuoden 2019 tasolle.
Finnair päivittää tulevaisuuden näkymiään
ja ohjeistustaan vuoden 2023 ensimmäisen
neljänneksen osavuosikatsauksen yhteydessä.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 46
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Vaihtoehtoiset tunnusluvut Laskentakaava Käyttötarkoitus
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat
valuuttakurssimuutokset + Suojauslaskennan ulkopuolisten
johdannaisten käyvän arvon muutokset + Lentokone- ja muiden
transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot + Arvonalentumiset A330-
lentokoneista + Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden muutokset +
Uudelleenjärjestelykulut
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liiketuloksen laskennassa.
Vertailukelpoinen liiketulos Liiketulos - Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät Vertailukelpoisen liiketuloksen katsotaan antavan vertailukelpoisen
kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin.
Vertailukelpoinen liiketulos, % liikevaihdosta Vertailukelpoinen liiketulos / Liikevaihto x 100 Vertailukelpoisen liiketuloksen katsotaan antavan vertailukelpoisen
kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin.
Liikevaihto vuoden 2018 ja 2019 kiintein valuuttakurssein Liikevaihto + Valuuttavaikutuksen oikaisu vuoden 2018 ja 2019
valuuttakurssein
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liiketuloksen kiintein
valuuttakurssein ja polttoainehinnoin ja RASK kiintein valuuttakurssein
laskennassa. Valuuttakurssin ja suojaustuloksen muutos sitten vuoden
2018 ja 2019 on laskennassa eliminoitu.
Kulut vuoden 2018 ja 2019 kiintein valuuttakurssein ja
polttoainehinnoin
Liiketoiminnan muut tuotot + Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät
liiketoiminnan kulut + Valuuttavaikutuksen ja polttoainehinnan oikaisu
vuoden 2018 ja 2019 valuuttakurssein ja hinnoin
Osatekijää käytetään vertailukelpoisen liiketuloksen kiintein
valuuttakurssein ja polttoainehinnoin ja CASK kiintein valuuttakurssein
ja polttoainehinnoin laskennassa. Polttoainehinnan, valuuttakurssin
ja suojaustuloksen muutos sitten vuoden 2018 ja 2019 on laskennassa
eliminoitu.
Vertailukelpoinen liiketulos vuoden 2018 ja 2019 kiintein
valuuttakurssein ja polttoainehinnoin
Liikevaihto vuoden 2018 ja 2019 kiintein valuuttakurssein + Kulut vuoden
2018 ja 2019 kiintein valuuttakurssein ja polttoainehinnoin
Vertailukelpoinen liiketulos kiintein valuuttakurssein ja
polttoainehinnoin pyrkii antamaan vertailukelpoisen valuutta- ja
polttoainehintaneutraalin kuvan vertailukelpoisesta liiketuloksesta.
Polttoainehinnan, valuuttakurssin ja suojaustuloksen muutos sitten
vuoden 2018 ja 2019 on laskennassa eliminoitu.
RASK vuoden 2018 ja 2019 kiintein valuuttakurssein Liikevaihto vuoden 2018 ja 2019 kiintein valuuttakurssein / Tarjotut
henkilökilometrit (ASK)
Yksikkötuotto (RASK) kiintein valuuttakurssein pyrkii antamaan
vertailukelpoisen valuuttaneutraalin kuvan yksikkötuotoista.
Valuuttakurssin ja suojaustuloksen muutos sitten vuoden 2018 ja 2019 on
laskennassa eliminoitu.
Finnair käyttää Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen julkaisemassa ohjeistuksessa tarkoitettuja vaihtoehtoisia tunnuslukuja
kuvaamaan liiketoiminnan ja rahoitusaseman kehittymistä antaakseen vertailukelpoisen kuvan liiketoiminnastaan sekä mahdollistaakseen
paremman vertailtavuuden toimialan yhtiöiden välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia tunnuslukuja.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 47
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Vaihtoehtoiset tunnusluvut Laskentakaava Käyttötarkoitus
CASK vuoden 2018 ja 2019 kiintein valuuttakurssein ja
polttoainehinnoin
Kulut vuoden 2018 ja 2019 kiintein valuuttakurssein ja polttoainehinnoin /
Tarjotut henkilökilometrit (ASK)
Yksikkökustannus (CASK) kiintein valuuttakurssein ja polttoainehinnoin
pyrkii antamaan vertailukelpoisen valuutta- ja polttoainehintaneutraalin
kuvan yksikkökustannuksista. Polttoainehinnan, valuuttakurssin ja
suojaustuloksen muutos sitten vuoden 2018 ja 2019 on laskennassa
eliminoitu.
Vertailukelpoinen EBITDA Vertailukelpoinen liiketulos + Poistot ja arvonalentumiset Vertailukelpoisen EBITDA:n katsotaan antavan vertailukelpoisen
kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin.
Vertailukelpoinen EBITDA on lentoliiketoiminnassa yleisesti käytetty
tunnusluku. Sen tavoitteena on kuvata vertailukelpoisen liiketuloksen
kehitystä ilman pääomakuluja.
Vertailukelpoinen EBITDA, % liikevaihdosta Vertailukelpoinen EBITDA / Liikevaihto x 100 Vertailukelpoisen EBITDA:n katsotaan antavan vertailukelpoisen
kuvan liiketoiminnan tuloksesta verrattuna aikaisempiin kausiin.
Vertailukelpoinen EBITDA on lentoliiketoiminnassa yleisesti käytetty
tunnusluku. Sen tavoitteena on kuvata vertailukelpoisen liiketuloksen
kehitystä ilman pääomakuluja.
Omavaraisuusaste, % Oma pääoma yhteensä / Oma pääoma ja velat yhteensä x 100 Omavaraisuusaste antaa tietoa konsernin käyttämästä
velkarahoituksesta omaisuutensa rahoittamiseksi.
Oikaistut korolliset velat Vuokrasopimusvelat + Muut korolliset velat + Valuutan- ja
koronvaihtosopimukset johdannaissopimuksiin perustuvissa saamisissa
ja veloissa
Osatekijää käytetään nettovelkaantumisasteen laskennassa.
Kassavarat Rahat ja pankkisaamiset + Muut rahoitusvarat Osatekijää käytetään nettovelkaantumisasteen laskennassa.
Kassavarat on sellaisten rahoitusvarojen kokonaismäärä, jotka voidaan
käyttää konsernin tarpeisiin lyhyellä aikavälillä, ja siten antaa oikean
kuvan konsernin todellisesta rahoitusasemasta.
Korollinen nettovelka Oikaistut korolliset velat - Kassavarat Korollinen nettovelka antaa kuvan konsernin ulkoisen velkarahoituksen
kokonaismäärästä.
Nettovelkaantumisaste, % Korollinen nettovelka / Oma pääoma yhteensä x 100 Nettovelkaantumisaste antaa kuvan Konsernin velkaantuneisuudesta.
Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk Tunnusluku antaa tietoa konsernin velkaantuneisuudesta vertaamalla
konsernin nettovelkoja kertyneeseen tuloon ennen korkoja, veroja,
poistoja ja arvonalentumisia.
Bruttoinvestoinnit Lisäykset käyttöomaisuudessa + Uudet sopimukset
käyttöoikeusomaisuudessa + Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot
käyttöoikeusomaisuudessa
Bruttoinvestoinnit antaa tietoa Konsernin taseeseen kirjatuista
investoinneista ja leasingien muutoksista.
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % (Tulos ennen veroja + Rahoituskulut + Kurssivoitot ja -tappiot, edelliset 12
kk) / (Oma pääoma yhteensä + Vuokrasopimusvelat + Muut korolliset
velat, raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo)
Tunnusluku antaa tietoa sijoitetun pääoman tuoton seuraamiseen.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 48
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys
Omavaraisuusaste
miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu 31.12.2022 31.12.2021
Oma pääoma yhteensä 410,7 475,7
Oma pääoma ja velat yhteensä 4 133,0 4 047,1
Omavaraisuusaste, % 9,9 11,8
Vertailukelpoinen liiketulos, RASK ja CASK vuoden 2018 kiintein valuuttakurssein ja polttoainehinnoin
miljoonaa euroa 2022 2021
Liikevaihto 2 356,6 838,4
Valuuttavaikutuksen oikaisu vuoden 2018 valuuttakurssein -17,2 -2,5
Liikevaihto kiintein valuuttakurssein 2 339,3 835,9
Liiketoiminnan muut tuotot 146,7 39,2
Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät liiketoiminnan kulut -2 667,1 -1 346,4
Valuuttavaikutuksen ja polttoainehinnan oikaisu vuoden 2018
valuuttakurssein ja hinnoin
417,7 5,3
Kulut kiintein valuuttakurssein ja polttoainehinnoin -2 102,8 -1 301,9
Vertailukelpoinen liiketulos kiintein valuuttakurssein ja
polttoainehinnoin
236,5 -466,0
Tarjotut henkilökilometrit (ASK), milj. km 31 298,4 12 094,2
RASK kiintein valuuttakurssein, senttiä/ASK 7,47 6,91
CASK kiintein valuuttakurssein ja polttoainehinnoin, senttiä/ASK 6,72 10,76
Vertailukelpoinen liiketulos, RASK ja CASK vuoden 2019 kiintein valuuttakurssein ja polttoainehinnoin
EUR milj., ellei toisin ilmoitettu 2022 2021
Liikevaihto 2 356,6 838,4
Valuuttavaikutuksen oikaisu vuoden 2019 valuuttakurssein -5,1 7,2
Liikevaihto vuoden 2019 kiintein valuuttakurssein 2 351,5 845,6
Liiketoiminnan muut tuotot 146,7 39,2
Vertailukelpoiseen liiketulokseen sisältyvät liiketoiminnan kulut -2 667,1 -1 346,4
Valuuttavaikutuksen ja polttoainehinnan oikaisu vuoden 2019
valuuttakurssein ja hinnoin
379,8 -14,8
Kulut vuoden 2019 kiintein valuuttakurssein ja polttoainehinnoin -2 140,7 -1 322,1
Vertailukelpoinen liiketulos vuoden 2019 kiintein valuuttakurssein ja
polttoainehinnoin
210,8 -476,5
Tarjotut henkilökilometrit (ASK), milj. km 31 298 12 094
RASK vuoden 2019 kiintein valuuttakurssein, senttiä/ASK 7,51 6,99
CASK vuoden 2019 kiintein valuuttakurssein ja polttoainehinnoin,
senttiä/ASK
6,84 10,93
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
miljoonaa euroa 2022 2021
Liiketulos -200,6 -454,4
Lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomat
valuuttakurssimuutokset
8,8 11,7
Suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvän arvon muutokset -0,9 0,0
Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot -6,6 -5,6
Arvonalentumiset A330-lentokoneista 32,7
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden muutokset -20,6
Uudelleenjärjestelykulut 2,6 0,0
Vertailukelpoinen liiketulos -163,9 -468,9
Poistot ja arvonalentumiset 317,1 319,8
Vertailukelpoinen EBITDA 153,2 -149,0
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 49
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk
miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu 31.12.2022 31.12.2021
Tulos ennen veroja, edelliset 12 kk -370,7 -581,9
Rahoituskulut, edelliset 12 kk 137,9 117,8
Kurssivoitot ja -tappiot, edelliset 12 kk 38,8 22,5
Tuotto, edelliset 12 kk -194,0 -441,6
Oma pääoma yhteensä 410,7 475,7
Vuokrasopimusvelat 1 330,7 1 381,0
Muut korolliset velat 1 298,5 1 427,9
Sijoitettu pääoma 3 039,8 3 284,6
Sijoitettu pääoma, raportointikauden ja vertailukauden keskiarvo 3 162,2 3 180,0*
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), edelliset 12 kk, % -6,1 -13,9
* Sijoitettu pääoma oli 3 075,4 miljoonaa euroa 31.12.2020.
Bruttoinvestoinnit
miljoonaa euroa 2022 2021
Lisäykset käyttöomaisuudessa 125,8 28,7
Uudet sopimukset käyttöoikeusomaisuudessa 9,5 380,6
Uudelleenarvostukset ja modifikaatiot käyttöoikeusomaisuudessa 64,3 25,3
Bruttoinvestoinnit 199,6 434,5
Nettovelkaantumisaste, korollinen nettovelka ja korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA,
edelliset 12 kk
miljoonaa euroa, ellei toisin ilmoitettu 31.12.2022 31.12.2021
Vuokrasopimusvelat 1 330,7 1 381,0
Muut korolliset velat 1 298,5 1 427,9
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset -10,7 -12,3
Oikaistut korolliset velat 2 618,4 2 796,6
Muut rahoitusvarat -738,6 -531,4
Rahat ja pankkisaamiset -785,8 -734,3
Kassavarat -1 524,4 -1 265,7
Korollinen nettovelka 1 094,0 1 530,9
Oma pääoma yhteensä 410,7 475,7
Nettovelkaantumisaste, % 266,4 321,8
Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk 153,2 -149,0
Korollinen nettovelka / Vertailukelpoinen EBITDA, edelliset 12 kk 7,1 -10,3
* Valuutan- ja koronvaihtosopimuksia käytetään korollisten lainojen valuutta- ja korkoriskin
suojaamiseen, mutta suojauslaskentaa ei sovelleta. Käyvän nettoarvon muutokset vastaavat korollisten
velkojen käyvän arvon muutoksia. Sen vuoksi valuutan- ja koronvaihtosopimusten käypää nettoarvoa,
joka kirjataan johdannaissopimuksiin perustuviin saamisiin/velkoihin ja raportoidaan liitteessä 3.8,
pidetään korollisena velkana nettovelan laskennassa.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 50
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Muut tunnusluvut
Liikevaihto ja kannattavuus
Osakekohtainen tulos (EPS),
laimentamaton
(Kauden tulos - Oman pääoman ehtoisen lainan kulut verojen
jälkeen) / Kauden keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden määrä
Osakekohtainen tulos (EPS),
laimennettu
(Kauden tulos - Oman pääoman ehtoisen lainan kulut verojen
jälkeen) / Kauden keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden
määrä kun otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten
osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus
Yksikkötuotto tarjotulta
henkilökilometriltä (RASK)
Yksikkötuotto (RASK) saadaan jakamalla konsernin liikevaihto
tarjotuilla henkilökilometreillä (ASK).
Yksikkötuotto myydyltä
henkilökilometriltä (yield)
Matkustajaliikenteen liikevaihto tuotteittain jaettuna myydyillä
henkilökilometreillä (RPK).
Yksikkökustannus tarjotulta
henkilökilometriltä (CASK)
Yksikkökustannus (CASK) saadaan jakamalla konsernin
toiminnalliset kulut tarjotuilla henkilökilometreillä. Liiketoiminnan
muut tuotot on vähennetty toiminnallisista kuluista.
CASK ilman polttoainetta (Vertailukelpoinen liiketulos - Liikevaihto - Polttoainekulut) / ASK x 100
Yksikkötuottojen vahvistaminen
Nettosuosittelutulos (NPS) Nettosuosittelutulos perustuu kysymykseen:
"Kun ajattelette tätä matkaa kokonaisuutena, miten todennäköisesti
suosittelisitte Finnairia sukulaiselle, ystävälle tai kollegalle?"
Skaala on 0–10: negatiivisten vastausten osuus (vastaukset 0–6)
vähennetään suosittelijoiden osuudesta (vastaukset 9–10).
Digitaalisen suoran lippumyynnin
osuus
Finnairin omissa suorakanavissa tapahtuvan lippumyynnin osuus
kauden kokonaislippumyynnistä. Suorakanavia ovat Finnair.com,
Finnair-mobiilisovellus, New Distribution Capability (NDC) -ratkaisut
ja Finnair Holidays.
Vastuullisuus
Lentojen CO päästöt CO päästöt lentopolttoaineen kulutuksesta
Henkilöstö
Sairauspoissaolot Sairauspoissaolotuntien määrä suhteessa suunniteltuihin
työtunteihin
Henkilöstön vaihtuvuus,
edelliset 12 kk
Omasta pyynnöstä lähteneiden työntekijöiden määrä edellisen
12 kuukauden aikana verrattuna aktiivisiin työsuhteisiin
raportointipäivänä ja omasta pyynnöstä edellisen 12 kuukauden
aikana lähteneet työntekijät
Osake
Oma pääoma/osake Oma pääoma / Ulkona olevien osakkeiden määrä kauden lopussa
Osinko tuloksesta, % Osakekohtainen osinko / Osakekohtainen tulos (EPS) x 100
Efektiivinen osinkotuotto, % Osakekohtainen osinko / Osakkeen hinta tilikauden lopussa x 100
Liiketoiminnan rahavirta/osake Liiketoiminnan nettorahavirta / Kauden keskimääräinen ulkona
olevien osakkeiden määrä
Hinta/voitto-suhde (P/E) Osakkeen hinta tilikauden lopussa / Osakekohtainen tulos (EPS)
Liikenne
Tarjotut henkilökilometrit (ASK) Tarjottujen paikkojen lukumäärä × lennetyt kilometrit
Myydyt henkilökilometrit (RPK) Matkustajien lukumäärä × lennetyt kilometrit
Matkustajakäyttöaste (PLF) Myytyjen henkilökilometrien osuus tarjotuista henkilökilometreistä
Yksikkökustannusten
pienentäminen
Saapumistäsmällisyys Alle 15 minuuttia myöhässä saapuneiden lentojen osuus
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 51
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 52
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Miten lukea Finnairin tilinpäätöstä?
Finnair on pyrkinyt helpottamaan tilinpäätöksen lukemista ja parantamaan
tilinpäätöksesta saatavaa kokonaiskuvaa. Liitetiedot on yhdistelty
liiketoimintalähtöisiksi asiakokonaisuuksiksi ja laadintaperiaatteista sekä kriittisistä
tilinpäätösarvioista ja epävarmuustekijöistä on kerrottu niitä koskevan liitetiedon
yhteydessä. Lisäksi kiinnostavia lukuja ja muita kohokohtia on selostettu tähdellä
merkityssä kehyksessä. Tilinpäätöksen eri osioihin on myös lisätty havainnollistavia
kuvaajia lukujen hahmottamisen helpottamiseksi.
Liitetiedot on yhdistelty asiakokonaisuuksien mukaisiksi osioiksi, jotta tilinpäätös
antaisi paremman kokonaiskuvan Finnair-konsernista ja sen liiketoiminnasta.
Jokaisen osion sisällön alussa on kuvattu ja selitetty osion sisältöä. Selitykset
tunnistaa
-merkistä.
Laadintaperiaatteet on pyritty kuvaamaan sen liitetiedon yhteydessä, jota
periaate lähinnä koskee. Laadintaperiaatteet on merkitty
:lla.
Keskeiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät on esitetty niitä koskevan
liitetiedon yhteydessä, ja erotettu merkillä
.
Aihepiiriin liittyvistä kohokohdista on kerrottu tähdellä merkityissä kehyksissä
olennaisten asioiden esiin nostamiseksi.
Tilinpäätös
54 Konsernin tuloslaskelma
54 Konsernin laaja tuloslaskelma
55 Konsernin tase
56 Konsernin rahavirtalaskelma
57 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
58 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
58 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
58 Konsernin perustiedot
58 Laatimisperusta
58 COVID-19-pandemian ja Ukrainan sodan vaikutukset konsernitilinpäätökseen
59 Finnairin hallituksen arvio toiminnan jatkuvuudesta
59 Tuloslaskelman ja taseen esittäminen
60 Keskeiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät
60 Ilmastoliitännäiset seikat konsernitilinpäätöksessä
60 Muutokset laadintaperiaatteissa
61 1 Liiketulos
61 1.1 Segmentti-informaatio
61 1.2 Liiketoiminnan tuotot
61 1.2.1 Liikevaihto tuotteittain ja liikennealueittain
62 1.2.2 Liikevaihto valuutoissa
62 1.2.3 Myyntiin liittyvät saamiset
62 1.2.4 Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot
63 1.2.5 Liiketoiminnan muut tuotot
63 1.3 Liiketoiminnan kulut
63 1.3.1 Toiminnalliset kulut valuutoissa
63 1.3.2 Matkustaja- ja maapalvelut
63 1.3.3 Kiinteistö-, IT- ja muut kulut
63 1.3.4 Vaihto-omaisuus ja muut lyhytaikaiset varat
63 1.3.5 Muut velat
64 1.3.6 Varaukset
64 1.3.7 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
65 1.3.8 Palkitseminen
65 1.3.8.1 Henkilöstökulut ja osakeperusteiset maksut
68 1.3.8.2 Eläkkeet
70 2 Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset
70 2.1 Laivasto ja muu käyttöomaisuus
72 2.2 Vuokrasopimukset
74 2.3 Poistot ja arvonalentumiset
76 3 Pääomarakenne ja rahoituskulut
76 3.1 Rahoitustuotot ja -kulut
76 3.2 Rahoitusvarat
77 3.2.1 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
77 3.2.2 Rahavarat
77 3.3 Rahoitusvelat
79 3.4 Vastuusitoumukset
79 3.5 Rahoitusriskien hallinta
82 3.6 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu
83 3.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus
83 3.8 Johdannaiset
86 3.9 Omaa pääomaa koskevat tiedot
87 4 Konsolidointi
87 4.1 Yleiset konsolidointiperiaatteet
87 4.2 Tytäryhtiöt
88 4.3 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot
88 4.4 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
88 4.5 Lähipiiritapahtumat
89 5 Muut liitetiedot
89 5.1 Tuloverot
91 5.2 Riidat ja oikeudenkäynnit
91 5.3 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
91 6 Emoyhtiön tilinpäätös
101 Hallituksen esitys osingonjaosta
102 Tilintarkastuskertomus
105 Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Finnair Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 53
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Milj. euroa Liite 2022 2021
Liikevaihto 1.1, 1.2 2 356,6 838,4
Liiketoiminnan muut tuotot 153,5 62,5
Liiketoiminnan kulut
Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut 1.3.8 -449,6 -229,3
Polttoainekulut -835,1 -211,4
Kapasiteettivuokrat -102,5 -71,3
Lentokaluston huoltokulut -192,4 -117,2
Liikennöimismaksut -206,5 -120,4
Myynti-, markkinointi- ja jakelukulut -103,1 -38,1
Matkustaja- ja maapalvelut 1.3.2 -348,0 -148,0
Poistot ja arvonalentumiset 2.3 -349,8 -319,8
Kiinteistö-, IT- ja muut kulut 1.3.3 -123,7 -99,7
Liiketulos -200,6 -454,4
Rahoitustuotot 3.1 6,5 12,8
Rahoituskulut 3.1 -137,9 -117,8
Kurssivoitot ja -tappiot 3.1 -38,8 -22,5
Tulos ennen veroja -370,7 -581,9
Tuloverot 5.1 -105,4 117,6
Kauden tulos -476,2 -464,3
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille -476,2 -464,3
Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos, euroa
Laimentamaton osakekohtainen tulos 3.9 -0,36 -0,34
Laimennettu osakekohtainen tulos 3.9 -0,36 -0,34
Konsernin laaja tuloslaskelma
Milj. euroa Liite 2022 2021
Kauden tulos -476,2 -464,3
Muut laajan tuloksen erät
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos -13,8 30,1
Verovaikutus 0,1 -6,0
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/tappio 1.3.8.2 49,9 43,0
Verovaikutus -10,0 -8,6
Muut laajan tuloksen erät yhteensä 26,2 58,4
Kauden laaja tulos -450,0 -405,9
Jakautuminen
Emoyhtiön omistajille -450,0 -405,9
Pandemialla ja Venäjän ilmatilan sululla oli merkittävä negatiivinen vaikutus tilikauden 2022 kannattavuuteen
Finnairin liikevaihto lähes kolminkertaistui vuoden 2022 aikana, johtuen matkustajaliikenteen toipumisesta COVID-19-
pandemiasta erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kuitenkin erityisesti vielä Aasiassa jäljellä olevilla pandemiaan
liittyvillä matkustusrajoituksilla sekä Venäjän ilmatilan sulkemisella, yhdistettynä poikkeuksellisen korkeisiin
polttoaineen hintoihin, oli merkittävä negatiivinen vaikutus tilikauden liiketulokseen. Tuloveroilla oli negatiivinen
vaikutus kauden tulokseen, johtuen edellisvuosien verotuksellisiin tappioihin liittyvän laskennallisen verosaamisen
alaskirjauksesta. Finnair ei ole kirjannut tilikauden 2022 tappioihin liittyviä laskennallisia verosaamisia Venäjän
ilmatilan sulkeutumisesta aiheutuneesta lisääntyneestä epävarmuudesta johtuen. Laskennallisista veroista kerrotaan
tarkemmin liitetiedossa 5.1 Tuloverot.
= Kohokohdat
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 54
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tase
Milj. euroa Liite 2022 2021
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Laivasto 2.1 894,8 946,3
Käyttöoikeuslaivasto 2.2 932,9 1 025,3
Laivasto yhteensä 1 827,6 1 971,6
Muu käyttöomaisuus 2.1 150,1 162,3
Muu käyttöoikeusomaisuus 2.2 145,4 156,4
Muu käyttöomaisuus yhteensä 295,5 318,7
Eläkesaamiset 1.3.8.2 120,0 80,9
Muut pitkäaikaiset varat 4,5 6,9
Laskennalliset verosaamiset 5.1 80,6 191,9
Pitkäaikaiset varat yhteensä 2 328,3 2 569,9
Lyhytaikaiset varat
Myyntiin liittyvät saamiset 1.2.3 134,9 110,9
Vaihto-omaisuus ja muut lyhytaikaiset varat 1.3.4 122,0 55,8
Johdannaisinstrumentit 3.8 23,5 26,1
Muut rahoitusvarat 3.2.1 738,6 531,4
Rahat ja pankkisaamiset 3.2.2 785,8 734,3
Lyhytaikaiset varat yhteensä 1 804,8 1 458,5
Myytävänä olevat omaisuuserät 18,7
Varat yhteensä 4 133,0 4 047,1
Milj. euroa Liite 2022 2021
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 75,4 75,4
Muu oma pääoma 335,2 400,2
Oma pääoma yhteensä 410,7 475,7
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat 2.2, 3.3 1 128,0 1 204,1
Muut korolliset velat 3.3 1 058,4 986,2
Eläkevelvoitteet 1.3.8.2 0,7 0,7
Varaukset ja muut velat 1.3.6 186,4 200,7
Pitkäaikaiset velat yhteensä 2 373,5 2 391,6
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat 2.2, 3.3 202,7 176,9
Muut korolliset velat 3.3 240,1 441,7
Varaukset 1.3.6 71,7 13,8
Ostovelat 90,3 53,5
Johdannaisinstrumentit 3.8 36,7 0,4
Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot 1.2.4 452,0 291,1
Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat 1.3.8.1 111,2 74,4
Muut velat 1.3.5 144,4 128,1
Lyhytaikaiset velat yhteensä 1 348,9 1 179,8
Velat yhteensä 3 722,4 3 571,4
Oma pääoma ja velat yhteensä 4 133,0 4 047,1
Konsernin oman pääoman määrä väheni kauden aikaisista tappioista johtuen
Vaikka Suomen valtion myöntämän hybridilainan nosto tilikauden 2022 aikana vahvisti konsernin omaa pääomaa,
oma pääoma laski edellisvuodesta, johtuen kauden aikaisista merkittävistä tappioista. Matkustajakysynnän
paraneminen näkyi kassavarojen sekä lentolippuvelan kasvuna, joka on osa myynnin siirtovelkoja ja myynnistä
saatuja ennakoita. Laskennallisten verosaamisten määrä pieneni vuoden 2022 aikana tehdyn alaskirjauksen
seurauksena. Laskennallisten verosaamisten kirjanpidollinen käsittely on esitetty tarkemmin liitetiedossa 5.1 Tuloverot.
= Kohokohdat
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 55
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin rahavirtalaskelma
Milj. euroa 2022 2021
Liiketoiminnan rahavirta
Tulos ennen veroja -370,7 -581,9
Poistot ja arvonalentumiset 349,8 319,8
Rahoitustuotot ja -kulut 170,2 127,5
Lentokone- ja muiden transaktioiden myyntivoitot ja -tappiot -6,6 -19,4
Varausten muutos 45,2 19,8
Työsuhde-etuudet 12,7 -4,3
Muut oikaisut 2,1 3,3
Liiketapahtumat, joihin ei sisälly maksua 60,0 18,9
Myynti- ja muiden saamisten muutos -86,9 -49,9
Vaihto-omaisuuden muutos -10,1 1,9
Osto- ja muiden velkojen muutos 249,5 257,3
Käyttöpääoman muutos 152,5 209,2
Maksetut rahoituskulut, netto -96,1 -99,3
Liiketoiminnan nettorahavirta 259,0 -25,3
Investointien rahavirta
Investoinnit laivastoon -83,1 -70,3
Investoinnit muuhun käyttöomaisuuteen -4,9 -6,0
Laivaston, muun käyttöomaisuuden ja osakkeiden myynti 25,5 441,7
Saadut vuokrasopimus- ja korkomaksut 0,4 11,7
Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen muutos (maturiteetti yli 3 kk) -12,8 -67,5
Muiden pitkäaikaisten varojen muutos -0,7 0,0
Investointien nettorahavirta -75,5 309,6
Rahoituksen rahavirta
Lainojen nostot 396,7
Lainojen takaisinmaksut -144,0 -154,8
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut -193,4 -146,8
Oman pääoman ehtoisen hybridilainan korot ja kulut -20,5 -20,5
Oman pääoman ehtoisen lainan nostot 400,0
Omien osakkeiden hankinnat -1,1
Rahoituksen nettorahavirta 42,1 73,4
Rahavirtojen muutos 225,6 357,8
Rahavarat tilikauden alussa 1 150,0 792,2
Rahavirtojen muutos 225,6 357,8
Rahavarat kauden lopussa* 1 375,6 1 150,0
* Rahavarat
Milj. euroa 2022 2021
Muut rahoitusvarat 738,6 531,4
Rahat ja pankkisaamiset 785,8 734,3
Kassavarat 1 524,4 1 265,7
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat (maturiteetti yli 3 kk) -148,8 -115,7
Rahavarat 1 375,6 1 150,0
Rahoituksen rahavirtaan sisältyvien oman pääoman ja rahoitusvelkojen muutokset on esitetty liitetiedossa 3.3
Rahoitusvelat sekä liitetiedossa 3.9 Omaa pääomaa koskevat tiedot.
Konsernin maksuvalmius säilyi vahvana vuonna 2022
Liiketoiminnan nettorahavirta kääntyi positiiviseksi vuoden 2022 aikana matkustuskysynnän parantumisen
seurauksena, mikä näkyi liikevaihdon ja lentolippuvelan kasvuna. Investoinnit laivastoon liittyvät pääosin vuoden
alussa lanseerattuun Finnairin laajarunkokoneiden matkustamouudistukseen ja käyttöomaisuuden myynnit neljän
A321-lentokoneen myyntiin. Rahoituksen nettorahavirrassa esitetyt pääomalainan nostot liittyvät Suomen valtion
myöntämään hybridilainaan, jonka Finnair nosti kokonaisuudessaan tilikauden 2022 aikana.
= Kohokohdat
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 56
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Milj. euroa Osakepääoma
Muut sidotun
oman pääoman
rahastot
Käyvän arvon
rahasto ja muut
laajan tuloksen
erät
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Kertyneet
voittovarat
Oman pääoman
ehtoinen
hybridilaina
Oman pääoman
ehtoinen
pääomalaina
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022 75,4 168,1 16,6 762,0 -744,5 198,0 475,7
Kauden tulos -476,2 -476,2
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos -13,7 -13,7
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/
tappio 40,0 40,0
Kauden laaja tulos 26,2 -476,2 -450,0
Oman pääoman ehtoisen hybridilainan nostot 290,0 290,0
Oman pääoman ehtoisen hybridilainan konvertointi
pääomalainaksi -290,0 290,0
Oman pääoman ehtoisen pääomalainan nostot 110,0 110,0
Oman pääoman ehtoisen hybridilainan korot ja kulut -16,4 -16,4
Osakeperusteiset maksut 1,4 1,4
Oma pääoma 31.12.2022 75,4 168,1 42,8 763,3 -1 237,0 198,0 400,0 410,7
Milj. euroa Osakepääoma
Muut sidotun
oman pääoman
rahastot
Käyvän arvon
rahasto ja muut
laajan tuloksen
erät
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Kertyneet
voittovarat
Oman pääoman
ehtoinen
hybridilaina
Oman pääoman
ehtoinen
pääomalaina
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2021 75,4 168,1 -41,8 759,5 -262,6 198,0 896,6
Kauden tulos -464,3 -464,3
Suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos 24,0 24,0
Etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattinen voitto/
tappio 34,4 34,4
Kauden laaja tulos 58,4 -464,3 -405,9
Oman pääoman ehtoisen lainan korot ja kulut -16,4 -16,4
Omien osakkeiden hankinnat -1,1 -1,1
Osakeperusteiset maksut 2,4 2,4
Oma pääoma 31.12.2021 75,4 168,1 16,6 762,0 -744,5 198,0 475,7
Omavaraisuusaste 9,9 % (11,8 %)
Konsernin oma pääoma jatkoi laskuaan tilikauden 2022 aikana johtuen kauden tappiosta johtuvasta kertyneiden voittovarojen laskusta. Omaa pääomaa vahvisti Suomen valtion Finnairille myöntämän hybridilainan nosto. Hybridilaina
konvertoitiin tilikauden aikana oman pääoman ehtoiseksi pääomalainaksi.
Finnair suojautuu lentopetrolin hintavaihteluilta termiinisopimuksilla ja optioilla riskienhallintapolitiikkansa mukaisesti, joka on kuvattu liitteessä 3.5 Rahoitusriskien hallinta. Suojausinstrumenttien käypä arvo muuttui johtuen pääosin lentopetrolin
hintojen matalammasta tasosta vuoden 2022 lopussa. Muutokset käyvän arvon rahaston ja muiden laajan tuloksen erissä on kuvattu yksityiskohtaisemmin liitetiedossa 3.9 Omaa pääomaa koskevat tiedot.
= Kohokohdat
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 57
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Laatimisperusta
Finnair Oyj:n konsernitilinpäätös 2022 on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa
on noudatettu 31.12.2022 voimassaolevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC- ja IFRIC -tulkintoja.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Tilikaudella käyttöön otettuja sekä tulevilla kausilla käyttöön otettavien laadintaperiaatteiden muutoksia on
kuvattu alempana osioissa Muutokset laadintaperiaatteissa.
Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toimintavaluutta. Ulkomaanrahan
määräiset liiketapahtumat kirjataan kussakin konserniyhtiössä tapahtumapäivän valuuttakurssiin.
Tilinpäätöshetkellä taseessa olevat ulkomaanrahan määräiset monetaariset varat ja velat arvostetaan
tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten tase-erien arvostuksesta ja niihin liittyvien
suojausinstrumenttien käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Vuoden 2022 konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun
ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja käypään arvoon arvostettuja
johdannaissopimuksia. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina pyöristettynä lähimpään
sataantuhanteen euroon. Tämän vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa ei välttämättä vastaa
esitettyä summalukua.
COVID-19-pandemian ja Ukrainan sodan vaikutukset konsernitilinpäätökseen
COVID-19-pandemian ja siihen liittyvien matkustusrajoitusten vaikutukset lievenivät tilikauden 2022 aikana
Aasian markkina-aluetta lukuunottamatta, mikä näkyi matkustajamäärien ja matkustajakäyttöasteiden
kasvuna Euroopan ja Yhdysvaltojen liikenteessä. Vuoden 2022 tarjotut henkilökilometrit (ASK) kasvoivat selvästi
vertailukauden tasosta ja olivat 31 298 milj. km (12 094 milj.km). Finnairin liikevaihto kasvoi 2 356,6 miljoonaan
euroon (838,4) ja matkustajamäärä 9,1 miljoonaan matkustajaan (2,9).
Vaikka pandemian vaikutus Finnairin toimintaan lieveni tilikauden aikana, sen erityisesti tilikauden alkuun
kohdistuneiden vaikutusten sekä Ukrainan sodan ja sitä seuranneen Venäjän ilmatilan sulun takia kauden tulos
jäi huomattavan tappiolliseksi ollen -476,2 miljoonaa euroa (-464,3). Venäjän ilmatilan sulku vaikutti merkittävästi
Finnairin Aasiaan suuntautuvien lentojen reitityksiin ja kustannuksiin, minkä lisäksi lentopolttoaineen
markkinahinta nousi kuluvan tilikauden aikana poikkeuksellisen korkealle tasolle. Kannattavuutta rasittivat lisäksi
laskennallisista verosaamisista ja neljästä A330-lentokoneesta tehdyt yhteensä 149,7 miljoonan euron suuruiset
arvonalentumiskirjaukset. Finnair arvioi vaikean toimintaympäristön, mukaan lukien Venäjän ilmatilan sulun,
jatkuvan pitkään ja julkisti 7. syyskuuta 2022 uuden strategian heikon kannattavuuden parantamiseksi ja
taloudellisen asemansa vahvistamiseksi. Uuden strategian implemointityö käynnistyi vuoden 2022
loppupuolella, minkä osana Finnair kirjasi tilikauden 2022 lopussa 2,6 miljoonan euron suuruisen varauksen
liittyen päätökseensä vähentää noin 150 työtehtävää.
Konsernin oma pääoma laski tilikauden aikana pääosin tilikaudella syntyneistä tappioista johtuen ja oli
tilikauden lopussa 410,7 miljoonaa euroa (475,7). Omaa pääomaa vahvisti Suomen valtion myöntämä 400
miljoonan euron suuruinen hybridilaina, joka konvertoitiin pääomalainaksi tilikauden aikana. Konsernitaseeseen
kirjattu laskennallinen verosaaminen laski arvonalentumisen seurauksena 80,6 miljoonaan euroon (191,9), mikä
johtui Venäjän ilmatilan sulun arvioiduista vaikutuksista konsernin tulevaisuudessa kerrytettävän verotettavan
tulon määrään.
Liiketoiminnan nettorahavirta kääntyi tilikaudella positiiviseksi parantuneen lentolippumyynnin ansiosta
ollen 259,0 miljoonaa euroa (-25,3). Käyttöpääoma kasvoi 152,5 miljoonaa euroa johtuen pääosin kysynnän
lisääntymistä seuranneesta lentolippuvelan kasvusta. Kokonaisuudessaan konsernin rahavarat kasvoivat
tilikauden aikana 225,6 miljoonalla eurolla, ollen tilikauden lopussa 1 375,6 miljoonaa euroa (1 150,0).
Tarkempia tietoja konsernitilinpäätöksen lukujen kehittymisestä esitetään seuraavia eriä koskevissa
liitetiedoissa: liikevaihto ja liiketoiminnan kulut (liitet. 1.2 ja 1.3), myynnin siirtovelat ja saadut ennakot (liitet. 1.2.4),
vieraan ja oman pääoman muutokset (liitet. 3.3. ja 3.9) sekä tuloverot (liitet. 5.1).
COVID-19-pandemia sekä Venäjän hyökkäystä seurannut Ukrainan sota ovat vaikuttaneet myös
tilinpäätöksessä käytettyihin keskeisiin tilinpäätösarvioihin ja epävarmuustekijöihin. Näitä on esitelty tarkemmin
jäljempänä kohdassa Keskeiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Miten Finnairin laadintaperiaatteita tulisi lukea?
Laskentaperiaatteiden paremman ymmärryksen saavuttamiseksi Finnair kuvaa laadintaperiaatteet siihen liittyvän
liitetiedon yhteydessä. Yleinen laadintaperusta on kerrottu osana tätä tilinpäätöksen laadintaperiaatteita koskevaa
liitetietoa, kun taas sellaiset laadintaperiaatteet, jotka liittyvät läheisesti johonkin tiettyyn liitetietoon, on esitetty
osana kyseistä liitetietoa. Laadintaperiaatteissa keskitytään kuvaamaan konsernin vallitsevasta IFRS-säännöstöstä
muodostamat ja soveltamat laadintaperiaatteet, eikä standardin tekstiä ole toistettu, ellei Finnair ole katsonut
sitä liitetiedon sisällön ymmärtämisen kannalta tärkeäksi. Alla olevassa taulukossa on esitetty, minkä liitetiedon
yhteydessä mikäkin laadintaperiaate on esitetty ja mihin IFRS-standardiin periaate ensisijaisesti perustuu.
Laadintaperiaate Liitetieto Nro IFRS
Segmenttiraportointi Segmentti-informaatio 1.1 IFRS 8
Tuloutus, liiketoiminnan muut tuotot ja
myyntisaamiset Liiketoiminnan tuotot 1.2
IFRS 15, IFRS 9,
IFRS 7
Varaukset ja ehdolliset velat Varaukset 1.3.6 IAS 37
Työsuhde-etuudet ja osakeperusteiset maksut Palkitseminen 1.3.8 IAS 19, IFRS 2
Eläkkeet Eläkkeet 1.3.8.2 IAS 19
Aineelliset ja aineettomat
käyttöomaisuushyödykkeet Laivasto ja muu käyttöomaisuus 2.1 IAS 16, IAS 36, IAS 38
Vuokrasopimukset Vuokrasopimukset 2.2 IFRS 16
Omaisuuserien arvonalentuminen Poistot ja arvonalentumiset 2.3 IAS 36
Korkotuotot ja -kulut Rahoitustuotot ja -kulut 3.1 IFRS 7, IAS 32
Rahoitusvarat Rahoitusvarat 3.2 IFRS 9, IFRS 7
Rahat ja pankkisaamiset Rahoitusvarat 3.2 IFRS 9, IFRS 7
Rahoitusvelat Rahoitusvelat 3.3 IFRS 9, IFRS 7
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Johdannaiset 3.8 IFRS 9, IFRS 7
Oma pääoma, osinko ja omat osakkeet
Omaa pääomaa koskevat
tiedot 3.9 IAS 32, IAS 33
Tytäryhtiöiden yhdistelyperiaatteet Tytäryhtiöt 4.2 IFRS 10
Määräysvallattomien omistajien osuus ja
liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa Tytäryhtiöt 4.2 IFRS 10
Osakkuus- ja yhteisyritykset
Osuudet osakkuus- ja
yhteisyrityksissä 4.4 IFRS 11, IAS 28
Lähipiiritapahtumat Lähipiiritapahtumat 4.5 IAS 24
Tuloverot ja laskennalliset verot Tuloverot 5.1 IAS 12
Konsernin perustiedot
Finnair-konserni harjoittaa maailmanlaajuisesti lentoliikennettä ja sitä tukevia palveluja. Konsernin emoyritys
on Finnair Oyj, jonka kotipaikka on Helsinki ja pääkonttorin rekisteröity osoite on Tietotie 9, Vantaa, Suomi.
Emoyritys on listattuna NASDAQ OMX Helsingin pörssissä.
Finnair Oyj:n hallitus hyväksyi konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.-31.12.2022 julkistettavaksi 14.2.2023.
Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös
varsinaisessa yhtiökokouksessa, joka pidetään tilinpäätöksen julkistamisen jälkeen.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 58
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
(maturiteetti yli 3 kk) olivat kauden lopussa yhteensä 1 524,4 miljoonaa euroa (1 265,7). Konsernin johto ja hallitus
seuraavat tarkasti konsernin kassatilannetta huomioiden erityisesti nykyisen toimintaympäristön haastavan
dynamiikan. Konsernin velkojen maturiteettirakenne on esitetty liitetiedossa 3.3. ja lisätietoa suojauspolitiikasta
ja likviditeettiriskien hallinnasta annetaan liitetiedoissa 3.5 ja 3.8. Finnairilla ei ollut tilikauden 2022 lopussa
kovenanttiehtoisia lainoja.
Merkittävimmät tunnistetut epävarmuudet johdon ennusteissa liittyvät vallitsevaan haastavaan
liiketoimintaympäristöön, joka johtuu Ukrainan sodan vaikutuksista mukaan lukien Venäjän ilmatilan sulku,
jonka kestoa ei tilinpäätöshetkellä voida varmuudella tietää. Lisäksi merkittävästi kallistuneen lentopolttoaineen
hintakehitys, inflaation ja mahdollisen taantuman vaikutus matkustajakysyntään ja kustannuksiin sekä
taloudellisen- ja kilpailuympäristön muutoksiin liittyy aiempaa suurempi epävarmuus. Nämä seikat eivät ole
Finnairin johdon vaikutusvallassa ja Finnairin johto on joutunut käyttämään ennusteita laatiessaan erityistä
harkintaa liittyen tämänhetkisen geopoliittisen ja vaikean taloudellisen toimintaympäristön kestoon sekä
tekemään arvioita sen vaikutuksista Finnairin liiketoimintaan ja kannattavuuteen.
Finnairin johdolla on jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi käytettävissään myös muita vaikutusvallassaan
olevia mitigointitoimenpiteitä, joiden avulla se uskoo kykenevänsä suoriutumaan velvoitteistaan vähintään
seuraavan 12 kuukauden ajan tilinpäätöksen julkistamisesta edellä mainituista epävarmuustekijöistä huolimatta.
Näihin kuuluu Finnairin käynnistämät keskustelut Airbusin kanssa eri vaihtoehdoista lykätä tai peruuttaa kaksi
vielä jäljellä olevaa A350-konetta, joiden on tämänhetkisen sopimuksen mukaan määrä saapua vuoden
2024 viimeisellä neljänneksellä ja vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Tämän lisäksi Finnair selvittää
jälleenrahoitusmahdollisuuksia liittyen sen olemassaoleviin rahoitusjärjestelyihin.
Huomioiden edellä mainitut olosuhteet ja epävarmuustekijät sekä yhtiön toimesta toteutetut ja suunnitellut
toimenpiteet tilanteen lieventämiseksi, yhtiön hallitus on tullut siihen johtopäätökseen, ettei arvio anna
merkittävää aihetta epäillä yhtiön toiminnan jatkuvuutta, eikä näin ollen ole perusteltua poiketa sen
aikaisemmasta arviosta, jonka mukaan tilinpäätökset laaditaan perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta.
Johtopäätös perustuu konsernitilinpäätöksen julkistamispäivänä käytettävissä oleviin tietoihin ja niiden
perusteella suoritettuun arvioon, joiden perusteella oletetaan, että yhtiö onnistuu toteuttamaan sopeutettua
liiketoimintaansa tämänhetkisen suunnitelman mukaisesti ja varmistamaan rahoituksen riittävyyden
vähintään 12 kuukauden ajan tilinpäätöksen julkistamisesta. Finnairin johto ja hallitus ovat tarkastelleet myös
tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia ja tulleet siihen johtopäätökseen, ettei näillä ole olennaista vaikutusta
hallituksen hyväksymiin ennusteskenaarioihin tai konsernin liiketoiminnan jatkuvuuden arviointiin.
Huolimatta yhtiön toteuttamista toimenpiteistä, mukaan lukien uuden strategian mukaisten toimenpiteiden
käynnistäminen, Venäjän ilmatilan sulku ja polttoaineen korkea hinta tulevat edelleen vaikuttamaan tuleviin
kuukausiin merkittävästi, johtaen heikompaan taloudelliseen tulokseen ja jatkuen ajanjakson ajan, jonka kestoa
ei voida tällä hetkellä varmuudella arvioida. Mikäli tulevaisuuden tapahtumat tai olosuhteet johtaisivat siihen,
että konserni ei pysty jatkamaan toimintaansa johdon nykyisen arvion mukaisesti, jatkuvuuden periaatteen
käyttäminen voi osoittautua perusteettomaksi ja konsernin kirjanpitoarvot sekä varojen ja velkojen luokittelu
olisi mukautettava vastaavasti.
Tuloslaskelman ja taseen esittäminen
Finnair esittää tuloslaskelmallaan erän liiketulos, jota ei ole määritelty IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen
-standardissa. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liiketulos on nettosumma, joka muodostuu, kun
liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot ja vähennetään liiketoiminnasta aiheutuvat kulut, kuten palkat,
polttoainekulut, huoltokulut ja poistot. Kurssierot ja johdannaisten realisoituneet käypien arvojen muutokset
sisältyvät liiketulokseen, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä. Muutoin ne on kirjattu rahoituseriin.
Liiketulokseen ei sisällytetä rahoituseriin liittyviä tuottoja ja kuluja, osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
tai tuloveroihin liittyviä eriä.
Taseen varat ja velat luokitellaan lyhytaikaisiksi, mikäli niiden odotetaan realisoituvan 12 kuukauden kuluessa
tai mikäli ne luokitellaan likvideiksi varoiksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi eriksi. Muut varat ja
velat luokitellaan pitkäaikaisiksi varoiksi tai veloiksi. Taseen korollisiksi veloiksi luetaan lainat rahoituslaitoksilta,
joukkovelkakirjalainat, lentokonerahoitusta varten otetut lainat (JOLCO- ja vientiluottotakauslainat), vuokravelat
ja yritystodistukset. Korollisiksi varoiksi luetaan korolliset talletukset sekä sijoitukset yritys- ja sijoitustodistuksiin,
joukkovelkakirjalainoihin ja lyhyen koron rahastoihin. Korollisten varojen ja velkojen erotuksena laskettavaan
Finnairin hallituksen arvio toiminnan jatkuvuudesta
Konsernin tilinpäätös on laadittu perustuen oletukseen konsernin toiminnan jatkuvuudesta. Finnairin hallitus
on arvioinut yhtiön kykyä jatkaa toimintaansa perustuen konsernin kykyyn täyttää velvoitteensa vähintään 12
kuukauden ajan tilinpäätöksen julkistamisesta. Hallituksen arvio yhtiön toiminnan jatkuvuudesta perustuu yhtiön
syyskuussa julkistamaan strategiaan ja hallituksen hyväksymään viimeisimpään liiketoimintasuunnitelmaan.
Johtuen pandemiaa ja Ukrainan sotaa seuranneesta taloudellisessa toimintaympäristössä vallitsevasta
epävarmasta tilanteesta ja sen keston ennustamisen vaikeudesta, hallitus on tarkastellut kolmea vaihtoehtoista
johdon laatimaa ennusteskenaariota, jotka kattavat 36 kuukauden ajanjakson tammikuusta 2023 joulukuuhun
2025 asti. Ennusteskenaariot eroavat toisistaan pääasiassa mahdollisen laskusuhdanteen vaikutuksen sekä
Venäjän ilmatilan sulun arvioidun keston suhteen. Finnair kykenee täyttämään velvoitteensa vähintään 12 kk
ajan tilinpäätöksen julkistamisesta kaikissa kolmessa skenaariossa.
Tilinpäätöksen 2022 yhteydessä laadittujen ennusteskenaarioiden mukaan liikevaihdon ja kannattavuuden
arvioidaan kehittyvän vuoden 2021 tilinpäätöksen yhteydessä arvioitua hitaammin, johtuen tilikauden
aikana voimaan tulleen Venäjän ilmatilan sulun pitkäaikaisista, negatiivisista vaikutuksista sekä polttoaineen
korkeammasta hinnasta. Perusskenaarion sekä tätä pessimistisemmän skenaarion mukaan Venäjän
ilmatilan arvioidaan pysyvän kiinni toistaiseksi, kun taas optimisen skenaarion mukaan Venäjän ilmatila
aukeaisi vuoden 2025 toisen kvartaalin aikana. Lisäksi yhtiö arvioi kaikkein pessimistisimmässä skenaariossa
mahdollisen taloudellisen laskusuhdanteen vaikuttavan matkustajatuottoja vähentävästi, johtaen jonkin
verran perusskenaariota heikompaan tulokseen. Finnair arvioi optimoivansa kapasiteettiaan ja verkostoaan
uudistetun strategian mukaisesti kaikissa skenaarioissa sekä tehostavansa merkittävästi toimintaansa
vuoden 2024 puoliväliin mennessä kannattavuutensa parantamiseksi. Se arvioi kaikissa skenaarioissa
operoivansa vuonna 2023 noin 84 % kapasiteetilla ja vuonna 2024 noin 88 % kapasiteetilla (tarjotuilla vuositason
henkilökilometreillä mitattuna) pandemiaa edeltävään vuoteen 2019 verrattuna. Optimistisessa skenaariossa
kapasiteetin arvioidaan nousevan noin 93 %:iin vuonna 2025, kun taas kahdessa muussa skenaariossa yhtiö
arvioi operoivansa vuonna 2025 noin 88 % kapasiteetilla. Finnair ei Venäjän ilmatilan sulun myötä enää arvioi
saavuttavansa pandemiaa edeltävää operatiivista tasoa ennusteperiodin aikana, johtuen päivitetyn strategian
mukaisesta lentoverkoston ja laivaston optimoinnista.
Johdon laatimat ennusteskenaariot perustuvat arvioituun matkustajakysynnän ja kapasiteetin
kehitykseen, jotka riippuvat yleisestä talouskehityksestä sekä siitä, kuinka kauan kysyntä jatkuu vahvana
kun pandemian aikaista matkustuspatoutumaa puretaan. Yksikkötuottojen (RASK) arvioidaan kaikissa
skenaarioissa pysyvän vuoden 2019 tason yläpuolella toimialan osittaisten kapasiteettirajoitusten, strategian
mukaisten yksikkötuottojen vahvistamistoimenpiteiden ja osin lippuhintoihin sisällytettävien korkeampien
polttoainekustannusten johdosta. Samanaikaisesti uuden strategian mukaisen yksikkökustannusten
pienenemisen arvioidaan johtavan parempaan kannattavuuteen. Lentotoiminnan muuttuvat kulut vaihtelevat
arvioidun kapasiteetin mukaan, kun taas lentokoneiden huoltoinvestointien odotetaan pysyvän melko vakiona
kaikkien skenaarioiden välillä.
Tilikauden 2022 aikana, Finnair jatkoi vahvan rahoitusaseman tukemista keskittymällä investointien ja
kustannusten optimointiin, sopeuttamalla operatiivista kapasiteettiaan kysyntään, uudelleenneuvottelemalla
rahoitusjärjestelyitään ja uudistamalla aiemmin vahvasti Aasian ja Euroopan väliseen reittiliikenteeseen
nojanneen strategiansa. Finnairin uusi strategia keskittyy rakentamaan kilpailukykyisen lentoyhtiön,
jonka tavoitteena on pandemiaa edeltävän ajan 5 %:n vertailukelpoinen liikevoittotaso vuoden 2024
puolivälistä lähtien. Vuoden 2022 aikana aloitetun strategian implemointityön yhteydessä toteutettujen
säästö- ja muutosneuvotteluiden tuloksena Finnair julkisti vähentävänsä noin 150 työtehtävää
maailmanlaajuisesti. Operatiivisen kapasiteetin sopeuttamiseksi Finnair solmi määräaikaiset miehistö- ja
lentokonevuokrasopimukset British Airwaysin ja Eurowings Discoverin kanssa ja aloitti yhteistyön Qatar
Airwaysin kanssa kolmen pohjoismaisen kaupungin ja Dohan välillä. Operatiivisten toimenpiteiden lisäksi
Suomen valtion myöntämä 400 miljoonan euron suuruinen hybridilaina konvertointiin oman pääoman
ehtoiseksi pääomalainaksi vahvistaen konsernin emoyhtiö Finnair Oyj:n omaa pääomaa, minkä lisäksi Finnair
sopi 600 miljoonan euron suuruisen TyEL-takaisinlainan laina-ajan ja maksuaikataulun jatkamisesta vuoteen
2025 saakka.
Edellä mainituista toimista johtuen, Finnairin rahavarat pysyivät korkealla tasolla ja olivat vuoden 2022
lopussa 1 375,6 miljoonaa euroa (1 150,0). Konsernin kassavarat sisältäen myös muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 59
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
korolliseen nettovelkaan luetaan näiden lisäksi valuutan- ja koronvaihtosopimukset, joita käytetään korollisten
lainojen valuutta- ja korkoriskin suojaamiseen.
Keskeiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjä arvioita ja oletuksia
sekä harkinnan käyttöä laadintaperiaatteiden soveltamisessa, jotka vaikuttavat taseen varoihin ja velkoihin
sekä tuottojen ja kulujen määriin raportointikaudella. IFRS-standardien soveltamisen yhteydessä joudutaan
tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista
ja oletuksista. Lisäksi tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa tarvitaan johdon harkintaa erityisesti
silloin, kun IFRS-standardit sallivat vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- ja esittämistapoja. Arviot ja olettamat
pohjautuvat aikaisempaan kokemukseen ja johdon parhaaseen näkemykseen tulevaisuuden tapahtumista ja
muista olettamuksista, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen perusteltuja. Arvioita ja olettamia
arvioidaan jatkuvasti ja mahdolliset muutokset kirjataan sillä tilikaudella, jonka aikana arvioita tai olettamuksia
muutetaan.
Vaikka COVID-19-pandemian negatiiviset vaikutukset lievenivät tilikauden 2022 loppua kohden, Finnairin
toimintaympäristöä vaikeutti merkittävästi geopoliittisen tilanteen eskaloituminen Itä-Euroopassa Venäjän
hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Sodan vastaisia pakotteita seuranneet vastapakotteet johtivat
Venäjän ilmatilan sulkuun, mikä vaikutti negatiivisesti Finnairin Aasiaan suuntautuvien lentojen reitityksiin
ja kustannuksiin. Tilikauden aikana myös lentopolttoaineen markkinahinta nousi poikkeuksellisen korkealle
tasolle, minkä lisäksi polttoaineen tulevaan hintakehitykseen, inflaation vaikutukseen matkustajakysyntään
ja kustannuksiin sekä taloudellisen- ja kilpailuympäristön muutoksiin liittyy aiempaa suurempi epävarmuus.
Lisäksi, vaikka pandemiasta johtuvia matkustusrajoituksia ei Kiinan avautumisen myötä juurikaan enää
tilinpäätöshetkellä ollut, mahdollisiin uusiin virusmuunnoksiin ja matkustusrajoituksiin liittyy edelleen
epävarmuustekijöitä, jotka muodostavat riskin lentomatkustuksen kysynnän ja sitä kautta Finnairin liikevaihdon
kehitykselle.
Finnairin johto on pyrkinyt tilinpäätöspäivän parhaimpaan tietämykseensä perustuen ottamaan
lisääntyneen epävarmuuden huomioon arvioissaan ja olettamuksissaan, ja valmistellut kolme eri
ennusteskenaariota, jotka heijastelevat mahdollisia vaihteluita matkustajakysynnän kehityksestä ja
toimintaympäristön muutoksista. Nämä ennusteskenaariot on esitelty edellä liitetietojen kohdassa
Finnairin hallituksen arvio toiminnan jatkuvuudesta. Pyrkiessään ottamaan lisääntyneen epävarmuuden
huomioon myös tilikauden lopun arvonalentumistestauksessaan, Finnair soveltaa kassavirtaennusteessaan
odotusarvomenetelmää, joka huomioi eri skenaarioihin pohjautuvat kassavirrat sekä niiden todennäköisyydet
sen sijaan, että testaus perustuisi vain yhteen, todennäköisimpään kassavirtaennusteeseen.
Tietoa arvioista ja harkinnasta, jota johto on käyttänyt konsernin noudattamia tilinpäätöksen
laadintaperiaatteita soveltaessaan ja joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty
alla olevassa taulukossa Keskeiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät.
Konsernin tilinpäätös on laadittu liiketoiminnan jatkuvuuden periaatteen mukaisesti. Liiketoiminnan jatkuvuuden
arviointi pohjautuu pitkälti johdon ennusteisiin tulevista tapahtumista sekä muihin johdon ja hallituksen käytettävissä
oleviin tietoihin arviointihetkellä. Näitä koskevat merkittävimmät tunnistetut tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät
on esitelty aiemmin tässä kappaleessa liitetietojen kohdassa Finnairin hallituksen arvio toiminnan jatkuvuudesta.
Merkittävimmät yksittäisiin tilinpäätösosioihin liittyvät tunnistetut tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät on esitetty sen
liitetiedon ja erän yhteydessä, johon se lähinnä liittyy. Alla olevassa taulukossa on esitetty, minkä liitetiedon yhteydessä
mikäkin epävarmuustekijä on esitetty.
Keskeiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät Liitetiedon numero Liitetiedon nimi
Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmä 1.2 Liiketoiminnan tuotot
Lentokaluston huoltovaraukset 1.3.6 Varaukset
Eläkevelvoitteet 1.3.8.2 Eläkkeet
Vuokrasopimukset 2.2 Vuokrasopimukset
Laivaston ja muun käyttöomaisuuden
arvonalentumistestaus 2.3 Poistot ja arvonalentumiset
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta 3.8 Johdannaiset
Laskennalliset verot 5.1 Tuloverot
Ilmastoliitännäiset seikat konsernitilinpäätöksessä
Finnairin ympäristövastuun periaatteena on toiminnan jatkuva parantaminen ja Finnair on sitoutunut
tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraali lentäminen vuonna 2045, minkä lisäksi se aikoo jo vuoden 2025 lopussa
puolittaa nettopäästöt puoleen vuoden 2019 tasoon verrattuna. Finnairin ilmastoliitännäisistä tavoitteista
kerrotaan tarkemmin Hallituksen toimintakertomuksessa ja Vastuullisuusliitteessä.
Finnair arvioi ilmastoliitännäisten kustannusten kasvavan merkittävästi seuraavan 1-5 vuoden aikana,
johtuen päästövähennystavoitteista sekä tiukentuvasta ilmastolainsäädännöstä. Erityisesti Euroopan Unionin
esittelemän ’’Fit for 55’’ - ilmastolakipaketin mukaisista lainsäädäntöaloitteista kolme ovat merkittävimpiä
ilmailualan kannalta: päästökaupan uudistus (EU-ETS), kestävän lentopolttoaineen sekoituskiintiö
(ReFuelEU Aviation) ja ehdotus kerosiiniveron käyttöönotosta (energiaverodirektiivi). Voimaan tullessaan
uuden lainsäädännön arvioidaan aiheuttavan korkeampia kustannuksia kallistuvien päästöoikeuksien,
kasvavan uusiutuvan polttoaineen kulutuksen ja lentopolttoaineen mahdollisen verovapauden poistumisen
johdosta. Silloin kun Finnair arvioi, että nämä kustannukset saadaan katettua lippuhintojen korotuksella,
matkustajatuloihin lisätään vastaava oikaisu. Ympäristöliitännäisten seikkojen tulosvaikutus on huomioitu
konsernitilinpäätöksessä käytetyissä johdon kannattavuus- ja kassavirtaennusteissa, jotka ovat osa
tilinpäätöshetkellä laadittua käyttöomaisuuden arvonalennustestiä sekä laskennallisten verosaamisten
arvostusta.
Finnair arvioi ilmastoliitännäisten seikkojen vaikutuksen nykyisen laivastonsa arvioituun taloudelliseen
käyttöikään vähäiseksi, sillä yhtiöllä ei tilinpäätöshetkellä ole tiedossa sääntelyä, joka suoraan estäisi
tai rajoittaisi sen mahdollisuuksia operoida nykyistä laivastoa. Esimerkiksi odottamaton ja merkittävä
päästökustannusten kasvu voisi toteutuessaan vaikuttaa laivaston uusimisen ajoitukseen tulevaisuudessa,
mutta tätä ei pidetä tilinpäätöshetkellä todennäköisenä.
Muutokset laadintaperiaatteissa
Uudet ja päivitetyt IFRS-standardit sekä IFRIC-tulkinnat
Tilikaudella 2022 voimaan tulleet muutokset IFRS-standardeissa ja IFRIC-tulkinnoissa ovat käsittäneet lähinnä
muutoksia tai tarkennuksia voimassaoleviin standardeihin, eikä niillä ole ollut olennaista vaikutusta Finnairin
konsernitilinpäätökseen.
Tilinpäätöshetkellä tiedossa olevat julkaistut standardit, jotka ovat voimassa 1.1.2023 tai sen jälkeen, sisältävät
pääosin muutoksia ja parannuksia nykyisiin standardeihin, joilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta
Finnairin konsernitilinpäätökseen.
= Keskeiset tilinpäätösarviot
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 60
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
1 Liiketulos
Liiketulos –liitetietoon on koottu liikevaihtoon ja liiketulokseen liittyviä liitetietoja sekä tuloksen että taseen
näkökulmasta.
1.1 Segmentti-informaatio
Segmenttiraportointi
Toimintosegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle
toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien
kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty konsernin johtoryhmä. Raportoitavat
segmentit perustuvat konsernin liiketoiminnalliseen segmenttijakoon. Konsernilla on yksi toimintosegmentti ja siten
raportoitava segmentti: lentoliikenne.
Finnairin johtoryhmä on IFRS 8 Segmenttiraportointi -standardin määritelmän mukainen konsernin ylin
operatiivinen päätöksentekijä. Johtoryhmä tarkastelee liiketoimintaa yhtenä toiminnallisena segmenttinä,
minkä vuoksi erillisiä raportoitavia segmenttejä ei ole.
Liikevaihdon tuotekohtainen ja maantieteellinen jakauma on esitetty liitetiedossa 1.2.1 Liikevaihto tuotteittain
ja liikennealueittain. Jaottelu on tehty Finnairin lentokohteiden perusteella. Finnair lentää sekä kansainvälisiin
että kotimaan kohteisiin, mutta sen omaisuus on lähes kokonaisuudessaan omistettu Suomessa. Finnairin
laivasto muodostaa olennaisimman osan Finnairin pitkäaikaisista varoista (ks. liite 2.1 Laivasto ja muu
käyttöomaisuus). Finnairin operoiman laivaston omistaa ja vuokraa Finnairin suomalainen tytäryhtiö, ja sitä
operoidaan joustavasti eri maantieteellisillä alueilla. Laivaston omistuksesta ja hallinnoinnista on kerrottu
toimintakertomuksen Laivasto-osiossa.
COVID-19-pandemian ja tiukkojen matkustusrajoitusten negatiivinen vaikutus vuonna 2022 näkyi yhä selvästi
matkustajaliikenneluvuissa, vaikka luvut paranivat vertailukaudesta. Lisäksi Venäjän ilmatilan sulku vaikutti
negatiivisesti katsauskauden lukuihin. Finnair kuljetti tilikauden aikana 9,1 miljoonaa matkustajaa (2,9), mikä
oli 218,9 prosenttia enemmän vuoteen 2021 verrattuna. Rahdin kysyntä jatkui vahvana ja rahtiliiketoiminnan
liikevaihto oli ennätyksellisen korkea. Myös matkapalveluiden kysyntä kasvoi voimakkaasti matkustusrajoitusten
poistumisen myötä. Finnair jatkoi kustannusten hallintaa ja karsimista kaikessa toiminnassaan. Vaikutukset
liikevaihtoon ja liiketoiminnan kuluihin sekä niihin liittyviin saamisiin ja velkoihin esitetään tarkemmin seuraavissa
liitetiedoissa 1.2 ja 1.3.
Laajan asiakasmäärän ja liiketoiminnan luonteen vuoksi ei myynti millekään yksittäiselle asiakkaalle ole
Finnairin liikevaihtoon suhteutettuna merkittävää.
1.2 Liiketoiminnan tuotot
Liiketoiminnan tuottojen liitetietoon on koottu liikevaihtoon liittyvien tulos- ja tase-erien liitetiedot, jotta
tuottojen kokonaiskuva sekä niiden vaikutus Finnairin tulokseen ja taseeseen olisi paremmin hahmotettavissa.
Myyntisaamiset sekä lähinnä ennakkoon maksetuista lentolipuista ja matkapaketeista kertyneet siirtovelat on
esitetty tuottojen yhteydessä, sillä ne ovat olennainen osa myynnin tuloutukseen liittyvää kokonaisuutta.
Tuloutus
Liikevaihtona esitetään myytyjen tuotteiden tai palveluiden saadun tai saatavan vastikkeen perusteella määritetty
käypä arvo, josta on vähennetty annetut alennukset ja välilliset verot.
Matkustajatuotot koostuvat lentolippujen myynnistä, ja ne tuloutetaan sillä hetkellä, kun lento liikenneohjelman
mukaisesti lennetään. Käyttämättä jääneiden lentolippujen tuloutus perustuu odotusarvoon tuotoista, joita vastaan
sen ei tarvitse luovuttaa suoritetta, samassa suhteessa kuin asiakkaat käyttävät lentolippuja.
Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmässä myyntihinta allokoidaan lentolipulle ja pisteille. Finnairin kanta-asiakkaat
voivat kerryttää Finnairilta tai yhteistyökumppaneilta ostetuista lennoista ja palveluista Finnair Plus -pisteitä, joilla
asiakas voi ostaa niiden palveluja tai tuotteita. Asiakkaan kerryttämät pisteet arvostetaan käypään arvoon, ja
kirjataan liikevaihdon vähennykseksi ja velaksi pisteitä kerryttävän tapahtuman (esimerkiksi lento on lennetty)
= Osion sisältö
= Laadintaperiaatteet
= Keskeiset tilinpäätösarviot
tuloutushetkellä. Käyvän arvon määrityksessä otetaan huomioon pisteillä hankittavien palveluiden ja tuotteiden käypä
arvo sekä pisteillä tehtyjen hankintojen kohdistuminen eri palvelu- ja tuoteryhmille. Lisäksi käyvän arvon määrityksessä
huomioidaan pisteiden vanhentuminen. Velkaa puretaan, kun pisteitä käytetään tai ne vanhentuvat.
Viivästyksistä tai peruutuksista johtuvat korvaukset ovat muuttuvaa kauppahintaa ja ne käsitellään liikevaihdon
oikaisueränä.
Lisämyyntituotot koostuvat lentolippuun liitännäisten palveluiden, kuten lisämatkatavaramaksuista ja istuma-
paikkojen ennakkovarauksista kertyvistä tuotoista sekä erilaisista palvelumaksuista ja lennolla tapahtuvasta tuote-
myynnistä. Palvelu tuloutetaan, kun lento liikenneohjelman mukaisesti lennetään, koska niiden ei katsota muodostavan
erillistä tuloutusstandardin alaista suoritevelvoitetta. Tuotemyynti tuloutetaan, kun tuote on siirtynyt asiakkaalle.
Rahtituotot tuloutetaan silloin, kun rahti on sopimuksen mukaisesti kuljetettu perille ja luovutettu asiakkaalle.
Matkapalveluiden myynti koostuu erillisiksi suoritevelvoitteiksi katsottavasta lennosta ja hotellista, jotka tuloutetaan
palveluita luovutettaessa.
Julkiset avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Myyntisaamiset
Konsernin luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu myyntisaamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa
oleviin luottotappioihin IFRS 9-standardin mukaisesti. Finnair on päättänyt soveltaa myyntisaamisten luottoriskin
kirjaamiseen yksinkertaistettua varausmatriisia, koska myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia.
Näin ollen luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin.
Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-osuus perustuu historiallisten
tappioiden määriin. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksattomien
myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappio-osuudella jokaisessa ikäluokassa. Odotettavissa
olevien luottotappioiden muutokset kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.
Finnair Plus -kanta-asiakasjärjestelmä
Finnair Plus -velan arvostus ja tuloutus edellyttävät johdon arviota erityisesti liittyen pisteiden käypään arvoon ja
tuloutuksen ajoitukseen liittyen pisteiden odotettavissa olevaan vanhenemiseen. Pisteen käypä arvo määritellään
jakamalla piste ensin mahdollisille käyttökohteille historiallisen asiakaskäyttäytymisen mukaisesti, minkä jälkeen
kullekin käyttökohteelle määritetään käypä arvo. Finnair Plus -velka muodostuu asiakkaiden ansaitsemasta pisteiden
kokonaismäärästä vähennettynä pisteiden arvioidulla vanhenemisolettamalla. Nämä pisteet arvostetaan käypään
arvoon yllä kuvatun mukaisesti, ja tulos kirjataan taseeseen velaksi.
1.2.1 Liikevaihto tuotteittain ja liikennealueittain
2022
Milj. euroa Aasia
Pohjois-
Amerikka Eurooppa Kotimaa
Kohdista-
maton Yhteensä
Osuus, %
liikevaihdosta
tuotteittain
Matkustajatuotot 425,0 244,3 897,9 128,2 15,3 1 710,7 72,6
Lisämyynti 19,4 12,8 37,6 5,4 48,0 123,2 5,2
Rahti 227,1 82,6 46,3 0,4 -4,1 352,3 15,0
Matkapalvelut 7,6 0,3 161,7 0,5 0,2 170,3 7,2
Yhteensä 679,2 340,0 1 143,6 134,4 59,4 2 356,6
Osuus, % liikevaihdosta
liikennealueittain 28,8 14,4 48,5 5,7 2,5
Liikevaihdon jako liikennealueittain on tehty Finnairin lentokohteiden perusteella.
Finnairin liikevaihto kasvoi merkittävästi vertailukaudesta, johtuen COVID-19-pandemian vaikutusten
lieventymisestä ja lentolippujen hintojen poikkeuksellisen korkeasta tasosta vahvan matkustajakysynnän
ja rajallisen kapasiteetin takia. Kokonaisliikevaihdon parantumisesta huolimatta, COVID-19-pandemian ja
Venäjän ilmatilan sulun vaikutukset näkyivät yhä edelleen erityisesti Aasiaan suuntautuvan matkustuksen
matkustajamäärissä.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 61
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
2021
Milj. euroa Aasia
Pohjois-
Amerikka Eurooppa Kotimaa
Kohdista-
maton Yhteensä
Osuus, %
liikevaihdosta
tuotteittain
Matkustajatuotot 75,3 38,6 243,6 60,3 3,0 420,8 50,2
Lisämyynti 9,7 1,8 10,7 2,5 19,4 44,1 5,3
Rahti 236,3 49,8 35,9 0,2 12,6 334,7 39,9
Matkapalvelut 1,5 0,0 35,8 1,3 0,0 38,7 4,6
Yhteensä 322,8 90,2 326,0 64,4 35,0 838,4
Osuus, % liikevaihdosta
liikennealueittain 38,5 10,8 38,9 7,7 4,2
1.2.2 Liikevaihto valuutoissa
Milj. euroa 2022 2021
EUR 1 381,5 387,3
USD 180,4 38,1
SEK 99,4 29,5
JPY 96,7 76,0
KRW 52,3 39,8
CNY 43,7 57,5
Muut valuutat 502,5 210,2
Yhteensä 2 356,6 838,4
Valuuttoihin liittyvää suojauspolitiikkaa on kuvattu liitetiedossa 3.5 Rahoitusriskien hallinta.
1.2.3 Myyntiin liittyvät saamiset
Milj. euroa 2022 2021
Myyntisaamiset 89,4 68,2
Myynnin siirtosaamiset 45,5 42,7
Yhteensä 134,9 110,9
Suurin osa myynnin siirtosaamisista ovat sopimukseen perustuvia omaisuuseriä, joiden osalta Finnair on
täyttänyt suoritevelvoitteen ennen maksun saamista asiakkaalta ja joita ei ole vielä kirjattu myyntisaamisiin.
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät sisältävät pääosin siirtosaamisia rahtimyynnistä ja saamisia
lentoyhtiöiltä, jotka ovat mukana Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä toimivassa Siberian Joint Business
-yhteishankkeessa sekä Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisessä liikenteessä toimivassa Atlantic Joint Business
-yhteishankkeessa.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvosta.
2022 2021
Myyntisaamisten
ikäjakauma
Myynti-
saamiset,
milj. euroa
Luotto-
tappion
toden-
näköisyys, %
Oletettu
luotto-
tappio, milj.
euroa
Myynti-
saamiset,
milj. euroa
Luotto-
tappion
toden-
näköisyys, %
Oletettu
luotto-
tappio, milj.
euroa
Erääntymättömät 87,1 0,5 % 0,4 67,7 0,7 % 0,5
Erääntynyt alle 60 pv 0,2 19,7 % 0,0 0,1 5,9 % 0,0
Erääntynyt yli 60 pv 2,1 6,3 % 0,1 0,4 1,4 % 0,0
Yhteensä 89,4 0,7 % 0,6 68,2 0,7 % 0,5
Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita yhteensä 0,2 miljoonaa euroa (1,5). Myyntisaamisiin
ei sisälly merkittäviä luottoriskikeskittymiä asiakaskannan hajaantuneisuuden vuoksi. Tilinpäätöspäivänä
luottoriskille alttiina oleva enimmäismäärä vastaa myyntisaamisten kokonaismäärää. Konserni ei ole
vastaanottanut myyntisaamisiin kohdistuvia vakuuksia.
Myyntisaamiset valuutoittain
Milj. euroa 2022 2021
EUR 52,6 19,3
NOK 6,2 4,4
USD 5,2 4,3
GBP 3,7 2,3
SEK 3,3 2,8
KRW 3,2 5,2
JPY 3,1 5,0
THB 2,7 11,4
SGD 2,1 2,6
HKD 1,7 3,7
CNY 0,8 4,1
Muut valuutat 4,7 3,0
Yhteensä 89,4 68,2
1.2.4 Myynnin siirtovelat ja myynnistä saadut ennakot
Milj. euroa 2022 2021
Ennakkoon saadut lentolipputulot 356,4 202,7
Kanta-asiakasohjelma Finnair Plus 51,3 55,1
Saadut ennakot valmismatkatuotannosta 27,9 15,2
Muut erät 16,4 18,1
Yhteensä 452,0 291,1
Suurin osa myynnin siirtoveloista ja myynnistä saaduista ennakoista ovat sopimukseen perustuvia velkoja, joista
maksut asiakkailta on saatu ennen kuin Finnair täyttää suoritevelvoitteen.
Myynnistä saatuihin ennakkomaksuihin
sisältyy ennakkoon maksettuja lentolippuja ja valmismatkoja, joiden lähtöpäivä on tulevaisuudessa. Finnair
Plus -velka liittyy Finnairin kanta-asiakasohjelmaan, ja se vastaa kerrytettyjen käyttämättömien Finnair Plus
-pisteiden käypää arvoa. Muut erät sisältävät pääosin lahjakorttivelkoja ja velkoja lentoyhtiöille, jotka ovat
mukana Euroopan ja Japanin välisessä liikenteessä toimivassa Siberian Joint Business -yhteishankkeessa sekä
Euroopan ja Pohjois-Amerikan välisessä liikenteessä toimivassa Atlantic Joint Business -yhteishankkeessa.
Ennakkoon saadut lentolipputulot ja saadut ennakot valmismatkatuotannosta lisääntyivät merkittävästi johtuen
matkustusrajoitusten lieventymisestä ja matkustajakysynnän merkittävästä parantumisesta.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 62
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
1.2.5 Liiketoiminnan muut tuotot
Milj. euroa 2022 2021
Vuokratuotot 118,8 23,0
Käyttöomaisuuden myyntivoitot 6,8 23,3
Muut tuotot 27,9 16,2
Yhteensä 153,5 62,5
Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat vertailukauteen verrattuna johtuen pääosin British Airwaysin ja Eurowings
Discoverin kanssa sovituista wet lease -järjestelyistä, joissa Finnair vuokraa lentokoneen miehistöineen
etukäteen sovitulle ajanjaksolle.
COVID-19-pandemian vuoksi saadut julkiset avustukset lisääntyivät edellisestä vuodesta, johtuen pääosin
saadusta tuesta kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin. Kokonaisuutena tuet eivät olleet merkittäviä.
1.3 Liiketoiminnan kulut
Liiketoiminnan kuluja käsittelevään liitetietoon on koottu liiketoiminnan kuluihin liittyvien tulos- ja tase-
erien liitetiedot, jotta sekä liiketoiminnan luonne että kulujen kokonaiskuva olisi paremmin hahmotettavissa.
Huoltokuluihin olennaisesti liittyvät leasingkaluston huoltovaraukset on esitetty liiketoiminnan
kulujen yhteydessä. Samoin olennaisesti kuluihin liittyvät siirtovelat, kuten polttoainehankintoihin ja
liikennöimismaksuihin liittyvät velat, on esitetty tämän liitetiedon yhteydessä. Palkitseminen on käsitelty
omana kokonaisuutenaan liitteen lopussa. Sen yhteydessä on käsitelty palkitsemisen erilaiset muodot,
kuten osakeperusteiset maksut ja eläkkeet, näiden vaikutukset henkilöstökuluihin ja taseeseen, sekä johdon
palkitseminen.
Vaikka Finnair jatkoi kustannussopeutustoimia Venäjän ilmatilan sulun ja COVID-19-pandemian vaikutusten
vuoksi myös tilikauden 2022 aikana, toiminnallisten kulujen määrä kasvoi vertailukaudesta johtuen operatiivisen
liiketoiminnan lisääntymisestä ja poikkeuksellisen korkeasta polttoaineen hinnasta.
1.3.1 Toiminnalliset kulut valuutoissa
Milj. euroa 2022 2021
EUR 1 490,1 930,6
USD 1 092,3 364,0
Muut valuutat 128,3 60,8
Yhteensä 2 710,6 1 355,3
Valuuttoihin liittyvää suojauspolitiikkaa on kuvattu liitetiedossa 3.5 Rahoitusriskien hallinta.
1.3.2 Matkustaja- ja maapalvelut
Milj. euroa 2022 2021
Maapalvelukulut 158,3 93,6
Valmismatkatuotannon kulut 88,9 21,5
Catering-kulut 45,0 9,5
Muut matkustajapalvelut 55,8 23,4
Yhteensä 348,0 148,0
Matkustaja- ja maapalvelukulut (sisältäen myös muun muassa hotelleihin liittyvät valmismatkakulut) nousivat
ennen kaikkea matkustajaliikenteen kasvaneiden volyymien vuoksi.
1.3.3 Kiinteistö-, IT- ja muut kulut
Milj. euroa 2022 2021
IT-kulut 63,9 55,1
Kiinteistökulut 20,6 15,9
Muut kulut 39,2 28,7
Yhteensä 123,7 99,7
Kiinteistö-, IT- ja muut kulut muodostuvat pääosin kiinteistä kuluista.
Tilintarkastuspalkkiot
Milj. euroa 2022 2021
Tilintarkastuspalkkiot 0,6 0,3
Veroneuvonta
Muut palkkiot 0,0 0,0
Yhteensä 0,6 0,3
KPMG Oy Ab:n tilintarkastuspalkkioihin sisältyi palkkioita tilintarkastuksesta 466 tuhatta euroa (332) ja
tilintarkastajan lausunnoista 127 tuhatta euroa (15). Muut kuin tilintarkastuspalvelut Finnair-konsernin yhtiöille
olivat 3 tuhatta euroa (1).
1.3.4 Vaihto-omaisuus ja muut lyhytaikaiset varat
Milj. euroa 2022 2021
Luottokorttimaksujen pidätykset 57,0
Vaihto-omaisuus 31,1 21,0
Lentokaluston huolto 7,4 7,8
Lentopolttoaineet 6,6 3,4
Kapasiteettivuokrasaamiset 6,4 6,7
Arvonlisäverosaamiset 2,1 1,2
Korot ja muut rahoituserät 1,5 1,1
Saamiset edelleenvuokraussopimuksista 0,3 8,0
Muut erät 9,5 6,6
Yhteensä 122,0 55,8
Luottokorttimaksujen pidätykset liittyvät lentolippujen myynnistä kertyneihin käteisvaroihin, jotka ovat
luottokorttimaksuvälittäjien hallussa.
1.3.5 Muut velat
Milj. euroa 2022 2021
Lentopolttoaineet ja liikennöimismaksut 50,9 49,8
Matkustaja- ja maapalvelut 34,8 29,6
Lentokaluston huolto 14,0 10,0
Myynti-, markkinointi- ja jakelukuluihin liittyvät velat 13,8 7,3
Korot ja muut rahoituserät 9,0 15,7
Muut erät 21,9 15,8
Yhteensä 144,4 128,1
= Osion sisältö
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 63
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
1.3.6 Varaukset
Varaukset ja ehdolliset velat
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman vuoksi oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite,
maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena
kirjattava määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden
päättymispäivänä.
Yleensä konsernilla on velvollisuus luovuttaa vuokratut lentokoneet ja niiden moottorit vuokrasopimuksessa sovitun
huoltotason mukaisessa kunnossa. Mikäli lentokoneen tai moottorin kunto palautushetkellä poikkeaa sopimuksessa
sovitusta palautuskunnosta, Finnairin tulee joko huoltaa kone, jotta se vastaa sovittua kuntoa, tai korvata kunnon
ja palautusvelvoitteen erotus vuokranantajalle rahassa. Näiden huoltovelvoitteiden täyttämiseksi konserni on
kirjannut rungon raskashuoltoon, moottoreiden performanssihuoltoihin, moottoreiden käyntiaikarajoitteisiin osiin,
laskutelineisiin, varavirtalähteisiin ja muihin olennaisiin huoltokokonaisuuksiin liittyviä varauksia. Varaus määräytyy
edellä mainituille huoltokomponenteille sopimuksessa määritellyn palautusvelvoitteen ja huoltokomponenttien
tämänhetkisen kunnon erotuksena. Varausta kerrytetään lennettyjen lentotuntien suhteessa joko palautushetkeen
tai seuraavaan huoltotapahtumaan ja vaikutus kirjataan lentokaluston huoltokuluihin. Varaus purkautuu, kun huolto
tehdään tai kone palautetaan. Lentotunnille määritetty hinta riippuu arvioidusta huoltokustannustason kehityksestä.
Arvioidut tulevat kassavirrat diskontataan nykyarvoonsa. Huoltojen markkinahinnat määräytyvät pääsääntöisesti
Yhdysvaltain dollareissa, minkä vuoksi varauksen määrä vaihtelee dollarin kurssimuutosten tähden.
Lentokoneen käytöstä tai vuokra-ajasta riippumattomia huoltotapahtumia, kuten koneen lopullinen tarkastus ja
maalaus, pidetään väistämättöminä ylläpitokuluina, jotka toteutuvat, kun lentokone palautetaan vuokranantajalle.
Sopimuksessa määritettyjen huoltovelvoitteiden täyttämiseksi Finnair kirjaa taseeseen vuokrasopimuksen alkamispäivänä
huoltovarauksen, joka lasketaan osaksi käyttöoikeushyödykkeen hankintamenoa. Vastaavasti, lentokoneen käytöstä
riippuvia kustannuksia ei lasketa osaksi käyttöoikeushyödykkeen arvoa, vaan ne kirjataan yllä esitettyjen periaatteiden
mukaisesti.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja
aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.
Lentokaluston huoltovaraukset
Lentokaluston huoltovarauksen arvostus edellyttää johdon arviota erityisesti huoltotapahtumien ajoittumisen
ja tulevaisuudessa toteutuvien huoltokustannusten arvostuksen osalta. Huoltokustannusten tulevaisuudessa
toteutuva määrä ja ajoitus ovat riippuvaisia muun muassa tulevaisuuden lentosuunnitelmien toteutumisesta,
huoltokustannustason markkinakehityksestä ja lentokoneen kunnosta huoltohetkellä. Ukrainan sodan lopulta
toteutuva kesto voi vaikuttaa tulevaisuudessa toteutuviin huoltokuluihin, mikä voi johtaa siihen, että toteuma
tulevaisuudessa eroaa johdon nykyisistä arvioista.
Milj. euroa
Lento-
kaluston
huolto varaus
Muut
varaukset 2022
Lento-
kaluston
huolto varaus
Muut
varaukset 2021
Varaus kauden alussa 195,9 3,8 199,8 162,8 13,0 175,8
Uudet varaukset 56,1 4,8 60,9 32,0 1,9 33,9
Käytetyt varaukset -16,6 -2,6 -19,2 -12,7 -9,0 -21,8
Puretut varaukset -3,1 -1,0 -4,2 -1,3 -2,1 -3,4
Käyttöoikeus-
omaisuuden
palautusvaraukset -0,9 -0,9 2,2 2,2
Diskonttauksesta
johtuvat muutokset 6,4 6,4 1,4 1,4
Kurssierot 8,8 8,8 11,7 11,7
Yhteensä 246,7 5,0 251,7 195,9 3,8 199,8
Joista pitkäaikaista 178,7 1,4 180,1 184,6 1,4 186,0
Joista lyhytaikaista 68,0 3,6 71,7 11,3 2,5 13,8
Yhteensä 246,7 5,0 251,7 195,9 3,8 199,8
Lentokaluston pitkäaikaisen huoltovarauksen odotetaan purkautuvan vuoteen 2034 mennessä.
Taseessa pitkäaikaiset varaukset ja muut velat 186,4 miljoonaa euroa (200,7) sisältää varausten lisäksi
muita pitkäaikaisia velkoja 6,3 miljoonaa euroa (14,7), jotka pääosin koostuvat saaduista vuokravakuuksista.
Pitkäaikaiset kannustinpalkkiot johtoryhmälle ja muulle henkilöstölle, joiden odotetaan maksettavan vuoden
2023 kolmannella neljänneksellä, siirrettiin lyhytaikaisiin velkoihin.
1.3.7 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Finnair käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja sisäisessä raportoinnissaan konsernin ylimmälle operatiiviselle
päätöksentekijälle eli Finnairin johtoryhmälle. Luvut ovat Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen
julkaisemassa ohjeistuksessa tarkoitettuja tunnuslukuja, joita Finnair käyttää kuvaamaan liiketoiminnan ja
rahoitusaseman kehittymistä eri kausien välillä. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS:n mukaisia
tunnuslukuja vaan niitä tulee tarkastella yhdessä IFRS-tilinpäätökseen perustuvien tunnuslukujen kanssa.
Vertailukelpoiseen liiketulokseen ei sisällytetä pääsääntöisesti Yhdysvaltain dollareissa arvostettavien
ja maksettavien lentokaluston huoltovarausten realisoitumattomia valuuttakurssimuutoksia eikä
suojauslaskennan ulkopuolisten, suojaustarkoituksessa tehtyjen johdannaisten realisoitumattomia käyvän
arvon muutoksia. Nämä valuuttakurssi- ja käyvän arvon muutokset huomioidaan vertailukelpoisessa
tuloksessa vasta kun ne realisoituvat. Näiden lisäksi vertailukelpoisessa liiketuloksessa ei huomioida lentokone-
ja muiden transaktioiden voittoja ja tappioita, omistettujen A330-lentokoneiden arvonalentumisia, tiettyjen
etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden muutoksia ja uudelleenjärjestelykuluja.
= Laadintaperiaatteet
= Keskeiset tilinpäätösarviot
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 64
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
1.3.8 Palkitseminen
1.3.8.1 Henkilöstökulut ja osakeperusteiset maksut
Osakeperusteiset maksut
Konsernilla on useita osakkeen arvona maksettavaksi luokiteltavia osakeperusteisia palkitsemisjärjestelmiä, joiden
perusteella työntekijät suorittavat työtä konsernin osakkeita tai siitä johdettua palkkiota vastaan. Avainhenkilöille
suunnatuista osakeperusteisista järjestelmistä aiheutuu kustannuksia vain, mikäli hallituksen palkkioiden maksamiselle
asettamat tavoitteet saavutetaan. Työntekijöille suunnatussa osakesäästöjärjestelmässä palkkioiden maksamisen
edellytyksenä on ainoastaan työsuhteen voimassaolo määrättynä aikana.
Ansaitut, tavoitteiden täyttymistä ja voimassaolevaa työsuhdetta edellyttävät osakeperusteiset palkkiot, jotka
sitouttavat työntekijän useammaksi vuodeksi konserniin, jaksotetaan koko oikeuden syntymisjaksolle. Palkkiot
kirjataan kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavaksi osakeperusteiseksi liiketoimeksi, kun osakkeina
tilitettävästä määrästä on vähennetty verot. Palkkiot perustuvat Finnairin osakkeen markkinahintaan niiden
myöntämispäivänä ja kirjataan henkilöstökuluksi vaadituille palvelusvuosille ja vastaavasti omaan pääomaan.
Veroviranomaiselle työntekijän puolesta tilitettävä vero perustuu Finnairin osakkeen luovutushetken markkinahintaan
ja se kirjataan oman pääoman vähennyksenä. Jos palkkio sisältää osuuden, joka maksetaan rahana, se kirjataan
rahana maksettavana järjestelynä. Rahana maksettavan palkkion arvostus perustuu Finnairin osakkeen
markkinahintaan tilinpäätöshetkellä, ja siitä aiheutuva kulu kirjataan henkilöstökuluksi vaadituille palvelusvuosille ja
velaksi maksuhetkeen saakka.
= Laadintaperiaatteet
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet
Irtisanomisetuuksia maksetaan, kun konserni lopettaa henkilön työsuhteen ennen normaalia eläkkeelle jäämisaikaa
tai kun henkilö suostuu irtisanoutumaan vapaaehtoisesti näitä etuuksia vastaan. Irtisanomisen yhteydessä
suoritettavat etuudet kirjataan, kun konserni on todistettavasti sitoutunut lopettamaan nykyisten työntekijöiden
työsuhteen yksityiskohtaisen, asianmukaisen suunnitelman mukaisesti ilman peräytymismahdollisuutta. Jos kyseessä
on vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehty tarjous, irtisanomisetuus määritetään perustuen niiden
henkilöiden lukumäärään, joiden odotetaan hyväksyvän tarjouksen.
Ks. eläkkeisiin liittyvät laadintaperiaatteet liitetiedosta 1.3.8.2 Eläkkeet.
Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut
Milj. euroa 2022 2021
Palkat ja palkkiot 297,3 185,8
Maksupohjaiset järjestelyt 55,4 30,1
Etuuspohjaiset järjestelyt 11,4 -6,6
Eläkekulut yhteensä 66,8 23,4
Muut sosiaalikulut 31,6 0,6
Palkat, eläkkeet ja sosiaalikulut 395,7 209,9
Operatiiviseen henkilöstöön liittyvät kulut 27,6 8,3
Vuokrattu ja ulkoistettu miehistö 19,0 7,2
Muut henkilöstöön liittyvät kulut 7,3 3,9
Yhteensä 449,6 229,3
Finnairin henkilöstölleen maksamat kokonaispalkkiot muodostuvat kiinteästä peruspalkasta, lisistä, lyhyen
ja pitkän aikavälin kannustimista sekä luontois- ja muista työsuhde-eduista. Konsernin lyhyen aikavälin
kannustimista kirjattujen palkkioiden yhteismäärä ilman sosiaalikuluja vuonna 2022 oli 9,2 miljoonaa euroa (5,8).
Vuonna 2020 henkilöstölle perustettiin uusi pitkän aikavälin Rebuild-kannustinohjelma, jonka perusteella
työntekijä voi ansaita yhden kuukauden palkkaa vastaavan summan, mikäli Finnairin hallituksen asettamat
tavoitteet kaudelle 7/2020-6/2023 toteutuvat tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteiden ylittävästä suorituksesta
palkkio voi olla korkeintaan kahden kuukauden peruspalkkaa vastaava määrä. Mahdollinen palkkio
maksetaan 2023 kolmannen kvartaalin aikana. Ohjelmaan ovat oikeutettuja ne henkilöstöryhmät, jotka ovat
sopineet henkilöstökulujen säästöihin liittyvistä toimenpiteistä. Henkilöstölle perustetusta Rebuild-kannustimesta
tilikaudella 2022 kirjattiin 0,3 miljoonaa euroa (3,8) ilman sosiaalikuluja. Suoritusmittarit ovat samat kuin
johtoryhmälle perustetussa Rebuild-kannustimessa, josta kerrotaan tämän liitteen osiossa Osakeperusteiset
maksut.
Henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyvät kulut sisältävät kertaluonteisia henkilöstöön liittyviä
uudelleenjärjestelykuluja 2,5 miljoonaa euroa. Tilikaudella 2021 kertaluonteiset erät sisälsivät 19,5 miljoonan
euron positiivisen vaikutuksen koostuen pääosin ammatillisten työkyvyttömyyseläkkeiden supistamiseen
liittyneistä työehtosopimusmuutoksista ja lentäjien peruuttamista ilmoituksista varhaisemmasta eläköitymisestä.
Henkilöstörahastosiirto
Finnairilla on käytössä henkilöstön omistama ja hallitsema henkilöstörahasto, johon ohjataan osa
Finnairin voitosta. Rahastoon ohjattava voittopalkkioerä määräytyy hallituksen asettamien tavoitteiden
pohjalta. Finnairin osakepalkkiojärjestelmään (LTI) osallistuvat työntekijät eivät kuulu henkilöstörahastoon.
Henkilöstörahasto on sitoutunut sijoittamaan osan voittopalkkiosta Finnair Oyj:n osakkeisiin. Tilikausilta 2022 ja
2021 ei ole kirjattu voittopalkkiota, koska tavoitteet eivät täyttyneet.
Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat
Milj. euroa 2022 2021
Lomapalkat 66,8 47,0
Muut työsuhde-etuuksista aiheutuvat velat 44,4 27,4
Työsuhde-etuuksiin liittyvät velat yhteensä 111,2 74,4
2022 2021
Milj. euroa Liiketulos
Vertailukel-
poisuuteen
vaikuttavat
erät
Vertailu-
kelpoinen
liiketulos Liiketulos
Vertailukel-
poisuuteen
vaikuttavat
erät
Vertailu-
kelpoinen
liiketulos
Liikevaihto 2 356,6 2 356,6 838,4 838,4
Liiketoiminnan muut
tuotot 153,5 -6,8 146,7 62,5 -23,3 39,2
Liiketoiminnan kulut
Henkilöstöön ja muuhun
miehistöön liittyvät kulut -449,6 2,5 -447,1 -229,3 -19,5 -248,9
Polttoainekulut -835,1 -0,9 -836,0 -211,4 0,0 -211,4
Kapasiteettivuokrat -102,5 -102,5 -71,3 -71,3
Lentokaluston
huoltokulut -192,4 8,8 -183,6 -117,2 25,5 -91,7
Liikennöimismaksut -206,5 -206,5 -120,4 -120,4
Myynti-, markkinointi- ja
jakelukulut -103,1 -103,1 -38,1 -38,1
Matkustaja- ja
maapalvelut -348,0 -348,0 -148,0 -148,0
Kiinteistö-, IT- ja muut
kulut -123,7 0,4 -123,3 -99,7 2,9 -96,8
EBITDA 153,2 -149,0
Poistot ja
arvonalentumiset -349,8 32,7 -317,1 -319,8 -319,8
Liiketulos -200,6 36,6 -163,9 -454,4 -14,4 -468,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät neljästä omistetusta A330-lentokoneesta kirjatun
32,7 miljoonan euron arvonalennuksen, lentokaluston huoltovarauksiin liittyvän 8,8 miljoonan euron
realisoitumattoman valuuttakurssimuutoksen ja neljän A321-lentokoneen myyntivoiton 6,8 miljoonaa euroa.
Lisäksi henkilöstö- ja muuhun miehistöön liittyviin kuluihin on kirjattu 2,5 miljoonaa euroa järjestelykuluja, jotka
liittyvät marraskuussa 2022 päättyneisiin muutosneuvotteluihin.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 65
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Muut työsuhde-etuuksista aiheutuvat velat sisältävät lähinnä ennakonpidätysvelat sekä lakisääteisiin
henkilösivu kuluihin ja henkilöstön palkitsemiseen liittyviä velkoja. Muihin pitkäaikaisiin velkoihin sisältyy 0,0
miljoonaa euroa Rebuild-kannustimesta (7,8). Lisäksi tilinpäätöksen varauksiin (ks. 1.3.6 Varaukset) sisältyy
henkilöstön uudelleenjärjestelyihin liittyviä varauksia yhteensä 2,3 miljoonaa euroa (1,1).
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkat ja palkkiot
Tuhatta euroa
Toimitusjohtaja
Topi Manner Johtoryhmä
Yhteensä
2022
Toimitusjohtaja
Topi Manner Johtoryhmä
Yhteensä
2021
Kiinteä palkka 734 1 712 2 446 736 1 817 2 553
Luontoisedut 20 105 125 21 129 150
Pitkän aikavälin
kannustimet
(osakepalkkiot) 287 789 1 076 469 941 1 409
Lakisääteinen eläke* 124 298 421 120 310 430
Maksupohjainen
lisäeläke 20 20 20 20
Yhteensä 1 165 2 923 4 088 1 346 3 217 4 563
* Lakisääteinen eläke sisältää Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän Tyeliin liittyvät työnantajamaksut.
Toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkkiot on esitetty suoriteperusteisina. Osakepalkkiot liittyvät johdon
LTI- ja osakesäästöohjelmiin, ja niiden kuluvaikutus jaksottuu IFRS 2:n mukaisesti oikeuden syntymisjaksolle aina
osakkeiden luovutuskiellon päättymiseen asti. Tämän vuoksi suoriteperusteisesti esitetty osakepalkkio sisältää
tilikaudelle kohdistuvan kuluvaikutuksen useista eri ohjelmista, riippumatta osakkeiden luovutushetkestä.
Johdolle ei ole tarjottu muita pitkän aikavälin kannustimia kuin osakeperusteisia palkkioita.
Vuosien 2022 ja 2021 aikana toimitusjohtajalle ja johtoryhmän jäsenille ei maksettu lomarahaa.
Vuoden 2020 aikana toteutetun osakeannin myötä EU-komissio asetti toimitusjohtajan ja johtoryhmän
palkitsemiselle rajoitteita vuosille 2020-2022. Rajoitteet koskevat toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle maksettavia
kannustinpalkkioita sekä heidän kiinteään palkitsemiseen liittyviä muutoksia vuosina 2020-2022. Tämän
seurauksena, Finnairin hallitus päätti perua vuosien 2018-2020, 2019-2021 ja 2020-2022 pitkän aikavälin
kannustinohjelmat sekä vuosien 2020-2022 lyhyen aikavälin kannustinohjelmat toimitusjohtajan ja johtoryhmän
osalta. Peruuntuneiden kannustinohjelmien tilalle perustettiin uusi pitkän aikavälin osakeperusteinen Rebuild-
kannustinohjelma toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle kaudelle 7/2020-6/2023.
Johtoryhmän yhden jäsenen lisäeläkejärjestelyt on hoidettu kotimaisessa eläkevakuutusyhtiössä. Kyseisen
johtoryhmän jäsenen eläkeikä on 63 vuotta. Eläkejärjestely on maksupohjainen.
Konsernin johdon osakeperusteisista palkkioista on kerrottu tarkemmin myöhemmin tässä liitteessä ja
erillisessä palkitsemisraportissa sekä yhtiön internet-sivuilla.
Hallituspalkkiot
Hallitustyöskentelystä
maksetut korvaukset,
euroa
Yhteensä
2022 Vuosipalkkiot
Kokous-
palkkiot Luontoisedut
Yhteensä
2021
Hallitus 416 222 282 900 129 600 3 722 372 233
Alahuhta-Kasko Tiina 43 500 30 300 13 200
Barrington Colm, 7.4.2022
asti 12 975 8 175 4 800
Brewer Montie 54 300 32 700 21 600
Erlund Jukka 43 729 32 700 10 800 229
Jakosuo-Jansson Hannele 46 167 32 700 13 200 267
Karvinen Jouko 80 627 63 000 14 400 3 227
Kjellberg Henrik 51 900 30 300 21 600
Large Simon, 7.4.2022
alkaen 39 525 22 725 16 800
Strandberg Maija 43 500 30 300 13 200
Hallituspalkkiot on esitetty suoriteperusteisina. Hallitukselle maksetaan vuosipalkkion lisäksi kokouspalkkioita.
Hallituksen jäsenet ovat oikeutettuja matkakustannusten korvaukseen Finnairin yleisen matkustussäännön
mukaisesti. Lisäksi hallituksen jäsenillä ja heidän puolisoillaan on rajoitettu oikeus lentolippuetuun Finnairin
henkilöstölippuohjesäännön hallituksen jäseniä koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Lentoliput ovat hallituksen
jäsenille Suomessa verotettavaa tuloa (ks. ylläolevasta taulukosta luontoisedut).
Osakeperusteiset maksut
Konsernilla on osakeperusteisia henkilöstön kannustinjärjestelmiä, joiden luonnetta ja vaikutuksia on kuvattu
alla. Tarkemmat kuvaukset järjestelmistä on annettu palkitsemisraportissa.
Finnair Oyj:n osakepalkkiojärjestelmät
Finnairin osakepalkkiojärjestelmä (LTI) on suoritusperusteinen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä, jossa
vuosittain käynnistyy uusi ohjelma hallituksen niin päättäessä. Osakeohjelmien tarkoituksena on kannustaa
2019 2020 2021 2022 2023 2024
Finnairin osakeperusteiset kannustinohjelmat
LTI 2019–2021
LTI 2020–2022
LTI 2021–2023
Ansainta-/säästöjakso Rajoitusaika Osakkeiden luovutus
Fly Share 2019
Fly Share 2020
Fly Share 2021
LTI Rebuild
7/2020–6/2023*
* Yhteenlasketut kannustinpalkkiot eivät minään vuonna saa ylittää 120 % vuotuisesta
peruspalkasta, mahdollinen ylimenevä osuus siirtyy vuodelta 2023 seuraaville vuosille.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 66
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
avainhenkilöitä työskentelemään pitkän aikavälin omistaja-arvon kasvattamiseksi. Ohjelmien suunnittelussa on
huomioitu valtion palkitsemisohjeet.
Kaikkien voimassa olevien osakepalkkiojärjestelmien osalta johtoryhmän jäsenen on kerrytettävä ja
saavuttamisen jälkeen ylläpidettävä kiinteän vuosipalkkansa määrää vastaavaa osakeomistusta niin kauan
kuin hän on johtoryhmän jäsen.
Mahdollinen kannustinpalkkio myönnetään Finnairin osakkeina. Ansaitut osakkeet maksetaan
ansaintajaksoa seuraavana vuonna, poislukien Rebuild-osakepalkkiojärjestelmä, jossa ansaintajakso päättyy
kesäkuussa 2023 ja ansaittu palkkio maksetaan samana vuonna.
Mittareiden tavoitetasot ja maksimitasot perustuvat yhtiön hallituksen määrittämiin pitkän aikavälin
strategisiin tavoitteisiin. Mittareita seurataan vuosineljänneksittäin. Tilikaudella ohjelman 2019–2021 tavoitteet
toteutuivat 54-prosenttisesti, tavoitetason ollessa 100 % ja maksimin 200 %. Vertailukaudella, vuosia 2018–2020
koskevan ohjelman suoritusmittarit toteutuivat 22-prosenttisesti.
Kokonaisuutena ohjelmista kirjattiin tilikaudelle 2022 kulua yhteensä 0,9 miljoonaa euroa (1,7). Arvio määrästä,
joka odotetaan siirrettävän veroviranomaisille työntekijän verovelvoitteen täyttämiseksi, on 3,0 miljoonaa euroa
(5,3). Osakepalkkioista aiheutuva kulu kirjataan henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyviin kuluihin ja sijoitetun
vapaan oman pääoman rahastoon, paitsi rahana maksettava osuus Rebuild-ohjelmasta työsuhde-etuuksiin
liittyviin velkoihin.
Rebuild-osakepalkkiojärjestelmä 7/2020–6/2023
Vuonna 2020 käynnistettiin rakenteeltaan osittain uusi Rebuild-osakepalkkiojärjestelmä, joka on suunnattu
toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle. Järjestelmä sisältää kolmen vuoden ansaintajakson 7/2020–6/2023, ja
tarkoituksena on, että järjestelmä jää kertaluonteiseksi. Mahdollinen kannustinpalkkio toimitetaan osakkeiden ja
rahan yhdistelmänä ansaintajakson päätyttyä ja osakkeet ovat osallistujien vapaasti käytettävissä toimituksen
jälkeen. Mikäli toimitusjohtajan tai johtoryhmän osalta yhteenlaskettu muuttuva palkitseminen kaikista
kannustinohjelmista ylittää 120 % johtajan peruspalkasta kyseisenä vuonna, siirtyy palkkion maksu ylittävältä
osalta seuraavalle vuodelle niin, että minään yksittäisenä vuotena yhteenlasketut kannustinpalkkiot eivät ylitä
120 % johtajan peruspalkasta. Ohjelmasta aiheutuvat kulut jaksotetaan oikeuden syntymisjaksolle, joka on
kolme vuotta. Myöntämispäivä on ansaintajakson alussa, koska palkkioiden määrä mitataan ansaintajakson
aikana osakkeina.
Ohjelman palkkiomahdollisuudet määritetään osakemääräisenä suhteessa osallistujien vuosittaiseen
peruspalkkaan ohjelman alussa. Mikäli ohjelman suoritustavoitteet täyttyvät tavoitetason mukaisesti,
ohjelmassa mukana olevan toimitusjohtajan tai johtoryhmän jäsenen osakkeina maksettava kannustinpalkkio
on yhteensä 180 % hänen vuosittaisesta peruspalkastaan. Vastaavasti, mikäli ohjelman suoritustavoitteet
toteutuvat täysimääräisesti, osakkeina maksettava kannustinpalkkio on yhteensä 360 % vuosittaisesta
peruspalkasta.
Osakkeina määritellystä kokonaispalkkiosta vähennetään ensin määrä, jonka arvo maksuhetkellä vastaa
palkkiosta maksettavaa veroa. Nettopalkkio maksetaan yhtiön hallituksen päättämässä suhteessa rahan ja
osakkeiden yhdistelmänä.
Suoritusmittarit määritetään sekä koko kolmen vuoden ansaintajaksolle että vuosittain kolmelle 12
kuukauden pituisille välijaksoille:
7/2020–6/2021: vertailukelpoinen EBITDA, velkaantumisaste, tapaturmataajuus ja päästöt,
7/2021–6/2022: vertailukelpoinen EBIT, liikevaihto, henkilöstön lähtövaihtuvuus ja päästöt sekä
7/2022–6/2023: vertailukelpoinen EBITDA, nettosuosittelutulos (NPS), tapaturmataajuus ja henkilöstön
lähtövaihtuvuus.
Koko kolmen vuoden jaksolle suoritusmittarina on operatiivinen kassavirta, joka toimii koko ohjelman
kertoimena (0-2), mikä tarkoittaa, että määritetty kynnystaso on saavutettava, jotta ohjelman kautta voidaan
ylipäätänsä maksaa palkkiota.
Muut osakepalkkiojärjestelmät
Käynnissä on kaksi osakepalkkio-ohjelmaa (2020–2022 ja 2021–2023). Vuosittain alkavat, rullaavat ohjelmat
pitävät sisällään kolmen vuoden ansaintajakson. Mahdollinen kannustinpalkkio toimitetaan osakkeina
osallistujille yhdessä erässä ansaintajaksoa seuraavana vuonna, ja osakkeet ovat osallistujien vapaasti
käytettävissä toimituksen jälkeen. Vuoden 2020 aikana toteutetun osakeannin myötä EU-komission asettamien
rajoitteiden mukaisesti Finnairin hallitus päätti perua vuosien 2018–2020, 2019–2021 ja 2020–2022 pitkän
aikavälin kannustinohjelmat toimitusjohtajan ja johtoryhmän osalta. Vuonna 2022 ei käynnistetty uutta ohjelmaa
Ukrainan sodan aiheuttamien jatkuvien liiketoimintaympäristömuutosten takia. Ohjelmista aiheutuvat kulut
jaksotetaan oikeuden syntymisjaksolle, joka on kolme vuotta. Myöntämispäivä on ansaintajakson alussa, koska
palkkioiden määrä mitataan ansaintajakson aikana osakkeina.
Ohjelmien palkkiomahdollisuudet määritetään osakemääräisenä suhteessa osallistujien vuosittaiseen
peruspalkkaan kunkin ohjelman alussa, jolloin suoritusjakson aikaiset muutokset osakekurssissa vaikuttavat
palkkiomahdollisuuden euromääräiseen arvoon. Mikäli ohjelman suoritustavoitteet täyttyvät tavoitetason
mukaisesti, ohjelmassa mukana olevan toimitusjohtajan tai johtoryhmän jäsenen osakkeina maksettava
kannustinpalkkio on 20 % hänen vuosittaisesta peruspalkastaan. Vastaavasti, mikäli ohjelman suoritustavoitteet
toteutuvat täysimääräisesti, osakkeina maksettava kannustinpalkkio on 60 % vuosittaisesta peruspalkasta.
Muiden avainhenkilöiden kannustinpalkkioiden enimmäistaso vastaa 20–50 % henkilön vuosittaisesta
peruspalkasta. Vuoden 2020 aikana toteutetun merkintäoikeusannin yhteydessä vuosia 2018–2020, 2019–
2021 ja 2020–2022 koskevien ohjelmien osakeallokaatiomääriä korjattiin 5,5-kertaisiksi, jotta ohjelmien
palkkiomahdollisuuksien arvo säilyisi näissä meneillään olevissa ohjelmissa.
Yksittäiselle osallistujalle maksettavat kokonaiskannustinpalkkiot (sisältäen sekä lyhyen että pitkän
aikavälin kannustinpalkkiot) eivät minään vuonna voi ylittää 120 % henkilön vuosittaisesta peruspalkasta.
Kannustinpalkkiona maksettavien osakkeiden määrä on ilmaistu ennen veroja. Maksettavista osakkeista
vähennetään määrä, jonka arvo maksuhetkellä vastaa kannustinpalkkiosta maksettavaa ansiotuloveroa ja
varainsiirtoveroa.
Ohjelmille määritetyt suoritusmittarit ovat:
2019–2021 ohjelma: osakekohtainen tulos (EPS, paino 50 %), liikevaihdon kasvu (paino 16,7 %) sekä
yksikkökustannus (CASK, paino 33,3 %) kiinteillä valuutoilla ja polttoaineen hinnalla,
2020–2022 ohjelma: osakekohtainen tulos (EPS, paino 50 %) sekä yksikkökustannus (CASK, paino 50 %)
kiinteillä valuutoilla ja polttoaineen hinnalla sekä
2021–2023 ohjelma: osakekohtainen tulos (EPS, paino 45 %), yksikkökustannus (CASK, paino 45 %) kiinteillä
valuutoilla ja polttoaineen hinnalla sekä polttoainetehokkuus (paino 10 %).
2019–2021 2020–2022
Rebuild
2020–2023 2021–2023 Yhteensä
Myöntämispäivä 14.2.2019 7.2.2020 9.10.2020 26.1.2021
Myöntämispäivän käypä arvo, euroa* 1,1914 1,0478 0,3948 0,6250
Järjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden
lukumäärä tilikauden lopussa 0 36 10 57
Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut
yhteensä (miljoonaa euroa) 0,1 0,0 1,2 -0,4 0,9
josta osakkeina toteutettavat (veroilla
vähennettynä) 0,1 0,0 1,1 -0,4 0,7
josta rahana toteutettavat 0,2 0,2
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva
velka yhteensä 0,8 0,8
Myönnetyt osakkeet, miljoonaa osaketta 0,2** 1,1** 18,0 6,5 25,8
* Myöntämispäivän käypä arvo 7.2.2020 myönnettyyn ohjelmaan asti on oikaistu tilikaudella 2020 toteutettuun
merkintäoikeusantiin sisältyneellä ilmaiselementillä.
** Tilikaudella 2020 toteutetun merkintäoikeusannin yhteydessä vuosia 2018–2020, 2019–2021 ja 2020–2022 koskevien
ohjelmien osakeallokaatiomääriä korjattiin 5,5-kertaisiksi, jotta ohjelmien palkkiomahdollisuuksien arvo säilyisi näissä
meneillään olevissa ohjelmissa. Nämä ohjelmat peruttiin toimitusjohtajan ja johtoryhmän osalta.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 67
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Henkilöstön FlyShare -osakesäästöohjelma
Finnairin henkilöstölle tarkoitettu osakesäästöohjelma FlyShare käynnistyy vuosittain hallituksen niin päättäessä.
Ensimmäinen ohjelma käynnistyi tilikaudella 2013, ja voimassa on tällä hetkellä kaksi ohjelmaa. Tilikaudella 2022
Finnairin hallitus päätti lakkauttaa uusien FlyShare-ohjelmien käynnistämisen osana säästöohjelmaa.
Kussakin ohjelmassa on yhden vuoden säästöjakso, jota seuraa kahden vuoden rajoitusaika. Ohjelmassa
työntekijälle tarjotaan mahdollisuus säästää osuus palkastaan ja sijoittaa se Finnairin osakkeisiin.
Enimmäissäästön määrä on 8 % ja vähimmäissäästön 2 % kunkin osallistujan kunkin kuukauden bruttopalkasta.
Osakkeita ostetaan kertyneillä säästöillä markkinahintaan neljännesvuosittain Finnairin osavuosikatsausten
julkistamispäivien jälkeen.
Ohjelma kestää kolme vuotta, ja Finnair antaa ohjelmaan osallistuneille työntekijöille yhden osakkeen kutakin
kahta säästökaudella ostettua ja pidettyä osaketta kohden ohjelman päätyttyä. Nämä lisäosakkeet ovat
saajalleen verotettavaa tuloa. Maksettavista osakkeista vähennetään määrä, jonka arvo maksuhetkellä vastaa
niistä maksettavaa ansiotuloveroa ja varainsiirtoveroa. Lisäosakkeiden vaikutus jaksotetaan kuluksi oikeuden
syntymisjaksolle aina osakkeiden luovutukseen asti.
FlyShare-osakesäästöohjelmista kirjattiin tilikaudelle 2022 kulua yhteensä 0,9 miljoonaa euroa (1,3). Arvio
määrästä, joka odotetaan siirrettävän veroviranomaisille työntekijän verovelvoitteen täyttämiseksi, on 0,9
miljoonaa euroa (1,0). Osakesäästöohjelmasta aiheutuva kulu kirjataan henkilöstöön ja muuhun miehistöön
liittyviin kuluihin ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
1.3.8.2 Eläkkeet
Etuus- ja maksupohjaiset järjestelyt
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin
tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä
määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään. Etuuden määrä riippuu muun muassa iästä,
palvelusvuosista ja palkkatasosta. Työsuoritukseen perustuvana menona henkilöstöön ja muuhun miehistöön liittyviin
kuluihin kirjataan tilikauden työsuorituksella ansaitun etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nykyarvo. Etuuspohjaisista
eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta
vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen
määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun
etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään
diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten
joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin
maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Kokemusperusteisista
tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot
kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka
aikana ne syntyvät. Jos etuuspohjaiseen järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo on suurempi kuin rahastoitujen
velvoitteiden nykyarvo, näiden nettosumma esitetään konsernin taseessa eläkesaamisina.
Eläkevelvoitteet
Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu lukuisista tekijöistä, jotka perustuvat vakuutusmatemaattisiin oletuksiin. Mikä
tahansa muutos näissä oletuksissa vaikuttaa eläkevelvoitteiden tasearvoon. Alla olevassa liitetiedossa on esitetty
kuvaus olennaisimmista riskeistä ja herkkyysanalyysi vakuutusmatemaattisten olettamien muutosten vaikutuksista.
Kuvaus konsernin eläkejärjestelyistä
Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön lakisääteinen eläketurva on hoidettu kotimaisessa
eläkevakuutusyhtiössä. Lakisääteinen työeläketurva on maksupohjainen järjestely. Konsernin ulkomaisilla
myyntitoimistoilla ja tytäryhtiöillä on erilaisia, lähinnä maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat
eri maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Toimitusjohtajalla ei ole lisäeläke-etua. Yhdellä
johtoryhmän jäsenellä on maksupohjainen vanhuuseläkettä koskeva lisäeläkejärjestely, joka on hoidettu
eläkevakuutusyhtiössä. Tämän johtoryhmän jäsenen eläkeikä on 63 vuotta.
Konsernin kotimaisten yhtiöiden muu lisäeläketurva on järjestetty pääsääntöisesti Finnairin Eläkesäätiössä,
jossa eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia. Lisäeläketurva kattaa vanhuusajan lisäeläketurvaa ja
työkyvyttömyyseläketurvaa työeläkelain mukaisen eläketurvan ylittävältä osalta. Lisäeläketurvan mukainen
= Laadintaperiaatteet
= Keskeiset tilinpäätösarviot
perhe-eläketurva koskee rajatusti viimeistään 1.1.2005 vanhuuseläkkeelle siirtyneitä eläkkeensaajia sekä
aiemmin Finnair Oyj:n perhe-eläkesäännön mukaisia etuudensaajia, jotka siirtyivät eläkesäätiön vastuulle
31.12.2015. Eläkesäätiön vanhuus- ja työkyvyttömyyseläketurvan mukainen toimintapiiri on ollut muiden
työntekijöiden osalta suljettuna 1.2.1992 lukien ja 1.1.2010 lukien liikennelentäjiltä, jonka jälkeen toimintapiiriin
liitetyt liikennelentäjät ovat kuuluneet vain ammatillisen työkyvyttömyyseläketurvan piiriin, mikäli he eivät olleet
siirtyneet työnantajan tarjoamaan korvaavaan työhön. Kokonaisuudessaan eläkesäätiön toimintapiiri on
suljettu 31.5.2021.
Finnairiin vuonna 2015 ja sen jälkeen palkatuilla liikennelentäjien vanhuuseläketurva on maksuperusteinen
ja järjestetty henkivakuutusyhtiössä. Lisäeläketurviin liittyy myös rajatusti vapaakirjaoikeus ja eläkesäätiön
vapaakirjan nostoikä on sidottu vuonna 2017 voimaan tulleen työeläkelain mukaisen eläkeiän muutokseen tai
työeläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläketurvan mukaiseen tapahtumaan. Eläkesäätiön etuusperusteisen
lisäeläketurvan perusteena olevia ansioita tai maksettavia lisäeläkkeitä ei tarkisteta eläkeindeksin korotuksella
vuodesta 2021 alkaen. Eläkesäätiön lisäeläkevastuu on suomalaisen lainsäädännön mukaisesti täysin katettu.
Lisäksi noin 500:lla Finnairin liikennelentäjällä on eläkesäätiön etuusperusteisen vanhuuseläketurvan lisäksi
oikeus 55 vuotta täytettyään erilliseen henkivakuutusyhtiössä järjestettyyn maksuperusteiseen lisäeläkkeeseen,
mikäli liikennelentäjä jatkaa työskentelyään liikennelentäjän tehtävässä yli 55 vuoden iän ja jää työstään
vanhuuseläkkeelle.
Kuvaus olennaisimmista riskeistä
Varojen volatiilisuus: Järjestelyyn kuuluvista varoista osa on sijoitettu osakemarkkinoille, joihin lyhyen aikavälin
tarkastelussa liittyy tuotto- ja volatiliteettiriski, mutta joiden odotetaan pitkällä aikavälillä tarjoavan yritysten
liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjalainoja paremman tuoton. Eläkevelvoitteiden diskonttokorko perustuu
kyseisten joukkovelkakirjalainojen korkoihin.
Muutokset joukkovelkakirjalainojen koroissa: Yritysten liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen korkojen
lasku kasvattaa eläkevelvoitteen määrää sen vuoksi, että eläkevelvoitteet diskontataan nykyarvoonsa korolla,
joka perustuu joukkovelkakirjalainojen korkoihin. Velvoitteen nousua netottaa osittain joukkovelkakirjoihin
tehtyjen sijoitusten arvonnousu eläkevaroissa.
Eliniän odote: Merkittävin osa tarjotusta lisäeläketurvasta liittyy vanhuusiän eläkkeisiin, mistä johtuen eliniän
odotuksen nousu johtaa eläkevelvoitteen kasvuun.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
Milj. euroa 2022 2021
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 6,2 8,3
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot 5,3 -1,8
Järjestelyjen muutokset 0,0
Järjestelyjen supistamiset -0,1 -13,1
Henkilöstökuluihin sisältyvät eläkekulut yhteensä 11,4 -6,6
Nettokorkomenot ja kurssierot -0,6 -0,2
Tulosvaikutteiset kulut yhteensä 10,8 -6,8
Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut vaikutukset etuuspohjaisista
eläkkeistä
Kokemusperäiset oikaisut 1,5 5,4
Muutokset taloudellisissa vakuutusmatemaattisissa olettamissa -86,4 -17,0
Muutokset demografisissa vakuutusmatemaattisissa olettamissa 0,2
Järjestelyyn kuuluvien varojen nettotuotto 34,9 -31,6
Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut vaikutukset yhteensä -49,9 -43,0
Järjestelyn piiriin kuuluvan henkilöstön määrä, eläkesäätiö 4 258 4 364
Järjestelyn piiriin kuuluvan henkilöstön määrä, muut etuuspohjaiset järjestelyt 53 52
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 68
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Taseessa esitetyt erät
Milj. euroa 2022 2021
Eläke-
saamiset
Eläke-
velvoitteet
Eläke-
saamiset
Eläke-
velvoitteet
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo -263,2 -1,1 -359,8 -1,4
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 383,3 0,5 440,7 0,7
Eläkesaamiset (+) / eläkevelvoitteet (-) taseessa 120,0 -0,7 80,9 -0,7
Eläkesaamiset ovat 120,0 miljoonaa euroa (80,9), josta 119,7 miljoonaa euroa (78,9) liittyy eläkesäätiön tarjoamiin
eläke-etuuksiin ja 0,4 miljoonaa euroa (2,0) muihin lisäeläkejärjestelyihin. Eläkevelvoitteet 0,7 miljoonaa euroa
(0,7) liittyvät muihin lisäeläkejärjestelyihin. Muutos tilikauden 2022 aikana johtuu pääosin diskonttokoron
muutoksesta ja järjestelyyn kuuluvien varojen nettotuotosta.
EläkevelvoItteiden muutokset
Milj. euroa 2022 2021
Järjestelyyn kuuluvat velvoitteet kauden alussa 361,2 405,5
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 5,7 7,7
Aikaisempaan työsuoritukseen perustuvat menot 5,3 -1,8
Järjestelyjen supistamiset -0,5 -13,2
Järjestelyjen muutokset -0,1
Korkokulut ja kurssierot 2,3 1,6
Tulosvaikutteisesti kirjatut vaikutukset 12,8 -5,9
Muutokset vakuutusmatemaattisissa olettamissa -86,4 -16,8
Kokemusperäiset tarkistukset 1,5 5,4
Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut uudelleenarvostukset yhteensä -84,9 -11,4
Maksetut etuudet -24,8 -27,1
Järjestelyyn kuuluvien velvotteiden nykyarvo 264,4 361,2
Järjestelyyn kuuluvien varojen muutokset
Milj. euroa 2022 2021
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa 441,4 435,8
Hallintokulut -0,5 -0,6
Järjestelyjen supistamiset -0,4 -0,2
Järjestelyjen muutokset -0,1
Korkotuotot ja kurssierot 2,9 1,7
Tulosvaikutteisesti kirjatut vaikutukset yhteensä 2,0 0,9
Varojen tuotto -34,9 31,6
Muiden laajan tuloksen erien kautta kirjatut vaikutukset yhteensä -34,9 31,6
Kannatusmaksut 0,0 0,1
Maksetut etuudet -24,8 -27,1
Järjestelyyn kuuluvien varojen arvo tilikauden lopussa 383,7 441,4
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin
% 2022 2021
Pörssiosakkeet 12,2 17,8
Velkakirjat 59,7 55,1
Kiinteistöt 24,2 23,0
Muut 3,9 4,1
Yhteensä 100,0 100,0
Eläkejärjestelyn varoihin sisältyy Finnair Oyj:n osakkeita käyvältä arvoltaan 0,6 miljoonaa euroa (0,9) sekä
konsernin käytössä olevat rakennukset käyvältä arvoltaan 13,0 miljoonaa euroa (12,8).
Etuuspohjaiset järjestelyt: tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset
% 2022 2021
Diskonttokorko % 3,69 % 0,74 %
Vuotuinen palkankorotusolettama % 0,60 % 1,80 %
Tulevat työeläkkeiden korotukset % 0,00 % 0,00 %
Arvioitu jäljellä oleva työaika vuosina 8 8
Herkkyysanalyysi
Herkkyysanalyysi kuvaa, kuinka paljon muutos vakuutusmatemaattisissa oletuksissa vaikuttaisi nettovelkaan.
Herkkyysanalyysi kuvaa tietyn olettaman muutoksen vaikutusta silloin, kun muissa olettamissa ei tapahdu muutosta.
Vaikutukset on laskettu käyttäen samoja laskentametodeita kuin taseen eläkevastuun laskennassa on käytetty.
Herkkyysanalyysi tärkeimpien vakuutusmatemaattisten oletusten muutosten vaikutuksista
Vakuutusmatemaattinen
oletus
Muutos
olettamassa
Vaikutuksen
määrä olettaman
kasvaessa,
milj. euroa
%
Vaikutuksen
määrä olettaman
pienentyessä,
milj. euroa
%
Diskonttokorko % 0,25 % -5,0 -1,9 % 5,2 2,0 %
Vuotuinen
palkankorotusolettama % 0,25 % 1,3 0,5 % -1,2 -0,5 %
Elinikäolettaman muutos 1 vuosi 5,2 2,0 %
Eläkesäätiön tulee olla suomalaisen lainsäädännön mukaisesti täysin katettu. Finnair ennakoi, että se ei maksa
kannatusmaksua eläkesäätiölle vuoden 2023 aikana. Eläkevelvoitteen duraatio on 8 vuotta. Duraatio on
laskettu käyttämällä diskonttokorkokantaa 3,69 %.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 69
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
2 Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä vuokrasopimukset–ryhmään on koottu erityisesti lentokalustoon
liittyvät liitetiedot. Konsernin operoimaan lentokalustoon liittyvät liitetiedot koskien omistettuja sekä erilaisin
vuokrajärjestelyin vuokrattuja koneita on yhdistetty samaan ryhmään, jotta kokonaiskuva lentokalustosta olisi
paremmin hahmotettavissa.
Finnairin omistama ja vuokraama käyttöomaisuus koostuu pääosin Finnairin ja Norran operoimista
lentokoneista, joista omistettuja lentokoneita oli tilikauden 2022 lopussa 37 (41) ja vuokrattuja 43 (43). Finnair myi
tilikauden aikana neljä omistettua A321-lentokonetta. Johtuen COVID-19-pandemian vaikutusten hellittämisestä,
79 Finnairin 80 lentokoneesta oli operatiivisessa käytössä. Jäljellä olevan lentokoneen odotetaan palaavaan
takaisin käyttöön vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.
Laivasto Finnairin taseessa
Milj. euroa 2022 2021 Muutos
Maksetut ennakot tulevasta laivastosta 111,2 127,7 -16,5
Omistetut lentokoneet 783,6 818,6 -35,0
Käyttöoikeuslaivasto 932,9 1 025,3 -92,4
Laivasto yhteensä 1 827,6 1 971,6 -143,9
Rahoitusleasingsaamiset laivastosta 10,0 -10,0
Vuokrasopimusvelat laivastosta 1 164,4 1 204,6 -40,2
Tilikauden poistot omistetuista lentokoneista -120,9 -155,7 34,8
Tilikauden poistot käyttöoikeuslaivastosta -156,0 -123,2 -32,8
Arvonalennukset omistetuista lentokoneista -32,7 -1,5 -31,2
Myytävänä olevat omaisuuserät (lentokoneet) 18,5 -18,5
= Osion sisältö
= Laadintaperiaatteet
Laivasto
A321 (15) A320 (10) A319 (6) E190 Norran operoima (12) ATR Norran operoima (12)
A350 (17) A330 (8)
Kapearunko, 55
Omat, 37 Leasing, 43
Laajarunko, 25
2.1 Laivasto ja muu käyttöomaisuus
Laivasto ja muu käyttöomaisuus on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa poistoilla ja
mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Laivasto sisältää lentokoneita ja lentokoneiden ennakkomaksuja.
Lentokoneiden hankintameno kohdistetaan erikseen koneen rungolle, matkustamokomponenteille, moottoreille
ja huoltokomponenteille. Huoltokomponentteina käsitellään rungon raskashuollot, määräaikaishuollot,
apuvoimalaitteiden huollot, laskeutumislaitteiston ja -siivekkeiden huollot sekä moottoreiden käyttöaikarajoitteisten
osien huollot. Lentokoneen ja moottorin runko poistetaan lentokoneen taloudellisen vaikutusajan aikana.
Huoltokomponentit poistetaan huoltojakson aikana. Matkustamokomponentit poistetaan niiden taloudellisen
vaikutusajan aikana. Sekä omille että vuokratuille koneille tehdyt merkittävät uudistus- ja perusparannusinvestoinnit
(modifikaatiot) kirjataan taseeseen erillisenä omaisuuseränä, ja poistetaan taloudellisen vaikutusajan aikana, joka
vuokrakoneilla voi korkeintaan olla vuokrakauden loppuun. Korvattujen osien kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta.
Lentokoneiden ennakkomaksut kirjataan osaksi laivastoa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.
Ennakkomaksuihin liittyvät korkomenot aktivoidaan osaksi hankintamenoa siltä ajalta, kun Finnair rahoittaa niillä
lentokoneen valmistusta. Lentokoneiden hankintaan liittyvien sitovien, US-dollarimääräisten ostosopimusten käyvän
arvon muutoksiin liittyvät suojausvoitot tai -tappiot kirjataan ennakkomaksuina. Ennakkomaksut, realisoituneet
valuuttasuojat ja aktivoidut korot siirretään osaksi lentokoneen hankintahintaa, kun lentokone toimitetaan ja se
otetaan kaupalliseen käyttöön.
Muu käyttöomaisuus koostuu korjauskiertoisista koneen varaosista, muusta aineellisesta omaisuudesta sekä näiden
ennakkomaksuista. Muu käyttöomaisuus poistetaan sen taloudellisen pitoajan aikana.
Aineeton omaisuus koostuu lähinnä tietokoneohjelmista ja liittymismaksuista. Liittymismaksuista ei tehdä poistoja.
Hyödykkeiden luovutuksista ja käytöstä poistamisesta syntyvät voitot ja tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin
tuottoihin ja kuluihin.
Taloudellinen vaikutusaika ja jäännösarvo
Laivaston ja muun käyttöomaisuuden poistot perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
Uudet lentokoneet ja moottorit (lentokalusto) sekä lentokonesimulaattorit (muu kalusto) tasapoistoina seuraavasti:
Airbus A350-laivasto 20 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
Airbus A320 ja Embraer-laivasto 20 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
Airbus A330-laivasto 18 vuodessa 10 % jäännösarvoon
Potkuriturpiinikoneet (ATR-laivasto) 20 vuodessa 10 %:n jäännösarvoon
Rungon raskas- ja määräaikaishuollot, apuvoima- ja laskeutumislaitteiston huollot, työntövoiman kääntölaitteet sekä
moottoreiden käyttöaikarajoitteiset osat tasapoistoina huoltojakson aikana
Matkustamokomponentit 7–20 vuodessa
Lentokaluston korjauskiertoiset varaosat ja komponentit 15 vuoden kuluessa 0 %:n jäännösarvoon
Rakennukset 10–50 vuodessa hankintahetkestä 10 %:n jäännösarvoon
Muut aineelliset hyödykkeet 3–15 vuodessa.
Tietokoneohjelmat 3–8 vuodessa
Hyödykkeiden jäännösarvot ja arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja jos
ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja ja jäännösarvoja muutetaan vastaavasti. Finnairin
käytössä olevan A320-laivaston arvioitua käyttöikää on pidennetty alkuperäisestä 20 vuodesta osana tilikauden 2021
aikana toteutettua COVID-19-pandemiaan liittyvää investointien optimointia, jonka myötä käytössä olevan A320-
laivaston lentokoneet ja moottorit poistetaan 25–29 vuodessa 0 %:n jäännösarvoon.
Myytäväksi luokitellut omaisuuserät
Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden
kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä, myyntiä voidaan pitää erittäin
todennäköisenä ja sen odotetaan toteutuvan seuraavan 12 kuukauden kuluessa. Myytäväksi luokitellut omaisuuserät
arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon.
Myytäväksi luokiteltuja omaisuuseriä ei enää poisteta.
Arvonalentuminen
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että laivaston tai jonkin muun käyttöomaisuuserän
arvo olisi alentunut. Arvonalentuminen kirjataan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuserästä
kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan omaisuuserän käypää
arvoa luovutuksesta aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai sitä korkeampaa käyttöarvoa. Kerrytettävissä oleva
määrä määritetään rahavirtaa tuottaville yksiköille, ja arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien
yksikköjen tasolla. Käyttöarvo määritellään laskemalla omaisuuserästä taikka rahavirtaa tuottavasta yksiköstä
saatavissa olevien odotettujen rahavirtojen nykyarvo. Yksittäiset hyödykkeet erotetaan rahavirtaa tuottavasta
yksiköstä, mikäli ne on poistettu käytöstä tai niitä pidetään ainoastaan myyntitarkoituksessa. Näiden omaisuuserien
arvonalennustarve määritellään käyvän arvon perusteella. Arvonalentumistestaus, sisältäen keskeisimmät
kirjanpidolliset arviot ja laskelmille ominaiset epävarmuustekijät, on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 2.3.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 70
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Laivasto 2022
Milj. euroa Laivasto Ennakot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022 1 749,4 127,7 1 877,1
Lisäykset 69,1 12,2 81,2
Vähennykset -39,5 -39,5
Lentokonehankintojen valuuttasuojaus 20,4 20,4
Siirrot erien välillä 49,2 -49,2 0,0
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin
Hankintameno 31.12.2022 1 828,1 111,2 1 939,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022 -930,8 -930,8
Vähennykset 39,5 39,5
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin
Siirrot erien välillä 0,4 0,4
Tilikauden poistot -120,9 -120,9
Arvonalentumiset -32,7 -32,7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022 -1 044,5 -1 044,5
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 783,6 111,2 894,8
Käyttöomaisuuden lisäykset laivastoon tilikauden 2022 aikana liittyivät pääosin Finnairin laajarunkokoneiden
matkustamouudistukseen liittyviin investointeihin. Venäjän ilmatilan sulun vaikutusten vuoksi neljästä omistetusta
A330-lentokoneesta kirjattiin 32,7 miljoonan euron arvonalennus. Arvonalentumiset on esitetty tarkemmin
liitteessä 2.3 Poistot ja arvonalentumiset. Lentokonehankintojen valuuttasuojauksesta on kerrottu liitteissä 3.5
Rahoitusriskien hallinta ja 3.8 Johdannaiset.
Laivasto 2021
Milj. euroa Laivasto Ennakot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 2 358,7 117,7 2 476,4
Lisäykset 13,7 55,6 69,3
Vähennykset -425,2 -425,2
Lentokonehankintojen valuuttasuojaus -22,6 -22,6
Siirrot erien välillä -1,3 -22,9 -24,2
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin -196,5 -196,5
Hankintameno 31.12.2021 1 749,4 127,7 1 877,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021 -1 036,1 -1 036,1
Vähennykset 84,5 84,5
Siirrot myytävänä oleviin omaisuuseriin 178,0 178,0
Tilikauden poistot -155,7 -155,7
Arvonalentumiset -1,5 -1,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021 -930,8 -930,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 818,6 127,7 946,3
Muu käyttöomaisuus 2022
Milj. euroa
Lentokaluston
korjaus-
kiertoiset
varaosat
Rakennukset
ja
maa-alueet Muu kalusto
Aineettomat
hyödykkeet Ennakot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022 34,2 74,5 119,5 47,8 0,8 276,7
Lisäykset 2,3 4,4 0,2 0,4 7,2
Vähennykset -1,1 -1,4 -7,9 -10,5
Siirrot erien välillä 0,1 0,6 -0,8 0,0
Siirrot myytävänä olevista
omaisuuseristä 0,0 0,1 0,0
Hankintameno 31.12.2022 35,3 74,5 122,5 40,7 0,4 273,4
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2022 -19,2 -10,8 -41,9 -42,5 -114,4
Vähennykset 1,0 0,9 7,9 9,8
Siirrot myytävänä olevista
omaisuuseristä 0,3 0,3
Siirrot erien välillä
Tilikauden poistot -4,5 -1,8 -9,5 -3,1 -18,9
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2022 -22,3 -12,7 -50,5 -37,7 0,0 -123,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 12,9 61,8 72,0 3,0 0,4 150,1
Käyttöomaisuuteen sisältyvien korjauskiertoisten varaosien lisäksi Finnairin vaihto-omaisuuteen sisältyy
kertakäyttöisiä lentokaluston varaosia 24,4 miljoonan euron arvosta (16,9).
Muu käyttöomaisuus 2021
Milj. euroa
Lentokaluston
korjaus-
kiertoiset
varaosat
Rakennukset
ja
maa-alueet Muu kalusto
Aineettomat
hyödykkeet Ennakot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 33,9 75,6 116,0 55,3 7,2 288,0
Lisäykset 1,4 4,5 1,3 0,2 7,4
Vähennykset -0,9 -1,1 -4,9 -4,0 -10,8
Siirrot erien välillä 0,0 3,9 -4,8 -6,6 -7,6
Siirrot myytävänä oleviin
omaisuuseriin -0,3 -0,1 -0,3
Hankintameno 31.12.2021 34,2 74,5 119,5 47,8 0,8 276,7
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2021 -17,3 -9,8 -33,4 -42,3 -102,8
Vähennykset 0,6 0,6 0,2 4,0 5,4
Siirrot erien välillä 3,9 3,9
Tilikauden poistot -2,5 -1,6 -8,7 -8,1 -21,0
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.2021 -19,2 -10,8 -41,9 -42,5 0,0 -114,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 15,0 63,7 77,6 5,2 0,8 162,3
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 71
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Aktivoidut vieraan pääoman kulut
Lentokalusto Ennakot Yhteensä
Milj. euroa 2022 2021 2022 2021 2022 2021
Kirjanpitoarvo 1.1. 8,8 18,6 2,7 2,8 11,5 21,4
Lisäykset 1,8 1,4 1,8 1,4
Vähennykset -10,6 0,0 -10,6
Siirrot erien välillä -1,5 0,0 -1,5
Poistot -0,5 0,8 -0,5 0,8
Kirjanpitoarvo 31.12. 8,3 8,8 4,5 2,7 12,8 11,5
Tilikaudella 2022 aktivoitiin aineellisiin hyödykkeisiin vieraan pääoman kuluja 1,8 miljoonaa euroa (1,4) liittyen Airbus
A350 investointiohjelmaan. Finnair käyttää korkokustannuksen aktivoinnissa efektiivistä korkokantaa, joka vastaa
investoinnin rahoittamiseen käytetyn lainan kustannuksia. Vuonna 2022 korkokannan keskiarvo oli 4,19 % (3,66 %).
Pääomaprosentin laskentaan sisällytetään käyttöomaisuuden hankinnan rahoittamiseen käytetyt yleiset lainat.
Myytäväksi luokitellut omaisuuserät ja velat
Finnairilla ei ollut tilikauden 2022 lopussa myytävissä oleviin omaisuuseriin luokiteltua käyttöomaisuutta. Vuoden
2021 tilinpäätöksessä olevat myytävissä olevat omaisuuserät liittyivät neljään A321-lentokoneeseen, jotka
myytiin tilikauden 2022 aikana.
Pantattu omaisuus ja muut aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät rajoitukset
Finnairilla ei ole pantattua omaisuutta pankkilainojen vakuutena. Taseen käyttöomaisuudessa on kolme A350-
lentokonetta, joiden hankinnan yhtiö on rahoittanut JOLCO-lainoilla ja yksi A350-lentokone, joissa juridinen
omistusoikeus siirtyy Finnairille, kun lainat on maksettu. Näistä järjestelyistä on kerrottu lisää liitetiedossa 3.3.
Rahoitusvelat.
Investointisitoumukset
Investointisitoumukset tilikauden lopussa olivat yhteensä 366,1 miljoonaa euroa (355,3) ja luku sisältää
lentokonetilaukset, muut lentokoneisiin liittyvät investoinnit sekä huoltositoumuksia. Sitoumuksista 62,1 miljoonaa
euroa ajoittuu seuraavan 12 kuukauden ajalle ja 304,0 miljoonaa euroa sitä seuraavan 1–5 vuoden ajalle.
Investointisitoumusten summa vaihtelee lentokoneen tilaamisen ja toimittamisen välisenä aikana pääasiassa
EUR/USD-valuuttakurssin ja lentokoneiden ostosopimuksiin sisältyvien eskalaatioehtojen takia. Yhtiön lopullinen
vastuu määräytyy jokaisen lentokoneen suhteen koneen toimitushetkellä.
2.2 Vuokrasopimukset
Konserni vuokralleottajana
Finnair arvioi pysyviä käyttöomaisuushyödykkeitä koskevien sopimusten kohdalla, onko sopimus IFRS 16 -standardissa
määritelty vuokrasopimus, tai sisältääkö se sellaisen. Vuokrasopimukset, joiden järjestelyyn sisältyy yksilöitävissä oleva
omaisuuserä ja jonka käyttöä Finnair voi hallita tietyn ajanjakson ajan korvausta vastaan, luokitellaan vuokrasopimuksiksi.
Vuokrakausi on sopimuksen mukainen ei-peruutettavissa oleva ajanjakso, jonka aikana Finnairilla on oikeus
käyttää vuokrasopimuksen kohteena olevaa hyödykettä. Vuokrakauden pituutta määritettäessä otetaan huomioon:
ajanjakso, johon kohdistuu mahdollisuus (optio) pidentää vuokra-aikaa, ja jonka Finnair arvioi kohtuudellisella
varmuudella hyödyntävänsä; ja ajanjakso, johon kohdistuu mahdollisuus (optio) päättää vuokrakausi ennen
sopimuksessa määritettyä päättymispäivää, jota Finnair kohtuudellisella varmuudella ei aio hyödyntää.
Käyttöomaisuuteen luokiteltaviksi vuokrasopimuksiksi ei luokitella lyhytaikaisia vuokrasopimuksia, joissa vuokrakausi
on 12 kuukautta tai vähemmän, ja jotka eivät sisällä osto-optiota. Finnair määrittelee sopimuksen vuokrakauden sen
täytäntöönpanokelpoisena ajanjaksona. Siten sopimukset, joissa sopimuskausi ei ole sitova, ja Finnairilla on oikeus
irtisanoa sopimus ilman toisen osapuolen lupaa korkeintaan vähämerkityksellisin seuraamuksin, eikä ole muita
merkkejä sopimuksen täytäntöönpanosta, luokitellaan lyhytaikaisiksi. Vuokrasopimuksiksi ei myöskään luokitella
arvoltaan vähäisiä sopimuksia, jotka eivät ole Finnairin kannalta merkittäviä.
Lyhytaikaisiin tai arvoltaan vähäisiin vuokrasopimuksiin liittyvät maksut kirjataan kuluksi tasapoistoina vuokra-ajan
kuluessa tai muulla systemaattisella perusteella, mikäli muu peruste paremmin vastaa Finnairille hyödykkeen käytöstä
koituvaa hyötyä.
Finnair kirjaa taseeseen sopimuksen alkamisajankohtana sekä käyttöoikeushyödykkeen että vuokrasopimusvelan.
Taseeseen kirjattavan vuokrasopimusvelan arvo vastaa tulevien vuokramaksujen nykyarvoa. Finnairin lentokoneita
koskevat vuokrasopimukset sisältävät tyypillisesti sellaisia muuttuvia vuokramaksuja, jotka riippuvat hintaindeksistä
tai markkinakoroista. Muuttuvat vuokrat sisällytetään vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvoon sopimuksen
voimaantulopäivästä.
Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää
alkuperäisen arvostamishetken mukaisen vuokrasopimusvelan määrän;
alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettynä saaduilla kannustimilla;
mahdolliset Finnairille sopimuksen alkuvaiheessa aiheutuvat välittömät kustannukset; ja
arvion kustannuksista, joita Finnairille aiheutuu omaisuuden palauttamisesta vuokrasopimuksen ehtojen
edellyttämään tilaan
Yleensä konsernilla on velvollisuus luovuttaa vuokratut lentokoneet ja niiden moottorit vuokrasopimuksessa sovitun
huoltotason mukaisessa kunnossa. Mikäli lentokoneen tai moottorin kunto palautushetkellä poikkeaa sopimuksessa
sovitusta palautuskunnosta, Finnairin tulee joko huoltaa kone, jotta se vastaa sovittua kuntoa, tai korvata kunnon ja
palautusvelvoitteen erotus vuokranantajalle rahassa.
Koneiden huoltokustannukset voidaan jakaa kahteen pääryhmään:
1) kustannukset, jotka aiheutuvat lentokoneen käytöstä / vuokra-ajan pituudesta riippumatta, ja
2) kustannukset, jotka riippuvat lentokoneen käytöstä / vuokra-ajan pituudesta
Lentokoneen käytöstä tai vuokra-ajasta riippumattomia huoltotapahtumia, kuten koneen lopullinen tarkastus ja
maalaus, pidetään väistämättöminä ylläpitokuluina, jotka toteutuvat, kun lentokone palautetaan vuokranantajalle.
Sopimuksessa määritettyjen huoltovelvoitteiden täyttämiseksi Finnair kirjaa taseeseen huoltovarauksen
vuokrasopimuksen alkamispäivänä, joka lasketaan osaksi käyttöoikeushyödykkeen hankintamenoa.
Vastaavasti, lentokoneen käytöstä riippuvia kustannuksia ei lasketa osaksi käyttöoikeushyödykkeen arvoa.
Finnair uudelleenarvostaa vuokrasopimusvelan arvon vuokrasopimusmuutoksen yhteydessä. Vuokrasopimusvelan
määrää arvioidaan myös uudelleen, mikäli alkuperäisessä sopimuksessa määritelty vuokra-aika tai vuokramaksut
(esim. lentokoneiden muuttuvien vuokramaksujen perusteena olevien indeksien tai korkojen muutos) muuttuvat, tai
silloin kun arvio mahdollisen osto-option käyttämisen todennäköisyydestä muuttuu. Vuokravelan uudelleenarvioinnista
syntynyt erotus kirjataan käyttöoikeusomaisuuserän oikaisuksi paitsi, jos omaisuuserän arvo alennetaan nollaan, jolloin
jäljelle jäävä arvostus kirjataan tulosvaikutteisesti.
Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käyttöoikeusomaisuuserien arvostuksessa otetaan huomioon kertyneet poistot
ja arvonalentumiset. Käyttöoikeushyödyke poistetaan tasapoistoina sen taloudellisen pitoajan kuluessa, tai
vuokrasopimuksen päättymispäivään mennessä, mikäli se on taloudellista pitoaikaa lyhyempi. Jos vuokrasopimus
siirtää sopimuksen kohteena olevan hyödykkeen omistusoikeuden Finnairille vuokrasopimuksen loppuun mennessä,
tai jos käyttöoikeuden hankintamenoa määriteltäessä Finnairin on ajateltu käyttävän osto-optiota, omaisuuserä
poistetaan sen taloudellisen pitoajan aikana.
Finnairin lentokoneiden vuokrasopimukset sisältävät vuokrasopimuksen sisäisen koron, vaikka vuokrasopimuksissa
sitä ei selkeästi määritettäisi. Lentokoneen käypä arvo ja jäännösarvo ovat saatavilla julkisesti kolmansilta
osapuolilta, joten Finnair pystyy laskemaan implisiittisen koron kullekin lentokoneita koskevalle vuokrasopimukselleen.
= Laadintaperiaatteet
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 72
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Vuokrasopimuksen sisäinen korko määritellään koroksi, jota käyttäen vuokrien ja takaamattoman jäännösarvon
nykyarvo vastaa sopimuksen kohteena olevan omaisuuserän käyvän arvon ja vuokralle antajalle syntyneiden
alkuvaiheen välittömien menojen yhteismäärää. Lentokoneiden vuokrasopimusten sisäinen korko määritetään
kullekin sopimukselle erikseen.
Muille vuokrasopimuksille sisäistä korkokantaa ei yleensä voida määrittää. Tällöin kullekin omaisuuserälle
määritetään yrityksen lisäluoton korkoa vastaava korko, joka perustuu johdon arvioon.
Lentokoneiden vuokrasopimukset ovat yleensä US dollari -määräisiä, ja taseen vuokravastuu arvostetaan uudelleen
jokaisen tilinpäätöspäivän spot-kurssiin. Vuokramaksut käsitellään vuokravelan lyhennyksinä ja korkokuluina.
Konserni vuokralleantajana
Konsernin ulkopuolelle vuokratut omaisuuserät käsitellään operatiivisina vuokrasopimuksina silloin, kun omistukselle
ominaiset riskit ja edut eivät olennaisilta osin siirry vuokralle ottajalle. Operatiivisin vuokrasopimuksin vuokralle
annetut hyödykkeet sisältyvät taseen aineellisiin hyödykkeisiin ja niistä tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana.
Poistoajat vastaavat omassa käytössä olevien hyödykkeiden poistoaikoja. Eräät lentokoneiden vuokrasopimukset
velvoittavat vuokralle ottajaa maksamaan tietyin väliajoin huoltoreservejä, jotka kerryttävät varoja lentokoneiden
tulevia huoltoja varten. Huoltoja varten saadut ennakkomaksut kirjataan velaksi, joka purkautuu, kun huollot
toteutuvat. Tilavuokrat ja lentokoneiden vuokratuotot kirjataan tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa
liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja
eduista siirtyy vuokralleottajalle, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Finnair kirjaa rahoitusleasingsopimuksella
olevat varat taseeseensa sopimuksen alkaessa määrään, joka vastaa sen nettosijoitusta vuokrasopimukseen ja on
yhtä suuri kuin sen tulevaisuudessa saamien vuokrien ja takaamattoman jäännösarvon nykyarvot yhteensä.
Finnair edelleenvuokraa lentokoneita, muutamia rakennuksia sekä toisinaan myös pieniä määriä
maahuolintalaitteita, jotka se luokittelee sopimusehtojen mukaisesti rahoitus- tai operatiiviseksi leasingsopimukseksi.
Vuokrasopimus luokitellaan sen alkamispäivänä, ja se arvioidaan uudelleen vain, jos vuokrasopimusta muutetaan.
Finnair kirjaa edelleenvuokraussopimuksen alkamispäivänä taseeseensa saamisen (nettoinvestointi), joka vastaa
vuokrasopimusten nykyarvoa ja takaamatonta jäännösarvoa. Se osa käyttöoikeushyödykkeestä, joka vuokrataan
edelleen, kirjataan pois Finnairin taseesta. Käyttöoikeusomaisuuden ja edelleenvuokraussaamisen (nettoinvestointi)
välinen erotus kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tulosvaikutteisesti. Myöhemmin saadut
vuokramaksut kirjataan vuokrasaamisen takaisinmaksuina ja korkotuottoina.
Myynti- ja takaisinvuokraus
Finnair harjoittaa ajoittain lentokoneiden myynti- ja takaisinvuokrausta. Toiminnasta, jossa Finnair myy ja
sitten vuokraa takaisin lentokoneita, johtuva omaisuus arvostetaan suhteessa omaisuuserän aikaisempaan
kirjanpitoarvoon, joka liittyy Finnairin säilyttämään käyttöoikeuteen. Näin ollen Finnair kirjaa vain sen voiton tai
tappion määrän, joka liittyy ostajavuokranantajalle siirrettyihin oikeuksiin.
Arvonalentuminen
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että käyttöoikeusomaisuuden arvo olisi alentunut.
Arvonalentuminen kirjataan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuserästä kerrytettävissä olevan
rahamäärän. Kerrytettävissä oleva määrä määritetään rahavirtaa tuottaville yksiköille, ja arvonalentumistarvetta
tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla. Kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan
omaisuuserän käypää arvoa luovutuksesta aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai sitä korkeampaa käyttöarvoa.
Käyttöarvo määritellään laskemalla omaisuuserästä taikka rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevien
odotettujen rahavirtojen nykyarvo. Yksittäiset hyödykkeet erotetaan rahavirtaa tuottavasta yksiköstä, mikäli ne on
poistettu käytöstä tai niitä pidetään ainoastaan myyntitarkoituksessa. Näiden omaisuuserien arvonalennustarve
määritellään käyvän arvon perusteella. Arvonalentumistestaus, sisältäen keskeiset kirjanpidolliset arviot ja laskelmille
ominaiset epävarmuustekijät, on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 2.3.
Vuokrasopimukset
Vuokramaksujen diskonttauksessa käytetyn korkokannan ja vuokra-ajan määrittely, arvio lentokonevuokrien
palautushetken huoltovelvoitteesta sekä edelleenvuokraussopimusten luokittelu operatiivisiin ja
rahoitusleasingsopimuksiin edellyttävät johdolta harkintaa laadintaperiaatteiden valinnassa ja soveltamisessa.
COVID-19-pandemialla tai Ukrainassa käytävällä sodalla ja sitä seuranneella Venäjän ilmatilan sululla ei ollut
merkittävää vaikutusta yhtiön vuokrasopimusten ehtoihin, eikä edellä mainittuihin kriittisiin tilinpäätösarvioihin ja
epävarmuustekijöihin liity merkittävästi tavanomaista enempää harkinnanvaraisuutta. Pandemialla tai geopoliitisella
tilanteella ei ole esimerkiksi ollut merkittävää vaikutusta vuokrasopimusten arvioituun pituuteen, sillä mahdollisia
vuokra-ajan pidennysoptioita ei lähtökohtaisesti oteta huomioon alkuperäisen vuokrakauden määrityksen
yhteydessä. Myöskään kaudella ennenaikaisesti päätettyjen sopimusten vaikutus tilinpäätökseen ei ollut merkittävä.
Käyttöoikeusomaisuus sisältyy rahavirtaa tuottavaan yksikköön, joka on testattu arvonalentumisen varalta
tilinpäätöspäivänä. Tästä on kerrottu lisää liitetiedossa 2.3.
= Laadintaperiaatteet
= Keskeiset tilinpäätösarviot
Käyttöoikeusomaisuus 2022
Milj. euroa Lentokalusto
Rakennukset
ja maa-alueet Muu kalusto Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2022 1 025,3 123,0 33,4 1 181,7
Lisäykset 0,0 0,5 9,0 9,5
Muutokset sopimuksissa 63,5 3,8 -3,0 64,3
Tilikauden poistot -156,0 -13,3 -8,0 -177,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 932,9 114,0 31,4 1 078,2
Muutokset sopimuksissa liittyy muutoksiin joko vuokrattavan käyttöoikeusomaisuushyödykkeen laajuudessa tai
siihen liittyvissä vastikkeissa.
Käyttöoikeusomaisuus 2021
Milj. euroa Lentokalusto
Rakennukset
ja maa-alueet Muu kalusto Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.2021 772,5 133,8 11,2 917,5
Lisäykset 346,9 1,4 32,2 380,6
Muutokset sopimuksissa 29,0 1,0 -4,7 25,3
Tilikauden poistot -123,2 -13,2 -5,3 -141,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 1 025,3 123,0 33,4 1 181,7
Vuokrasopimusvelat
Lentokalusto
Rakennukset ja
maa-alueet Muu kalusto
Milj. euroa 2022 2021 2022 2021 2022 2021
alle vuoden 183,0 157,2 12,2 12,6 7,4 7,0
1–5 vuotta 605,5 602,7 41,1 43,1 22,3 19,9
yli 5 vuotta 375,9 444,6 80,8 86,8 2,5 6,8
Yhteensä 1 164,4 1 204,6 134,1 142,6 32,2 33,8
Konserni on vuokrannut lentokoneita, toimitiloja ja muuta käyttöomaisuutta, joita vastaava velka on kirjattu
taseeseen. Vuokrasopimukset sisältävät eritasoisia vuokrakauden pidennysehtoja sekä erilaisia indeksi- ja
muita ehtoja. Tilikauden lopussa konserni operoi 43 vuokralentokonetta, joiden vuokrakaudet päättyvät eri
aikoina.
Lentokoneet, jotka Finnair on edelleenvuokrannut muille toimijoille ja jotka on luokiteltu rahoitusleasing-
sopimuksiksi esitetään alla olevassa taulukossa.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 73
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Rahoitusleasingsaamiset, konserni vuokranantajana
Lentokalusto
Rakennukset ja
maa-alueet
Milj. euroa 2022 2021 2022 2021
alle 12 kk 7,6 0,3 0,4
13–24 kk 2,4 0,3 0,3
25–36 kk 0,3 0,3
37–48 kk 0,0 0,3
49–60 kk 0,0 0,0
yli 60 kk 0,1 0,1
Yhteensä 10,0 1,1 1,4
Aiemmin rahoitusleasingsopimuksiksi luokitellut lentokoneiden edelleenvuokrasopimukset on luokiteltu
operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi tilikauden aikana toteutetuista sopimusmuutoksista johtuen, mistä syystä
konsernin ei tilikauden 2022 lopussa ollut lentokalustoon liittyviä rahoitusleasingsaamisia.
Vuokrasopimukset tuloslaskelmalla
Milj. euroa 2022 2021
Käyttöoikeusomaisuuden poistot -177,3 -141,6
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut -80,1 -62,7
Korkotuotto alivuokrasopimuksista 0,1 1,6
Vuokrasopimusvelan valuuttakurssimuutokset -76,1 -75,5
Vuokrasopimusvelan suojaustulos 19,1 16,3
Lyhytaikaiset lentokonevuokrat miehistöineen -28,4 -6,5
Lyhytaikaiset toimitilavuokrat -3,2 -3,2
Muuttuvat ostoliikenteen ja rahtikapasiteetin vuokrat -74,0 -65,0
Voitot ja tappiot myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyistä 14,4
Yhteensä -419,9 -322,2
Liiketoiminnan kuluihin sisältyy kuluja taseen ulkopuolisista lyhytaikaisista vuokrasopimuksista ja kapasiteettiin
perustuvista sopimuksista, jotka ovat eivät ole konsernin kannalta merkittäviä tai eivät ole IFRS 16-mukaisia
vuokrasopimuksia. Lyhytaikaiset lentokonevuokrat miehistöineen ja muuttuvat ostoliikenteen ja rahtikapasiteetin
vuokrat sisältyvät tuloslaskelmalla kapasiteettivuokrien erään ja lyhytaikaiset toimitilavuokrat sisältyvät kiinteistö-,
IT- ja muihin kuluihin. Voitot myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyistä on kirjattu tuloslaskelmalla liiketoiminnan muihin
tuottoihin. Vuokrasopimuksista johtuva tilikauden aikainen kassavirtavaikutus oli -376,7 miljoonaa euroa (-284,2).
Vuokriin liittyvät taseen ulkopuoliset vastuut, konserni vuokralle ottajana
Kiinteistöjen vuokrat Muut vuokrat
Milj. euroa 2022 2021 2022 2021
alle vuoden 2,5 2,3 1,5 1,5
1–5 vuotta 5,5 6,3 0,9 0,9
yli 5 vuotta 6,7 6,9
Yhteensä 14,7 15,5 2,4 2,4
Vuokriin liittyvät taseen ulkopuoliset vastuut sisältää lyhytaikaisia vuokrasopimuksia sekä muita
vuokrasopimuksia, joiden kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen tai jotka eivät sisällä IFRS 16-standardin
mukaista vuokrasopimusta. Näistä sopimuksista ei siten ole kirjattu käyttöoikeusomaisuutta eikä vuokravelkaa.
Merkittävin erä kiinteistöjen vuokrissa on koekäyttöpaikan käyttöoikeus, joka on jätetty vuokravelan ulkopuolelle
siitä syystä, että koekäyttöpaikka ei ole yksinomaan Finnairin käytössä. Muut vuokrat sisältävät IT-laitteiden
vuokria, jotka eivät ole olennaisia.
Operatiivisiin vuokrasopimuksiin liittyvät taseen ulkopuoliset saamiset,
konserni vuokralle antajana
Lentokalusto
Rakennukset ja
maa-alueet
Milj. euroa 2022 2021 2022 2021
alle 12 kk 23,5 19,4 2,1 1,8
13–24 kk 23,5 15,4 2,1 1,8
25–36 kk 23,5 6,2 2,1 1,8
37–48 kk 23,5 6,2 2,1 1,8
49–60 kk 11,3 6,2 1,8 1,5
yli 60 kk 3,8 1,6 2,5 2,0
Yhteensä 109,0 55,1 12,7 10,8
Konserni on vuokrannut 15 omistamaansa lentokonetta sekä toimitiloja ei-purettavissa olevilla operatiivisilla
vuokrasopimuksilla. Lisäksi Finnair on edelleenvuokrannut 9 vuokraamansa lentokonetta operatiivisilla
vuokrasopimuksilla. Näissä sopimuksissa on eritasoisia uudistamis- ja muita indeksiehtoja.
2.3 Poistot ja arvonalentumiset
Poistot
Omaisuuserien poistot on määritetty niiden odotetun taloudellisen pitoajan tai huoltojakson pituuden sekä jäännösarvon
perusteella. Kaikki omaisuuserät poistetaan tasapoistomenetelmällä. Poistot aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis
käytettäväksi. Poistot lopetetaan joko silloin, kun omaisuuserä siirretään myytävänä pidettäväksi tai omaisuuserä
kirjataan pois taseesta. Omaisuuserien taloudelliset pitoajat ja jäännösarvot on esitetty liitetiedossa 2.1.
Milj. euroa 2022 2021
Poistot aineettomista hyödykkeistä 3,1 7,6
Poistot omistetuista lentokoneista 120,9 155,7
Poistot käyttöoikeuslaivastosta 156,0 123,2
Poistot muista aineellisista hyödykkeistä 15,8 12,9
Poistot muista käyttöoikeusomaisuuksista 21,3 18,5
Poistot yhteensä 317,1 317,8
Arvonalentumiset 32,7 2,0
Arvonalentumiset yhteensä 32,7 2,0
Poistot ja arvonalentumiset tuloslaskelmalla 349,8 319,8
Poistot ja arvonalentumiset sisältää sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta että kaudella
kirjatut arvonalentumiset. Kauden aikaiset poistot omistetuista lentokoneista vähenivät ja vastaavasti poistot
käyttöoikeuslaivastosta kasvoivat johtuen pääasiassa edellisellä tilikaudella toteutetuista neljästä A350-
lentokoneen myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelystä.
Finnair kirjasi tilikauden 2022 aikana 32,7 miljoonan euron suuruisen arvonalentumisen liittyen neljään A330-
lentokoneeseen, johtuen Venäjän ilmatilan sulkeutumisesta ja Aasian kohteiden pitkittyneestä lentoajasta.
= Laadintaperiaatteet
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 74
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Arvonalentumistestaus
Arvonalentumistestaus
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että laivaston, jonkin muun käyttöomaisuuserän tai muiden
pitkäaikaisten varojen arvo olisi alentunut. Kerrytettävissä olevalla rahamäärällä tarkoitetaan omaisuuserän käypää arvoa
luovutuksesta aiheutuvilla menoilla vähennettynä tai sitä korkeampaa käyttöarvoa. Arvonalentuminen kirjataan, mikäli
omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää omaisuuserästä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä
määritetään rahavirtaa tuottavalle yksikölle, ja arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla.
Laivaston ja muun käyttöomaisuuden arvonalentumistestaus
Finnair käyttää kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittelyssä ensisijaisesti käyttöarvomenetelmää.
Arvonalentumistestauksessa käytettävien laskelmien laatiminen vaatii merkittävää johdon harkintaa ja arvioiden
käyttöä, mistä syystä tämän hetkiset tulevaisuutta koskevat arviot ja oletukset voivat poiketa tulevaisuudessa
toteutuvista lopputulemista. Johdon arviot perustuvat liiketoimintabudjetteihin ja ennusteisiin, jotka jo itsessään
sisältävät jonkin verran epävarmuutta, minkä lisäksi COVID-19-pandemia sekä Venäjän aloittama Ukrainan sota ja
sitä seurannut Venäjän ilmatilan sulku on lisännyt ennusteisiin liittyvää epävarmuutta entisestään. Erityisesti Venäjän
ilmatilan sulun kestoa on äärimmäisen vaikea ennustaa. Tilikauden aikana myös lentopolttoaineen markkinahinta
nousi poikkeuksellisen korkealle tasolle, minkä lisäksi polttoaineen tulevaan hintakehitykseen, inflaation vaikutukseen
matkustajakysyntään ja kustannuksiin sekä taloudellisen- ja kilpailuympäristön muutoksiin liittyy aiempaa suurempi
epävarmuus.
Finnairin johto on pyrkinyt tilinpäätöspäivän parhaimpaan tietämykseensä perustuen ottamaan lisääntyneen
epävarmuuden huomioon arvioissaan ja olettamuksissaan, ja valmistellut kolme eri ennusteskenaariota, joiden
arviot eroavat toisistaan pääosin mahdollisen taloudellisen laskusuhdanteen vaikutusten sekä Venäjän ilmatilan
arvioidun keston suhteen. Ennusteskenaariot, sekä niihin liittyvät merkittävimmät tunnistetut epävarmuustekijät, on
esitelty tarkemmin edellä liitetietojen kohdassa Finnairin hallituksen arvio toiminnan jatkuvuudesta. Huomioidakseen
liiketoimintaympäristön lisääntyneen epävarmuuden arvonalennustestissä, Finnair soveltaa laskelmissa
odotusarvomenetelmää, joka huomioi kaikkiin eri skenaarioihin pohjautuvat kassavirtaennusteet sen sijaan, että se
perustuisi vain yhteen, todennäköisimpään kassavirtaennusteeseen. Todennäköisyyksien määrittely eri skenaarioille
perustuu johdon parhaaseen arvioon tilinpäätöshetkellä ja vaatii merkittävää johdon harkintaa.
Finnair on laatinut herkkyysanalyysin osana arvonalennustestausta keskeisimpien oletuksien sekä EBITDA-
marginaalin muutosten vaikutusten analysoimiseksi. Tämän mukaan käyttöarvolaskelma reagoi herkästi
diskonttokoron, pitkän aikavälin kasvuodotuksen ja polttoainekustannusten muutoksiin sekä EBITDA-marginaalin
muutokseen. Käytetyt oletukset ja niihin liittyvät herkkyydet on kuvattu tarkemmin alempana.
Tilikauden 2022 aikana Finnair on jokaisen kvartaalin yhteydessä arvioinut, onko viitteitä siitä, että yhtiön
omaisuuserien arvo olisi alentunut. Finnair pitää useita COVID-19-pandemiasta ja Ukrainan sotaa seuranneesta
Venäjän ilmatilan sulusta aiheutuneita taloudellisia ja liiketoiminnallisia negatiivisia vaikutuksia viitteinä
mahdollisesta arvonalentumisesta ja on suorittanut arvonalentumistestauksen tilinpäätöspäivänä. Tällaisia
indikaattoreita ovat pandemiasta ja Ukrainan sodasta johtuva ennennäkemätön maailmanmarkkinoiden häiriö
sekä niistä johtuvat kielteiset vaikutukset konsernin toimintaympäristöön, konsernin taloudelliseen tulokseen ja
normaalia matalampaan kapasiteetin käyttöasteeseen.
Arvonalentumistestaus suoritetaan rahavirtaa tuottavalle yksikölle (CGU). Finnair on verkostolentoyhtiö, jolla
on vahvasti integroitu laivasto, ja se luokittelee laivastonsa (mukaan lukien käyttöomaisuuslaivastonsa) ja muut
läheisesti toisiinsa liittyvät varat kuuluvaksi yhteen rahavirtaa tuottavaan yksikköön. Aineettomat hyödykkeet,
joilla on rajoittamaton taloudellinen pitoaika luokitellaan sisältyvän kyseiseen rahavirtaa tuottavaan yksikköön.
Niiden aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, arvo taseessa 31.12.2022
oli 1,4 miljoonaa euroa (1,4). Myytäväksi tarkoitetut omaisuuserät jätetään testattavan rahavirtayksikön
ulkopuolelle ja niiden arvonalentumisviitteet arvioidaan erikseen. Arvonalentumistestaus on suoritettu rahavirtaa
tuottavalle yksikölle perustuen sen käyttöarvoon, minkä perusteella rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä
oleva rahamäärä ylittää omaisuuserien kirjanpitoarvon. Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva
rahamäärä 31.12.2022, joka on määritetty rahavirtojen odotusarvoon perustuvalla menetelmällä, oli 2 059,2
miljoonaa euroa (2 748,6) ja omaisuuserien kirjanpitoarvo 1 635,0 miljoonaa euroa (2 155,8).
Käyttöarvo määritetään käyttäen diskontattuihin rahavirtoihin perustuvaa menetelmää, jossa
rahavirtaennusteet perustuvat hallituksen hyväksymään strategiaan ja tästä johdettuun ennusteeseen
seuraavan viiden vuoden ajalle. Viiden vuoden ennusteperiodin jälkeiset rahavirrat on määritetty perustuen
= Laadintaperiaatteet
= Keskeiset tilinpäätösarviot
yhtiön johdon määrittämään pitkän aikavälin kasvuodotukseen. Ottaakseen huomioon Ukrainan sodasta
johtuvan lisääntyneen epävarmuuden, Finnair käyttää arvonalentumistestauksessa rahavirtojen odotusarvoon
perustuvaa lähestymistapaa, jossa johdon kolme eri rahavirtaskenaariota painotetaan niiden arvioiduilla
todennäköisyyksillä. Skenaariot ja niille allokoidut todennäköisyydet on arvioitu ja hyväksytty yhtiön hallituksen
toimesta. Määrittäessään skenaarioiden todennäköisyyksiä, johto on harkinnut erityisesti mahdollisen
taloudellisen taantuman vaikutuksiin sekä Venäjän ilmatilan sulun kestoon liittyvää korostunutta epävarmuutta.
Perusskenaariossa, jonka todennäköisyydeksi johto on määritellyt 50 %, Venäjän ilmatilan arvioidaan pysyvän
kiinni toistaiseksi. Pessimistisessä skenaariossa, jonka todennäköisyydeksi johto on määritellyt 30 %, ilmatilan
arvioidaan samoin pysyvän kiinni toistaiseksi, ja lisäksi mahdollisen talouden laskusuhdanteen vaikuttavan
matkustajatuottoihin heikentävästi. Optimistisessa skenaariossa, jonka todennäköisyydeksi on määritelty 20
%, johto arvioi Venäjän ilmatilan aukeavan vuoden 2025 puoliväliin mennessä. Finnair arvioi optimoivansa
laivastoaan ja verkostoaan uudistetun strategian mukaisesti kaikissa kolmessa skenaariossa sekä tehostavansa
toimintaansa vuosien 2022–2024 aikana kannattavuuden parantamiseksi.
Arvonalentumistestauksessa käytetyt keskeiset oletukset
31.12.2022 31.12.2021
Diskonttokorko (keskimääräinen pääoman kustannus verojen jälkeen),
% 8,5 7,7
Diskonttokorko (keskimääräinen pääoman kustannus ennen veroja), % 9,9 8,8
Pitkän aikavälin kasvu -% 2,6 2,8
Polttoainekustannusten vaihtelu, per tonni (USD) 952–1 015 768–864
Yllä olevassa taulukossa on esitetty arvonalentumistestausta varten laadituissa laskelmissa käytetyt keskeiset
oletukset, jotka ovat pitkän aikavälin kasvuoletusta lukuunottamatta samat kaikille skenaarioille. Pitkän
aikavälin kasvuoletus optimistisessa skenaariossa on 2,8 % ja perus- ja pessimistisemmässä skenaariossa 2,5 %.
Taulukossa on esitetty odotusarvoon perustuvan mallin mukainen pitkän aikavälin kasvuodotus 2,6 %. Käytetty
diskonttokorko perustuu yhtiön painotettuun keskimääräiseen pääoman kustannukseen, joka heijastaa
markkinoiden arviota rahan aika-arvosta sekä Finnairin liiketoiminnalle ominaista riskiä. Diskonttokorko on
esitetty yllä sekä verovaikutus huomioiden että ilman verovaikutusta. Pitkän aikavälin kasvuoletus on määritetty
perustuen yhtiön johdon tilinpäätöshetken parhaaseen arvioon Venäjän ilmatilan sulun kestosta sekä tulevasta
markkinakysynnästä ja -ympäristöstä. Arvioita on pyritty vertaamaan saatavilla oleviin ulkoisiin tietolähteisiin,
kuten toimialan pitkän aikavälin keskimääräiseen kasvuodotukseen. Polttoaineen hinta on määritetty perustuen
hintasuojilla painotetun polttoaineen hintaan, joka perustuu termiinikäyrään, suunniteltujen lentojen arvioituun
polttoaineen kulutukseen sekä historiaan perustuvaan tietoon kunkin konetyypin polttoaineen kulutuksesta.
Keskeisten oletuksien ja EBITDA-marginaalin muutosherkkyydet
Arvonalennustestin pohjana olevat laskelmat ja ennusteet vaativat merkittävää johdon harkintaa ja
arvioiden käyttämistä. Finnair on laatinut herkkyysanalyysin, jonka tarkoituksena on heijastella, miten
arvonalentumistestauksen tulos reagoi keskeisimpien oletusten tai EBITDA-marginaalin muuttuessa.
Herkkyysanalyysi huomioi yhden oletuksen muutoksen kerrallaan muiden oletusten pysyessä ennallaan.
Herkkyysanalyysin tulokset heijastelevat rahavirtojen odotusarvoon perustuvan mallin pohjalta määritetyn
kerrytettävissä olevan rahamäärän herkkyyttä. Alla olevassa taulukossa on esitetty muutokset oletuksissa, joilla
käyttöarvon ja omaisuuserien kirjanpitoarvon välinen ero laskisi nollaan.
31.12.2022 31.12.2021
EBITDA marginaali % -1,0 %-yksikköä -1,1 %-yksikköä
Diskonttokorko % +1,5 %-yksikköä +1,4 %-yksikköä
Pitkän aikavälin kasvu % -2,1 %-yksikköä -1,5 %-yksikköä
Polttoaineen hinta, % muutos hintatasossa +3 % +4 %
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 75
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
3 Pääomarakenne ja rahoituskulut
3.1 Rahoitustuotot ja -kulut
Pääomarakenne ja rahoituskulut -ryhmään on koottu rahoitusvaroihin ja –velkoihin, sekä omaan pääomaan
liittyvien tulos- ja tase-erien liitetiedot, jotta kokonaiskuva konsernin rahoituksellisesta asemasta olisi paremmin
hahmotettavissa. Liitetieto osakekohtaisesta tuloksesta on liitetty osaksi oman pääoman tietoja.
Korkotuotot ja -kulut
Korkotuotot ja -kulut kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Merkittävien
investointien rahoittamisesta aiheutuvat korkokulut aktivoidaan osaksi omaisuuden hankintamenoa ja poistetaan
taloudellisena pitoaikana.
Rahoitusvaroista kerrotaan tarkemmin liitteessä 3.2 ja korollisista veloista kerrotaan tarkemmin liitteessä 3.3.
Milj. euroa 2022 2021
Rahoitustuotot lopetetuista suojaussuhteista 11,6
Korkotuotot vuokrasopimuksista 0,1 1,6
Tuotot tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoitusinstrumenteista 3,7 -0,4
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusvaroista 2,7 0,0
Muut korkotuotot 0,0 0,0
Muut rahoitustuotot 0,1 0,0
Osinkotuotot 0,0 0,0
Rahoitustuotot yhteensä 6,5 12,8
Rahoituskulut lopetetuista suojaussuhteista -5,2
Korkokulut vuokrasopimuksista -80,1 -62,7
Muut rahoituskulut -29,7 -24,2
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista leasingveloista -28,1 -25,7
Rahoituskulut yhteensä -137,9 -117,8
Kurssivoitot ja tappiot -38,8 -22,5
Rahoituskulut, netto -170,2 -127,5
Konsernin suojauslaskennan tehokkuustestauksessa todettiin, että sekä rahavirran, että käyvän arvon suojaus
on tehokasta. Näin ollen rahoituseriin ei sisälly tehottomuutta vuoden 2022 tilinpäätöshetkellä eikä myöskään
vertailuvuonna 2021. COVID-19 pandemia on vaikuttanut negatiivisesti Finnairin liiketoimintaan vuosien 2021
ja 2022 aikana. Tämän lisäksi myös Ukrainan sota on vaikuttanut negatiivisesti vuoden 2022 liiketoimintaan.
COVID-19 pandemiasta johtuen suurin osa Finnairin suojauslaskennassa olevista valuutta- ja lentopetrolisuojista
on lopetettu vuoden 2020 aikana. Viimeisimmät lopetetut suojaussuhteet erääntyivät vuoden 2021 viimeisen
kvartaalin aikana. Finnair in vuoden 2022 aikana aloittanut normaalit suojausoperaatiot. Lopetut suojaussuhteet
näytetään tuloslaskelmalla rahoituskuluissa muiden laajan tuloksen erien sijasta. Rahoitustuottoihin ja -kuluihin
sisältyy käyvän arvon suojausinstrumenteistä ja suojattavasta riskistä johtuvista suojauskohteista yhtäläinen
määrä voittoja ja tappioita.
Vuoden 2022 rahoituskuluihin kirjatut kurssivoitot ja tappiot koostuvat 20.5 miljoonan euron realisoituneista
nettokurssivoitoista ja 59.3 miljoonan euron realisoitumattoimista nettokurssitappiosta, jotka johtuivat
pääasiassa Yhdysvaltain dollarin vahvistumisesta euroon nähden. Tilikaudella 2022 on aktivoitu A350-
investointiohjelmaan liittyen yhteensä 1,8 miljoona euroa korkokuluja (1,4). Korkojen aktivoinnista on kerrottu
liitetiedossa 2.1 Laivasto ja muu käyttöomaisuus.
Muut rahoituskulut sisältävät muun muassa takauksiin liittyviä kuluja sekä veroihin liittyviä
viivästysseuraamuksia ja veronkorotuksia.
3.2 Rahoitusvarat
Rahoitusvarat
Konsernissa rahoitusvarat on luokiteltu IFRS 9 ”Rahoitusinstrumentit” – standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin:
jaksotettu hankintameno ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Luokittelu tapahtuu liiketoimintamallin tavoitteen sekä
sijoitusten sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella tai soveltamalla käyvän arvon vaihtoehtoa alkuperäisen
hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät varat kuten velkakirjasijoitukset ja
rahamarkkinarahastot. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät varat on hankittu pääasiallisesti voiton saamiseksi
lyhyen aikavälin markkinahintojen muutoksista. Kaikki ne johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan
soveltamisen edellytyksiä, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja arvostetaan jokaisessa
tilinpäätöksessä käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet
voitot ja tappiot kirjataan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät, sekä 12
kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin.
Noteeraamattomat osakkeet arvostetaan Finnair-konsernissa hankintahintaan luotettavan käyvän arvon
puuttuessa.
Rahoitusvaroina olevat velkakirjasijoitukset kuten yritystodistukset ja talletukset arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon, mutta vain silloin kun liiketoimintamallin tavoitteena on pitää nämä sijoitukset ja kerätä kaikki
sopimukseen perustuvat rahavirrat ja kun instrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat koostuvat yksinomaan
pääoman ja koron maksusta. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät myyntisaamisia ja
lentokonevuokrien takuutalletuksia. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten luonteesta johtuen niiden
kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo.
Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen
oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Konsernin luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu myyntisaamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa
oleviin luottotappioihin IFRS 9-standardin mukaisesti. Finnair on päättänyt soveltaa myyntisaamisten luottoriskin
kirjaamiseen yksinkertaistettua varausmatriisia, koska myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää rahoituskomponenttia.
Näin ollen luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin.
Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-osuus perustuu historiallisten
tappioiden määriin. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksattomien
myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappio-osuudella jokaisessa ikääntymisluokassa.
Odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Myyntisaamisten odotetuista
luottotappiosta on kerrottu liitetiedossa 1.2.3. Myyntiin liittyvät saamiset.
Arvonalentumismallilla ei ole vaikutusta muihin rahoitusvaroihin, kuten velkakirjasijoitukset ja
rahamarkkinarahastoihin, sillä ne arvostetaan IFRS 9:n mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, jolloin odotetut
luottotappiot on jo otettu huomioon. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta,
Finnair suorittaa seurantaa aktiivisesti ja kirjaa kriteerien toteutuessa arvonalentumista tulosvaikutteisesti.
Rahavarat
Taseen rahavarat koostuvat käteisvaroista ja lyhytaikaisista pankkitalletuksista, joiden maturiteetti on alle kolme
kuukautta. Valuuttamääräiset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikursseja.
= Osion sisältö
= Laadintaperiaatteet
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 76
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
3.2.1 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
Milj. euroa 2022 2021
Yritys- ja sijoitustodistukset ja joukkovelkakirjalainat 47,8 19,0
Lyhyen koron rahastot 690,8 512,4
Yhteensä 738,6 531,4
Vastapuolien luottoluokittelu
Parempi kuin A
A 11,0
BBB 12,0 5,0
BB 2,0
Luottoluokittelemattomat 713,7 526,4
Yhteensä 738,6 531,4
Tilinpäätöshetkellä sijoitukset luottoluokittelemattomiin instrumentteihin sisälsivät pääosin sijoitukset
rahamarkkinarahastoihin (EUR 690.8 miljoonaa euroa).
Konsernin rahavarojen sijoittamisesta ja rahoituspolitiikasta kerrotaan tarkemmin liitteessä 3.5 Rahoitusriskien
hallinta. Rahavarojen käyvät arvot ja IFRS-luokittelu on esitetty liitetiedossa 3.6 Rahavarojen- ja velkojen
luokittelu.
3.2.2 Rahavarat
Milj. euroa 2022 2021
Käteinen raha ja pankkitalletukset 785,8 734,3
Yhteensä 785,8 734,3
Rahavarat sisältävät käteisvarat ja vaadittaessa nostettavia pankkitalletuksia. Valuuttamääräiset erät ja
pankkitalletukset on arvostettu tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Rahavirtalaskelman liitetiedoissa on esitetty
rahavarojen täsmäytys taseen lukuihin.
3.3 Rahoitusvelat
Rahoitusvelat
Konsernin rahoitusvelat luokitellaan kahteen eriin luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon
tulosvaikutteisesti. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon.
Transaktiokulut on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat,
lukuun ottamatta johdannaisvelkoja, arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Lainoista esitetään
lyhytaikaisissa veloissa alle 12 kuukauden päästä maksettavaksi erääntyvät lainat. Valuuttamääräiset lainat
arvostetaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin ja kurssierot kirjataan rahoituseriin.
Ostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
efektiivisen koron menetelmällä.
Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta kun yhtiö on täyttänyt sopimusperusteisen velvoitteensa.
Pitkäaikaiset velat
Milj. euroa 2022 2021
Lainat rahoituslaitoksilta, pitkäaikaiset 399,2 299,7
JOLCO-lainat ja muut lainat 261,3 289,4
Joukkovelkakirjalainat 397,9 397,2
Vuokrasopimusvelat 1 128,0 1 204,1
Korolliset velat yhteensä 2 186,4 2 190,3
Korottomat velat 6,3 6,3
Yhteensä 2 192,7 2 196,6
Konsernin korolliset velat laskivat hieman tilikauden 2022 aikana. Merkittävimmät rahoitusjärjestelyt vuoden
2022 aikana olivat 400 miljoonan euron pääomalainan nosto ja 600 miljoonan euron TyEL takaisinlainan
uudelleenrahoitus. Korottomat pitkäaikaiset velat sisältävät pääosin vuokra- ja huoltovarauksia liittyen
lentokoneisiin, jotka on vuokrattu muille lentoyhtiöille.
JOLCO-lainat ja muut lainat sisältävät kolmen A350 koneiden hankintaa varten nostetut JOLCO-lainat
(Japanese Operating lease with call option) sekä saadun vientiluottotakaukset yhdelle A350-lentokoneelle.
Vientiluottotakaus on velkajärjestely koneen rahoittamiseksi. Finnairin kirjanpidossa JOLCO-rahoitus käsitellään
lainana ja kone omistettuna. Korottomat velat sisältävät pääosin vuokra- ja huoltovarauksia liittyen lentokoneisiin,
jotka on vuokrattu muille lentoyhtiöille.
Lyhytaikaiset korolliset velat
Milj. euroa 2022 2021
Lainat rahoituslaitoksilta, lyhytaikainen 199,6 299,8
JOLCO-lainat ja muut lainat 40,4 43,1
Joukkovelkakirjalainat 98,9
Vuokrasopimusvelat 202,7 176,9
Yhteensä 442,7 618,6
JOLCO-lainat ja muut lainat sisältävät kolmen A350 koneiden hankintaa varten nostetut JOLCO-lainat (Japanese
Operating lease with call option) ja vientiluottotakauksen yhdelle A350 koneelle. Finnairin kirjanpidossa JOLCO-
rahoitus käsitellään lainana ja kone omistettuna.
Käypä arvo Kirjanpitoarvo
Korolliset velat, miljoonaa euroa 2022 2021 2022 2021
Pitkäaikaiset korolliset velat
Vuokrasopimusvelat 1128,0 1 204,1 1128,0 1 204,1
Lainat rahoituslaitoksilta 305,6 299,7 399,2 299,7
Joukkovelkakirjalainat 298,0 406,2 397,9 397,2
JOLCO-lainat ja muut 164,4 289,4 261,3 289,4
Yhteensä 1 896,0 2 199,4 2 186,4 2 190,3
Lyhytaikaiset korolliset velat
Vuokrasopimusvelat 202,7 176,9 202,7 176,9
Lainat rahoituslaitoksilta 207,3 299,8 199,6 299,8
Joukkovelkakirjalainat 98,9 98,9
JOLCO-lainat ja muut 53,0 43,1 40,4 43,1
Yhteensä 462,9 618,7 442,7 618,6
= Laadintaperiaatteet
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 77
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Velkojen käyvät arvot (poislukien vuokrasopimusvelat) on laskettu diskonttaamalla velkojen tulevat kassavirrat
käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinakorkoa ja yrityksen luottoriskipreemiota. Joukkovelkakirjojen käypä
arvo on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivän noteerattua hintaa (75,5).
Lyhyt aikaiset
lainat
Pitkäaikaiset
lainat
Lyhytaikaiset
vuokra-
sopimus velat
Pitkäaikaiset
vuokra-
sopimus velat Yhteensä
Rahoitukseen liittyvät
bruttovelat, 1.1.2022 441,7 986,2 176,9 1 204,1 2 808,9
Takaisinmaksut 0,0 -44,0 -193,4 -337,4
Hankinnat 3,9 69,2 73,1
Luovutukset -5,7 -5,7
Valuuttakurssioikaisut 21,2 10,4 64,5 96,1
Siirto lyhytaikaisiin velkoihin 201,3 -201,3 12,8 -12,8 0,0
Muut muutokset, joihin ei liity
maksua -0,4 0,6 0,2
Rahoitukseen liittyvät
bruttovelat, 31.12.2022 240,0 1 058,4 202,7 1 128,0 2 629,1
Lyhyt aikaiset
lainat
Pitkäaikaiset
lainat
Lyhytaikaiset
vuokra-
sopimus velat
Pitkäaikaiset
vuokra-
sopimus velat Yhteensä
Rahoitukseen liittyvät
bruttovelat, 1.1.2021 51,5 1 111,0 135,6 880,6 2 178,7
Takaisinmaksut 0,2 -154,9 -146,8 -301,6
Hankinnat 400,0 2,5 437,0 839,5
Luovutukset -2,8 -2,8
Valuuttakurssioikaisut 21,2 10,4 64,5 96,1
Siirto lyhytaikaisiin velkoihin 390,0 -390,0 28,4 -28,4 0,0
Muut muutokset, joihin ei liity
maksua -1,1 -1,1
Rahoitukseen liittyvät
bruttovelat, 31.12.2021 441,7 986,2 176,9 1 204,1 2 808,9
Rahoitusvelkojen erääntymisajat
31.12.2022 milj. euroa 2023 2024 2025 2026 2027 Myöhemmin Yhteensä
JOLCO-lainat ja muut, kiinteäkorkoiset 26,0 13,0 39,0
JOLCO-lainat ja muut, vaihtuvakorkoiset 40,4 41,8 89,0 33,0 10,3 51,2 265,8
Lainat rahoituslaitoksilta, vaihtuva
korkoinen 200,0 200,0 200,0 600,0
Joukkovelkakirjalainat, kiinteäkorkoiset 400,0 400,0
Vuokrasopimusvelat, kiinteäkorkoiset 144,4 148,0 150,0 104,6 86,3 353,7 987,0
Vuokrasopimusvelat, vaihtuvakorkoiset 58,2 61,0 51,5 32,9 34,6 105,5 343,7
Korolliset rahoitusvelat yhteensä 443,1 450,8 916,5 183,6 131,2 510,4 2 635,5
Maksut valuuttajohdannaisista 809,4 809,4
Saamiset valuuttajohdannaisista -792,1 -8,7 -800,8
Hyödykejohdannaiset 4,4 0,2 4,6
Ostovelat ja muut velat 234,7 234,7
Rahoitusvelkojen erääntymisajat
31.12.2022 milj. euroa 2023 2024 2025 2026 2027 Myöhemmin Yhteensä
Sopimuksiin perustuvat korkomaksut 121,4 98,9 69,5 39,9 29,8 92,8 452,3
Yhteensä 820,9 541,2 986,0 223,5 160,9 603,2 3 335,7
Rahoitusvelkojen erääntymisajat
31.12.2021 milj. euroa 2022 2023 2024 2025 2026 Myöhemmin Yhteensä
JOLCO-lainat ja muut, kiinteäkorkoiset 28,1 14,0 0,0 42,1
JOLCO-lainat ja muut, vaihtuvakorkoiset 43,1 38,2 39,4 83,8 31,1 57,9 293,5
Lainat rahoituslaitoksilta, vaihtuva
korkoinen 300,0 300,0 600,0
Joukkovelkakirjalainat, kiinteäkorkoiset 98,9 400,0 0,0 498,9
Vuokrasopimusvelat, kiinteäkorkoiset 133,8 135,9 137,5 138,4 95,4 416,7 1 057,7
Vuokrasopimusvelat, vaihtuvakorkoiset 43,0 44,6 46,5 40,6 26,8 121,6 323,3
Korolliset rahoitusvelat yhteensä 618,9 518,7 223,4 690,9 167,3 596,2 2 815,5
Maksut valuuttajohdannaisista 490,2 490,2
Saamiset valuuttajohdannaisista -506,2 -1,9 -3,9 -512,0
Hyödykejohdannaiset -3,8 -0,1 -3,9
Ostovelat ja muut velat 181,5 181,5
Sopimuksiin perustuvat korkomaksut 104,8 91,0 70,8 57,1 33,5 107,8 465,1
Yhteensä 885,4 607,8 290,4 748,0 200,8 704,0 3 436,4
Konsernin vaihtuvakorkoiset lainat on sidottu 3 kuukauden viitekorkoihin, ja vaihtuvakorkoiset leasingsopimukset
on sidottu 6 kuukauden viitekorkoihin. Rahoitusvelkojen erääntymistaulukko ei sisällä joukkovelkakirjalainasta
tehtyä 2.1 miljoonan euron euron kulujaksotusta, joka on maksettu vuonna 2021 ja erääntyy vuonna 2025.
Vastaavasti JOLCO-lainat eivät sisällä 3,1 miljoonan euron kulujaksotusta, joka on maksettu vuonna 2016
ja erääntyy vuonna 2025 ja lainat rahoituslaitoksilta ei sisällä 1,2 miljoonaa euroa TyEL takaisinlainan
järjestelypalkkiota, joka on maksettu 2022. Näin ollen, korollisten rahoitusvelkojen erääntymistaulukko poikkeaa
tasearvosta yhteensä kulujaksotusten verran. Finnair on uudelleenrahoittanut TyEL-takaisinlainan vuoden 2022
viimeisen kvartaalin aikana. TyEL takaisinlainassa on takaisinmaksuaikataulu, jossa maksetaan 100 miljoonaa
euroa puolivuosittain viimeisen erän ollessa 200 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 toisen ja neljännen kvartaalin
aikana TyEL-takaisinlainaa maksetaan takaisin yhteensä 200 mljoonaa euroa.
Leasingvelkojen vähimmäisvuokrien kokonaismäärät, nykyarvot ja diskonttomäärät on esitetty liitetiedossa 2.2
Vuokrasopimukset.
Korolliset velat jakaantuvat valuutoittain seuraavasti:
Milj. euroa 2022 2021
EUR 1 170,7 1 291,6
USD 1 418,7 1 468,1
JPY 39,6 49,2
HKD 0,1 0,0
SGD 0,0 0,1
INR 0,0 0,0
2 629,1 2 808,9
Korollisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotettu keskiarvo oli 4,0 % (3,8 %).
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 78
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Korollisten velkojen koronmääräytymisjakso
2022 2021
Enintään 6 kuukautta 23,6 % 21,0 %
6–12 kuukautta 3,9 % 10,7 %
1–5 vuotta 43,2 % 38,5 %
Yli 5 vuotta 29,3 % 29,9 %
Yhteensä 100,0 % 100,0 %
Valtion tuki Finnairin rahoitusjärjestelyissä
Valtiontuki TyEL-takaisinlainassa ja osakeannissa
Euroopan komissio päätyi ratkaisuun, jonka mukaan Suomen valtion 540 miljoonan euron takaus Finnairin TyEL-
takaisinlainassa, jonka Euroopan komissio hyväksyi 18.5.2020, ja Suomen valtion osallistuminen osakeantiin
ovat niin läheisesti sidoksissa toisiinsa, että niiden voidaan yhdessä katsoa muodostavan Euroopan unionin
toiminnasta tehdyn sopimuksen 107(1) artiklan mukaisen valtiontuen. Komission päätöksen nojalla yhtiö on
sitoutunut osakeannin jälkeen tiettyihin ehtoihin, jotka koskevat muun muassa yritysostokieltoa, jonka mukaan
yhtiö ei saa kolmen vuoden kuluessa osakeannista hankkia yli 10 prosentin osuutta kilpailijoissa tai muissa
saman alan toimijoissa, tuotantoketjun alku- ja loppupään toimijat mukaan luettuina.
Komission päätökseen perustuvien rajoitusten seurauksena yhtiön johtoon kuuluville henkilöille ei makseta
suurempaa palkkiota kuin kyseisen henkilön kiinteä palkkio oli 31.12.2019. Jos henkilöstä tulee yhtiön johdon jäsen
osakeannin yhteydessä tai sen jälkeen, hänen suurin sallittu palkkionsa on samantasoinen kuin vastaavissa
johtoasemissa toimivien ja vastaavia vastuualueita omaavien johtohenkilöiden palkkiot Finnairissa 31.12.2019.
Finnair ei maksa bonuksia ja muita muuttuvia tai vastaavia palkkioeriä kolmen tilikauden 2020–2022 aikana
johtoon kuuluville henkilöille.
Lisäksi Finnair on sitoutunut julkaisemaan tiedot saadun tuen käytöstä 12 kuukauden kuluessa osakeannista
ja sen jälkeen säännöllisesti 12 kuukauden välein kolmen vuoden ajan. Kyseisiin tietoihin on erityisesti
sisällyttävä tiedot siitä, miten yhtiö edistää saamallaan tuella toimintaansa vihreään ja digitaaliseen siirtymään
liittyvien EU:n tavoitteiden ja kansallisten velvoitteiden mukaisesti, mukaan lukien vuotta 2050 koskeva EU:n
ilmastoneutraaliustavoite.
Euroopan komission kilpailuviranomainen antoi 20.6.2022 hyväksyntänsä Suomen valtion myöntämälle 540
miljoonan euron takauksen jatkamiselle koskien TyEL-takaisinlainaa. Jatkettu takaus on voimassa vuoden 2026
toiselle kvartaalille asti.
3.4 Vastuusitoumukset
Milj. euroa 2022 2021
Vakuudet samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta, takaukset 52,5 51,0
Yhteensä 52,5 51,0
3.5 Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinnan periaatteet
Finnair-konsernin liiketoiminnan luonne altistaa yhtiön useille rahoitusriskeille: valuutta-, korko-, luotto- ja
likviditeettiriskeille sekä hyödykkeiden hintariskeille. Konsernin politiikkana on rajata näiden riskien aiheuttamaa
epävarmuutta kassavirtaan, tulokseen, taseeseen ja omaan pääomaan.
Rahoitusriskien hallinta perustuu rahoitusriskien ohjausryhmän valmistamaan ja hallituksen hyväksymään
rahoituspolitiikkaan, jossa määritellään kullekin eri riskityypille sallitut minimi- ja maksimitasot. Rahoituspolitiikan
ja riskienhallinnan käytännön toteutus on keskitetty emoyhtiön rahoitusosastolle.
Valuutta-, korko- ja lentopetrolipositioiden hallinnassa yhtiö käyttää rahoituspolitiikan määrittelemissä
rajoissa seuraavia johdannaisinstrumenttejä: termiinejä, swappeja ja optioita. Johdannaiset määritellään niiden
tekohetkellä erittäin todennäköisten kassavirtojen suojauksiksi (rahavirtasuojaus), sitovien ostosopimusten
suojauksiksi (kiinteäehtoisen sitoumuksen käyvän arvon suojaus) tai taloudellisiksi johdannaisiksi, jotka eivät
ole suojauslaskennan piirissä (taloudellinen suojaus). Finnair-konsernissa toteutetaan tulevan kassavirran
suojauksena (rahavirtasuojaus) erittäin todennäköisten ennustettujen valuuttamääräisien myyntien ja kulujen
valuuttasuojausta ja lentopetrolin hinta- ja valuuttariskin suojausta IFRS 9 -suojauslaskennan periaatteiden
mukaisesti. Käyvän arvon suojauksena on toteutettu korkosuojausta liikkeelle lasketulle joukkovelkakirjalainalle,
sekä kiinteäehtoisen sitoumuksen käyvän arvon suojauksena lentokoneinvestointien valuuttasuojausta.
2023 2024 2025 2026 2027
JOLCO-lainat ja muut,
kiinteäkorkoiset
JOLCO-lainat ja muut,
vaihtuvakorkoiset
Joukkovelkakirjalainat,
kiinteäkorkoiset
Vuokrasopimusvelat,
kiinteäkorkoiset
Vuokrasopimusvelat,
vaihtuvakorkoiset
Lainat rahoituslaitoksilta,
vaihtuvakorkoiset
milj. euroa
Rahoitusvelkojen erääntymisajat
Myöhemmin
443,0
450,8
916,5
183,5
131,2
510,4
1 000
800
600
400
200
0
Valtiontuki hybridilainalimiitissä ja konversiossa pääomalainaksi
Finnair ja Suomen valtio ovat allekirjoittaneet 17.3.2021 sopimuksen 400 miljoonan euron hybridilainalimiitistä
yhtiön tukemiseksi. Päätöksen järjestelystä teki valtioneuvoston yleisistunto 18.2.2021 ja järjestelyllä on
Euroopan komission kilpailuviranomaisen hyväksyntä Euroopan unionin valtiontukisäätelyn mukaisesti.
Koronapandemiasta seuranneet matkustusrajoitukset ovat aiheuttaneet yhtiölle mittavia tappioita, mikä on
huomioitu lainan korkotasossa. Limiitistä noin 350 miljoonan euron suuruinen osuus on sopimuksen solmimisen
jälkeen yhtiön käytettävissä komission 12.3.2021 tekemän valtiontukipäätöksen nojalla. Finnair voisi nostaa
lainaa, jos sen kassavarat tai oma pääoma laskisivat lainaehdoissa määriteltyjen raja-arvojen alapuolelle.
Euroopan komission kilpailuviranomainen antoi 10.2.2022 hyväksyntänsä jäljellä olevalle, noin 50 miljoonan
euron osuudelle, ja näin ollen Finnairin ja Suomen valtion välinen 400 miljoonan euron hybridilainaliimiitti on
kokonaisuudessaan yhtiön käytössä lainaehtojen mukaisesti.
Finnair on 22.6.2022 nostanut 290 miljoonaa euroa hybridilainaa, joka konvertoitiin pääomalainaksi 30.6.2022
valtioneuvoston päätöksellä. Euroopan komission kilpailuviranomainen antoi hyväksyntänsä hybridilainalimiitin
konvertoinnista pääomalainaksi 20.6.2022. Lisätietoja pääomalainasta on liitteessä 3.9.
Finnair on 2.9.2022 nostanut 400 miljoonan pääomalainasta jäljellä olevan 110 miljoonan euron osuuden. Näin
ollen koko 400 miljoonan euron pääomalaina on kokonaisuudessaan nostettu.
Valtiontuki TyEL-takaisinlainan uudelleenrahoituksessa
Euroopan komission kilpailuviranomainen antoi 20.6.2022 hyväksyntänsä Suomen valtion myöntämälle
540 miljoonan euron takauksen jatkamiselle koskien TyEL-takaisinlainaa. Ylläpitääkseen tarvittavaa kassaa
vallitsevassa epävarmassa toimintaympäristössä yhtiö on sopinut muiden osapuolten kanssa, että jatkettujen
takausten myötä laina-aikaa jatketaan vuoteen 2025 saakka ja takaisinmaksuaikataulua muutetaan siten, että
yhtiö lyhentää lainaa kesäkuusta 2023 alkaen 100 miljoonaa euroa puolivuosittain, kuitenkin niin, että kaksi viimeistä
100 miljoonan euron lyhennystä maksetaan kokonaisuudessaan 15.5.2025. TyEL-takaisinlainalla on lainanehtojen
mukaisesti oltava voimassa oleva takaus lainanantajalle. Takauksen on myöntänyt Suomen valtio ja liikepankki.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 79
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Lentotoiminnan polttoaineiden hintariski
Polttoaineen hintariski tarkoittaa sitä kassavirran ja tuloksen epävarmuutta, joka aiheutuu polttoaineen
hintavaihtelusta.
Lentopetrolin hintariskin hallinnassa Finnair käyttää lentopetrolitermiinejä ja optioita. Lentopetroli-
johdannaisten kohde-etuutena käytetään Jet Fuel CIF Cargoes NWE -indeksiä, sillä yli 65 prosenttia Finnairin
polttoaineen ostosopimuksista pohjautuu kyseiseen hintaindeksiin.
Finnair noudattaa lentopetrolisuojauksissaan aikahajauttamisen periaatetta. Rahoituspolitiikan
mukainen suojaushorisontti on vuoden mittainen. Rahoituspolitiikan mukaan suojauksia tulee lisätä kunkin
vuosineljänneksen aikana siten, että suojausaste on noin 60 prosentin ja 90 prosentin välillä tavoitetason ollessa
75 prosenttia ensimmäisen vuosineljänneksen osalta. Ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen suojausaste
laskee jokaisella vuosineljänneksellä. Suojauksien jaksottamisella periodikohtainen petrolikulu ei hintojen
laskiessa ole yhtä alhainen kuin spot-pohjainen hinta, mutta toisaalta spot-hintojen noustessa petrolikulu nousee
hitaammin.
Polttoainesuojaukset käsitellään kirjanpidossa rahavirran suojauksena IFRS 9 -suojauslaskennan periaatteiden
mukaisesti. IFRS 9 mukaan rahavirran suojaukseksi määriteltyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset
kirjataan suoraan omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon. Omaan pääomaan kirjattu käyvän
arvon muutos puretaan tulokseen samaan aikaan suojattavan erän kanssa. Vuoden 2022 aikana Finnair on
suojannut polttoaineriskin kokonaan erottamatta sen riskikomponentteja, kuten raakaöljyn hintariski.
Suojatessaan polttoainehinnan riskiä, Finnair määrittää polttoainekulutuksen suojatuiksi eriksi kerroksittain.
Kerroksilla tarkoitetaan eri vertailuhintojen mukaan laskettua polttoainekulutusta. Ensimmäinen kerros
sisältää Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin mukaan laskettuja polttoaineostoja, ja muut kerrokset
sisältävät muiden indeksien mukaan (etenkin Cargoes FOB Singapore) laskettuja polttoainekuluja. Kaikkien
polttoainejohdannaisten kohde-etuutena käytetään Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksiä, ja nämä määritellään
korrelaatiosuojiksi, kun suojaudutaan eri indeksien mukaan määräytyvien polttoaineostojen hinnanheilahtelulta.
Näin ollen tämä voi aiheuttaa suojauksen tehottomuutta, jos Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin ja alla olevan
polttoainekulutuksen vertailuhinnan välinen korrelaatio ei riitä suojausinstrumentin ja suojauskohteen käypien
arvojen muutosten kumoutumiseen. Ylisuojauksen tai riittämättömän korrelaation aiheuttama tehottomuus
kirjataan Johdannaisten käyvän arvon muutokset ja lentokaluston huoltojen valuuttakurssimuutokset-erään.
Rahoitusriskien hallinnan päivitys
Finnair on vuoden 2022 aikana palannut normaaliin suojaustoimintaan vaikkakin COVID-19 pandemiasta ja
Ukrainen sodasta johtuvat epävarmuudet vaikuttavat edelleen liiketoimintaan. Vuoden 2022 Finnair nostanut
suojausasteitaan tasaisesti korkeammille tasoilla ja vuoden 2022 viimeisen kvartaalin aikana rahoituspolitiikkaa
uudistettiin suojausasteiden osalta. Rahoituspolitiikan mukaan suojauksia tulee lisätä kunkin vuosineljänneksen
aikana siten, että suojausaste on noin 60 prosentin ja 90 prosentin välillä tavoitetason ollessa 75 prosenttia
ensimmäisen vuosineljänneksen osalta. Ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen suojausaste laskee jokaisella
vuosineljänneksellä. Suojaushorisontti kokonaisuudessaan on 12 kuukautta.
Nimellismäärän ajoitus ja
suojattu hinta
Suojattu hinta
$/tonni
Nimellis määrä
(tonnit)
Erääntymisaika
Vuoden aikana 1–2 vuotta
31.12.2022
Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin
mukaan laskettu polttoainekulutus 1 042,9 358 000 338 000 20 000
Cargoes FOB Singapore-indeksin
mukaan laskettu polttoainekulutus
31.12.2021
Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin
mukaan laskettu polttoainekulutus 625,0 68 000 66 000 2 000
Cargoes FOB Singapore-indeksin
mukaan laskettu polttoainekulutus
Erittäin todennäkoisia polttoaineostoja suojaavien instrumenttien suojattu keski-hinta lasketaan ottamalla mukaan
ainoastaan suojaava, eli ostettu, instrumentti optioiden kaulusrakenteista. Kyseisellä menetelmällä laskettu suojattu hinta
edustaa siis konsernin kannalta huonointa toteumaa. Paras mahdollinen suojattu hinta, joka lasketaan ottamalla mukaan
ainoastaan optioiden kaulusrakenteen myyty instrumentti, on 879.4 Yhdysvaltain dollaria tonnilta NWE-kulutuksen puolelta.
Suojauslaskennan ulkopuoliset optiot eivät ole mukana laskelmassa.
Finnair oli tilinpäätöshetkellä suojannut 41 prosenttia ennustetuista polttoaineostoistaan vuoden 2023
ensimmäiseltä kuudelta kuukaudelta ja 21 prosenttia toiselta vuosipuoliskolta. Tilikaudella 2022 lentotoiminnan
polttoaineiden osuus suhteessa konsernin liikevaihtoon oli noin 35 prosenttia. Tilinpäätöshetkellä ennuste
vuodelle 2023 on noin 33 prosenttia. Tilinpäätöshetkellä lentopetrolin markkinahinnan 10 prosentin nousu lisää
– ilman suojaustoimintaa reittiliikenteen ennustetuilla lentomäärillä laskettua – vuosittaista petrolikulua arviolta
80 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä – suojaukset huomioon ottaen – petrolin 10 prosentin nousu alentaa
toiminnallista liikevoittoa noin 64 miljoonaa euroa.
Valuuttariski
Valuuttariski tarkoittaa sitä kassavirran, tuloksen ja taseen epävarmuutta, joka aiheutuu valuuttakurssi-
muutoksista.
Finnair-konsernin valuuttariski syntyy lähinnä polttoaineostoista,lentokoneostoista ja myynneistä,
lentokoneiden huoltomaksuista, ylilentomaksuista sekä valuuttamääräisestä liikevaihdosta. Konsernin
liikevaihdosta noin 59 prosenttia kertyy euroina.Tärkeimmät muut ulkomaiset liikevaihtovaluutat ovat Japanin
jeni (4 prosenttia liikevaihdosta), Kiinan yuan (2 prosenttia), Yhdysvaltain dollari (8 prosenttia) ja Ruotsin kruunu
(4 prosenttia). Vieraiden valuuttojen osuus konsernin operatiivisista kustannuksista on noin 45 prosenttia.
Tärkein ostovaluutta on Yhdysvaltain dollari, jonka osuus on noin 41 prosenttia kaikista operatiivisista kuluista.
Merkittävin dollarikulueriä on polttoainekulut. Suurimmat investoinnit, lentokoneiden ja niiden varaosien
hankinta, tapahtuvat pääosin Yhdysvaltain dollareissa.
Rahoituspolitiikka jakaa valuuttaposition kolmeen osaan; ennustettuun kassavirtaan, tase- ja
investointipositioon.
Kassavirtapositio muodostuu pääasiassa dollarimääräisistä kuluista ja useissa eri valuutoissa tapahtuvista
myyntituloista. Ennustetut polttoaineostot, lentokaluston huoltokulut ja liikennöimismaksut muodostavat
samankaltaisten suojauskohteiden ryhmän, joka suojataan samalla suojausinstrumentilla. Kassavirran
suojaamisen tarkoitus on vähentää kurssivaihteluiden aiheuttamaa volatiliteettia kassavirrassa ja
operatiivisessa tuloksessa. Tämä toteutetaan suojaamalla porrastetusti kahta suurinta valuuttaa sekä
hyödyntämällä monien valuuttojen portfolion hajautushyötyä. Suojaussopimukset ajoitetaan erääntymään
samaan ajankohtaan operatiivisten kulujen rahavirtojen toteutumisen kanssa. Suojauslimiitit on asetettu vain
kahdelle suurimmalle valuuttariskilähteelle, eli Japanin jenille (JPY) ja Yhdysvaltain dollarin korille (USD-kori, joka
sisältää Yhdysvaltain ja Hong Kongin dollarit). Näiden kahden suojaushorisontti on yksi vuosi, joka on jaettu
neljään kolmen kuukauden periodiin. Suojausaste on noin 60 prosentin ja 90 prosentin välillä tavoitetason
ollessa 75 prosenttia ensimmäisen vuosineljänneksen osalta. Ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen
suojausaste laskee jokaisella vuosineljänneksellä.
Investointipositioon kuuluvat seuraavien neljän vuoden aikana toteutettavat valuuttamääräiset
lentokoneinvestoinnit, joiden osalta on allekirjoitettu sitova hankintasopimus, sekä sovitut myynti ja
takaisinvuokraus- transaktiot. Rahoituspolitiikan mukaan Finnair suojaa 50–100 % nettoinvestoinneista. Tulevat
lentokoneinvestoinnin suojaukset toteutetaan IFRS 9 sitovan ostosopimuksen käyvän arvon suojauksena.
Tasepositio muodostuu valuuttamääräisistä rahoitusvaroista ja -veloista sekä muista valuuttamääräisistä
tase-eristä kuten varaukset, myyntisaamiset, ostovelat, vuokravelat ja myytävänä olevista omaisuuseristä.
Finnair-konsernin suojausasteen tavoitetaso on 80% 10 miljoonaa euroa ylittäville valuuttamääräisille
rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen nettopositioille. Tavoitetasoa tarkastellaan kvartaaleittain. Taseposition
maksimisuojauaste on 100% ja minimisuojausaste on 0%.
Ennustettujen liiketoiminnan nettokassavirtojen osalta, Finnair oli tilinpäätöshetkellä suojannut 36
prosenttia USD-korista ja 32 prosenttia Japanin jenistä seuraavalle 12 kuukaudelle. Tilinpäätöshetkellä –
ilman suojaustoimintaa – dollarin 10 prosentin vahvistuminen suhteessa euroon vaikuttaa negatiivisesti 12
kuukauden tulokseen noin 74 miljoonaa euroa ja jenin 10 prosentin heikentyminen suhteessa euroon vaikuttaa
negatiivisesti noin 8 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetkellä – suojaukset huomioon ottaen – dollarin 10 prosentin
vahvistuminen heikentää tulosta noin 48 miljoonaa euroa ja jenin 10 prosentin heikentyminen huonontaa tulosta
noin 5 miljoonalla eurolla. Edellä mainituissa luvuissa dollaririskiin on sisällytetty myyntivaluuttana Hongkongin
dollari, jonka historiallinen korrelaatio dollarin kanssa on erittäin korkea. Taseposition osalta suojausasteet
olivat tilinpäätöshetkellä USD:n osalta 70 prosenttia ja jenin osalta 90 prosenttia. Tilinpäätöshetkellä – ilman
suojaustoimintaa – dollarin 10 prosentin vahvistuminen suhteessa euroon vaikuttaa negatiivisesti tulokseen
142 miljoonaa euroa ja jenin 10 prosentin vahvistuminen suhteessa euroon vaikuttaa negatiivisesti 5 miljoonaa
euroa. Tilinpäätöshetkellä – suojaukset huomioon ottaen – dollarin 10 prosentin vahvistuminen heikentää
tulosta 43 miljoonaa euroa ja jenin 10 prosentin vahvistuminen huonontaa tulosta noin 0,5 miljoonaa euroa.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 80
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Erääntymisaika
Nimellismäärän ajoitus
milj. euroa 31.12.2022
Nimellismäärä
(brutto)
Vuoden
aikana 1–2 vuotta 2–4 vuotta
USD 994,1 905,9 88,1 0,0
JPY 65,1 65,1 0,0 0,0
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset on otettu mukaan nimellismäärän laskelmaan.
Tuloksen valuuttariski milj. euroa 31.12.2021 JPY USD-kori
Ennustetut liiketoiminnan nettokassavirrat, 12kk 83,4 -707,1
Liiketoiminnan nettokassavirtojen suojat, 12kk -26,2 258,5
Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon 141,05 1,05
Liiketoiminnan rahavirtojen valuuttariskit suojauksen jälkeen, 12kk 57,1 -448,7
Erittäin todennäkoisia ennustettuja myyntejä ja ostoja suojaavien instrumenttien suojattu keskikurssi lasketaan
ottamalla mukaan ainoastaan suojaava, eli ostettu, instrumentti optioiden kaulusrakenteesta. Kyseisellä
menetelmällä laskettu suojattu hinta edustaa siis konsernin kannalta huonointa toteumaa. Paras mahdollinen
suojattu kurssi, joka lasketaan ottamalla mukaan ainoastaan optioiden kaulusrakenteen myyty instrumentti, on
1.05 Yhdysvaltain dollarin puolelta ja 141.05 Japanin jenin puolelta.
Taseen valuuttariski milj. euroa 31.12.2022 JPY USD
Nettotasepositio -43,8 -988,5
Nettotaseposition suojat 38,9 564,1
Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon 141,36 1,10
Taseposition valuuttariskit suojauksen jälkeen -4,9 -424,5
Investointiposition valuuttariski milj. euroa 31.12.2022 USD
Nettoinvestointipositio -320,8
Nettoinvestointiposition suojat 183,7
Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon 1,01
Investointiposition valuuttariskit suojauksen jälkeen -137,1
Tuloksen valuuttariski milj. euroa 31.12.2021 JPY USD-kori
Ennustetut liiketoiminnan nettorahavirrat, 12kk 223,8 -705,6
Liiketoiminnan nettorahavirtojen suojat, 12kk -5,0 57,0
Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon 121,09 1,14
Liiketoiminnan rahavirtojen valuuttariskit suojauksen jälkeen, 12kk 218,8 -648,6
Taseen valuuttariski milj. euroa 31.12.2021 JPY USD
Nettotasepositio -53,0 -1 134,0
Nettotaseposition suojat 49,9 500,5
Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon 130,26 1,17
Taseposition valuuttariskit suojauksen jälkeen -3,1 -633,5
Investointiposition valuuttariski milj. euroa 31.12.2021 USD
Nettoinvestointipositio -273,9
Nettoinvestointiposition suojat 162,9
Suojausinstrumenttien painotettu keskikurssi suhteessa euroon 1,20
Investointiposition valuuttariskit suojauksen jälkeen -111,0
Korkoriski
Korkoriski tarkoittaa sitä kassavirran, tuloksen ja taseen epävarmuutta, joka aiheutuu korkojen muutoksesta.
Finnair-konsernissa korkoriskin mittarina käytetään korkosidonnaisuusaikaa. Korkosidonnaisuusajan
muokkaamiseksi käytetään tarvittaessa korkojohdannaisia. Rahoituspolitiikan mukaisesti sijoitussalkun
korkosidonnaisuusajan mandaatti on 0–12 kuukautta ja korollisten velkojen 36–72 kuukautta. Tilinpäätöshetkellä
sijoitussalkun korkosidonnaisuusaika oli noin 1 kuukausi ja korollisten velkojen ja korkojohdannaisten noin 48
kuukautta. Tilinpäätöshetkellä korkojen yhden prosenttiyksikön nousu lisää vuotuista sijoitussalkun korkotuottoa
noin 13,9 miljoonaa euroa ja lainasalkun korkokulua noin 3,4 miljoonaa euroa. Tilinpäätöshetken tilanne kuvaa
hyvin vuoden keskimääräistä tilannetta.
Tulevaisuudessa alkavat lentokoneiden leasingsopimukset altistavat yhtiön korkoriskille. Leasinghinnan
yhtenä komponenttina on korkoelementti. Korko lukitaan leasingmaksujen alkaessa. Yhtiö voi tarvittaessa
suojautua tätä vastaan rahavirran suojilla.
Erääntymisaika
Nimellismäärän ajoitus
milj. euroa 31.12.2021
Nimellismäärä
(brutto)
Vuoden
aikana 1–2 vuotta 2–4 vuotta
Koronvaihtosopimukset 253,1 164,9 88,1 0,0
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset on otettu mukaan nimellismäärän laskelmaan. Finnair ei ole tehnyt
koronvaihtosopimuksia, joiden mukaan konserni maksaa kiinteää korkoa.
Luottoriski
Konserni altistuu vastapuoliriskille sijoittaessaan kassavarojaan ja käyttäessään johdannaisinstrumentteja.
Luottoriskiä hallitaan tekemällä sopimuksia vakavaraisten koti- ja ulkomaisten pankkien, rahoituslaitosten
ja välittäjien kanssa, rahoituspolitiikan sallimien vastapuoliriskirajojen puitteissa. Rahavaroja sijoitetaan
myös rahamarkkinarahastoihin ja konservatiivisesti valittujen yritysten liikkeellelaskemiin velkakirjoihin ja
yritystodistuksiin, yrityskohtaisten limiittien puitteissa. Riskit yksittäisten vastapuolien kohdalla eivät näin ollen
ole merkittäviä. Konsernin käypään arvoon arvostettujen lainojen arvostus johtuu täysin valuutan ja koron,
ei luottoriskin, muutoksista. Konsernin luottoriski aiheutuu liitteessä 3.2.1 eritellyistä lyhytaikaisista muista
rahoitusvaroista, liitteessä 3.2.2 esitetyistä rahavaroista, liitteessä 1.2.3 eritellyistä myyntisaamisista sekä liitteessä
3.8 eritellyistä johdannaisista.
Likviditeettiriski
Finnair-konsernin tavoitteena on ylläpitää hyvää maksuvalmiutta. Maksuvalmius varmistetaan kassavaroilla,
tililimiiteillä, likvideillä rahamarkkinasijoituksilla ja sitovilla lainalupauksilla. Konsernin pitkäaikaisten velkojen
vastapuolet ovat vakavaraisia hyvämaineisia rahoituslaitoksia.
COVID-19 pandemia ja Ukrainan sota ei ole suoranaisesti vaikuttanut Finnairin likviditeettiriskin hallintaan.
Kuitenkin edelleen jatkuvan epävarmuuden vuoksi Finnair toteutti rahoitustoimia vuoden 2022 pitääkseen
likviditeetin korkealla tasolla. Näihin rahoitustoimiin kuului esimerkiksi 400 miljoonan euron pääomalainan
nosto vuoden 2022 toisen ja kolmannen neljänneksen aikana ja 600 miljoonan euron TyEL-takaisinlainan
uudelleenrahoitus vuoden 2022 viimeisen neljänneksen aikana.
Konsernin likvidit kassavarat olivat tilikauden 2022 päättyessä 1524,4 miljoonaa euroa. Finnair Oyj:llä on
kotimainen yritystodistusohjelma määrältään 200 miljoonaa euroa, joka ei ollut käytössä tilinpäätöshetkellä.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 81
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Pääomarakenteen hallinta
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata pääsy pääomamarkkinoille kaikkina aikoina huolimatta
epävarmasta liiketoimintaympäristöstä ja lisäksi tukea tulevaisuuden liiketoiminnan kehitystä. Optimaalisen
pääomarakenteen avulla pyritään myös pääomakustannuksen minimoimiseen ja sijoitetun pääoman tuoton
maksimoimiseen. Pääomarakenteeseen vaikutetaan muun muassa osingonjaon ja osakeantien kautta.
Konserni voi vaihdella ja mukauttaa osakkeenomistajille maksettujen osinkojen, näille palautettavan pääoman
määrää, tai uusien liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärää. Konserni voi myös päättää omaisuuserien
myynneistä velkojen vähentämiseksi. Finnairin osingonjakopolitiikan tavoitteena on maksaa suhdannesyklin
aikana keskimäärin vähintään kolmasosa osakekohtaisesta tuloksesta osinkona.
COVID-19 pandemian ja Ukrainen sodan vaikutukset näkyvät edelleen Finnairin liiketoiminassa ja
myös Finnairin pääomarakenteessa. Vahvistaakseen omaapääomaansa Finnair nosti vuoden 2022
toisen ja kolmannen kvartaalin aikana 400 miljoonan euron pääomalainan joka ehtojen mukaan
luetaan omaanpääomaan. Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti oikaistulla
nettovelkaantumisasteella (adjusted gearing), jota laskettaessa oikaistu korollinen nettovelka on jaettu oman
pääoman määrällä. Konsernin oikaistu nettovelkaantumisaste oli vuoden 2022 lopussa 266,4 prosenttia (321,8).
Käyvän arvon rahaston herkkyysanalyysi
Mikäli Jet fuel CIF NWE- hinta olisi ollut 10 prosenttia korkeampi, olisi rahaston saldo ollut 16.1 miljoonaa euroa
(2.6) suurempi. Vastaavasti taas 10 prosenttia alempi Jet fuel CIF NWE-hinta olisi pienentänyt rahastoa 17.6
miljoonaa euroa (2.6). Yhdysvaltain dollarin osalta 10 prosenttia heikompi taso olisi heikentänyt käyvän arvon
rahaston saldoa 25.4 miljoonaa euroa (3.3) ja 10 prosenttia vahvempi dollari olisi vaikuttanut positiivisesti 25.4
miljoonaa euroa (3.3). Japanin jenin osalta 10 prosenttia vahvempi taso olisi heikentänyt käyvän arvon rahaston
saldoa 2.6 miljoonaa euroa (0.5) ja 10 prosenttia heikompi JPY olisi vaikuttanut positiivisesti 2.5 miljoonaa euroa
(0.6). Korkojen muutoksella ei ole olennaista vaikutusta oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Oheisissa
herkkyysluvuissa ei ole otettu huomioon laskennallisen verovelan (verosaamisen) muutosta.
3.6 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu
Milj. euroa
Suojaus-
laskennassa
olevat
Käypään arvoon
tulosvaikuttei-
sesti kirjattavat
Jaksotettuun
hankinta menoon
arvostettavat Kirjanpito arvo
31.12.2022
Rahoitusvarat
Saamiset 3,7 3,7
Muut rahoitusvarat 738,6 738,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset 256,9 256,9
Johdannaiset 8,6 14,9 23,5
Rahavarat 734,3 734,3
Kirjanpitoarvo yhteensä 8,6 753,5 1 046,3 1 808,5
Käypä arvo yhteensä 8,6 753,5 1 046,3 1 808,5
Rahoitusvelat
Korolliset rahoitusvelat 1 298,5 1 298,5
Leasingvelat 1 330,7 1 330,7
Johdannaiset 33,1 3,5 36,7
Ostovelat ja muut velat 234,7 234,7
Kirjanpitoarvo yhteensä 33,1 3,5 2 863,8 2 900,5
Käypä arvo yhteensä 33,1 3,5 2 358,9 2 395,6
Milj. euroa
Suojaus-
laskennassa
olevat
Käypään arvoon
tulosvaikuttei-
sesti kirjattavat
Jaksotettuun
hankinta menoon
arvostettavat Kirjanpito arvo
31.12.2021
Rahoitusvarat
Saamiset 3,3 3,3
Muut rahoitusvarat 531,4 531,4
Myyntisaamiset ja muut saamiset 166,7 166,7
Johdannaiset 13,7 12,4 26,1
Rahavarat 734,3 734,3
Kirjanpitoarvo yhteensä 13,7 543,8 904,3 1 461,8
Käypä arvo yhteensä 13,7 543,8 904,3 1 461,8
Rahoitusvelat
Korolliset rahoitusvelat 1 427,9 1 427,9
Leasingvelat 1 381,0 1 381,0
Johdannaiset 0,3 0,1 0,4
Ostovelat ja muut velat 234,7 234,7
Kirjanpitoarvo yhteensä 0,3 0,1 3 043,6 3 044,0
Käypä arvo yhteensä 0,3 0,1 3 052,7 3 053,1
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 82
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Johdannaiset sisältävät valuutta- ja hyödykejohdannaisten lisäksi myös korkojohdannaiset (valuutan-
ja koronvaihtosopimukset). Saamiset-erä sisältää pääasiassa vuokratun lentokaluston USD-määräisiä
takuutalletuksia. Ostovelat ja muut velat sisältää ostovelat ja muut korolliset ja korottomat velat.
Johdannaiset arvostetaan käypään arvoon, josta kerrotaan tarkemmin käyvän arvon hierarkiataulukossa.
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ovat joko rahastoja (käypien arvojen hierarkiataso 1) tai
joukkovelkakirjoja-, tai yritystodistuksia (käypien arvojen hierarkiataso 2). Saamiset ovat pääosin lyhytaikaisia ja
niiden kirjanpitoarvo vastaa käypää arvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä. Merkittävimmän erän
jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien pitkäaikaisten lainojen osalta muodostavat TyEL takaisinlaina
ja liikkeelle laskettu joukkovelkakirjalaina. Rahoitusvelkojen käypien arvojen erittely on esitetty liitetiedossa 3.3.
Rahoitusvarojen ja -velkojen arvostusperiaatteet on kuvattu tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista
rahoitusvaroista ja -veloista
Käyvät arvot raportointikauden lopussa
Milj. euroa 2022 Taso 1 Taso 2
Varat
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat
Kaupankäyntiarvopaperit 738,6 690,8 47,8
Johdannaiset
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset 13,5 13,5
Valuuttajohdannaiset 0,5 0,5
- joista rahavirran suojauslaskennassa 0,1 0,1
Hyödykejohdannaiset 9,5 9,5
- joista rahavirran suojauslaskennassa 8,6 8,6
Yhteensä 762,1 690,8 71,3
Velat
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat
Johdannaiset
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset 2,8 2,8
Valuuttajohdannaiset 19,8 19,8
- joista käyvän arvon suojauslaskennassa 11,6 11,6
- joista rahavirran suojauslaskennassa 7,4 7,4
Hyödykejohdannaiset 14,1 14,1
- joista rahavirran suojauslaskennassa 14,1 14,1
Yhteensä 36,7 36,7
Tilikauden aikana ei tapahtunut merkittäviä siirtoja käypien arvojen hierarkian tasojen 1 ja 2 välillä.
Hierarkian tason 1 käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin
(oikaisemattomiin) hintoihin toimivilla markkinoilla.
Tason 2 instrumenttien käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin syöttötietoihin kuin tasoon 1
sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat
todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti (ts. hinnoista johdettuina).
Tason 3 instrumenttien käyvät arvot puolestaan perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin syöttötietoihin,
jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot), vaan merkittäviltä
osin vastapuolten toimittamiin vahvistuksiin, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin.
3.7 Rahoitusvarojen ja -velkojen netotus
Milj. euroa 2022 2021
Johdannaisvarat bruttomäärä 23,5 26,1
Taseessa esitetty rahoitusvarojen määrä 23,5 26,1
Toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely -21,2 -0,4
Johdannaisvarat netto 2,3 25,7
Milj. euroa 2022 2021
Johdannaisvelat bruttomäärä -36,7 -0,4
Taseessa esitetetyt rahoitusvelkojen määrä -36,7 -0,4
Toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely 21,2 0,4
Johdannaisvelat netto -15,5 0,0
Yllä oleville rahoitusvaroille ja -veloille, jotka ovat toimeenpantavissa olevan yleisen netotusjärjestelyn tai
vastaavan järjestelyn piirissä, jokainen sopimus konsernin ja vastapuolen välillä sallii rahoitusvarojen ja
-velkojen netotuksen, kun molemmat osapuolet päättävät yhteisesti netotuksesta. Mikäli yhteistä päätöstä
ei ole tehty, rahoitusvarat ja -velat toteutetaan bruttomääräisinä, mutta jokaisella yleisen netotusjärjestelyn
tai vastaavan osapuolella on oikeus toteuttaa suoritukset nettomääräisinä, mikäli vastapuoli on ajautunut
maksukyvyttömäksi. Riippuen jokaisesta sopimuksesta, osapuoli on maksukyvytön, mikäli se ei toteuta
maksujaan eräpäivään mennessä, osapuoli ei kykene suoriutumaan sopimuksen velvoitteista (muista
kuin maksuista), jos sopimusrikkomusta ei ole oikaistu 30 tai 60 päivään mennessä siitä kun huomautus
rikkomuksesta on annettu osapuolelle tai osapuolen konkurssi.
3.8 Johdannaiset
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Finnair-konserni käyttää valuutta-, korko-, osake- ja hyödykejohdannaisia
pienentämään valuuttakurssi-, korko- ja hyödykeriskejä, jotka johtuvat konsernin taseen eristä, valuuttamääräisistä
ostosopimuksista, ennakoiduista valuuttamääräisistä ostoista ja myynneistä sekä tulevista lentopetroliostoista.
Konserni ei tee johdannaissopimuksia keinottelutarkoituksiin.
Johdannaissopimukset kirjataan tekohetkellä taseeseen niiden alkuperäiseen hankintamenoon (käypä arvo),
jonka jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon jokaisessa tilinpäätöksessä ja osavuosikatsauksessa. Johdannaisten
käyvät arvot perustuvat arvoihin, joilla instrumentti voitaisiin asiaa tuntevien, liiketoimeen halukkaiden ja toisistaan
riippumattomien osapuolten välillä ilman myyntitilanteeseen liittyvää pakkoa joko ostaa tai myydä. Johdannaisten
käyvät arvot määritetään seuraavasti:
Kaikkien johdannaisten käyvät arvot lasketaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja, korkoja, volatiliteetteja
ja hyödykehintanoteerauksia. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona.
Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen Black-Scholes-optiohinnoittelumallia. Koronvaihtosopimusten
käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Koron - ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot
lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Korko-optioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä
optioiden arvonmääritysmalleja. Hyödyketermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona.
Hyödykeoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja.
Valuutan- ja koronvaihtosopimusten osalta yhtiö tekee luottoriskin oikaisun, sillä näiden instrumenttien maturiteetti
on pitkä. Muiden johdannaisten osalta luottoriskin oikaisua ei tehdä, sillä lyhyistä maturiteeteista johtuen oikaisu ei olisi
materiaalinen. Luottoriskien hallinnasta on kerrottu tarkemmin liitteessä 3.5.
Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen
käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan
yhdenmukaisesti suojatun riskin luonteen kanssa. Johdannaissopimukset määritellään syntymishetkellään tulevien
kassavirtojen suojauksiksi, taseeseen merkittyjen varojen ja velkojen suojauksiksi, sitovien ostosopimusten suojauksiksi
(rahavirtasuojaus tai käyvän arvon suojaus) tai johdannaisiksi, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja tai joihin ei
sovelleta suojauslaskentaa (taloudellinen suojaus). Konsernilla ei ole käytössä ulkomaisen yksikön nettoinvestointien
suojauksia eikä kytkettyjä johdannaisia.
= Laadintaperiaatteet
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 83
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Finnair-konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin
välisen taloudellisen suhteen ja suojausasteen, sekä konsernin riskinhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen
strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä
suojaussuhteiden tehokkuutta tarkastelemalla suojaavan instrumentin historiallista ja tulevaa kykyä kumota
suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojaussuhteessa olevien johdannaisten arvot esitetään
taseen lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa ja -veloissa.
Finnair-konserni soveltaa IFRS-suojauslaskennan periaatteita tulevien kassavirtojen suojauksessa (rahavirtasuojaus).
Näitä periaatteita sovelletaan polttoaineiden hinta- ja valuuttariskin, leasingmaksujen sekä erittäin todennäköisten
valuuttamääräisten myyntien ja ostojen valuuttariskin suojauksessa. IFRS-suojauslaskennan käyvän arvon suojausta
sovelletaan lentokoneostojen valuutta- ja korkosuojauksessa.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien ja suojauksiksi määriteltyjen johdannaisinstrumenttien tehokkaan
osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon niiltä osin kun
suojauslaskennan soveltamisen edellytykset ovat täyttyneet ja suojaus on tehokas. Käyvän arvon rahastoon kirjatut
voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä kaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Kun rahavirran
suojaukseksi hankittu instrumentti erääntyy tai myydään, tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, muuta
suojattu ennakoitu tapahtuma odotetaan toteutuvan, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan
pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta
toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan kuitenkin välittömästi tuloslaskelmaan.
Suojauksen tehokkuutta testataan vuosineljänneksittäin. Suojausten tehokas osa kirjataan muun laajan tuloksen käyvän
arvon rahastoon, josta se puretaan kohde-etuuden realisoituessa tuloslaskelmaan tai investointien osalta hankintamenoon.
Käyvän arvon suojausta toteutetaan Finnairissa lentokoneiden sitovien ostosopimusten sekä kiinteäkorkoisen
joukkovelkakirjalainan suojaamiseen. Sitovat ostosopimukset käsitellään IFRS:n mukaan kiinteäehtoisena
sitoumuksena, joiden valuuttakurssimuutos suojattavan riskin osalta kirjataan taseeseen omaisuuseräksi ja vastaava
voitto tai tappio tulosvaikutteisesti. Samoin näitä ostoja suojaavien instrumenttien käypä arvo esitetään taseessa
velkana tai saamisena ja käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.
Kiinteäkorkoista lainaa suojaavien koronvaihtosopimusten tehokkaaseen osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan
tuloslaskelmassa rahoituskuluihin. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelman muihin
rahoitustuottoihin tai kuluihin. Suojattujen kiinteäkorkoisten lainojen korkoriskistä johtuvat käyvän arvon muutokset
sisältyvät tuloslaskelmassa rahoituskuluihin.
Jos suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, efektiivisen koron menetelmällä kirjattavan
suojauskohteen kirjanpitoarvoon tehtävä oikaisu jaksotetaan tulosvaikutteisesti jäljellä olevalle juoksuajalle.
Valuuttamääräisten lainojen korko- ja valuuttariskin suojaamisessa Finnair-konserni käyttää valuutan- ja
koronvaihtosopimuksia. Valuutan- ja koronvaihtosopimukset ovat suojauslaskennan ulkopuolella ja näin ollen käyvän
arvon muutokset kirjataan taseen johdannaissaamisiin ja –velkoihin, sekä rahoitustuottoihin ja –kuluihin. Lainan
käyvän arvon muutokset kirjautuvat yhtäaikaisesti rahoitustuottoihin ja –kuluihin. Valuutan- ja koronvaihtosopimusten
realisoituneet valuuttakurssierot, sekä korkotuotot ja -kulut kirjataan yhtäaikaisesti lainasta syntyvää kurssieroa,
korkotuottoja ja -kuluja vastaan rahoitustuottoihin ja –kuluihin
Finnair-konserni käyttää lentopetroliswappeja (termiinejä) ja –optioita lentopetrolin hintariskin suojaamisessa.
Lentopetrolin suojausinstrumenttien realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjataan muun laajan tuloksen
käyvän arvon rahastoon rahavirran suojauksiksi määriteltyjen johdannaisten osalta, jotka täyttävät IFRS-
suojauslaskennan soveltamisedellytykset. Omaan pääomaan kirjattujen johdannaisten kertyneet voitot ja tappiot
kirjataan tuloslaskelmaan sen tilikauden tuotoksi tai kuluksi, jolla suojauksen kohde kirjataan tuloslaskelmaan. Jos
ennakoidun kassavirran ei enää odoteta toteutuvan ja IFRS-suojauslaskennan kriteerit eivät täyty, esitetään omassa
pääomassa raportoidut kertyneet voitot ja tappiot ja käyvän arvon muutokset vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erissä.
Suojauslaskennan ulkopuolisten lentopetroliswappien (termiinien) ja optioiden käyvän arvon muutokset kirjataan
tuloslaskelman johdannaisten käyvän arvon muutokset - erään; realisoitu tulos esitetään polttoainekulut - erässä.
Termiinien ja optioiden puolelta, suojauskohteen ja suojausinstrumentin välillä on taloudellinen suhde, koska odotetaan,
että suojausinstrumentin ja suojauskohteen arvon muutokset ovat vastakkaisia yhteisen allaolevan tai suojatun riskin
vuoksi. Tämä koskee kaikkia suojaussuhteita paitsi Cargoes FOB Singapore-kulusta, joka suojataan Jet Fuel CIF Cargoes
NWE-perustuvien instrumenttien avulla (kuten esitetään liitetiedossa 3.5). Tässä tilanteessa kohde-etuutena oleva indeksi
on erilainen, mutta suojauskohteen (SING) ja suojausinstrumentin (NWE) välinen historiallinen korrelaatio on 0.99. Näin
ollen, tämä suojaussuhde määritellään suojausuhteeksi, jossa suojausinstrumentti taloudellisesti liittyy läheisesti kohde-
etuutena olevaan instrumenttiin. Myös seuraavat tekijät voivat aiheuttaa polttoainejohdannaisten tehottomuutta: erot
suojausinstrumentin ja suojauskohteen nimellismäärän ajoituksessa, merkittävät muutokset suojaussuhteen liittyvien
sopimuspuolten luottoriskissä sekä muutokset suojauskohteen kokonaismäärässä, jotka voivat aiheuttaa ylisuojausta,
esimerkiksi jos perusteena oleva polttoainekulutuksen ennuste ei ole riittävästi tarkka. Koska konsernissa ei suojata 100 %
polttoainekulutusta, ylisuojauksen riski on vähäinen. Finnair on soveltanut 1:1 suojausastetta suojauskohteille.
Finnair käyttää termiinejä ja optioita suojautuessaan valuuttamääräisten kassavirtojen aiheuttamat riskit.
Valuuttamääräisten kassavirtojen suojat käsitellään kirjanpidossa IFRS 9-standardin mukaisesti rahavirtasuojauksina.
Ennakoitujen rahavirtojen suojaamiseksi tehtyjen johdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan muun laajan
tuloksen käyvän arvon rahastoon rahavirran suojauksiksi määriteltyjen johdannaisten osalta, jotka täyttävät IFRS-
suojauslaskennan soveltamisedellytykset. Suojauslaskennan ulkopuolisten termiinien ja optioiden käyvän arvon
muutokset kirjataan tuloslaskelman johdannaisten käyvän arvon muutokset – erään. Suojausrahastoon kirjattu käyvän
arvon muutos siirretään tulosvaikutteisiksi sillä kaudella, kun suojattu tapahtuma vaikuttaa voittoon tai tappioon.
Korkopisteet otetaan mukaan suojausinstrumentissa sekä suojaussuhteessa. Seuraavat tekijät voivat aiheuttaa
tehottomuutta: erot suojausinstrumentin ja suojauskohteen nimellismäärän ajoituksessa, merkittävät muutokset
suojaussuhteen liittyvien sopimuspuolten luottoriskissä sekä muutokset suojauskohteen kokonaismäärässä, jotka voivat
aiheuttaa ylisuojausta, esimerkiksi jos perusteena oleva kassavirtaennuste ei ole riittävästi tarkka. Koska konsernissa ei
suojata 100 % kassavirtoja, ylisuojauksen riski on vähäinen. Realisoituneiden JPY-määräisten myyntien suojien voitto tai
tappio kirjataan liikevaihtoon, ja realisoituneiden USD-määräisten kulujen suojien voitto tai tappio kohdistetaan kuluihin
suhteessa realisoituneisiin kuluihin. Muiden valuuttamääräisten rahavirtojen voitto tai tappio kirjataan muihin kuluihin.
Suojaussuhteen suojausaste määritellään sekä suojausinstrumentin että suojattavan kohteen suhteellisen määrän
mukaan. Suojautuessaan valuuttariskiltä Finnair yleensä soveltaa 1:1 suojausastetta suojauskohteille. Termiinien
ja optioiden puolelta, suojauskohteen ja suojausinstrumentin välillä on taloudellinen suhde, koska odotetaan, että
suojausinstrumentin ja suojauskohteen arvon muutokset ovat vastakkaisia yhteisen alla olevan tai suojatun riskin vuoksi.
Suojauslaskennan piiriin kuulumattomien korkojohdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelman
rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Finnair-konsernin valuuttamääräisiä tase-eriä suojaavien termiinien käyvän arvon
muutokset sekä realisoidut voitot ja tappiot kirjataan rahoituskuluihin. Myytävänä olevien omaisuuserien suojien
käyvän arvon muutokset kirjataan Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eriin.
Suojauksen kustannus
Konsernissa optiosopimuksen perusarvo ja aika-arvo erotetaan, ja vain option perusarvo määritetään
suojausinstrumentiksi. Aika-arvo käsitellään suojauksen kustannuksena. Alkuperäisenä kirjaamisajankohtana
optioiden preemiot kirjataan omaan pääomaan sisältyvään suojauskustannuksen rahastoon. Aika-arvon käyvän
arvon muutokset kirjataan muun laajan tuloksen suojauskustannuksen rahastoon. Preemiot siirretään tuloslaskelmaan
samanaikaisesti suojattavan kohteen realisoitumisen kanssa. Tilinpäätöshetkellä Finnairilla oli vain suojattuihin
transaktioihin liittyviä preemioita suojauskustannusrahastossa.
COVID-19-pandemian vaikutukset suojauslaskentaan ja johdannaisiin
COVID-19 pandemia vaikutti voimakkaasti vuosien 2020 ja 2021 lentomatkustamiseen ja sen kysyntään. Kysynnän
lasku erityisesti vuonna 2020 vaikutti Finnairin suojausoperaatioihin valuutta-, ja lentopetroliriskin osalta. Kysynnän
katoaminen tarkoitti suojauksien osalta merkittävää muutosta ennustettuihin myynteihin ja kuluihin eri valuutoissa
ja lentopetrolin kulutukseen, joka puolestaan johti suojaussuhteiden lopettamiseen suuressa osassa valuutta- ja
lentopetrolinsuojauksia vuoden 2020 aikana. Viimeiset lopetut suojaussuhteen erääntyivät vuoden 2021 viimeisen
neljänneksen aikana ja niiden realisoitu kulu tai tuotto näytetään tuloslaskelmalla rahoitustuotoissa ja -kuluissa.
Epävarmuudesta johtuen Finnair on aloittanut uusien suojien teon niin valuutan kuin lentopetrolin osalta vuoden
2021 viimeisen neljänneksen aikana uudistetun riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Riskienhallintapolitiikka uudistettiin
uudelleen joulukuussa 2022, josta löytyy lisätietoa liitetiedosta 3.5 rahoitusriskien hallinta.
Ukrainan sodan vaikutukset suojaustoimintaan
Finnairin toimintaympäristö on vaikeutunut merkittävästi vuoden 2021 tilinpäätöksen julkaisun jälkeen, johtuen
pääosin geopoliittisen tilanteen eskaloitumisesta Itä-Euroopassa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sodan vastaisia
pakotteita seuranneet vastapakotteet johtivat Venäjän ilmatilan sulkuun, mikä on vaikuttanut merkittävästi Finnairin
Aasiaan suuntautuvien lentojen reitityksiin ja kustannuksiin. Lisäksi lentopolttoaineen markkinahinta nousi kuluvan
vuoden aikana poikkeuksellisen korkealle tasolle. Samaan aikaan COVID-19-pandemia vaikuttaa edelleen Finnairin
liiketoimintaan, erityisesti Aasiaan suuntautuvilla markkinoilla, mikä lisää omalta osaltaan lentoliiketoiminnan lähi- ja
pitkän aikavälin toimintaympäristön kehitykseen liittyvää epävarmuutta. Ukrainan sota ei suoranaisesti vaikuttanut
Finnairin suojaustoimintaan. Strategian uudistamisen jälkeen myös riskienhallintapolitiikka uudistettiin joulukuussa
2022, josta löytyy lisätietoa liitetiedosta 3.5 rahoitusriskien hallinta.
Keskeiset tilinpäätösarviot ja epävarmuustekijät
Finnair soveltaa IFRS 9-suojauslaskennan periaatteita tulevien kassavirtojen suojauksessa. Näitä periaatteita
sovelletaan esimerkiksi polttoaineiden hinta- ja valuuttariskin sekä erittäin todennäköisten valuuttamääräisten
myyntien ja ostojen valuuttariskin suojauksessa. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa vain, jos ennustetut kassavirrat
voidaan määritellä erittäin todennäköisesti toteutuviksi. Ennustettujen kassavirtojen toteutuminen perustuu suurelta
osin tehtyihin ennusteisiin ja johdon parhaaseen arvioihin ja olettamiin tilinpäätöshetkellä. Arviot ja olettamat
pohjautuvat aikaisempaan kokemukseen ja johdon parhaaseen näkemykseen tulevaisuuden tapahtumista ja
muista olettamuksista, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen perusteltuja. Arvioita ja olettamia
arvioidaan jatkuvasti ja jos niissä tapahtuu muutoksia, johdon täytyy myös arvioida ovatko ennustetut kassavirrat
enää todennäköisesti toteutuvia. Esimerkiksi jos ennustettu palautuminen ei toteudu tämänhetkisten ennusteiden
mukaisesti, riskinä on että Finnair joutuu lopettamaan suojaussuhteita, koska suojauslaskennan ehdot eivät täyty IFRS-
9 standardin mukaisesti. Tällöin suojaustulos kirjattaisiin tuloslaskelmalle käyvän arvon rahaston sijaan.
= Laadintaperiaatteet
= Keskeiset tilinpäätösarviot
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 84
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
2022 2021
Milj. euroa
Nimellis-
arvo
Positiiviset
käyvät
arvot
Negatiiviset
käyvät
arvot
Käypä
netto-
arvo
Nimellis-
arvo
Positiiviset
käyvät
arvot
Negatiiviset
käyvät
arvot
Käypä
netto-
arvo
Valuuttajohdannaiset
Polttoaineen valuuttasuojaus
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, termiinit 284,7 0,1 -7,4 -7,3 57,4 0,8 -0,1 0,7
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, ostetut optiot 4,5 0,0 0,0
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, myydyt optiot 4,3 0,0 0,0
Lentokonehankintojen käyvän
arvon suojaus 183,7 -11,6 -11,6 162,9 8,8 8,8
Leasemaksujen suojaus
Suojauslaskennassa olevat
erät yhteensä 468,4 0,1 -19,0 -18,9 229,2 9,6 -0,1 9,5
Taseen suojaus, termiinit 337,7 0,4 -0,7 -0,3 270,1 0,1 -0,1 0,0
Suojauslaskennan
ulkopuoliset erät yhteensä 337,7 0,4 -0,7 -0,3 270,1 0,1 -0,1 0,0
Valuuttajohdannaiset
yhteensä 806,1 0,5 -19,8 -19,3 499,3 9,7 -0,2 9,5
Hyödykejohdannaiset
Lentopetrolitermiinit, tonnia 209 000 3,4 -6,0 -2,5 68 000 4,1 -0,2 3,9
Ostetut lentopetrolioptiot,
tonnia 149 000 4,9 -0,2 4,8
Myydyt lentopetrolioptiot,
tonnia 149 000 0,2 -7,9 -7,8
Suojauslaskennassa olevat
erät yhteensä 8,6 -14,1 -5,6 4,1 -0,2 3,9
Ostetut lentopetrolioptiot,
tonnia 149 000 0,9 0,9
Suojauslaskennan
ulkopuoliset erät yhteensä 0,9 0,9
Hyödykejohdannaiset
yhteensä 9,5 -14,1 -4,6 4,1 -0,2 3,9
Valuutan- ja
koronvaihtosopimukset 253,1 13,5 -2,8 10,7 280,3 12,3 12,3
Suojauslaskennan
ulkopuoliset erät yhteensä 253,1 13,5 -2,8 10,7 280,3 12,3 12,3
Korkojohdannaiset yhteensä 253,1 13,5 -2,8 10,7 280,3 12,3 12,3
Johdannaiset yhteensä 23,5 -36,7 -13,2 26,1 -0,4 25,7
* Suojausinstrumenttien positiivinen (negatiivinen) käypä arvo 31.12.2022 esitetään taseessa lyhytaikaisissa varoissa
johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset - erässä (lyhytaikaisissa veloissa Johdannaissopimuksiin perustuvat velat - erässä).
COVID-19 pandemiasta johtuvan epävarmuus näkyy vertailukauden luvuissa. Finnair on kuitenkin vuoden 2022 aikana
palannut normaaleihin suojausoperaatiohin.
Suojauskohteet suojaussuhteissa
Suojaus kohteiden
kirjanpitoarvo
Suojauskohteiden
kirjanpitoarvoon
sisältyvät
kertyneet käyvän
arvon oikaisut
Suojaus-
kohde
sisältävä
taseen erä
Tehottomuuden
testauksessa
käytetty
suojauskohteen
käyvän arvon
muutos, edelliset
12 kuukautta
Tehottomuuden
testauksessa
käytetty suojaus-
instrumentin
käyvän arvon
muutos, edelliset
12 kuukautta31.12.2022 Varat Velat Varat Velat
Rahavirtasuojaukset
Polttoaineen hintariski
- Ennustetut
polttoaineostot -191,3 21,7
Valuuttariski
- Ennustetut
myynnit ja ostot -59,3 2,5
Käyvän arvon
suojaukset
Valuuttariski
- Lentokoneiden
hankinnat 11,6 11,6
Pitkäai-
kaiset varat
-17,0 7,9
Johdannaisvastapuolien luottoluokittelu
Milj. euroa 2022 2021
Parempi kuin A 0,7 9,1
A -11,9 16,6
BBB -2,0
Yhteensä -13,2 25,7
Tulosvaikutteisesti realisoituneet johdannaiset
Milj. euroa 2022 2021
Polttoaineen suojaus Polttoainekulut 21,3 7,6
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus Polttoainekulut 8,4 -4,2
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus Lentokaluston huoltokulut 0,4 -0,2
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus Liikennöimismaksut 0,5 -1,0
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus Liikevaihto 0,3 2,4
Kulut suojauslaskennassa olevista eristä yhteensä 31,0 4,5
Polttoaineen suojaus, lopetetut suojaussuhteet Rahoituskulut -26,5
Taseen suojaus Rahoituskulut 16,6 15,5
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus, lopetetut
suojaussuhteet Rahoituskulut 3,4
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset Rahoituskulut 5,5 2,3
Kulut suojauslaskennan ulkopuolisista eristä yhteensä 18,9 -5,3
Kulut suojauslaskennan ulkopuolisista eristä
yhteensä -5,3
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 85
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
3.9 Omaa pääomaa koskevat tiedot
Oma pääoma
Osakepääomaan on kirjattu osakkeiden nimellisarvo ennen 22.3.2007 rekisteröityä yhtiöjärjestyksen muutosta. Muihin
sidotun oman pääoman rahastoihin on kirjattu emissiovoitot ja omien osakkeiden myyntivoitot ennen osakeyhtiölain
muutosta vuonna 2006.
Sijoitetut vapaan pääoman rahastoon on kirjattu osakeannista 2007 saadut varat transaktiokuluilla ja veroilla
vähennettynä, sekä osakeperusteiset maksut IFRS 2:n mukaisesti.
Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon on kirjattu merkintäoikeusannista 2020 saadut varat transaktiokuluilla ja
veroilla vähenettynä.
Käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät sisältävät rahavirran suojauksena käytettävien
johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset, sekä etuuspohjaisen eläkejärjestelyiden vakuutusmatemaattiset
voitot ja tappiot, suojauksen kustannukset ja muuntoerot.
Lunastettujen omien osakkeiden hankintameno ja transaktiomenot verojen jälkeen on vähennetty omasta
pääomasta, kunnes ne mitätöidään ja lasketaan uudelleen liikkeelle. Omien osakkeiden myynnistä tai
liikkeeseenlaskusta saatu vastike sisällytetään omaan pääomaan.
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei vähennetä jakokelpoisista veroista ennen yhtiökokouksen
päätöstä.
Omaan pääomaan kirjataan oman pääoman ehtoinen laina, joka on vakuudeton ja muita velkasitoumuksia
heikommassa etuoikeusasemassa. Lainan velkakirjan haltijalla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, eikä se
laimenna yhtiön osakkeenomistajien omistusta. Finnair ei ole velvollinen lunastamaan uutta hybridilainaa tiettynä
ajankohtana eivätkä hybridilainan haltijat voi vaatia Finnairia lunastamaan uutta hybridilainaa. Korkokulut kirjataan
maksuperusteisesti edellisten tilikausien tulokseen verovaikutuksella oikaistuna. Osakekohtaisen tuloksen laskennassa
oman pääoman ehtoisen lainan korkokulut sisällytetään tilikauden tulokseen.
Makrotaloudelliset tekijät ohjaavat edelleen keskeisesti lentoliikenteen kysyntää, sillä lentomatkustuksen ja
makrotaloudellisten tekijöiden, kuten bruttokansantuotteen, kehityksen välillä on historiallisesti ollut vahva
yhteys. Tämän seurauksena lentoliikenneala on erittäin altis maailmantalouden sykleille, ja se reagoi nopeasti
ulkoisiin häiriöihin, kausiluonteiseen vaihteluun ja taloussuhdanteisiin, kuten globaaliksi laajentunut COVID-19-
pandemia ja sota Ukrainassa ovat osoittaneet.
Osakkeiden lukumäärä 2022 2021
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden alussa 1 405 980 132 1 407 230 605
Omien osakkeiden osto -1 800 000
Osakepalkkiojärjestelmästä 2018–2020 myönnetyt osakkeet 36 903
Osakepalkkiojärjestelmästä 2019–2021 myönnetyt osakkeet 119 737
Flyshare henkilöstön osakesäästöohjelmasta myönnetyt osakkeet 902 093 512 624
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa 1 407 001 962 1 407 980 132
Emoyhtiön hallussa olevat osakkeet 399 303 1 421 133
Osakkeiden lukumäärä yhteensä tilikauden lopussa 1 407 401 265 1 407 401 265
Finnair Oyj:n kokonaan maksettu ja kaupparekisteriin rekisteröity osakepääoma oli vuosien 2021 ja 2022
lopussa 75 442 904,30 euroa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Vuoden 2022 aikana yhtiö myönsi 902 093 osaketta
FlyShare-osakesäästöohjelman osallistujille sekä 119 737 osaketta yhtiön 2019–2021 osakepalkkiojärjestelmän
osallistujille.
Konsernin käyvän arvon rahasto ja muut laajan tuloksen erät
Milj. euroa 2022
Siirretty
tulos-
vaikut-
teisiksi
Realisoitu-
mattomat
voitot ja
tappiot
muun laajan
tuloksen
kautta
Rahoitus-
kuluihin
siirretyt
puretut
suojat
Lasken-
taperi-
aatteen
muutokset 2021
Laajan tulos-
laskelman erä,
johon luokit
-
telun muutok-
sesta johtuva
oikaisu
sisältyy
Polttoaineen
hintasuojaus -5,9 -21,3 11,6 3,9
Polttoaine-
kulut
Polttoaineen
valuuttasuojaus
Polttoaine-
kulut
Leasemaksujen
suojaus
Lentokaluston
leasemaksut
Liiketoiminnan
kassavirtojen suojaus -7,3 -9,7 1,6 0,7
Liikevaihto ja
kulu-erät*
Tulevien
leasemaksujen
korkosuojaus -3,6 0,7 -4,3
Lentokaluston
leasemaksut
Etuuspohjaisten
eläkejärjestelyjen
vakuutusmatemaat-
tiset voitot ja tappiot 70,4 49,9 20,5
Muuntoerot
Suojauskustannusten
rahasto 3,3 3,3 0,0
Verovaikutus -14,1 -9,9 -4,2
Yhteensä 42,8 -30,3 56,5 0,0 0,0 16,6
*Ennustettujen valuutamääräisten myyntien ja kulujen suojaukset (termiinit ja optiot) määritellään samankaltaisten
suojauskohteiden ryhmän suojaksisi. Realisoituneet voitot tai tappiot siirretään tulosvaikutteisiksi liikevaihtoon ja kulu-eriin
suhteessa realisoituneisiin kuluihin. Tulosvaikutteisiksi liikevaihtoon ja kulu-eriin siirretyt määrät esitellään ”Tulosvaikutteisesti
realisoituneet johdannaiset”- taulukossa liitetiedossa 3.8.
Käyvän arvon rahastoon kirjattujen arvostusten erääntymisajat
Milj. euroa 2023 2024 2025 2026 2027 Myöhemmin Yhteensä
Polttoaineen hintasuojaus -5,5 -0,4 -5,9
Liiketoiminnan kassavirtojen suojaus -7,3 -7,3
Tulevien leasemaksujen
korkosuojaus -0,7 -0,7 -0,7 -0,7 -0,7 -3,6
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen
vakuutusmatemaattiset voitot ja
tappiot 70,4 70,4
Suojauskustannusten rahasto 3,3 3,3
Verovaikutus -14,7 0,2 0,1 0,1 0,1 -14,1
Yhteensä 45,5 -0,9 -0,6 -0,6 -0,6 0,0 42,8
= Laadintaperiaatteet
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 86
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Oman pääoman ehtoinen hybridilaina
Omaan pääomaan (omistajille kuuluvan pääoman jälkeen) sisältyy vuoden 2020 kolmannella neljänneksellä
nostettua hybridilainaa 200 miljoonaa euroa. Lainan korko on kiinteä 10,25 prosenttia vuodessa ensimmäiset
kolme vuotta ja sen jälkeen kiinteä 15,25 prosenttia vuodessa. Finnairilla on oikeus viivästyttää hybridilainan
koronmaksu, mikäli se ei maksa osinkoa tai muuta hyvitystä osakepääomalle. Lainalla ei ole eräpäivää,
mutta yhtiöllä on oikeus lunastaa se kolmen vuoden kuluttua liikkeellelaskusta, ja sen jälkeen jokaisena
koronmaksupäivänä. Omaan pääomaan kirjatun hybridilainan pääoma on 198 miljoonaa euroa kulujen
jälkeen. Hybridilainat ovat vakuudettomia ja muita velkasitoumuksia heikommassa etuoikeusasemassa.
Hybridilainan velkakirjan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia.
Pääomalaina
Finnair on vuoden 2022 toisen ja kolmannen kvartaalin aikan nostanut 400 miljoonan euron pääomalainan.
Pääomalainalla ei ole erikseen määriteltyä eräpäivää vaan se voidaan maksaa takaisin osakeyhtiölain
sääntöjen ja pääomalainaehtojen mukaisesti. Pääomalainan ehtojen ja osakeyhtiölain mukaisesti Finnair
voi maksaa lainasta kertyneitä korkoja ja muita maksuja ehtojen ja osakeyhtiölain sääntöjen täyttyessä.
Pääomalainalle kertyneet korot ovat kuluksi kirjaamattomia korkoja. Omaan pääomaan kirjattu pääomalainan
pääoma on 400 miljoonaa euroa.
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden
tulos kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Tilikauden tuloksesta
oikaistaan tilikaudelle kohdistuvat oman pääoman ehtoisen lainan korot maksuhetkestä riippumatta, uuden
lainan liikkeeseenlaskuun liittyvät transaktiokulut ja lainan takaisinmaksun yhteydessä maksettava preemio
verovaikutukset huomioon otettuna. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa
osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten
osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Finnair ei ole myöntanyt optio-oikeuksia.
Milj. euroa 2022 2021
Tilikauden tulos, milj. euroa -476,2 -464,3
Oman pääoman ehtoisen hybridilainan korot, milj. euroa -20,5 -20,5
Verovaikutus 4,1 4,1
Oikaistu tilikauden tulos -492,6 -480,7
Keskimääräinen painotettu ulkona olevien osakkeiden määrä, milj. kpl
osakemäärä, milj. kpl 1 406,8 1 406,1
Laimentaton osakekohtainen tulos, euroa -0,35 -0,34
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa -0,35 -0,34
Omien osakkeiden vaikutus, euroa 0,00 0,00
Osinko
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa ei makseta vuodelta 2022. Yhtiökokous päätti 7.4.2022
hallituksen esityksen mukaisesti, että vuodelta 2021 vahvistetun taseen perusteella ei jaeta osinkoa.
Finnair Oyj:n jakokelpoiset varat
Milj. euroa 2022
Käyvän arvon rahasto -9,9
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 772,9
Edellisten tilikausien voitto -698,7
Saatu kustannustuki -6,0
Tilikauden voitto/tappio -350,2
Voitonjakokelpoiset varat yhteensä -291,9
4 Konsolidointi
Konsolidointi-otsikon alle on koottu yleinen laadintaperusta sekä konsernin yhdistelyyn liittyvät periaatteet
ja niihin liittyvät liitetiedot. Konsolidointikokonaisuuteen sisältyy konsernirakenteen ja siihen liittyvän
laskentaympäristön kokonaiskuvan hahmottamista helpottavat liitetiedot. Liitteissä annetaan tietoa omistusten
luokittelusta ja yhdistelyperiaatteista samoin kuin olemassa olevista, hankituista ja myydyistä tytäryhtiöistä,
osakkuusyhtiöistä ja yhteisyrityksistä.
4.1 Yleiset konsolidointiperiaatteet
Yhdistely konsernitilinpäätökseen
Konsernitilinpäätökseen yhdistely ja yhdistelyssä käytetty menetelmä sekä omistuksen luokittelu taseessa
riippuvat siitä, onko konsernilla yhtiössä määräysvalta, yhteinen määräysvalta, huomattava vaikutusvalta
vai muu omistussuhde. Kun konsernilla on yhtiössä määräysvalta, yhdistellään tämä tytäryrityksenä
konsernitilinpäätökseen liitetiedossa 4.2 Tytäryhtiöt kerrottujen periaatteiden mukaisesti. Kun konsernilla
on yhtiössä yhteinen määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa, yhdistellään
yhtiö pääomaosuusmenetelmää käyttäen konsernitilinpäätökseen. Tähän liittyvästä laadintaperiaatteesta
on kerrottu tarkemmin liitetiedossa 4.4 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Mikäli konsernilla ei ole
omistamassaan yhtiössä määräys- tai huomattavaa vaikutusvaltaa, käsitellään omistusta myytävissä olevana
rahoitusvarana liitetiedossa 3.2 Rahoitusvarat kerrottujen periaatteiden mukaisesti.
4.2 Tytäryhtiöt
Tytäryhtiöiden yhdistelyperiaatteet
Finnair Oyj:n konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Finnair Oyj ja kaikki sen tytäryhtiöt. Tytäryhtiöitä ovat ne
yhtiöt, joissa Finnairilla on määräysvalta. Finnair katsoo sillä olevan määräysvalta, kun se on oikeutettu sijoituskohteen
muuttuvaan tuottoon ja pystyy määräysvallallaan vaikuttamaan sen määrään. Pääsääntöisesti määräysvaltasuhde
syntyy, kun Finnairilla on yli puolet yhtiön äänivallasta tai kun sillä muutoin on valta määrätä yhtiön liiketoiminnasta ja
talouden periaatteista. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä lukien, jona konserni on
saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmällä, jonka mukaisesti hankitun yhtiön
varat ja velat arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon. Se määrä, jolla hankintahinta ylittää hankitun, käypään
arvoon arvostetun nettovarallisuuden, kirjataan liikearvoksi.
Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot eliminoidaan
konsernitilinpäätöksessä. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu
arvonalentumisesta. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernissa käytössä olevia
laskentaperiaatteita.
Määräysvallattomien omistajien osuus ja liiketoimet määräysvallattomien omistajien kanssa
Määräysvallattomien omistajien osuus on esitetty taseessa osana omaa pääomaa erillään emoyhtiön omistajille
kuuluvasta osuudesta. Jokaisen hankinnan määräysvallattomien omistajien osuus voidaan kirjata joko käypään
arvoon tai suhteellisena osuutena hankitun kohteen nettovarallisuudesta. Hankinnan jälkeen määräysvallattomien
omistajien osuus on hankinnassa määritetty osuus lisättynä kyseisille omistajille kuuluvalla osuudella oman pääoman
muutoksista.
= Osion sisältö
= Laadintaperiaatteet
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 87
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
= Laadintaperiaatteet
Tytäryritykset
Yrityksen nimi
Konsernin
omistus % Yrityksen nimi
Konsernin
omistus %
Finnair Cargo Oy, Suomi 100,0 Amadeus Finland Oy, Suomi 95,0
Finnair Aircraft Finance Oy, Suomi 100,0
Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab,
Suomi 100,0
Finnair Technical Services Oy, Suomi 100,0 Aurinko Oü, Viro 100,0
Finnair Engine Services Oy, Suomi 100,0 Matkayhtymä Oy, Suomi 100,0
Finnair Kitchen Oy, Suomi 100,0 FTS Financial Services Oy, Suomi 100,0
Kiinteistö Oy Lentokonehuolto, Suomi 100,0 Finnair Business Services Oü, Viro 100,0
Northport Oy, Suomi 100,0
Balticport Oü purettiin 18.5.2022.
4.3 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot
Finnairilla ei ollut yrityshankintoja tai -myyntejä tilikaudella 2022. Edellisellä tilikaudella 2021 konsernin emoyritys
Finnair Oyj myi omistamansa 49,5 %:n osuuden Suomen Ilmailuopisto Oy:stä Porin kaupungille ja Suomen
Valtiolle.
4.4 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä
Osakkuusyhtiöt ovat yrityksiä, joissa konsernilla on yleensä 20–50 prosenttia äänimäärästä tai joissa konsernilla
on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta joissa sillä ei ole määräysvaltaa. Yritykset, joissa konsernilla on
yhteinen määräysvalta toisen osapuolen kanssa ja merkittävät päätökset vaativat molempien osapuolien
hyväksynnän, käsitellään luonteensa mukaisesti yhteisyrityksinä. Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä on
yhdistetty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernilla ei ole yhteisiksi toiminnoiksi luokiteltuja
yhteisjärjestelyjä, joissa konsernilla olisi oikeuksia osuuksiin yhteisyritysten omaisuudesta tai veloista ja jotka sen tulisi
yhdistellä taseeseensa.
Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksestä sisältää sen hankinnassa syntyneen liikearvon. Konsernin osuus
hankintahetken jälkeisistä tuloksista on kirjattu tuloslaskelmaan. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen
tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon, ellei konserni ole sitoutunut
osakkuus- tai yhteisyrityksen velvoitteiden täyttämiseen.
Konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyritysten välisistä liiketoimista merkitään konsernitilinpäätökseen vain konsernin
ulkopuolisille omistajille kuuluva osuus. Jokaisen raportointikauden lopussa tarkistetaan, onko objektiivista näyttöä
siitä, että osakkuusyritykseen tehdyn sijoituksen arvo on alentunut. Jos tällaista näyttöä on, arvonalentumistappio
määritetään osakkuusyrityksestä kerrytettävissä olevan rahamäärän ja sen kirjanpitoarvon välisenä erotuksena ja se
merkitään tuloslaskelman erään osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista.
Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tilinpäätökset on muutettu vastaamaan konsernissa käytössä olevia
laskentaperiaatteita. Jos osakkuus- tai yhteisyrityksestä ei ole ollut käytössä vahvistettua tilinpäätöstä, on yhdistelyssä
käytetty alustavia tilinpäätöslukuja tai viimeisintä saatua tietoa.
Konsernin osuus osakkuusyritysten ja yhteisyritysten tuloksesta, omaisuuseristä ja veloista on esitetty
seuraavassa taulukossa.
Milj. euroa 2022 2021
Tilikauden alussa 0,0 2,5
Vähennykset -2,4
Tilikauden lopussa 0,0 0,0
Tilikaudella 2022 ei ollut muutoksia. Finnair myi tilikaudella 2021 omistamansa 49,5 %:n osuuden Suomen
Ilmailuopisto Oy:stä. Osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa tehdyistä liiketoimista on kerrottu lisäksi liitetiedossa 4.5
Lähipiiritapahtumat.
Tiedot konsernin osakkuus- ja yhteisyrityksistä 31.12.2022
Milj. euroa Kotipaikka Varat Velat Liikevaihto
Voitto/
tappio
Omistus-
osuus %
Nordic Regional Airlines AB Ruotsi 133,9 134,2 77,1 0,5 40,00
Tiedot konsernin osakkuus- ja yhteisyrityksistä 31.12.2021
Milj. euroa Kotipaikka Varat Velat Liikevaihto
Voitto/
tappio
Omistus-
osuus %
Nordic Regional Airlines AB Ruotsi 98,0 97,3 70,3 2,1 40,00
Konsernin osakkuus- ja yhteisyritysten tulos tilikaudelta 2022 oli 0,5 (2,1) miljoonaa euroa, josta Finnairin osuus on
0,0 (0,0) miljoonaa euroa.
Nordic Regional Airlines AB
Nordic Regional Airlines AB (Norra) operoi pääsääntöisesti Finnairin ostoliikennettä. Omistajilla (Finnair 40 %
ja Danish Air Transport 60 %) on yhteinen määräysvalta Norraan. Finnairin taseessa Norra on luokiteltu
yhteisyritykseksi.
.
4.5 Lähipiiritapahtumat
Finnair-konsernin lähipiiriin kuuluvat sen tytäryhtiöt, johto (hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä), heidän
läheiset perheenjäsenensä ja heidän tai heidän läheisten perheenjäsentensä määräysvallassa olevat yhtiöt,
osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset, Finnairin eläkesäätiö sekä Finnair-konsernin sairauskassa. Tytäryhtiöt on
esitelty liitteessä 4.2 ja osakkuus- ja yhteisyritykset liitteessä 4.4. Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset
liiketoimet lähipiirin kanssa, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöksessä.
Finnairissa määräysvaltaa käyttävä Suomen valtio omistaa 55,9 % (55,9 %) Finnairin osakkeista. Kaikki
liiketoimet Finnairin sekä muiden suomalaisten valtionyhtiöiden ja muun lähipiirin välillä tapahtuvat
markkinaehtoisesti ja ne vastaavat ehdoiltaan riippumattomien osapuolien kanssa tehtäviä liiketoimia.
= Laadintaperiaatteet
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 88
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
5 Muut liitetiedot
Muihin liitetietoihin on koottu kaikki liitetiedot, jotka eivät liity erityisesti mihinkään aikaisemmissa liitteissä
käsiteltyihin asiakokonaisuuksiin.
5.1 Tuloverot
Tilikauden tulokseen sisältyvä tulovero koostuu konsernin kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta,
aikaisempien tilikausien tuloverosta ja laskennallisesta verosta. Verot merkitään tuloslaskelmaan, paitsi milloin ne
liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin.
Laskennalliset verot kirjataan kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä vahvistettua
tulevien vuosien verokantaa käyttäen. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen määrään asti kuin on
todennäköistä, että niitä voidaan käyttää tulevia verotettavia tuloja vastaan. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät
aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä ja poistoista, käyttöoikeusomaisuudesta, vuokrasopimusveloista
sekä verotappioista. Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan veroa vain, mikäli niistä
tiedetään aiheutuvan veroseuraamuksia.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan (netotetaan), kun ne liittyvät saman veronsaajan
perimiin veroihin ja ne voidaan laillisesti toimeenpantavissa olevan oikeuden nojalla kuitata keskenään.
Laskennalliset verot
Laskennallisen verosaamisen kirjaaminen perustuu johdon ennusteisiin ja arvioihin siitä, tuleeko yhtiölle
tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa tuloa. Laskennassa käytetyt arviot perustuvat viimeisimpiin johdon
ennusteisiin raportointipäivänä ja oletuksiin, jotka ovat yhdenmukaisia muualla tilinpäätöksessä käytettyjen oletusten
kanssa. Ennusteskenaariot on päivitetty vastaamaan Finnairin syyskuussa julkaisemaa uudistettua strategiaa, joka
tähtää kannattavuuden palauttamiseen ja tavoitteena on pandemiaa edeltävän ajan 5 %:n vertailukelpoinen
liikevoittotaso vuoden 2024 puolivälistä lähtien. Johtuen taloudellisessa toimintaympäristössä vallitsevasta
epävarmasta tilanteesta sekä Ukrainan sodan vaikutusten ennustamisen vaikeudesta, johto on tarkastellut
vaihtoehtoisia ennusteskenaarioita, jotka eroavat toisistaan pääasiassa mahdollisen laskusuhdanteen vaikutuksen
sekä Venäjän ilmatilan arvioidun keston suhteen. Skenaariot esitellään tarkemmin liitetietojen alussa kohdassa
Finnairin hallituksen arvio toiminnan jatkuvuudesta. Tilikaudella 2022 tehtiin laskennallisen verosaamisen alaskirjaus
vuosien 2020-2021 verotuksellisista tappioista ja laskennallinen verosaaminen vuoden 2022 tappiosta jätettiin
kirjaamatta. Finnair olettaa pystyvänsä käyttämään taseessa jäljellä olevat verotukselliset tappiot ennen 10 vuoden
vanhentumisaikaa kaikissa eri skenaarioissa.
Tuloverot
Milj. euroa 2022 2021
Tilikauden verot
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut
Laskennalliset verot -105,4 117,6
Yhteensä -105,4 117,6
= Osion sisältö
= Laadintaperiaatteet
= Keskeiset tilinpäätösarviot
Lähipiiriyhteisöjen kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:
Milj. euroa 2022 2021
Tavaroiden ja palvelujen myynnit
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset 25,7 18,2
Eläkesäätiö 0,3 0,1
Sairauskassa 0,0 0,2
Työsuhde-etuudet
Eläkesäätiö 11,2 -7,4
Sairauskassa 0,6 0,6
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä 4,1 4,6
Hallitus 0,4 0,4
Tavaroiden ja palvelujen ostot
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset 78,2 73,0
Eläkesäätiö 2,0 2,0
Rahoitustuotot ja -kulut
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset 1,6
Eläkesäätiö 0,6 0,1
Saamiset
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset 6,4 17,0
Eläkesäätiö 119,9 78,9
Velat
Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset 4,3 6,1
Työsuhde-etuudet ja pitkäaikaiset saamiset eläkesäätiöltä liittyvät etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin Finnairin
eläkesäätiössä. Näitä kuvataan tarkemmin liitetiedossa 1.3.8.2. Johdon palkkiot on esitetty liitetiedossa 1.3.8.
Johdolle ei ole myönnetty lainoja eikä johdon kanssa ole tehty muita liiketoimia.
Lisätietoa osakkuus- ja yhteisyriyrityksistä löytyy liitetiedosta 4.4.
Finnairin eläkesäätiö
Finnairin eläkesäätiö on erillinen juridinen yksikkönsä, joka tarjoaa lähinnä etuuspohjaista lisäeläketurvaa
Finnairin henkilöstölle ja hallinnoi säätiön varallisuutta. Säätiö omistaa Finnairin ulkona olevista osakkeista 0,1 %
(0,1 %). Säätiön omistamat kiinteistöt on pääosin vuokrattu Finnairille. Vuonna 2022 ja 2021 Finnair ei maksanut
eläkesäätiölle kannatusmaksuja. Eläkesaaminen tilikauden lopussa oli 119,7 miljoonaa euroa (78,9).
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 89
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tuloverojen täsmäytys Suomen yhteisöverokannan mukaiseen tuloveroon
Milj. euroa 2022 2021
Tulos ennen veroja -370,7 -581,9
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20 % 74,1 116,4
Ulkomaisten tytäryritysten erilaiset verokannat 0,1 0,0
Verovapaat tulot 0,4 1,3
Vähennyskelvottomat kulut -3,9 -0,2
Taseeseen merkitsemättömät verotukselliset tappiot -33,9
Taseeseen merkitsemättömät väliaikaiset erot -25,2
Laskennallisen veron alaskirjaus vuosien 2020-2021 tappioista -117,0
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut 0,0 0,1
Tuloverot yhteensä -105,4 117,6
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Konserni on arvioinut laskennallisten verosaamisten luonnetta ja luokittelua ja todennut niiden täyttävän
IAS 12 -standardin mukaiset netottamisen kriteerit niiltä osin, kuin on kyse verosaamisista ja -veloista samalle
veronsaajalle. Näiden osalta taseen laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu.
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2022 aikana:
Milj. euroa 2021
Kirjattu tulos-
laskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan 2022
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot 216,6 -122,8 93,7
Vuokrasopimukset 42,8 0,0 42,8
Johdannaisten arvostus käypään arvoon 0,9 -0,9 0,0
Muut väliaikaiset erot 16,9 -3,4 4,1 17,6
Yhteensä 277,1 -126,2 3,2 154,1
Netotettu laskennallisista veroveloista -85,2 20,8 -9,1 -73,5
Laskennalliset verosaamiset taseessa 191,9 -105,4 -5,8 80,6
Milj. euroa 2021
Kirjattu tulos-
laskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan 2022
Laskennalliset verovelat
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt -16,1 2,2 -10,0 -24,0
Käyttöomaisuus -68,2 18,6 -49,5
Johdannaisten arvostus käypään arvoon -0,9 0,9 0,0
Yhteensä -85,2 20,8 -9,1 -73,5
Netotettu laskennallisista verosaamisista 85,2 -20,8 9,1 73,5
Laskennalliset verovelat taseessa 0,0 0,0 0,0 0,0
Finnairin verotettava tulos vuonna 2022 oli edelleen vahvasti tappiollinen johtuen Ukrainan sodan ja COVID-19-
pandemian vaikutuksesta sen toimintaan ja kannattavuuteen. Finnair ei ole kirjannut tilikauden 2022 tappiosta
ja väliaikaisista eroista aiheutuvaa laskennallista verosaamista ja tilikausien 2020-2021 verotuksellisista
tappioista tehtiin alaskirjaus johtuen Venäjän ilmatilan sulun aiheuttamasta merkittävästä epävarmuudesta.
Konserni on kirjannut taseeseensa laskennallista verosaamista 80,6 miljoonaa euroa (191,9).
Ennusteskenaariot ja niiden oletetut todennäköisyydet on päivitetty vastaamaan Finnairin syyskuussa
julkaisemaa uudistettua strategiaa. Se tähtää kannattavuuden palauttamiseen ja tavoitteena on
pandemiaa edeltävän ajan 5 %:n vertailukelpoinen liikevoittotaso vuoden 2024 puolivälistä lähtien. Näiden
ennusteskenaarioiden ja niiden oletettujen todennäköisyyksien perusteella yhtiön hallitus arvioi, että toisella
vuosineljänneksellä kirjatun laskennallisen verosaamisen 117 miljoonan euron alaskirjauksen jälkeen jäljellä
oleva 99 miljoonan euron laskennallinen verosaaminen, vastaten noin 497 miljoonan euron verotuksellisia
tappioita tilikausilta 2020 ja 2021, jotka vanhenevat vuosina 2030 ja 2031, voidaan hyödyntää uuden strategian
toteuttamisen jälkeen. Tehty alaskirjaus vastaa noin 585 miljoonan euron verotuksellisia tappioita tilikausilta
2020 ja 2021, jotka vanhenevat vuosina 2030 ja 2031.
Tilikauden 2022 noin 169 miljoonan euron arvioidusta verotuksellisesta tappiosta, joka vanhenee vuonna
2032 ja väliaikaisista eroista 140 miljoonaa euroa, joilla ei ole vanhenemisaikaa, ei ole kirjattu laskennallista
verosaamista. Väliaikaisiin eroihin sisältyy vuokrasopimuksiin liittyvät, pääosin valuuttakurssieroista johtuvat 64
miljoonan euron tappiot, korkovähennysoikeuden rajoittamisen piirissä olevat korkokulut 57 miljoonaa euroa
ja johdannaisten arvostus käypään arvoon 13 miljoonaa euroa. Laskennallinen verosaaminen on kirjattu siihen
määrään asti, kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen
ero voidaan hyödyntää, huomioiden myös Finnairilla käytettävissään olevat verosuunnittelumenetelmät liittyen
kertyneisiin poistoeroihin kirjanpidon ja verotuksen välillä. Hallituksen arviointi tulevaisuudessa syntyvästä
verotettavasta tuloksesta perustuu viimeisimpiin ennusteskenaarioihin, joita kuvataan tarkemmin liitetiedossa
Finnairin hallituksen arvio toiminnan jatkuvuudesta ja liitetiedossa 2.3 Poistot ja arvonalentumiset.
Mikäli ulkomaiset tytäryritykset maksaisivat osinkoina voittovaransa, aiheutuisi tästä 0,3 miljoonan euron (0,3)
verovaikutus.
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2021 aikana:
Milj. euroa 2020
Kirjattu tulos-
laskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan 2021
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut tappiot 141,5 75,1 216,6
Vuokrasopimukset 17,1 25,7 42,8
Johdannaisten arvostus käypään arvoon 6,0 -5,1 0,9
Muut väliaikaiset erot 10,3 2,4 4,1 16,9
Yhteensä 174,8 103,3 -1,0 277,1
Netotettu laskennallisista veroveloista -90,0 14,3 -9,5 -85,2
Laskennalliset verosaamiset taseessa 84,8 117,6 -10,5 191,9
Milj. euroa 2020
Kirjattu tulos-
laskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan 2021
Laskennalliset verovelat
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt -6,2 -1,4 -8,6 -16,1
Käyttöomaisuus -83,9 15,7 -68,2
Johdannaisten arvostus käypään arvoon -0,9 -0,9
Yhteensä -90,0 14,3 -9,5 -85,2
Netotettu laskennallisista verosaamisista 90,0 -14,3 9,5 85,2
Laskennalliset verovelat taseessa 0,0 0,0 0,0 0,0
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 90
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
5.2 Riidat ja oikeudenkäynnit
Finnair raportoi vain olennaisista riidoista ja oikeudenkäynneistä, tai sellaisista joihin se ei varautunut
vakuutuksella. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2022 ei ollut vireillä kyseeseen tulevia riita-asioita.
5.3 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Finnair allekirjoitti sopimukset kahden A320-lentokoneen ja yhden A321-lentokoneen ennenaikaisesta
vuokrasopimusten päättämisestä ja koneiden hankkimisesta Finnairin omistukseen. Transaktiolla arvioidaan
olevan positiivinen vaikutus Finnairin kannattavuuteen lähivuosien aikana. Transaktioista ensimmäinen toteutui
helmikuussa 2023 ja kahden muun koneen suunnitellaan toteutuvan maaliskuun 2023 aikana. Transaktioilla
on noin 50 miljoonan euron negatiivinen kassavirtavaikutus vuoden ensimmäisellä kvartaalilla. Vuokrattujen
koneiden siirtymisellä Finnairin omistukseen ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen tai
taseeseen, johtuen vuokrasopimuksen päättämisen yhteydessä purkautuvista huoltoveloista.
Tilikauden päättymisen jälkeen Finnair sopi jatkavansa yhteistyötään British Airwaysin kanssa ja vuokraavansa
24.3.2023 lähtien neljä A320-lentokonetta miehistöineen British Airwaysin Euroopan-liikenteeseen.
6 Emoyhtiön tilinpäätös
Finnair Oyj:n tuloslaskelma
Milj. euroa Liite 2022 2021
Liikevaihto 6.2 2 241,4 814,5
Liiketoiminnan muut tuotot 6.3 159,6 66,6
Liiketoiminnan tuotot yhteensä 2 401,0 881,1
Materiaalit ja palvelut 6.4 1 423,9 547,0
Henkilöstökulut 6.5 308,6 163,1
Poistot ja arvonalentumiset 6.6 13,1 15,8
Liiketoiminnan muut kulut 6.7 972,6 761,7
Liiketoiminnan kulut yhteensä 2 718,2 1 487,5
Liikevoitto/-tappio -317,2 -606,5
Rahoitustuotot ja -kulut 6.8 -44,0 -24,9
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -361,1 -631,4
Tilinpäätössiirrot 6.9 127,9 245,9
Tuloverot 6.10 -117,0 78,5
Tilikauden voitto/tappio -350,2 -307,0
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 91
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Finnair Oyj:n tase
Milj. euroa Liite 2022 2021
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 6.11 20,8 27,1
Aineelliset hyödykkeet 6.12 84,1 88,7
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä 649,4 653,6
Osuudet omistusyhteysyrityksissä 0,0 0,0
Muut osakkeet ja osuudet 0,4 0,4
Laina- ja muut saamiset 6.14 2,5 1,8
Sijoitukset yhteensä 6.13 652,3 655,8
Laskennalliset verosaamiset 6.15 104,0 220,0
Pysyvät vastaavat yhteensä 861,1 991,7
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset saamiset 6.16 622,7 627,6
Rahoitusarvopaperit 6.17 738,6 531,4
Rahat ja pankkisaamiset 6.18 784,7 734,1
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 2 146,1 1 893,1
VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 007,2 2 884,8
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma 75,4 75,4
Ylikurssirahasto 24,7 24,7
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 772,9 772,4
Vararahasto 147,7 147,7
Käyvän arvon rahasto -9,9 3,7
Edellisten tilikausien voitto (tappio) -698,7 -391,7
Pääomalaina 400,0
Tilikauden voitto (tappio) -350,2 -307,0
Oma pääoma yhteensä 6.19 361,9 325,2
Tilinpäätössiirtojen kertymä 6.20 18,2 19,5
Pakolliset varaukset 6.21 235,8 182,4
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 6.22 1 004,3 914,4
Lyhytaikainen vieras pääoma 6.23 1 387,0 1 443,3
Vieras pääoma yhteensä 2 391,2 2 357,7
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 007,2 2 884,8
Finnair Oyj:n rahoituslaskelma
Milj. euroa 2022 2021
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja -361,1 -631,4
Poistot ja arvonalentumiset 13,1 15,8
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 49,6 19,5
Rahoitustuotot ja -kulut 44,0 30,8
Käyttöpääoman muutos 161,5 183,1
Maksetut korko- ja muut rahoituskulut -76,2 -82,1
Saadut korko- ja muut rahoitustuotot 13,8 17,1
Liiketoiminnan nettorahavirta -155,4 -447,4
Investointien rahavirta
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin -2,1 -6,0
Luovutustulot aineellisista hyödykkeistä 0,0 3,1
Laina- ja muiden saamisten muutos 3,1 12,9
Sijoitukset tytäryrityksiin -13,0
Osakkuus- ja yhteisyritysten myynti 8,3
Saadut osingot 0,0 0,0
Investointien nettorahavirta 1,0 5,2
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden osto -1,1
Lainojen nostot 400,0
Lainojen takaisinmaksut ja muutokset -232,1 296,6
Pääomalainan nosto 400,0
Saadut ja maksetut konserniavustukset 244,3 189,6
Rahoituksen nettorahavirta 412,2 885,1
Rahavirtojen muutos 257,9 443,0
Rahavarojen muutos
Rahavarat tilikauden alussa 1 265,5 822,5
Rahavirtojen muutos 257,9 443,0
Rahavarat tilikauden lopussa 1 523,4 1 265,5
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 92
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Finnair Oyj:n tilinpäätöksen liitetiedot
6.1 Laadintaperiaatteet
Yleistä
Finnair Oyj on Finnair-konsernin emoyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi. Finnair Oyj:n tilinpäätös on
laadittu noudattaen Suomen kirjanpitolainsäädäntöön perustuvia laskentaperiaatteita.
Ulkomaanrahan määräiset erät
Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa
olevat saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Maksetut ja saadut ennakot ovat taseessa
maksupäivän kurssiin. Myyntisaamisten ja ostovelkojen arvostamisesta syntyneet kurssierot on käsitelty
liikevaihdon ja liiketoiminnan muiden kulujen oikaisuerinä. Muiden saamisten ja velkojen arvostamisesta
syntyneet kurssierot on esitetty rahoituksen kurssieroissa.
Johdannaissopimukset
Rahoituspolitiikkansa mukaisesti Finnair käyttää valuutta-, korko-, osake- ja hyödykejohdannaisia
pienentämään valuuttakurssi-, korko- ja hyödykeriskejä, jotka johtuvat konsernin taseen eristä,
valuuttamääräisistä ostosopimuksista, ennakoiduista valuuttamääräisistä ostoista ja myynneistä sekä tulevista
lentopetroliostoista. Tasepositio suojataan konsernitasolla pois lukien Finnair Aircraft Finance, joka suojaa
oman positionsa. Konserniyhtiöiden yhteenlaskettu tasepositio eroaa konsernin raportoidusta tasepositiosta
sisäisten erien määrän verran. Näin ollen tasepositio ja sen suojaukset esitetään konsernin tilinpäätöksessä
liitteessä 3.5. Myös valuuttamääräistä kassavirtapositiota suojataan konsernitasolla, jotta voidaan hyötyä
netotusvaikutuksesta. Se esitetään konsernin tilinpäätöksessä liitteessä 3.5. Johdannaissopimukset arvostetaan
tilinpäätöspäivän kurssiin kirjanpitolain 5:2 a §:n mukaisesti.
Johdannaissopimukset kirjataan tekohetkellä taseeseen niiden alkuperäiseen hankintamenoon (käypä
arvo), jonka jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon jokaisessa tilinpäätöksessä ja osavuosikatsauksessa.
Johdannaisten käyvät arvot perustuvat arvoihin, joilla instrumentti voitaisiin asiaa tuntevien, liiketoimeen
halukkaiden ja toisistaan riippumattomien osapuolten välillä ilman myyntitilanteeseen liittyvää pakkoa joko
ostaa tai myydä.
Kaikkien johdannaisten käyvät arvot lasketaan käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja, korkoja,
volatiliteetteja ja hyödykehintanoteerauksia. Valuuttatermiinien käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen
nykyarvona. Valuuttaoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen Black-Scholes-optiohinnoittelumallia. Koron
- ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Korko-optioiden
käyvät arvot lasketaan käyttäen yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja. Hyödyketermiinien
käyvät arvot lasketaan tulevien kassavirtojen nykyarvona. Hyödykeoptioiden käyvät arvot lasketaan käyttäen
yleisesti hyväksyttyjä optioiden arvonmääritysmalleja.
Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa
johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Suojauslaskennan piirissä olevien
johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan yhdenmukaisesti alla olevan kohde-etuuden kanssa.
Johdannaissopimukset määritellään syntymishetkellään tulevien kassavirtojen suojauksiksi, sitovien
ostosopimusten suojauksiksi (rahavirtasuojaus tai käyvän arvon suojaus) tai johdannaisiksi, jotka eivät täytä
suojauslaskennan ehtoja tai joihin ei sovelleta suojauslaskentaa (taloudellinen suojaus). Yhtiöllä ei ole käytössä
ulkomaisen yksikön nettoinvestointien suojauksia eikä kytkettyjä johdannaisia.
Finnair dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen
taloudellisen suhteen ja suojausasteen, sekä konsernin riskinhallintatavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen
strategian. Yhtiö dokumentoi ja arvioi suojausta aloittaessaan ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä
suojaussuhteiden tehokkuutta tarkastelemalla suojaavan instrumentin historiallista ja tulevaa kykyä kumota
suojattavan erän käyvän arvon tai rahavirtojen muutokset. Suojaussuhteessa olevien johdannaisten arvot
esitetään taseen lyhytaikaisissa varoissa ja -veloissa.
Finnair soveltaa IFRS-suojauslaskennan periaatteita tulevien kassavirtojen suojauksessa (rahavirtasuojaus).
Tätä periaatetta sovelletaan valuuttamääräisten myyntien ja ostojen valuuttariskiin, polttoaineiden hintariskiin
sekä sähkön hintariskiin.
Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos
kirjataan suoraan muun laajan tuloksen käyvän arvon rahastoon niiltä osin kun suojauslaskennan soveltamisen
edellytykset ovat täyttyneet. Käyvän arvon rahastoon kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan
sillä kaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu instrumentti
erääntyy tai myydään, tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto
tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Jos ennakoidun suojatun
liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan kuitenkin
välittömästi tuloslaskelmaan.
Rahoitusvarat ja -velat
Finnairin rahoitusvarat jaotellaan seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon tai käypään
arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat. Luokittelu tapahtuu liiketoimintamallin tavoitteen sekä sijoitusten
sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen
ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon nimellisarvoon.
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat ja 12 kuukauden sisällä erääntyvät rahoitusvarat
ja -velat esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa. Rahoitusvaroina olevat velkakirjasijoitukset
kuten yritystodistukset ja talletukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, mutta vain silloin kun
liiketoimintamallin tavoitteena on pitää nämä sijoitukset ja kerätä kaikki sopimukseen perustuvat rahavirrat
ja kun instrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät myyntisaamisia, siirtosaamisia ja
lentokonevuokrien takuutalletuksia. Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten luonteesta johtuen
niiden kirjanpitoarvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen
tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt
merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle.
Yhtiön luottotappiovarauksen arvioiminen perustuu myyntisaamisten koko voimassaoloajalta odotettavissa
oleviin luottotappioihin IFRS 9-standardin mukaisesti. Finnair on päättänyt soveltaa myyntisaamisten
luottoriskin kirjaamiseen yksinkertaistettua varausmatriisia, koska myyntisaamisiin ei sisälly merkittävää
rahoituskomponenttia. Odotettuihin luottotappioihin perustuva malli on ennakoiva, ja odotettu tappio-
osuus perustuu historiallisten tappioiden määriin. Koko voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot
lasketaan kertomalla maksattomien myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappio-
osuudella jokaisessa ikääntymisluokassa. Odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset kirjataan
tulosvaikutteisesti. Arvonalentumismallilla ei ole vaikutusta muihin rahoitusvaroihin, kuten velkakirjasijoituksiin
ja rahamarkkinarahastoihin, sillä ne arvostetaan IFRS 9:n mukaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti,
jolloin odotetut luottotappiot on jo otettu huomioon. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen
rahoitusinstrumenttien osalta Finnair suorittaa seurantaa aktiivisesti ja kirjaa kriteerien toteutuessa
arvonalentumisen tulosvaikutteisesti.
Pysyvät vastaavat ja poistot
Rakennukset 10–50 vuodessa hankintahetkestä 10 %:n jäännösarvoon.
Muut aineelliset hyödykkeet 3–15 vuodessa.
Tutkimus- ja kehitysmenot
Tietokoneohjelmiin liittyviä merkittäviä kehittämishankkeita lukuun ottamatta tutkimus- ja kehittämismenot
kirjataan pääsääntöisesti kuluksi. Lentokoneiden, järjestelmien ja liikennöinnin teknologian tutkimus- sekä
kehittämistyö suoritetaan pääosin valmistajien toimesta.
Leasing
Lentokaluston leasingmaksut ovat merkittäviä. Vuosittaiset leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.
Sopimusten mukaiset tulevina vuosina erääntyvät lentokaluston leasingmaksut on esitetty taseen ulkopuolisina
erinä liitetiedoissa.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 93
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätössiirrot
Tilinpäätöksissä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus, poistoero, esitetään taseen
erässä tilinpäätössiirtojen kertymä ja sen muutos tuloslaskelmassa erässä tilinpäätössiirrot. Tilinpäätössiirrot
sisältävät myös annetut ja saadut konserniavustukset.
Tuloverot
Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella lasketut verot,
aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutos.
Eläkejärjestelyt
Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty pääosin Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa
ja lisäeläketurva Finnairin eläkesäätiössä ja osittain kotimaisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkesäätiö on
lisäeläketurvan osalta suljettu vuonna 1992 lukuun ottamatta liikennelentäjiä. Finnairin eläkesäätiön eläkevastuu
on katettu lisäeläketurvan osalta täysin. Eläkevastuita koskevia tietoja on esitetty liitetiedoissa.
Pakolliset varaukset
Taseen pakollisissa varauksissa ja tuloslaskelman kuluissa esitetään vastaisuudessa toteutuvia
sopimusperusteisia tai muuten sitovia velvoitteita, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa ja joiden rahallinen
arvo voidaan kohtuullisesti arvioida.
Yhtiöllä on velvollisuus luovuttaa vuokratut lentokoneet ja moottorit tietyssä huoltotasossa. Näiden
huoltovelvoitteiden täyttämiseksi yhtiö on kirjannut varauksia perustuen huoltojakson lennettyihin tunteihin.
6.2 Liikevaihto liiketoiminta-alueittain
Milj. euroa 2022 2021
Liikevaihto toimialoittain
2 241,4 814,5
Matkustajatuotot 1 786,0 440,1
Lisäpalvelut 103,0 39,7
Rahti 352,4 334,8
Liikevaihdon jakautuma markkina-alueittain lentoreittien perusteella, %
liikevaihdosta
Suomi 6 % 8 %
Eurooppa 46 % 37 %
Muut 48 % 55 %
Yhteensä 100 % 100 %
6.3 Liiketoiminnan muut tuotot
Milj. euroa 2022 2021
Lentokoneiden vuokratuotot 105,4 20,6
Muut vuokratuotot 22,0 20,0
Muut tuotot 32,1 25,9
Yhteensä 159,6 66,6
6.4 Materiaalit ja palvelut
Milj. euroa 2022 2021
Aineet ja tarvikkeet
Maaselvitys- ja cateringkulut 220,8 117,3
Polttoainekulut 836,0 211,4
Lentokaluston huoltokulut 266,3 179,8
Tietohallintokulut 14,2 10,8
Muut erät 86,7 27,7
Yhteensä 1 423,9 547,0
6.5 Henkilöstökulut
Milj. euroa 2022 2021
Palkat ja palkkiot 236,3 139,8
Eläkekulut 45,9 22,7
Muut henkilösivukulut 26,4 0,5
Yhteensä 308,6 163,1
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja ja hänen sijaisensa 1,2 1,3
Hallitus 0,4 0,4
Henkilöstö keskimäärin 3 979 4 248
6.6 Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset
Milj. euroa 2022 2021
Muista pitkävaikutteisista menoista 8,5 11,5
Rakennuksista 1,2 1,0
Muusta kalustosta 3,3 3,3
Yhteensä 13,1 15,8
6.7 Liiketoiminnan muut kulut
Milj. euroa 2022 2021
Lentokaluston leasemaksut 407,9 418,1
Lentokapasiteetin muut vuokrat 102,4 71,4
Toimitila- ja muut vuokrat 34,1 27,8
Liikennöimismaksut 206,5 120,4
Myynti- ja markkinointikulut 95,6 33,7
Muut kulut 126,2 90,4
Yhteensä 972,6 761,7
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 94
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilintarkastuspalkkiot
Milj. euroa 2022 2021
Tilintarkastusyhteisö KPMG KPMG
Tilintarkastuspalkkiot 0,3 0,1
Veroneuvonta 0,0
Muut palkkiot 0,2 0,1
Yhteensä 0,5 0,2
6.8 Rahoitustuotot ja -kulut
Milj. euroa 2022 2021
Osinkotuotot
Muilta 0,0 0,0
Yhteensä 0,0 0,0
Korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä 8,9 5,5
Muilta
Nettotuotot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä varoista 3,7 -0,4
Muut korkotuotot 2,7 0,0
Yhteensä 15,3 5,0
Myyntivoitot osakkeista 5,9
Korkokulut
Muille -54,8 -46,0
Yhteensä -54,8 -46,0
Muut rahoitustulut
Rahoitustuotot puretuista suojista 11,6
Yhteensä 11,6
Muut rahoituskulut
Rahoituskulut puretuista suojista -5,2
Osakkeiden uudelleenarvostus 4,1
Muut rahoituskulut -28,1 -19,1
Yhteensä -23,9 -24,3
Kurssierot 19,5 22,9
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -44,0 -24,9
6.9 Tilinpäätössiirrot
Milj. euroa 2022 2021
Poistoeron muutos 1,2 1,5
Saadut konserniavustukset 126,6 244,3
Yhteensä 127,9 245,9
6.10 Tuloverot
Milj. euroa 2022 2021
Tilikauden verot 70,8
Laskennallisten verojen muutos -117,0 7,6
Yhteensä -117,0 78,5
6.11 Aineettomat hyödykkeet
Milj. euroa 2022 2021
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1. 84,9 85,4
Lisäykset 2,2 4,6
Vähennykset -7,9 -3,9
Siirrot erien välillä -1,2
Hankintameno 31.12. 79,1 84,9
Kertyneet poistot 1.1. -57,7 -50,1
Vähennykset 7,8 3,6
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset -8,4 -11,3
Kertyneet poistot 31.12. -58,4 -57,7
Kirjanpitoarvo 31.12. 20,8 27,1
Aineettomat hyödykkeet 31.12. 20,8 27,1
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 95
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
6.12 Aineelliset hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet 2022
Milj. euroa Maa-alueet Rakennukset
Muu
kalusto Ennakot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022 0,7 54,2 59,9 0,8 115,6
Lisäykset 0,3 0,3 0,7
Vähennykset -0,1 -0,8 -0,9
Hankintameno 31.12.2022 0,7 54,2 60,2 0,3 115,4
Kertyneet poistot 1.1.2022 -6,7 -20,2 -26,9
Vähennykset 0,1 0,1
Tilikauden poistot ja
arvonalentumiset -1,2 -3,3 -4,6
Kertyneet poistot 31.12.2022 -7,9 -23,5 -31,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 0,7 46,3 36,7 0,3 84,1
Koneiden ja laitteiden osuus pysyvien
vastaavien kirjanpitoarvosta
31.12.2022 41,4 %
Aineelliset hyödykkeet 2021
Milj. euroa Maa-alueet Rakennukset
Muu
kalusto Ennakot Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 0,7 54,3 54,5 7,2 116,7
Lisäykset 7,9 0,2 8,1
Siirrot erien välillä 0,9 0,9
Vähennykset 0,0 -1,1 -2,4 -6,6 -10,2
Hankintameno 31.12.2021 0,7 54,2 59,9 0,8 115,6
Kertyneet poistot 1.1.2021 -6,3 -17,0 -23,2
Vähennykset 0,6 0,0 0,6
Tilikauden poistot ja
arvonalentumiset -1,0 -3,3 -4,3
Kertyneet poistot 31.12.2021 -6,7 -20,2 -26,9
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 0,7 47,5 39,7 0,8 88,7
Koneiden ja laitteiden osuus pysyvien
vastaavien kirjanpitoarvosta
31.12.2021 42,3 %
6.13 Sijoitukset
Milj. euroa 2022 2021
Konserniyritykset
Hankintameno 1.1. 653,6 640,6
Lisäykset 13,0
Osakkeiden uudelleenarvostus -4,1
Kirjanpitoarvo 31.12 649,4 653,6
Osakkuus- ja yhteisyritykset
Hankintameno 1.1. 0,0 2,5
Vähennykset -2,4
Kirjanpitoarvo 31.12. 0,0 0,0
Osuudet muissa yrityksissä
Hankintameno 1.1. 0,4 0,4
Lisäykset 0,0
Kirjanpitoarvo 31.12 0,4 0,4
Osakkuus- ja yhteisyritykset
Emoyhtiön
omistus-%
Nordic Regional Airlines AB, Ruotsi 40,00
Konserniyritykset
Emoyhtiön
omistus-%
Emoyhtiön
omistus-%
Finnair Cargo Oy, Suomi 100,00 Kiinteistö Oy Lentokonehuolto, Suomi 100,00
Finnair Aircraft Finance Oy, Suomi 100,00 Amadeus Finland Oy, Suomi 95,00
Northport Oy, Suomi 100,00
Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab,
Suomi 100,00
Finnair Technical Services Oy, Suomi 100,00 FTS Financial Services Oy, Suomi 100,00
Finnair Engine Services Oy, Suomi 100,00 Finnair Business Services OÜ, Viro 100,00
Finnair Kitchen Oy, Suomi 100,00
Yhtiön Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab, Suomi osakkeille tehtiin uudelleenarvostus 30.6.2022 ja alaskirjaus oli
4 149 082,36 euroa.
6.14 Pitkäaikaiset laina- ja muut saamiset
Milj. euroa 2022 2021
Konserniyrityksiltä
Muilta yrityksiltä 2,5 1,8
Yhteensä 2,5 1,8
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 96
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
6.15 Laskennalliset verosaamiset
Milj. euroa 2022 2021
Laskennalliset verosaamiset 1.1. 220,0 147,4
Tilikauden tuloksesta 70,8
Jaksotuseroista 7,6
Johdannaisten arvostuksesta käypään arvoon 0,9 -5,9
Edellisillä kausilla kirjattujen verojen oikaisut -117,0
Laskennalliset verosaamiset 31.12. 104,0 220,0
6.16 Lyhytaikaiset saamiset
Milj. euroa 2022 2021
Lyhytaikaiset saamiset konserniyrityksiltä
Myyntisaamiset 18,4 11,3
Konserniavustus 126,6 244,3
Siirtosaamiset 2,8 1,6
Muut saamiset 245,6 229,0
Yhteensä 393,4 486,2
Lyhytaikaiset saamiset osakkuus- ja yhteisyrityksiltä
Myyntisaamiset 0,0 0,0
Siirtosaamiset 6,5 6,7
Yhteensä 6,5 6,8
Lyhytaikaiset saamiset muilta
Myyntisaamiset 85,8 65,6
Siirtosaamiset 62,9 60,6
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset 9,6 4,9
Muut saamiset 64,6 3,6
Yhteensä 222,9 134,7
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 622,7 627,6
Siirtosaamiset
2022 2021
Konserniavustukset 126,6 244,3
Myynnin jaksotukset 41,4 40,3
Työsuhde-etuuksiin liityvät saatavat ja ennakkomaksut 0,9 1,6
Muut ennakomaksut 29,9 27,0
Yhteensä 198,8 313,2
6.17 Rahoitusarvopaperit
Milj. euroa 2022 2021
Lyhytaikaiset sijoitukset käypään arvoon 738,6 531,4
6.18 Rahat ja pankkisaamiset
Milj. euroa 2022 2021
Konsernin pankkitileillä olevat varat ja alle kolmen kuukauden talletukset 784,7 734,1
6.19 Oma pääoma
Milj. euroa
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Vara-
rahasto
Käyvän
arvon
rahasto
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Kerty-
neet
voitto-
varat
Pää-
oma-
laina
Oma
pääoma
yhteensä
Kirjanpitoarvo
1.1.2022 75,4 24,7 147,7 3,7 772,4 -698,7 77,4
Suojausinstrument-
tien käyvän arvon
muutos -13,6 -13,6
Osakeperusteiset
maksut 0,6 0,6
Pääomalainan
nosto 400,0 400,0
Tilikauden tulos -350,2 -350,2
Oma pääoma
31.12.2022 75,4 24,7 147,7 -9,9 772,9 -1 048,9 400,0 361,9
Milj. euroa
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Vara-
rahasto
Käyvän
arvon
rahasto
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Kerty-
neet
voitto-
varat
Pää-
oma-
laina
Oma
pääoma
yhteensä
Kirjanpitoarvo
1.1.2021 75,4 24,7 147,7 -19,8 772,0 -390,5 609,5
Suojausinstrument-
tien käyvän arvon
muutos 23,5 23,5
Osakeperusteiset
maksut 0,4 0,4
Omien osakkeiden
osto -1,1 -1,1
Tilikauden tulos -307,0 -307,0
Oma pääoma
31.12.2021 75,4 24,7 147,7 3,7 772,4 -698,7 325,2
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 97
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Jakokelpoiset varat
Milj. euroa 2022 2021
Käyvän arvon rahasto -9,9
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 772,9 772,4
Edellisten tilikausien voitto -698,7 -391,7
Saatu kustannustuki -6,0
Tilikauden voitto/tappio -350,2 -307,0
Yhteensä -291,9 73,7
Finnair Oyj nosti 400 miljoonan euron suuruisen pääomalainan vuoden 2022 aikana. Yhtiö sai tilikauden aikana
tukea kattamattomiin kiinteisiin kustannuksiin yhteensä 6 miljoonaa euroa Suomen Valtiokonttorilta. Osakkeisiin
ja osinkoon liittyvät tiedot ovat konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.9.
6.20 Tilinpäätössiirtojen kertymä
Milj. euroa 2022 2021
Kertynyt poistoero 1.1. 19,5 21,0
Poistoeron muutos -1,2 -1,5
Kertynyt poistoero 31.12. 18,2 19,5
Tilinpäätössiirrot yhteensä 18,2 19,5
6.21 Pakolliset varaukset
Milj. euroa 2022 2021
Varaukset 1.1. 182,4 155,9
Uudet varaukset 67,0 34,5
Varausten purku -22,5 -19,7
Kurssierot 8,8 11,7
Varaukset 31.12 235,8 182,4
Joista pitkäaikaista 164,3 170,3
Joista lyhytaikaista 71,5 12,1
Yhteensä 235,8 182,4
Lentokaluston pitkäaikaisen huoltovarauksen odotetaan purkautuvan vuoteen 2033 mennessä.
6.22 Pitkäaikainen vieras pääoma
Milj. euroa 2022 2021
Lainat rahoituslaitoksilta 400,0 300,0
Joukkovelkakirjalainat 400,0 400,0
Hybridilaina 200,0 200,0
Muut velat 4,3 14,4
Yhteensä 1 004,3 914,4
Korollisten velkojen erääntymisajat
1–5 vuotta 800,0 700,0
Myöhemmin 200,0 200,0
Yhteensä 1 000,0 900,0
6.23 Lyhytaikainen vieras pääoma
Milj. euroa 2022 2021
Lyhytaikaiset velat konserniyrityksille
Ostovelat 51,1 22,0
Siirtovelat 13,8 16,0
Konsernipankkitilivelat 371,7 504,9
Yhteensä 436,6 542,9
Lyhytaikaiset velat osakkuus- ja yhteisyrityksille
Ostovelat 0,1 0,1
Siirtovelat 1,0 1,5
Yhteensä 1,1 1,5
Lyhytaikaiset velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta 200,0 398,9
Ostovelat 79,7 45,7
Siirtovelat 661,5 448,4
Muut velat 8,2 5,9
Yhteensä 949,3 898,9
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 1 387,0 1 443,3
Siirtovelat
Ennakkoon saadut lentolipputulot 356,2 202,6
Lentopolttoaineet ja liikennöimismaksut 50,9 49,8
Lomapalkkavelka 56,0 38,6
Muut työsuhde-etuuksista aiheutuvat velat 34,2 18,8
Kanta-asiakasohjelma Finnair Plus 51,5 55,2
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat 21,5 0,3
Jaksotetut muut ostolaskut 78,0 68,6
Muut erät 27,9 32,0
Yhteensä 676,2 465,9
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 98
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
6.24 Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
Milj. euroa 2022 2021
Takaukset ja vastuusitoumukset
Konserniyritysten puolesta 52,5 51,0
Yhteensä 52,5 51,0
Lentokoneiden vuokrasopimuksista maksettavat määrät
Seuraavan vuoden aikana 379,9 364,8
1–5 vuoden kuluessa 1 117,7 1 173,0
Myöhemmin 517,7 648,0
Yhteensä 2 015,3 2 185,9
Emoyhtiö on vuokrannut lentokaluston 100 %:sesti omistamaltaan tytäryhtiöltä.
Muista vuokrasopimuksista maksettavat määrät
Seuraavan vuoden aikana 26,3 29,0
1–5 vuoden kuluessa 65,0 70,6
Myöhemmin 158,7 159,6
Yhteensä 250,0 259,1
Eläkevastuut
Eläkesäätiön kokonaisvastuu 321,3 333,3
Lisäetuusosuutta katettu -321,3 -333,3
Yhteensä
Pääomalaina
Pääomalainalle kertyneet korot 9,1
Pääomalainalle kertyneet muut kulut 6,9
Yhteensä 16,0
Finnair Finnair on 22.6.2022 nostanut 290 miljoonaa euroa hybridilainaa, joka on konvertoitu pääomalainaksi
30.6.2022 valtioneuvoston päätöksellä. Jäljellä oleva 110 miljoonan euron osuus pääomalainasta on nostettu
2.9.2022. Näin ollen koko 400 miljoonan euron pääomalaina on nostettu kokonaisuudessaan. Nostettu
pääomalaina on kirjattu konsernin emoyhtiön omaan pääomaan omana eränään.
Pääomalainan ehtojen ja osakeyhtiölain mukaisesti Finnair voi maksaa lainasta kertyneitä korkoja ja
muita maksuja. Ehtojen täyttyessä Finnair maksaa pääomalainasta viitekorkoa lisättynä lainan marginaalilla,
joka on määritelty pääomalainan ehdoissa. Nostohetkellä pääomalainan marginaali oli 3,5 % ja viitekorko
0 % ehtojen mukaisesti. Pääomalainan ehtoihin sisältyy marginaalitaulukko, jonka mukaisesti marginaali
nousee vuosittain. Pääomalainasta voidaan maksaa lisäksi käyttömaksua, jonka suuruus on sidottu nostetun
pääomalainan määrään pääomalainan ehtojen mukaisesti. Nostohetkellä käyttömaksun vuosittainen kulu oli 2
%. Käyttömaksun lisäksi pääomalainasta voidaan maksaa luotonvarauspalkkiota nostamattomalle osuudelle,
joka on 20 prosenttia kulloinkin voimassa olevasta lainan marginaalista.
Pääomalainalla ei ole erikseen määriteltyä eräpäivää vaan se voidaan maksaa takaisin osakeyhtiölain
sääntöjen ja pääomalainaehtojen mukaisesti. Pääomalainan ehtojen ja osakeyhtiölain mukaisesti Finnair
voi maksaa lainasta kertyneitä korkoja ja muita maksuja ehtojen ja osakeyhtiölain sääntöjen täyttyessä.
Pääomalainalle kertyneet korot ovat kuluksi kirjaamattomia korkoja.
Finnair on 2.9.2022 nostanut 400 miljoonan pääomalainasta jäljellä olevan 110 miljoonan euron osuuden. Näin
ollen koko 400 miljoonan euron pääomalaina on kokonaisuudessaan nostettu.
6.25 Johdannaissopimukset
2022 2021
Milj. euroa
Nimellis-
arvo
Positiiviset
käyvät
arvot
Negatiiviset
käyvät
arvot
Käypä
netto-
arvo
Nimellis-
arvo
Positiiviset
käyvät
arvot
Negatiiviset
käyvät
arvot
Käypä
netto-
arvo
Valuuttajohdannaiset
Polttoaineen valuuttasuojaus
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, termiinit 284,7 0,1 -7,4 -7,3 57,4 0,8 -0,1 0,7
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, ostetut optiot 4,5 0,0 0,0
Liiketoiminnan kassavirtojen
suojaus, myydyt optiot 4,3 0,0 0,0
Suojauslaskennassa olevat
erät yhteensä 284,7 0,1 -7,4 -7,3 66,3 0,8 -0,1 0,7
Valuuttajohdannaiset
yhteensä 284,7 0,1 -7,4 -7,3 66,3 0,8 -0,1 0,7
Hyödykejohdannaiset
Lentopetrolitermiinit, tonnia 209 000 3,4 -6,0 -2,5 68 000 4,1 -0,2 3,9
Ostetut lentopetrolioptiot,
tonnia 149 000 4,9 -0,2 4,8
Myydyt lentopetrolioptiot,
tonnia 149 000 0,2 -7,9 -7,8
Suojauslaskennassa olevat
erät yhteensä 8,6 -14,1 -5,6 4,1 -0,2 3,9
Lentopetrolitermiinit, tonnia
Ostetut lentopetrolioptiot,
tonnia 149 000 0,9 0,9
Myydyt lentopetrolioptiot,
tonnia
Sähköjohdannaiset, MWh
Suojauslaskennan
ulkopuoliset erät yhteensä 0,9 0,9
Hyödykejohdannaiset
yhteensä 9,5 -14,1 -4,6 3,9 4,1 -0,2
Johdannaiset yhteensä* 9,6 -21,5 -12,0 4,9 -0,3 4,6
* Suojausinstrumenttien positiivinen (negatiivinen) käypä arvo 31.12.2022 esitetään taseessa lyhytaikaisissa varoissa
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset -erässä (lyhytaikaisissa veloissa Johdannaissopimuksiin perustuvat velat -erässä).
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 99
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
6.26 Käypään arvoon arvostettavat varat ja velat
Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista
Käyvät arvot raportointikauden lopussa
Milj. euroa 2022 Taso 1 Taso 2
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat
Kaupankäyntiarvopaperit 738,6 690,8 47,8
Johdannaiset
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset
- joista käyvän arvon suojauslaskennassa
Valuuttajohdannaiset 0,1 0,1
- joista rahavirran suojauslaskennassa 0,1 0,1
Hyödykejohdannaiset 9,5 9,5
- joista rahavirran suojauslaskennassa 8,6 8,6
Yhteensä 748,2 690,8 57,4
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvelat
Johdannaiset
Valuuttajohdannaiset 7,4 7,4
- joista rahavirran suojauslaskennassa 7,4 7,4
Hyödykejohdannaiset 14,1 14,1
- joista rahavirran suojauslaskennassa 14,1 14,1
Yhteensä 21,5 21,5
6.27 Lentotoiminnan polttoaineiden hintariski
Nimellismäärän ajoitus ja suojattu hinta
Erääntymisaika
31.12.2022
Suojattu hinta
$/tonni
Nimellismäärä
(tonnit)
Vuoden
aikana 1–2 vuotta
Jet Fuel CIF Cargoes NWE-indeksin
mukaan laskettu polttoainekulutus 1 042,9 358 000 338 000 20 000
Valuuttariski
Erääntymisaika
Nimellismäärän ajoitus
Milj. euroa
31.12.2022
Suojaus instrumenttien
painotettu keski kurssi
suhteessa euroon
Nimellismäärä
(brutto) Vuoden aikana
USD 1,05 258,5 258,5
JPY 141,1 26,2 26,2
Valuutan- ja koronvaihtosopimukset on otettu mukaan nimellismäärän laskelmaan.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 100
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen esitys osingonjaosta
Finnair Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2022 olivat -291 913 121,87 euroa, josta tilikauden 2022 tulos on
-350 246 231,89 euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiökokouksen vahvistaman taseen 31.12.2022 perusteella osinkoa ei
jaeta ja tilikauden tulos jätetään omaan pääomaan.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus
Helsingissä 14. päivänä helmikuuta 2023
Finnair Oyj:n hallitus
Jouko Karvinen Tiina Alahuhta-Kasko Montie Brewer
Jukka Erlund Hannele Jakosuo-Jansson Henrik Kjellberg
Simon Large Maija Strandberg
Topi Manner
Finnair Oyj:n toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 14. päivänä helmikuuta 2023
KPMG Oy Ab
Tilintarkastusyhteisö
Kirsi Jantunen
KHT
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 101
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Tilintarkastuskertomus
Hallituksen esitys
voitonjaosta
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilintarkastuskertomus
Finnair Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Finnair Oyj:n (y-tunnus 0108023-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2022.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman
muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen
laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
— konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS)
mukaisesti,
— tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme
ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia,
emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja.
Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.3.3.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty
perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden
määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen
kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai
yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin.
Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme
olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa
lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c
alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen
kannalta keskeisiin seikkoihin.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on
sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Tilintarkastuksen kannalta
keskeiset seikat
Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin
tilintarkastuksessa
Rahoitusasema ja rahoitusjärjestelyt
(Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetiedot 3.3, 3.5 ja 3.9)
Pitkittyneen COVID-19 pandemian ja Ukrainan sodan
seurauksena konsernin tilikauden tappio oli 476 milj.
euroa ja konsernin oma pääoma 411 milj. euroa.
Rahavarat olivat 1 376 milj. euroa ja korolliset velat 2 629
milj. euroa.
Finnair uudisti strategiansa ja jatkoi toimintansa
sopeuttamista sekä merkittävien rahoitusjärjestelyiden
toteuttamista tilikaudella.
Kuten tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa
todetaan, taloudellisessa toimintaympäristössä
vallitsevasta epävarmasta tilanteesta ja sen keston
ennustamisen vaikeudesta johtuen emoyhtiön hallitus
on tarkastellut kolmea vaihtoehtoista skenaariota.
Yhtiön hallituksen arvion mukaan Finnair kykenee
täyttämään velvoitteensa vähintään 12 kuukauden
ajan tilinpäätöksen julkistamisesta kaikissa kolmessa
skenaariossa.
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n rahoitus- ja IFRS
asiantuntijoita arvioidessamme rahoitussopimusten
ehtoja, luokittelua ja kirjauskäytäntöjä suhteessa
konsernin laadintaperiaatteisiin ja sovellettavaan
tilinpäätösnormistoon.
Muodostimme käsityksen ennusteiden
laatimisprosessista. Analysoimme muun muassa eri
skenaarioiden kassavirtaennusteita, niiden taustalla
olevien tietojen luotettavuutta ja johdon suunnitelmien
toteuttamiskelpoisuutta.
Haastoimme johdon kassavirtaennusteissa käyttämien
keskeisten oletusten asianmukaisuutta arvioimalla
ja testaamalla johdon laatimien herkkyyslaskelmien
osoittamaa liikkumavaraa sopeutetun liiketoiminnan
toteuttamiselle.
Lisäksi arvioimme rahoitusjärjestelyistä ja
rahoitusasemasta annettujen tietojen asianmukaisuutta
tilinpäätöksessä.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 102
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilintarkastuksen kannalta
keskeiset seikat
Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin
tilintarkastuksessa
Laivaston arvostus
(Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 2)
Laivastoon sisältyvien omistettujen lentokoneiden ja
käyttöoikeuskoneiden tasearvo oli 1 828 milj. euroa
muodostaen 44 % konsernitaseesta. Lentokoneiden
poistot tilikaudelta olivat 277 milj. euroa. Finnair myi neljä
omistamaansa A-321 lentokonetta. Lisäksi Venäjän
ilmatilan sulun vaikutusten vuoksi neljästä omistetusta
A330-lentokoneesta kirjattiin 33 miljoonan euron
arvonalennus.
Lentokoneiden komponenttien oletetun käyttöiän ja
jäännösarvon, lentokoneiden arvonalentumisen ja
ostositoumuksiin mahdollisesti sisältyvien tappiollisten
sopimusten olemassaolon arviointi edellyttää
huomattavaa johdon harkintaa.
Laivaston arvostus on tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka tasearvojen merkittävyydestä ja
tulevaisuuden kassavirtojen ennustamiseen liittyvästä
johdon harkinnasta sekä pandemian lisäämästä
epävarmuudesta johtuen.
Arvioimme omistettujen ja vuokrattujen lentokoneiden
taloudellista vaikutusaikaa, komponentteja ja
jäännösarvoja koskevien oletusten kohtuullisuutta
ja vertasimme näitä oletuksia lentokoneiden
kirjanpitoarvoihin ja niihin liittyviin poistoihin
tuloslaskelmassa.
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n
arvonmääritysasiantuntijoita, jotka ovat arvioineet
laskelmissa käytetyn mallin asianmukaisuutta ja
testanneet laskelmien teknistä oikeellisuutta. Olemme
haastaneet käytettyjä oletuksia, arvioineet niiden
kohtuullisuutta ja verranneet oletuksia toimialan ulkoisiin
markkinatietoihin, emoyhtiön hallituksen hyväksymiin
skenaarioihin ja omiin näkemyksiimme.
Tarkastelimme myös Venäjän ilmatilan sulkeutumisesta
seuranneiden epävarmuuksien vaikutuksia johdon
oletuksiin kassavirtalaskelmissa ja laadimme omat
herkkyysanalyysit keskeisimmille oletuksille.
Arvioimme laivaston arvostuksesta esitettyjen
liitetietojen asianmukaisuutta.
Verotuksellisiin tappioihin liittyvien laskennallisten verosaamisten arvostus
(Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 5.1)
Pitkittyneen COVID-19 pandemian ja Ukrainan
sodan seurauksena konsernin verotukselliset tappiot
ovat yhteensä 1,3 miljardia euroa vuosilta 2020-
2022. Venäjän ilmatilan sulusta aiheutuneesta
merkittävästä epävarmuudesta johtuen tilikauden 2022
verotuksellisista tappioista ei ole kirjattu laskennallista
verosaamista. Lisäksi vahvistettuihin tappioihin liittyvää
edellisillä tilikausilla kirjattua laskennallista verosaamista
on vähennetty 117 miljoonaa euroa, minkä jälkeen
taseeseen sisältyvän laskennallisen verosaamisen
määrä tappioista on 99 milj. euroa.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään
asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää
tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.
Laskennallisen verosaamisen arvostus perustuu ennen
niiden vanhentumista kertyviin johdon arvioimiin
verotettaviin tuloihin.
Verotettavista tuloista laadittuihin ennusteisiin liittyvästä
johdon harkinnasta ja tasearvojen merkittävyydestä
johtuen laskennallisten verosaamisten arvostus on
tilintarkastuksessa keskeinen seikka.
Olemme arvioineet tulevaisuudessa käytettävien
verotuksellisten tappioiden tunnistamisessa sovelletun
menetelmän asianmukaisuutta. Verotuksellisista
tappioista kirjattavien laskennallisten verosaamisten
arvon määrittämiseksi olemme arvioineet yhtiön
ennustamisprosessia ja verranneet ennusteita edellisten
vuosien toteumiin.
Arvioimme ennusteissa käytettyjen keskeisten oletusten
asianmukaisuutta ja vertasimme niitä pitkäaikaisten
omaisuuserien arvonalentumistestauksessa käytettyihin
oletuksiin.
Olemme haastaneet tulevaisuudessa kertyvien
verotettavien tulojen todennäköisyyttä, ajoittumista ja
määrää ottaen huomioon Finnairin uuden strategian
ja Venäjän ilmatilan sulun kestoon liittyvän merkittävän
epävarmuuden.
Lisäksi olemme arvioineet laskennallisia verosaamisia
koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.
Tilintarkastuksen kannalta
keskeiset seikat
Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin
tilintarkastuksessa
Ennakkoon saadut matkustajatuotot
(Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 1.2.4)
Matkustajatuottoihin liittyvän velan tasearvo oli 452 milj.
euroa. Lentolipuista saadut ennakkomaksut esitetään
konsernitaseessa velkana, kunnes lento on lennetty ja
myynti kirjataan liikevaihdoksi. Käyttämättä jääneiden
lentolippujen tuloutus perustuu asiakaskäyttäytymisen
mukaiseen odotusarvoon lopullisesti käyttämättä
jäävistä lipuista. Kanta-asiakasohjelmaan kertyneet
pisteet arvostetaan käypään arvoon ja kirjataan
liikevaihdon vähennykseksi ja velaksi pisteitä
kerryttävän tapahtuman tuloutushetkellä tai pisteiden
vanhentuessa.
Suuri määrä tapahtumia kulkee useiden
tietokonejärjestelmien kautta myyntipäivästä
liikevaihdon tuloutushetkeen asti. Kirjausprosessin
monimutkaisuus lisää virheriskiä liikevaihdon määrän ja
tuloutushetken määrittämisessä.
Matkustajatuottojen tuloutus on tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka konsernitilinpäätöksen
tarkastuksessa.
Muodostimme käsityksen matkustajatuottojen
kirjaamisprosessista. Käytimme data-analyysityökaluja
tulovirtojen ja tuloutukseen liittyvien riskien
tunnistamiseen kohdistaaksemme tarkastuksemme
keskeisimpiin riskeihin. Lisäksi käytimme data-
analyysejä testatessamme ennakkoon saatuja
lentolipputuloja.
Arvioimme matkustajatuottojen jaksotukseen liittyviä
kontrolleja ja testasimme niiden tehokkuutta.
Testasimme käyttämättä jäävien lentolippujen
tuloutuksessa käytetyn odotusarvoisen laskelman
matemaattista oikeellisuutta ja laskelman syöttötietoja.
Arvioimme myös kanta-asiakasohjelman tuloutuksessa
käytettävien oletusten kohtuullisuutta.
Olemme tarkastaneet otannalla liikevaihdoksi
kirjattuja matkustajatuottoja ja velkana taseessa olevia
käyttämättömiä lentolippuja.
Lentokaluston huoltovaraus
(Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetieto 1.3.6)
Konsernin lentokonelaivasto koostuu omistetuista ja
vuokratuista lentokoneista. Konserni on velvollinen
palauttamaan vuokratut lentokoneet ja niiden
moottorit vuokrasopimuksessa määritellyn huoltotason
mukaisessa kunnossa. Näiden huoltovelvoitteiden
täyttämiseksi on kirjattu runkojen raskashuoltoihin,
moottoreiden performanssihuoltoihin, moottoreiden
käyntiaikarajoitteisiin osiin ja muihin materiaalisiin
huoltoihin liittyviä varauksia 247 milj. euroa.
Lentokaluston huoltovarauksen arvostus edellyttää
johdon harkintaa erityisesti huoltotapahtumien
ajoittumisen ja tulevaisuudessa toteutuvien
huoltokustannusten arvioinnin suhteen. Tulevat
huoltokustannukset ja niiden ajoitus ovat riippuvaisia
muun muassa lentosuunnitelmien toteutumisesta,
huoltokustannusten markkinahintakehityksestä ja
lentokoneen kunnosta huoltohetkellä.
Varauksen laskentamallin monimutkaisuudesta ja sen
sisältämästä johdon harkinnasta johtuen lentokaluston
huoltovaraus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen
seikka.
Muodostimme käsityksen vuokrasopimusten ehtojen
analysointiin, rekisteröintiin ja huoltovarauksen
laskentamallin muuttujien arviointiin liittyvästä
prosessista.
Arvioimme käytetyn mallin asianmukaisuutta ja
haastoimme johtoa käytettyjen keskeisten oletusten
kuten huoltojen ennakoidun ajankohdan ja arvioitujen
huoltokustannusten osalta.
Testasimme käyttöoikeuslaivaston vuokrasopimuksia
otannalla arvioidaksemme palautusvelvoitteiden
täyttymistä vuokrasopimuksen päättyessä.
Tarkastimme laskelmien syöttötietoja, matemaattista
tarkkuutta ja laskimme huoltovarauksen uudelleen
analysointityökalujen avulla.
Lisäksi arvioimme varauksen asianmukaisuutta
vertaamalla aikaisempia arvioita toteutuneisiin
huoltokustannuksiin.
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 103
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean
ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja
siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin
kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen
ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan
jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta
realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka
sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen
virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden
yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja
säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
— Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen
virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja
hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski
siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että
virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,
väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
— Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
— Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
— Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi
antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme
on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan
huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat
tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen
antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat
kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
— Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,
rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se
antaa oikean ja riittävän kuvan.
— Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia
yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon
konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta.
Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja
ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan
merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,
joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä
varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana
olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset
seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun
äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa,
koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta
viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 29.5.2020 alkaen yhtäjaksoisesti 3 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen
ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa
tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän
tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen
päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä
ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta
suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen
laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun
informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa
on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen
raportoitavaa.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen
käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen
jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsinki 14.2.2023
KPMG OY AB
Kirsi Jantunen
KHT
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 104
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman
pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Liiketulos
2. Laivasto ja muu käyttöomaisuus sekä
vuokrasopimukset
3. Pääomarakenne ja rahoituskulut
4. Konsolidointi
5. Muut liitetiedot
6. Emoyhtiön tilinpäätös
Hallituksen esitys osingonjaosta
Tilintarkastuskertomus
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Finnair Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Finnair Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Finnair Oyj:n
(y-tunnus 0108023-3) sähköiseen tilinpäätökseen 213800SB6EOB8SSK9W63-2022-12-31-fi.zip tilikaudella 1.1.-
31.12.2022 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815
(ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta
siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
— laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
— merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
— varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön
on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksi- antostandardin ISAE 3000
mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
— onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-
merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
— onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin
merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
— ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy
sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n
vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Finnair Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 213800SB6EOB8SSK9W63-2022-12- 31-fi.zip
sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.- 31.12.2022
on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Finnair Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2022 on annettu
tilintarkastuskertomuksellamme 14.2.2023. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 16. helmikuuta 2023
KPMG OY AB
Kirsi Jantunen
KHT
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 105
Katsaus vuoteen 2022
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen esitys
voitonjaosta
TilintarkastuskertomusTilinpäätös
Finnair – Taloudellinen tieto 2022 106
Yhteystiedot
House of Travel and Transportation
Finnair Oyj
Tietotie 9 A (Helsinki Airport)
01053 FINNAIR
Puh. +358 600 0 81881
(1,25 €/vastattu puhelu + pvm/mpm)
company.finnair.com
investors.finnair.com
www.facebook.com/finnair
www.facebook.com/finnairsuomi
www.twitter.com/Finnair
www.twitter.com/FinnairSuomi
https://blog.finnair.com/en/
https://blog.finnair.com/
www.instagram.com/feelfinnair/
213800SB6EOB8SSK9W632022-01-012022-12-31213800SB6EOB8SSK9W632021-01-012021-12-31213800SB6EOB8SSK9W632022-12-31213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31213800SB6EOB8SSK9W632020-12-31213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31FIN:RestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632022-12-31FIN:RestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember213800SB6EOB8SSK9W632022-01-012022-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember213800SB6EOB8SSK9W632022-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31FIN:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632022-01-012022-12-31FIN:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632022-12-31FIN:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800SB6EOB8SSK9W632022-01-012022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800SB6EOB8SSK9W632022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800SB6EOB8SSK9W632021-12-31FIN:HybridCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632022-01-012022-12-31FIN:HybridCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632022-12-31FIN:HybridCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632022-01-012022-12-31FIN:CapitalLoanMember213800SB6EOB8SSK9W632022-12-31FIN:CapitalLoanMember213800SB6EOB8SSK9W632020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember213800SB6EOB8SSK9W632020-12-31FIN:RestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632020-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember213800SB6EOB8SSK9W632021-01-012021-12-31ifrs-full:AccumulatedOtherComprehensiveIncomeMember213800SB6EOB8SSK9W632020-12-31FIN:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632021-01-012021-12-31FIN:ReserveOfInvestedUnrestrictedEquityMember213800SB6EOB8SSK9W632020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800SB6EOB8SSK9W632021-01-012021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember213800SB6EOB8SSK9W632020-12-31FIN:HybridCapitalMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares