Keskon tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2019: Kasvustrategialla ennätystulos

TALOUDELLINEN KEHITYS LYHYESTI, JATKUVAT
TOIMINNOT:

· Konsernin liikevaihto oli tammi-joulukuussa 10 720,3 milj. euroa (10 382,8
milj. euroa), ja se kasvoi vertailukelpoisesti 1,4 %, raportoitu liikevaihto
kasvoi 3,3 %
· Vertailukelpoinen liikevoitto oli 461,6 milj. euroa (428,5 milj. euroa)
· Liikevoitto oli 447,8 milj. euroa (404,3 milj. euroa)
· Vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto oli 9,6 % (9,8 %)
· Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 370,7 milj. euroa (325,2 milj.
euroa)
· Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 2,97 euroa (2,45 euroa)
· Hallituksen ehdotus osingoksi on 2,52 euroa osakkeelta. Osinko esitetään
maksettavaksi kahdessa erässä
· Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osakkeenomistajille annettaisiin
maksutta kutakin A- ja B-osaketta kohti kolme (3) uutta saman sarjan osaketta
(nk. osakesplit)
· Kesko jatkaa määrätietoisesti liiketoimintansa asiakaslähtöistä uudistamista
ja strategiansa toteuttamista. Vertailukelpoisesti jatkuvien toimintojen
liikevaihdon seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta ennakoidaan ylittävän
edeltävän 12 kuukauden tason. Jatkuvien toimintojen vertailukelpoisen
liikevoiton ennakoidaan seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla ylittävän edeltävän
12 kuukauden tason.

KESKEISET TUNNUSLUVUT

1-12/2019 1-12/2018 10-12/2019 10-12/2018
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto, milj. e 10 720,3 10 382,8 2 734,2 2 655,1
Liikevoitto, 461,6 428,5 129,7 114,5
vertailukelpoinen, milj.
e
Liikevoitto-%, 4,3 4,1 4,7 4,3
vertailukelpoinen
Liikevoitto, milj. e 447,8 404,3 127,8 103,8
Tulos ennen veroja, 370,7 325,2 107,7 90,8
vertailukelpoinen, milj.
e
Tulos ennen veroja, 403,3 294,5 105,7 73,6
milj. e
Liiketoiminnan 893,1 748,4 273,2 209,0
rahavirta, milj. e
Investoinnit, milj. e 686,1 417,6 83,3 67,7

Tulos/osake, e,
laimentamaton ja
laimennettu
Jatkuvat toiminnot 3,31 2,16 0,90 0,55
Lopetetut toiminnot 0,12 -0,56 0,02 -0,02
Konserni yhteensä 3,42 1,59 0,92 0,53
Tulos/osake,
vertailukelpoinen, e,
laimentamaton
Jatkuvat toiminnot 2,97 2,45 0,90 0,70

1-12/2019 1-12/2018
Jatkuvat toiminnot
Sidotun pääoman tuotto, vertailukelpoinen, % 9,6 9,8
Konserni
Oman pääoman tuotto, vertailukelpoinen, % 15,1 12,5

31.12.2019 31.12.2018
Konserni
Omavaraisuusaste, % 31,2 31,9
Oma pääoma/osake, e 20,44 19,33

SIIRTYMINEN IFRS 16 VUOKRASOPIMUKSET –STANDARDIN SOVELTAMISEEN

Konserni otti käyttöön tilikauden alussa 1.1.2019 voimaan tulleen uuden IFRS 16
Vuokrasopimukset -standardin. Standardi on otettu käyttöön takautuvasti ja
vertailukauden 2018 raportointi on oikaistu vertailukelpoiseksi. Muutos
kasvattaa vertailukelpoista liikevoittoa ja sidotun pääoman määrää sekä
heikentää sidotun pääoman tuottoa. Konsernitasolla muutos kasvattaa konsernin
nettorahoituskulujen ja korollisen velan määrää. Standardimuutos vaikuttaa
merkittävästi konsernin rahavirran esittämistapaan, kun rahavirtaperusteiset
vuokrakulut esitetään osin liiketoiminnan rahavirrassa ja osin rahoituksen
rahavirrassa. Konsernin kokonaisrahavirta ei muutu.

1-12/2019, IFRS 16 1-12/2019 1-12/2018, IFRS 16
1-12/2018
raportoitu vaikutus ilman raportoitu vaikutus
ilman
IFRS 16 vertailukausi
IFRS 16
vaikutusta
vaikutusta
Jatkuvat toiminnot
Käyttökate, 948,9 -419,3 529,6 875,8 -403,4
472,4
vertailukelpoinen,
milj. e
Liikevoitto, 461,6 -91,1 370,5 428,5 -96,4
332,2
vertailukelpoinen,
milj. e
Tulos ennen 370,7 +4,3 375,1 325,2 +2,3
327,5
veroja,
vertailukelpoinen,
milj. e
Liiketoiminnan 893,1 -328,3 564,8 748,4 -311,3
437,1
rahavirta, milj. e

10 IFRS 16 10-12/2019 10-12/2018, IFRS 16
10-12/2018
-12/2019, vaikutus ilman raportoitu vaikutus
ilman
raportoitu IFRS 16 vertailukausi
IFRS 16
vaikutusta
vaikutusta
Jatkuvat toiminnot
Käyttökate, 258,0 -108,8 149,1 232,1 -103,1
129,0
vertailukelpoinen,
milj. e
Liikevoitto, 129,7 -23,1 106,6 114,5 -24,0
90,5
vertailukelpoinen,
milj. e
Tulos ennen 107,7 +0,5 108,1 90,8 -1,0
89,8
veroja,
vertailukelpoinen,
milj. e
Liiketoiminnan 273,2 -85,4 187,7 209,0 -81,5
127,4
rahavirta, milj. e

Kesko Oyj on kertonut IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardin käyttöönotosta
19.12.2018 julkaistussa tammi-syyskuun 2018 vertailutiedot sisältäneessä
tiedotteessa, 6.2.2019 julkaistussa vuoden 2018 tilinpäätöstiedotteessa,
8.3.2019 julkaistussa tilinpäätöksessä sekä 25.3.2019 julkaistussa tilikauden
2018 vertailutiedot sisältäneessä tiedotteessa. Yksityiskohtaisia tietoja IFRS
16 Vuokrasopimukset -standardin vaikutuksista konsernitilinpäätökseen on
kerrottu tämän tiedotteen taulukko-osassa sivulla 39 ja vaikutuksista
segmenttikohtaisiin liikevoitto- ja käyttökatetietoihin on kerrottu
segmenttitiedoissa sivulta 33 alkaen.

PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER:

”Keskon vuosi 2019 oli erittäin vahva. Liikevaihtomme, 10 720 milj. euroa,
kasvoi edelleen ja vertailukelpoinen liikevoitto oli ennätykselliset 462 milj.
euroa, ja se parani 33 miljoonaa euroa vuodesta 2018. Vuoden 2019 viimeinen
vuosineljännes oli kaikkien aikojen paras Q4: liikevoitto parani 15 miljoonaa
euroa ja oli 130 milj. euroa. Strategiamme mukaiset investoinnit kasvuun ovat
parantaneet merkittävästi kannattavuuttamme. Taloudellisen menestyksen lisäksi K
valittiin jälleen kerran maailman vastuullisimmaksi ruokakaupaksi.

Erinomainen menestyksemme perustuu vuonna 2015 laadittuun strategiaan ja sen
onnistuneeseen toteutukseen. Kaikkea tekemistämme ohjaa asiakaslähtöisyys.
Strategiamme kulmakivet ovat kannattava kasvu, fokusoituminen
ydinliiketoimintoihin, vastuullisuus ja ilmastonmuutoksen torjunta sekä yksi
yhtenäinen K. Onnistumisestamme kertoo myös se, että luottamus K:hon on viime
vuosina parantunut merkittävästi.

Jatkoimme vuonna 2019 voimakasta uudistumista ja kilpailukyvyn parantamista
kaikilla toimialoilla. Samalla toteutimme useita kasvustrategian mukaisia
yritysostoja. Hyvä tuloksentekokyky ja vahva taloudellinen asema mahdollistavat
investointien lisäksi myös hyvän osingonmaksukyvyn. Hallituksen osinkoehdotus
yhtiökokoukselle on 2,52 €/osakkeelta eli yhteensä 249 702 740,28 milj. euroa.
Osinko esitetään maksettavaksi kahdessa erässä.

Päivittäistavarakaupassa menestyksemme perustuu hyvään asiakaskokemukseen. Jo
pitkään jatkunut myynnin ja markkinaosuuden hyvä kehitys jatkui myös vuonna
2019. Myös ruoan verkkokaupassa kasvu oli vahvaa. Myynnin ohella
kannattavuuttamme on parantanut teknologian entistä laaja-alaisempi
hyödyntäminen ja logistisen tehokkuuden parantaminen. Strategiamme ytimessä ovat
ketjukonseptien päälle rakennettavat kauppakohtaiset liikeideat. On ollut ilo
seurata myynnin kasvua niissä K-kaupoissa, joissa kauppakohtainen liikeidea on
näkynyt asiakkaille entistä parempina valikoimina ja palveluina. Näen edelleen
merkittävää potentiaalia myynnin ja tuloksen kasvattamiseen tukemalla ja
kannustamalla K-kauppiaita kauppakohtaisten liikeideoiden toteuttamisessa koko 1
200 K-ruokakaupan verkostossa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa myynti kasvoi ja tulos vahvistui.
Toimialan kannattavuus on parantunut jo usean vuoden ajan. Olen erittäin
tyytyväinen K-Raudan vahvaan kehitykseen Suomessa, joka näkyi yli 42 prosentin
markkinaosuutena ja entistä vahvempana tuloksena. Onninen osana Keskoa on
kehittynyt hyvin, ja kasvava teknisen tukkukaupan markkina luo hyvät
edellytykset sen kasvulle ja kannattavuuden edelleen parantamiselle. Ruotsissa
toteutimme tärkeän ammattirakentajiin keskittyvän yritysoston. Fresksin
hankinnan toteutus ja ostettujen liiketoimintojen integrointi ovat onnistuneet
hyvin. Tämä antaa meille hyvät lähtökohdat kasvattaa liiketoimintaa Ruotsissa
sekä parantaa edelleen kannattavuutta. Tämän lisäksi jatkamme toimenpiteitä K
-Raudan kannattavuuden parantamiseksi Ruotsissa. Norjassa olemme strategiamme
mukaisesti vahvistaneet Byggmakker-ketjun oman vähittäiskaupan osuutta ja
jatkamme näiden yritysostojen integrointia alkaneena vuonna. Sekä Ruotsin että
Norjan markkinat tarjoavat Keskolle merkittäviä kasvumahdollisuuksia.

Autokaupan tilanne parani vuoden viimeisellä neljänneksellä, sekä autojen
kysyntä että saatavuus paranivat. Tilanne ei ole kuitenkaan vielä täysin
normalisoitunut. Yhteistyömme maailman suurimman auton valmistajan, Volkswagen
-konsernin, kanssa luo meille erinomaisen kilpailukyvyn muuttuvassa markkinassa.
Uudistuva mallisto – täyssähköautot, ladattavat hybridit, unohtamatta uusia,
entistä vähäpäästöisempiä polttomoottoriautoja - sekä uudet autoiluun liittyvät
palvelut, parantavat edellytyksiämme palvella asiakkaitamme tulevaisuudessa
entistä paremmin autoiluun liittyvissä tarpeissa.

K on jälleen kerran valittu maailman vastuullisimmaksi ruokakaupaksi. Tämä on
vuosien työn tulosta. Meillä kaupan alan yrityksenä on ainutlaatuinen
mahdollisuus ja velvollisuus mahdollistaa asiakkaillemme vastuullinen
elämäntapa. Tämä edellyttää, että kaupan alan yritykset näyttävät avoimesti
ostamiensa tuotteiden alkuperän ja hiilijalanjäljen. Näin haluamme tarjota K
-kaupoissa asioiville mahdollisuuden tehdä vastuullisia valintoja.

Näkymämme alkaneelle vuodelle 2020 ovat hyvät. Arvioimme vertailukelpoisesti
jatkuvien toimintojen liikevaihdon seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta
ylittävän edeltävän 12 kuukauden tason ja ennakoimme jatkuvien toimintojen
vertailukelpoisen liikevoiton ylittävän seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla
edeltävän 12 kuukauden tason.

Kiitän kaikkia asiakkaitamme, omistajiamme, tavarantoimittajiamme sekä muita
sidosryhmiämme luottamuksesta ja hyvästä yhteistyöstä vuonna 2019. Haluan myös
kiittää lämpimästi kaikkia K-ryhmäläisiä tuloksekkaasta työstänne ja
sitoutumisestanne K-ryhmän uudistamiseen.

JATKUVIEN TOIMINTOJEN TALOUDELLINEN KEHITYS

LIIKEVAIHTO JA TULOS TAMMI-JOULUKUU 2019

Konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto tammi-joulukuussa 2019 oli 10 720,3
milj. euroa, mikä on 3,3 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana
(10 382,8 milj. euroa). Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti ilman
yritysjärjestelyiden vaikutusta ja paikallisissa valuutoissa 1,4 %. Liikevaihto
kasvoi päivittäistavarakaupassa ja rakentamisen ja talotekniikan kaupassa, mutta
laski autokaupassa sekä konekaupan divestointien myötä erikoiskaupassa.
Konsernin liikevaihto kasvoi Suomessa 1,6 % ja vertailukelpoisesti 1,1 %. Muissa
maissa liikevaihto kasvoi 9,8 % ja vertailukelpoisesti 2,6 %. Kansainvälisen
toiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 21,8 % (20,5 %).

Päivittäistavarakaupan liikevaihto kasvoi 2,7 %, vertailukelpoisesti liikevaihto
kasvoi 3,2 %. Liikevaihto kasvoi kaikissa ruokakauppaketjuissa sekä Kesprossa.
Vertailukelpoinen muutos on laskettu sisällyttämällä liikevaihtoon ne Suomen
Lähikaupalta hankitut kaupat, jotka ovat kuuluneet verkostoon sekä
katsauskaudella että vertailukaudella, sekä sisällyttämällä liikevaihtoon vuonna
2018 ostetun Reinin Lihan ja Kalatukku E. Erikssonin vertailukelpoiset
kuukaudet.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa liikevaihto kasvoi 5,6 %.
Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 2,1 %. Rakentamisen ja talotekniikan
kaupassa ilman erikoiskaupan liiketoimintoja liikevaihto kasvoi 6,9 % ja
vertailukelpoisesti 2,7 %. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti Suomessa,
Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Norjassa ja Ruotsissa liikevaihto kasvoi
toteutettujen yrityskauppojen ansiosta. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu
paikallisissa valuutoissa sisällyttämällä liikevaihtoon vuonna 2018 ostettujen
Skattum Handel AS:n, Gipling AS:n ja 1A Groupin vertailukelpoiset kuukaudet, ja
ilman 31.1.2019 ostettujen Sørbøn rautakauppatoimintojen, 17.5.2019 ostetun
Fresks-konsernin ja 15.5.2019 myydyn Onninen AB:n LVI-urakoitsijoita palvelevan
liiketoiminnan vaikutusta. Erikoiskaupassa liikevaihto laski 7,5 % ja
vertailukelpoisesti 3,7 %. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu ilman 1.8.2019
myydyn Suomen maatalouskonekaupan vaikutusta.

Autokaupassa liikevaihto laski 3,3 % ja vertailukelpoisesti 11,6 %. Autokaupan
kuluttajamarkkinassa kysyntään vaikutti vuoden aikana epävarmuus
autoverotuksesta ja autojen käyttövoimaan liittyvä keskustelu sekä muutos WLTP
-päästömittausmenetelmässä. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu ilman
1.3.2019 Huittisten Laatuautolta ja LänsiAutolta ostettujen
autokauppaliiketoimintojen sekä 1.7.2019 Laakkonen-konsernilta ostettujen
Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoimintojen vaikutusta.

Reinin Liha siirtyi osaksi Kesko-konsernin foodservice-tukkukauppa Kesprota
1.6.2018 toteutuneella yrityskaupalla ja Kalatukku E. Eriksson 2.7.2018
toteutuneella yrityskaupalla. Norjalaiset rautakauppayhtiöt Skattum Handel AS ja
Gipling AS, jotka operoivat aiemmin kauppiasliiketoimintamallilla Byggmakker
-kauppoja, siirtyivät Kesko Oyj:n tytäryhtiön Byggmakker Handel AS:n omistukseen
2.7.2018 ja 23.7.2018. Baltiassa toimiva verkkokauppayhtiö 1A Group siirtyi
Kesko Senukain omistukseen 1.10.2018. Norjalaisen Sørbøn rautakaupat, jotka
operoivat aiemmin kauppiasliiketoimintamallilla Byggmakker-kauppoja, siirtyivät
kiinteistöineen Kesko Oyj:n tytäryhtiöiden Skattum Handel AS:n ja Rake Eiendom
AS:n omistukseen 31.1.2019. Huittisten Laatuautolta ja LänsiAutolta ostetut
autokauppaliiketoiminnot siirtyivät K-Caaran omistukseen 1.3.2019. Ruotsalainen
rautakauppakonserni Fresks siirtyi Kesko Oyj:n tytäryhtiön K-rauta AB:n
omistukseen 17.5.2019. Fresks vahvistaa Keskon asemaa Ruotsissa erityisesti
ammattirakentajien segmentissä. 15.5.2019 toteutui luopuminen Onninen AB:n LVI
-urakoitsijoita palvelevasta liiketoiminnasta. Laakkonen-konsernilta ostetut
Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoiminnot siirtyivät K-Caaran omistukseen
1.7.2019. Suomen maatalouskonekaupan liiketoiminta myytiin 1.8.2019.

1-12/2019 Liikevaihto, Kehitys, Kehitys, Liikevoitto,
Muutos,
M€ % vertailu vertailu
M€
-kelpoinen, -kelpoinen,
M€
%
Päivittäistavarakauppa 5 531,2 +2,7 +3,2 327,9
+33,4
Rakentamisen ja 3 984,5 +6,9 +2,7 133,3
+15,7
talotekniikan kauppa
ilman
erikoiskauppaa
Erikoiskauppa 346,7 -7,5 -3,7 9,5
+0,2
Rakentamisen ja 4 331,1 +5,6 +2,1 142,8
+16,0
talotekniikan kauppa
yhteensä
Autokauppa 863,9 -3,3 -11,6 26,8
-8,5
Yhteiset toiminnot ja -5,9 (..) (..) -35,9
-7,8
eliminoinnit
Yhteensä 10 720,3 +3,3 +1,4 461,6
+33,1

(..) Muutos yli 100 %

Konsernin jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto oli tammi
-joulukuussa 461,6 milj. euroa (428,5 milj. euroa). Päivittäistavarakaupassa
kannattavuutta paransivat hyvä myynnin kehitys sekä toiminnan tehokkuuden
parantuminen. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto
kasvoi Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Valko-Venäjällä. Norjassa ja Ruotsissa
kannattavuus on parantunut toteutettujen yrityskauppojen ansiosta. Baltiassa
vertailukelpoinen liikevoitto alitti vertailukauden tason. Vuonna 2018 ja vuoden
2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutuneiden yritysostojen osuus
rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoisesta liikevoitosta oli 13,4
milj. euroa (2,1 milj. euroa). Autokaupan vertailukelpoinen liikevoitto laski
8,5 milj. euroa liikevaihdon laskusta johtuen.

Liikevoitto oli 447,8 milj. euroa (404,3 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä oli yhteensä -13,8 milj. euroa (-24,2 milj. euroa).
Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat rakentamisen ja
talotekniikan kaupassa Onnisen Ruotsin LVI-urakoitsijoita palvelevan
liiketoiminnan myyntiin liittyneet kulut 7,8 milj. euroa, yritysostoihin
liittyneet kulut 4,3 milj. euroa sekä Kruunuvuoren Sataman tytäryhtiöyhdistelyyn
liittyvät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, nettona +4,8 milj. euroa.
Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät vertailuvuonna olivat
Suomen Lähikaupan ketjujen konvertointiin ja kauppapaikkaverkoston muutoksiin
liittyvät kulut 7,6 milj. euroa, rakentamisen ja talotekniikan kaupan
yrityskauppoihin ja Ruotsin liiketoimintojen rakennejärjestelyyn liittyvät kulut
8,1 milj. euroa sekä kiinteistöjen ja muiden pitkäaikaisten varojen
myyntivoitot, -tappiot ja arvonalentumiset -3,8 milj. euroa.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, milj. € 1-12/2019 1-12/2018
Liikevoitto, vertailukelpoinen +461,6 +428,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
+myyntivoitot +4,6 +6,7
-myyntitappiot -0,9 -0,1
-arvonalentumiset - -5,6
+/-rakennejärjestelyt -17,5 -25,3
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä -13,8 -24,2
Liikevoitto +447,8 +404,3

Konsernin jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos ennen veroja tammi
-joulukuussa oli 370,7 milj. euroa (325,2 milj. euroa). Konsernin jatkuvien
toimintojen tulos ennen veroja tammi-joulukuussa oli 403,3 milj. euroa (294,5
milj. euroa). Konsernin jatkuvien toimintojen tulos osaketta kohden oli 3,31
euroa (2,16 euroa) ja vertailukelpoinen tulos osaketta kohden 2,97 euroa (2,45
euroa). Konsernin oma pääoma osaketta kohden oli 20,44 euroa (19,33 euroa).

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (alv 0 %)
tammi-joulukuussa oli 13 340,8 milj. euroa ja se kasvoi 1,8 % edelliseen vuoteen
verrattuna (pro forma). K-Plussa-kanta-asiakasohjelmaan liittyi
98 902 uutta taloutta tammi-joulukuussa 2019. K-Plussa-talouksien määrä oli
joulukuun lopussa 2,4 miljoonaa ja
K-Plussa-kortinhaltijoita oli 3,5 miljoonaa.

LIIKEVAIHTO JA TULOS LOKA-JOULUKUU 2019

Konsernin jatkuvien toimintojen liikevaihto loka-joulukuussa 2019 oli 2 734,2
milj. euroa, mikä on 3,0 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana
(2 655,1 milj. euroa). Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti ilman
yritysjärjestelyiden vaikutusta ja paikallisissa valuutoissa 0,9 %. Konsernin
liikevaihto kasvoi Suomessa 2,9 % ja vertailukelpoisesti 1,5 %. Muissa maissa
liikevaihto kasvoi 3,4 % ja laski vertailukelpoisesti 1,7 %. Liikevaihdon
kasvuun vaikuttivat päivittäistavarakaupan vahva kehitys sekä konsernin
kasvustrategian mukaiset yrityskaupat rakentamisen ja talotekniikan kaupassa
Ruotsissa ja Norjassa sekä autokaupassa Suomessa. Kansainvälisen toiminnan osuus
konsernin liikevaihdosta oli 21,1 % (21,0 %).

Päivittäistavarakaupan liikevaihto kasvoi 1,8 %. Liikevaihto kasvoi kaikissa
ruokakauppaketjuissa sekä Kesprossa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupassa liikevaihto kasvoi 1,6 %.
Vertailukelpoisesti liikevaihto laski 0,7 %. Rakentamisen ja talotekniikan
kaupassa ilman erikoiskaupan liiketoimintoja liikevaihto kasvoi 2,5 % ja
vertailukelpoisesti laski 0,5 %. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti
Suomessa, Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu
paikallisissa valuutoissa vähentämällä liikevaihdosta 31.1.2019 ostettujen
Sørbøn rautakauppatoimintojen, 17.5.2019 ostetun Fresks-konsernin ja 15.5.2019
myydyn Onninen AB:n LVI-urakoitsijoita palvelevan liiketoiminnan vaikutus.
Erikoiskaupassa liikevaihto laski 8,6 % ja vertailukelpoisesti 3,0 %.
Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu ilman 1.8.2019 myydyn Suomen
maatalouskonekaupan vaikutusta.

Autokaupassa liikevaihto kasvoi 20,1 % ja vertailukelpoisesti 2,6 %. Autokaupan
liikevaihdon kehitykseen vaikutti epävarmuus autoverotuksesta ja autojen
käyttövoimaan liittyvä keskustelu sekä muutos WLTP-päästömittausmenetelmässä.
Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu ilman 1.3.2019 Huittisten Laatuautolta ja
LänsiAutolta ostettujen autokauppaliiketoimintojen sekä 1.7.2019 Laakkonen
-konsernilta ostettujen Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoimintojen vaikutusta.

Reinin Liha siirtyi osaksi Kesko-konsernin foodservice-tukkukauppa Kesprota
1.6.2018 toteutuneella yrityskaupalla ja Kalatukku E. Eriksson 2.7.2018
toteutuneella yrityskaupalla. Norjalaiset rautakauppayhtiöt Skattum Handel AS ja
Gipling AS, jotka operoivat aiemmin kauppiasliiketoimintamallilla Byggmakker
-kauppoja, siirtyivät Kesko Oyj:n tytäryhtiön Byggmakker Handel AS:n omistukseen
2.7.2018 ja 23.7.2018. Baltiassa toimiva verkkokauppayhtiö 1A Group siirtyi
Kesko Senukain omistukseen 1.10.2018. Norjalaisen Sørbøn rautakaupat, jotka
operoivat aiemmin kauppiasliiketoimintamallilla Byggmakker-kauppoja, siirtyivät
kiinteistöineen Kesko Oyj:n tytäryhtiöiden Skattum Handel AS:n ja Rake Eiendom
AS:n omistukseen 31.1.2019. Huittisten Laatuautolta ja LänsiAutolta ostetut
autokauppaliiketoiminnot siirtyivät K-Caaran omistukseen 1.3.2019. Ruotsalainen
rautakauppakonserni Fresks siirtyi Kesko Oyj:n tytäryhtiön K-rauta AB:n
omistukseen 17.5.2019. Onninen AB:n LVI-urakoitsijoita palvelevasta
liiketoiminnasta luopuminen toteutui 15.5.2019. Laakkonen-konsernilta ostettujen
Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoiminnot siirtyivät K-Caaran omistukseen
1.7.2019. Suomen maatalouskonekaupan liiketoiminta myytiin 1.8.2019.

10-12/2019 Liikevaihto, Kehitys, Kehitys, Liikevoitto,
Muutos,
M€ % vertailu vertailu
M€
-kelpoinen, -kelpoinen,
M€
%
Päivittäistavarakauppa 1 456,0 +1,8 +1,9 98,6
+10,1
Rakentamisen ja 976,6 +2,5 -0,5 29,4
+2,4
talotekniikan kauppa
ilman
erikoiskauppaa
Erikoiskauppa 75,0 -8,6 -3,0 1,6
+0,2
Rakentamisen ja 1 051,6 +1,6 -0,7 30,9
+2,6
talotekniikan kauppa
yhteensä
Autokauppa 228,5 +20,1 +2,6 9,0
+1,8
Yhteiset toiminnot ja -1,9 (..) (..) -8,9
+0,6
eliminoinnit
Yhteensä 2 734,2 +3,0 +0,9 129,7
+15,2

(..) Muutos yli 100 %

Konsernin jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen liikevoitto oli loka
-joulukuussa 129,7 milj. euroa (114,5 milj. euroa). Päivittäistavarakaupassa
kannattavuutta paransivat hyvä myynnin kehitys sekä toiminnan tehokkuuden
parantuminen. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto
kasvoi erityisesti Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsissa kannattavuus parantui
toteutettujen yritysjärjestelyiden ansiosta. Baltiassa ja Norjassa
vertailukelpoinen liikevoitto alitti vertailukauden tason. Vuonna 2018 ja vuoden
2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutuneiden yritysostojen osuus
rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoisesta liikevoitosta oli 1,6
milj. euroa (-0,4 milj. euroa). Autokaupan vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi
edellisestä vuodesta myynnin kasvusta johtuen.

Liikevoitto oli 127,8 milj. euroa (103,8 milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen
vaikuttavia eriä oli yhteensä -1,9 milj. euroa (-10,7 milj. euroa). Edellisen
vuoden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät konsernin
rakennejärjestelyihin sekä muiden pitkäaikaisten varojen arvonalentumisiin.

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, milj. € 10-12/2019 10-12/2018
Liikevoitto, vertailukelpoinen +129,7 +114,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
+myyntivoitot +3,3 +0,0
-myyntitappiot -0,9 -
-arvonalentumiset - -2,2
+/-rakennejärjestelyt -4,3 -8,5
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä -1,9 -10,7
Liikevoitto +127,8 +103,8

Konsernin jatkuvien toimintojen vertailukelpoinen tulos ennen veroja loka
-joulukuussa oli 107,7 milj. euroa (90,8 milj. euroa). Konsernin jatkuvien
toimintojen tulos ennen veroja loka-joulukuussa oli 105,7 milj. euroa (73,6
milj. euroa). Konsernin jatkuvien toimintojen tulos osaketta kohden oli 0,90
euroa (0,55 euroa) ja vertailukelpoinen tulos osaketta kohden 0,90 euroa (0,70
euroa). Konsernin oma pääoma osaketta kohden oli 20,44 euroa (19,33 euroa).

K-ryhmän (Keskon ja ketjukauppojen) vähittäis- ja yritysasiakasmyynti (alv 0 %)
loka-joulukuussa oli 3 362,6 milj. euroa ja se kasvoi 0,9 % edelliseen vuoteen
verrattuna (pro forma).

RAHOITUS

Konsernin jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuussa oli
893,1 milj. euroa (748,4 milj. euroa). Liiketoiminnan rahavirta ilman IFRS 16
–standardin vaikutusta oli 564,8 milj. euroa (437,1 milj. euroa). Rahavirtaa
vahvistivat pääomien käytön tehostuminen, maaliskuussa 2019 Keskon Eläkekassan
maksama 48,3 milj. euron (57,8 milj. euroa) ylikatepalautus, toukokuussa 2019
Kruunuvuoren Satama Oy:n maksama osinko ja pääoman palautus yhteensä 44,1 milj.
euroa sekä toisella vuosipuoliskolla osakkuusyritys Valluga-sijoitus Oy:n
maksama osinko 39,3 milj. euroa. Lopetettujen toimintojen liiketoiminnan
rahavirta oli 3,5 milj. euroa (-23,3 milj. euroa). Konsernin liiketoiminnan
rahavirta oli 896,6 milj. euroa (725,2 milj. euroa).

Konsernin investointien rahavirta oli -616,8 milj. euroa (-209,0 milj. euroa).
Kruunuvuoren Satama Oy:n omistusjärjestelyn vaikutus investointien rahavirtaan
oli -84,6 milj. euroa. Vertailuvuoden investointien rahavirta sisältää Venäjän
kiinteistöjen divestoinnista saadun kauppahinnan 161,3 milj. euroa.

Konsernin likvidit varat olivat kauden lopussa 169,0 milj. euroa (249,6 milj.
euroa). Korolliset velat olivat joulukuun lopussa 3 037,3 milj. euroa (2 700,3
milj. euroa) ja korolliset nettovelat 2 868,4 milj. euroa (2 450,7 milj. euroa),
josta leasingvelkoja oli 2 422,2 milj. euroa (2 289,0 milj. euroa). Korolliset
nettovelat ilman leasingvelkoja olivat 446,1 milj. euroa (161,6 milj. euroa).
Omavaraisuusaste oli kauden lopussa 31,2 % (31,9 %).

Konsernin jatkuvien toimintojen nettorahoituskulut olivat tammi-joulukuussa 91,4
milj. euroa (99,7 milj. euroa) sisältäen leasingvelkojen korot, jotka olivat
95,4 milj. euroa (98,6 milj. euroa). Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksista oli 46,8 milj. euroa (-10,1 milj. euroa). Kruunuvuoren Satama Oy:n
vaikutus tammi-joulukuun osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksiin oli 17,8 milj.
euroa ja vertailukelpoiseen tulososuuteen +0,3 milj. euroa, kun huomioidaan
Kruunuvuoren Satama Oy:n omistusjärjestelyyn liittyvät myyntivoitot sekä
arvonalentumiskirjaukset, nettona +17,4 milj. euroa. Kruunuvuoren Satama Oy on
yhdistelty osakkuusyhtiönä Kesko-konserniin 14.6.2019 asti, mistä eteenpäin
yhtiö on yhdistelty konsernitilinpäätökseen tytäryhtiönä. Muiden
osakkuusyritysten yhteisvaikutus tammi-joulukuun osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksiin oli 29,1 milj. euroa ja vaikutus vertailukelpoiseen tulososuuteen 0,3
milj. euroa ilman osakkuusyritystuloksiin sisältyviä vertailukelpoisuuteen
vaikuttavina erinä raportoitavia myyntivoittoja, 28,7 milj. euroa. Keskon ja
Oriolan yhteisyrityksen hyvinvointiketju Hehkun vaikutus edellisen vuoden
tulososuuteen oli -11,2 milj. euroa.

Konsernin jatkuvien toimintojen liiketoiminnan rahavirta loka-joulukuussa oli
273,2 milj. euroa (209,0 milj. euroa). Liiketoiminnan rahavirta ilman IFRS 16
–standardin vaikutusta oli 187,7 milj. euroa (127,4 milj. euroa). Rahavirtaa
vahvisti pääomien käytön tehostuminen sekä lokakuussa osakkuusyritys Valluga
-sijoitus Oy:n maksama osinko 30,1 milj. euroa. Lopetettujen toimintojen
liiketoiminnan rahavirta oli 0,1 milj. euroa (0,0 milj. euroa). Konsernin
liiketoiminnan rahavirta oli 273,3 milj. euroa (209,0 milj. euroa).

Konsernin investointien rahavirta loka-joulukuussa oli -61,1 milj. euroa (-56,7
milj. euroa).

Konsernin jatkuvien toimintojen nettorahoituskulut olivat loka-joulukuussa 21,3
milj. euroa (23,1 milj. euroa) sisältäen leasingvelkojen korot, jotka olivat
23,5 milj. euroa (23,1 milj. euroa). Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksista oli -0,8 milj. euroa (-7,2 milj. euroa) ja -0,5 milj. euroa ilman
osakkuusyritystuloksiin sisältyviä vertailukelpoisuuteen vaikuttavia
myyntivoittoja.

VEROT

Konsernin jatkuvien toimintojen verot tammi-joulukuussa olivat 69,6 milj. euroa
(62,1 milj. euroa). Efektiivinen veroaste oli 17,3 % (21,1 %), mihin vaikutti
osaltaan osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista. Loka-joulukuussa
konsernin jatkuvien toimintojen verot olivat 14,9 milj. euroa (15,5 milj.
euroa). Efektiivinen veroaste oli 14,1 % (21,1 %), mihin vaikutti osaltaan osuus
osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista.

INVESTOINNIT

Konsernin jatkuvien toimintojen investoinnit tammi-joulukuussa olivat yhteensä
686,1 milj. euroa (417,6 milj. euroa) eli 6,4 % (4,0 %) liikevaihdosta.
Kauppapaikkainvestoinnit olivat 227,7 milj. euroa (111,8 milj. euroa),
yritysostot 290,5 milj. euroa (172,0 milj. euroa), it-investoinnit 33,9 milj.
euroa (48,8 milj. euroa) ja muut investoinnit 134,0 milj. euroa (85,1 milj.
euroa). Kruunuvuoren Satama Oy:n omistusjärjestelyn vaikutus
kauppapaikkainvestointeihin oli 85,3 milj. euroa.

Konsernin jatkuvien toimintojen investoinnit loka-joulukuussa olivat yhteensä
83,3 milj. euroa (67,7 milj. euroa) eli 3,0 % (2,6 %) liikevaihdosta.
Kauppapaikkainvestoinnit olivat 32,3 milj. euroa (24,2 milj. euroa), yritysostot
0,2 milj. euroa (6,0 milj. euroa), it-investoinnit 11,9 milj. euroa (11,2 milj.
euroa) ja muut investoinnit 38,8 milj. euroa (26,4 milj. euroa).

HENKILÖKUNTA

Konsernin jatkuvien toimintojen henkilökuntamäärä oli tammi-joulukuussa
kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 20 846 (19 579) henkilöä.
Henkilömäärää kasvattavat toteutuneet yritysostot Suomessa, Ruotsissa ja
Norjassa.

Joulukuun 2019 lopussa henkilömäärä oli 25 168 (23 401), joista Suomessa
työskenteli 12 657 (11 878) ja Suomen ulkopuolella 12 511 (11 523) henkilöä.

LOPETETUT TOIMINNOT

Vuonna 2018 lopetettu Venäjän rautakauppaliiketoiminta raportoidaan
konsernitilinpäätöksessä lopetettuna toimintona eikä se sisälly
tilinpäätöstiedotteessa konsernin jatkuvien toimintojen tai rakentamisen ja
talotekniikan kaupan tilikauden tai vertailukauden lukuihin. Katsauskauden
aikana venäläisten tytäryhtiöiden purku saatettiin päätökseen.

SEGMENTIT

TOIMINNAN KAUSILUONTEISUUS

Konsernin liiketoimintojen luonteeseen liittyy kausivaihtelua. Raportoitavien
segmenttien liikevaihto ja liikevoitto eivät kerry tasaisesti, vaan ne
vaihtelevat vuosineljänneksittäin kunkin segmentin ominaispiirteiden mukaisesti.
Vuosineljänneksistä toinen ja kolmas ovat liikevoittotasoltaan vahvimpia, kun
taas ensimmäisen vuosineljänneksen merkitys koko vuoden tulokseen on vähäisin.
Suomen Lähikaupan, Onnisen, norjalaisten Skattum Handel AS:n, Gipling AS:n ja
Sørbøn rautakauppatoimintojen sekä ruotsalaisen Fresks-konsernin yritysostot
voimistavat kausivaihtelua eri vuosineljännesten välillä. Näiden yritysten
liikevoittotasot ovat matalimmat ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA

1-12/2019 1-12/2018 10-12/2019 10-12/2018
Liikevaihto, milj. e 5 531,2 5 385,7 1 456,0 1 429,8
Liikevoitto, 327,9 294,5 98,6 88,6
vertailukelpoinen, milj. e
Liikevoitto-%, 5,9 5,5 6,8 6,2
vertailukelpoinen
Sidotun pääoman tuotto, 14,5 13,1 14,5 13,1
vertailukelpoinen, %, liukuva
12 kk
Investoinnit, milj. e 180,8 124,1 32,2 27,1
Henkilökunta keskimäärin 6 063 6 094 5 956 6 072

Liikevaihto, 1-12/201 1-12/201 Kehitys, 10-12/2019 10-12/2018 Kehitys,
%
milj. € %
9 8
Myynti K
-ruokakaupoille

K 1 150,4 1 108,1 +3,8 312,9 300,6
+4,1
-Citymarket,
elintarvike
K 1 417,0 1 377,4 +2,9 367,4 363,5
+1,1
-Supermarket
K-Market* 1 336,3 1 250,6 +6,9 337,2 321,9
+4,8
K-Citymarket, 584,6 581,2 +0,6 176,2 182,7
-3,6
käyttötavara
Kespro 944,9 871,5 +8,4 243,4 226,4
+7,5
Muut 98,0 196,9 -50,2 18,9 34,7
-45,5
Yhteensä 5 531,2 5 385,7 +2,7 1 456,0 1 429,8
1,8

* K-Marketiin kohdistuneen liikevaihdon vertailukelpoinen kehitys oli tammi
-joulukuussa 5,3 % ja loka-joulukuussa 4,8 %.

Tammi-joulukuu 2019

Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli tammi-joulukuussa 5 531,2 milj. euroa
(5 385,7 milj. euroa) ja se kasvoi 2,7 %. Liikevaihto kasvoi kaikissa
ruokakauppaketjuissa sekä Kesprossa. Liikevaihdon kehitykseen K-Market-ketjussa
vaikuttivat Suomen Lähikaupan kauppapaikkaverkoston muutokset sekä kauppojen
siirtäminen kauppiaille vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla. Liikevaihto
kasvoi vertailukelpoisesti 3,2 %. Vertailukelpoinen muutos on laskettu
sisällyttämällä liikevaihtoon ne Suomen Lähikaupalta hankitut kaupat, jotka ovat
kuuluneet verkostoon sekä katsauskaudella että vertailukaudella, sekä
sisällyttämällä liikevaihtoon vuonna 2018 ostettujen Reinin Lihan ja Kalatukku
E. Erikssonin vertailukelpoiset kuukaudet.

Päivittäistavaroiden kokonaismarkkinoiden Suomessa (sis. alv) arvioidaan
kasvaneen noin 2,6 % tammi-joulukuussa (Keskon oma arvio) ja vähittäishintojen
arvioidaan nousseen noin 1,4 % (sis. alv), (Keskon oma arvio perustuen PTY:n
hintakehitysarvioon). K-ryhmän päivittäistavaramyynnin kasvu oli 3,7 % (sis.
alv), mikä ylitti selvästi markkinakehityksen. K-ryhmän myynti kasvoi kaikissa
ruokakauppaketjuissa.

Päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoitto tammi-joulukuussa oli 327,9
milj. euroa (294,5 milj. euroa) ja se kasvoi 33,4 milj. euroa.
Päivittäistavarakaupassa kannattavuutta paransivat hyvä myynnin kehitys
kauppapaikkaverkoston uudistamisen ja kauppakohtaisten liikeideoiden myötä ja
toiminnan tehokkuuden parantuminen.

Päivittäistavarakaupan liikevoitto oli 334,6 milj. euroa (285,9 milj. euroa).
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat 6,7 milj. euroa (-8,7 milj.
euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat tuotot, 5,9 milj. euroa, liittyvät
Kruunuvuoren Satama Oy:n konserniyhdistelyyn. Vertailukauden
vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät pääosin Suomen Lähikaupan
uudelleenjärjestelyyn, -7,6 milj. euroa.

Päivittäistavarakaupan investoinnit olivat tammi-joulukuussa 180,8 milj. euroa
(124,1 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 157,0 milj. euroa
(89,5 milj. euroa). Kruunuvuoren Satama Oy:n osuus kauppapaikkainvestoinneista
oli 62,8 milj. euroa. Muista kauppapaikkainvestoinneista kauppojen uudistuksia
ja laajennuksia oli 73 %.

Loka-joulukuu 2019

Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli loka-joulukuussa 1 456,0 milj. euroa
(1 429,8 milj. euroa) ja se kasvoi 1,8 %. Liikevaihto kasvoi kaikissa
ruokakauppaketjuissa sekä Kesprossa. Päivittäistavaroiden myynti kehittyi hyvin
koko katsauskaudella. Käyttötavarakaupassa myyntiä laski leuto talvi sekä
ostovoimaan vaikuttanut veronpalautuskäytännön muutos.

Päivittäistavaroiden kokonaismarkkinoiden Suomessa (sis. alv) arvioidaan
kasvaneen noin 2,9 % loka-joulukuussa (Keskon oma arvio) ja vähittäishintojen
arvioidaan nousseen noin 1,2 %, (sis. alv), (Keskon oma arvio perustuen PTY:n
hintakehitysarvioon). K-ryhmän päivittäistavaramyynnin kasvu oli 3,3 % (sis.
alv), mikä ylitti markkinakakehityksen. K-ryhmän myynti kasvoi kaikissa
ruokakauppaketjuissa.

Päivittäistavarakaupan vertailukelpoinen liikevoitto loka-joulukuussa oli 98,6
milj. euroa (88,6 milj. euroa) ja se kasvoi 10,1 milj. euroa.
Päivittäistavarakaupassa kannattavuutta paransivat myynnin kasvu ja toiminnan
tehokkuuden edelleen parantuminen.

Päivittäistavarakaupan liikevoitto oli 98,5 milj. euroa (86,7 milj. euroa).
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -0,2 milj. euroa (-1,9 milj.
euroa).

Päivittäistavarakaupan investoinnit olivat loka-joulukuussa 32,2 milj. euroa
(27,1 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit olivat 20,5 milj. euroa (18,0
milj. euroa).

Loka-joulukuussa avattiin yksi uusi K-Citymarket (korvaava uusperustanta) ja
yksi uusi K-Supermarket sekä viisi uutta K-Marketia (yksi korvaava
uusperustanta). Uudistuksia ja laajennuksia tehtiin yhteensä 18 kauppaan.

Merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat K-Supermarketit Jyväskylän
keskustaan ja Vaajakoskelle. K-Market Pirkanpoika Pirkkalassa laajennetaan K
-Supermarketiksi.

Kauppojen lukumäärä 31.12. 2019 2018
K-Citymarket 81 81
K-Supermarket 243 244
K-Market 777 782
Neste K 73 72
Muut 78 80
Yhteensä 1 252 1 259

Lisäksi useat K-ruokakaupat tarjoavat asiakkailleen verkkokaupan palveluita.

RAKENTAMISEN JA TALOTEKNIIKAN KAUPPA

1-12/2019 1-12/2018 10-12/2019 10-12/2018
Liikevaihto, milj. e 4 331,1 4 102,6 1 051,6 1 034,6
Rakentamisen ja talotekniikan 3 984,5 3 728,0 976,6 952,5
kauppa ilman erikoiskauppaa
Erikoiskauppa 346,7 374,6 75,0 82,1
Liikevoitto, 142,8 126,8 30,9 28,3
vertailukelpoinen, milj. e
Rakentamisen ja talotekniikan 133,3 117,5 29,4 26,9
kauppa ilman erikoiskauppaa
Erikoiskauppa 9,5 9,3 1,6 1,3
Liikevoitto-%, 3,3 3,1 2,9 2,7
vertailukelpoinen
Rakentamisen ja talotekniikan 3,3 3,2 3,0 2,8
kauppa ilman erikoiskauppaa
Erikoiskauppa 2,7 2,5 2,1 1,6
Sidotun pääoman tuotto, 7,4 7,9 7,4 7,9
vertailukelpoinen, %, liukuva
12 kk
Investoinnit, milj. e 332,7 200,7 18,2 17,3
Henkilökunta keskimäärin 12 630 11 668 13 012 12 081

Liikevaihto, 1-12/201 1-12/201 Kehitys, 10 10 Kehitys,
milj. € 9 8 % -12/2019 -12/2018 %

Rautakauppa, 908,4 892,1 +1,8 201,0 200,5 +0,2
Suomi
K-Rauta, 163,7 174,6 -6,3 33,9 39,1 -13,2
Ruotsi
K-Bygg, Ruotsi 132,8 - - 49,6 - -
Byggmakker, 386,9 370,4 +4,4 86,3 100,1 -13,8
Norja
Kesko Senukai, 715,5 602,1 +18,8 187,5 178,0 +5,3
Baltia
OMA, Valko 146,6 128,2 +14,4 37,7 32,0 +18,0
-Venäjä
Onninen, Suomi 909,6 881,4 +3,2 226,8 222,4 +2,0
Onninen, 121,2 150,9 -19,7 25,8 39,0 -33,9
Ruotsi
Onninen, Norja 237,8 251,9 -5,6 59,9 67,8 -11,7
Onninen, 85,2 77,2 +10,4 23,1 20,5 +12,3
Baltia
Onninen, Puola 237,2 239,0 -0,7 63,7 64,3 -0,9
Rakentamisen 3 984,5 3 728,0 +6,9 976,6 952,5 +2,5
ja
talotekniikan
kauppa ilman
erikoiskauppaa
yhteensä
Vapaa 203,7 201,6 +1,1 57,8 57,5 +0,6
-ajankauppa,
Suomi
Konekauppa 143,0 173,0 -17,4 17,2 24,6 -30,0
Erikoiskauppa 346,7 374,6 -7,5 75,0 82,1 -8,6
yhteensä
Yhteensä 4 331,1 4 102,6 +5,6 1 051,6 1 034,6 +1,6

Tammi-joulukuu 2019

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto tammi-joulukuussa oli 4 331,1
milj. euroa (4 102,6 milj. euroa) ja se kasvoi 5,6 %. Vertailukelpoisesti
liikevaihto kasvoi 2,1 %. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti Suomessa,
Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Norjassa ja Ruotsissa liikevaihto kasvoi
toteutuneiden yrityskauppojen ansiosta.

Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu paikallisissa valuutoissa sisällyttämällä
liikevaihtoon vuonna 2018 ostettujen Skattum Handel AS:n, Gipling AS:n ja 1A
Groupin vertailukelpoiset kuukaudet, ja ilman 31.1.2019 ostettujen Sørbøn
rautakauppatoimintojen, 17.5.2019 ostetun Fresks-konsernin, 15.5.2019 myydyn
Onninen AB:n LVI-urakoitsijoita palvelevan liiketoiminnan ja 1.8.2019 myydyn
Suomen maatalouskonekaupan vaikutusta.

Norjalaisen Sørbøn rautakaupat, jotka operoivat aiemmin
kauppiasliiketoimintamallilla Byggmakker-kauppoja, siirtyivät kiinteistöineen
Kesko Oyj:n tytäryhtiöiden Skattum Handel AS:n ja Rake Eiendom AS:n omistukseen
31.1.2019. Fresks-konserni siirtyi Kesko Oyj:n tytäryhtiön K-rauta AB:n
omistukseen 17.5.2019. Ruotsissa on lanseerattu uusi ammattirakentajille
suunnattu brändi nimeltään K-Bygg, jonka alla myös Fresks-konserni palvelee
asiakkaita. Suomen maatalouskonekaupan liiketoiminta myytiin 1.8.2019.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto Suomessa oli tammi-joulukuussa
1 991,6 milj. euroa (1 972,0 milj. euroa) ja se kasvoi 1,0 %. Liikevaihto kasvoi
Suomessa vertailukelpoisesti 1,5 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli tammi
-joulukuussa 2 339,6 milj. euroa (2 130,6 milj. euroa) ja se kasvoi 9,8 %.
Ulkomaan toimintojen liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 2,6 %. Rakentamisen
ja talotekniikan kaupan liikevaihdosta 54,0 % (51,9 %) tuli ulkomaan
toiminnoista.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto ilman erikoiskaupan
liiketoimintoja oli tammi-joulukuussa 3 984,5 milj. euroa (3 728,0 milj. euroa)
ja se kasvoi 6,9 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 2,7 %.

Rautakaupan liikevaihto oli tammi-joulukuussa 2 447,8 milj. euroa (2 161,8 milj.
euroa) ja se kasvoi 13,2 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 3,3 %.
Liikevaihto kasvoi Suomessa 1,8 % ja Baltiassa 18,8 %. Liikevaihto kasvoi
paikallisessa valuutassa Valko-Venäjällä 11,4 %, Norjassa 7,2 % ja Ruotsissa
75,1 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi Suomessa 1,3 % sekä Baltiassa
13,3 % ja laski Ruotsissa 3,3 % sekä Norjassa 7,8 %.

Onnisen liikevaihto oli tammi-joulukuussa 1 587,7 milj. euroa (1 597,3 milj.
euroa) ja se laski 0,6 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 3,0 %.
Liikevaihto kasvoi Suomessa 3,2 % ja Baltiassa 10,4 %. Puolassa liikevaihto oli
paikallisessa valuutassa edellisen vuoden tasolla. Liikevaihto laski
paikallisessa valuutassa Norjassa 3,1 % ja Ruotsissa 17,1 %. Ruotsissa
liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 20,8 % ottaen huomioon katsauskaudella
toteutettu LVI-urakoitsijoita palvelevan liiketoiminnan myynti.

Erikoiskaupan liikevaihto tammi-joulukuussa oli 346,7 milj. euroa (374,6 milj.
euroa) ja se laski 7,5 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto laski 3,7 %.
Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu ilman 1.8.2019 myydyn Suomen
maatalouskonekaupan vaikutusta. Vapaa-ajankaupan liikevaihto oli 203,7 milj.
euroa (201,6 milj. euroa) ja se kasvoi 1,1 %. Konekaupan liikevaihto tammi
-joulukuussa oli 143,0 milj. euroa (173,0 milj. euroa) ja se laski 17,4 %.
Konekaupan liikevaihto Suomessa oli 13,4 milj. euroa (28,2 milj. euroa) ja se
laski 52,5 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli 129,6 milj. euroa (144,8
milj. euroa) ja se laski 10,5 %.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli tammi
-joulukuussa 142,8 milj. euroa (126,8 milj. euroa) ja se kasvoi 16,0 milj. euroa
edelliseen vuoteen verrattuna. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan
vertailukelpoinen liikevoitto ilman erikoiskaupan liiketoimintoja oli 133,3
milj. euroa (117,5 milj. euroa) ja se kasvoi 15,7 milj. euroa. Rautakaupan
vertailukelpoinen liikevoitto tammi-joulukuussa oli 83,3 milj. euroa (72,5 milj.
euroa) ja se kasvoi 10,8 milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi
rautakaupassa Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Valko-Venäjällä. Norjassa ja
Ruotsissa kannattavuus on parantunut toteutettujen yrityskauppojen ansiosta.
Baltiassa vertailukelpoinen liikevoitto alitti vertailukauden tason. Vuonna 2018
ja vuoden 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutuneiden yritysostojen osuus
vertailukelpoisesta liikevoitosta oli 13,4 milj. euroa (2,1 milj. euroa).
Onnisen vertailukelpoinen liikevoitto tammi-joulukuussa oli 50,0 milj. euroa
(45,0 milj. euroa). Onnisen vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi Suomessa,
Ruotsissa ja Puolassa. Baltiassa Onnisen vertailukelpoinen liikevoitto pysyi
edellisen vuoden tasolla. Erikoiskaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli 9,5
milj. euroa (9,3 milj. euroa).

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevoitto oli 127,6 milj. euroa (113,3
milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -15,3 milj. euroa (
-13,5 milj. euroa). Merkittävimmät vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat
Onnisen Ruotsin LVI-urakoitsijoita palvelevan liiketoiminnan myyntiin liittyvät
kuluerät -7,8 milj. euroa. Vertailuvuoden merkittävimmät vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät olivat yrityskauppoihin ja Ruotsin liiketoimintojen
rakennejärjestelyyn liittyvät kulut -8,1 milj. euroa sekä kiinteistöjen ja
muiden pitkäaikaisten varojen myyntivoitot, -tappiot ja arvonalentumiset -3,8
milj. euroa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan investoinnit tammi-joulukuussa olivat
yhteensä 332,7 milj. euroa (200,7 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit
olivat 60,2 milj. euroa (21,8 milj. euroa) ja yritysostot 233,2 milj. euroa
(159,0 milj. euroa). Kruunuvuoren Satama Oy:n osuus kauppapaikkainvestoinneista
oli 22,4 milj. euroa. Raportointikaudella toteutettiin Norjassa Sørbøn
rautakauppatoimintojen ja Ruotsissa Fresks-konsernin yritysostot.

Loka-joulukuu 2019

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto loka-joulukuussa oli 1 051,6
milj. euroa (1 034,6 milj. euroa) ja se kasvoi 1,6 %. Vertailukelpoisesti
liikevaihto laski 0,7 %. Liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti Suomessa,
Baltiassa ja Valko-Venäjällä. Norjassa ja Ruotsissa liikevaihto kasvoi
toteutuneiden yrityskauppojen ansiosta. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu
paikallisissa valuutoissa vähentämällä liikevaihdosta 31.1.2019 ostettujen
Sørbøn rautakauppatoimintojen, 17.5.2019 ostetun Fresks-konsernin ja 15.5.2019
myydyn Onninen AB:n LVI-urakoitsijoita palvelevan liiketoiminnan vaikutus ja
1.8.2019 myydyn Suomen maatalouskonekaupan vaikutus. Norjalaisen Sørbøn
rautakaupat, jotka operoivat aiemmin kauppiasliiketoimintamallilla Byggmakker
-kauppoja, siirtyivät kiinteistöineen Kesko Oyj:n tytäryhtiöiden Skattum Handel
AS:n ja Rake Eiendom AS:n omistukseen 31.1.2019. Fresks-konserni siirtyi Kesko
Oyj:n tytäryhtiön K-rauta AB:n omistukseen 17.5.2019. Suomen maatalouskonekaupan
liiketoiminta myytiin 1.8.2019.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto Suomessa oli loka-joulukuussa
474,7 milj. euroa (476,7 milj. euroa) ja se laski 0,4 %. Liikevaihto kasvoi
Suomessa vertailukelpoisesti 0,4 %. Ulkomaan toimintojen liikevaihto oli loka
-joulukuussa 577,0 milj. euroa (557,9 milj. euroa) ja se kasvoi 3,4 %. Ulkomaan
toimintojen liikevaihto laski vertailukelpoisesti 1,7 %. Rakentamisen ja
talotekniikan kaupan liikevaihdosta 54,9 % (53,9 %) tuli ulkomaan toiminnoista.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevaihto ilman erikoiskaupan
liiketoimintoja oli loka-joulukuussa 976,6 milj. euroa (952,5 milj. euroa) ja se
kasvoi 2,5 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto laski 0,5 %.

Rautakaupan liikevaihto oli loka-joulukuussa 594,7 milj. euroa (548,0 milj.
euroa) ja se kasvoi 8,5 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto laski 0,5 %. Suomessa
liikevaihto oli edellisen vuoden tasolla. Liikevaihto kasvoi Baltiassa 5,3 %.
Liikevaihto kasvoi paikallisessa valuutassa Ruotsissa 119,8 % ja Valko-Venäjällä
11,5 %. Liikevaihto laski paikallisessa valuutassa Norjassa 9,1 %.
Vertailukelpoisesti liikevaihto laski Ruotsissa 10,4 % ja Norjassa 12,2 %.

Onnisen liikevaihto oli loka-joulukuussa 398,4 milj. euroa (413,2 milj. euroa)
ja se laski 3,6 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 1,6 %. Liikevaihto
kasvoi Suomessa 2,0 % ja Baltiassa 12,3 %. Liikevaihto laski paikallisessa
valuutassa Puolassa 1,1 %, Norjassa 7,4 % ja Ruotsissa 31,7 %. Ruotsissa
liikevaihto kasvoi vertailukelpoisesti 23,0 % ottaen huomioon toteutettu LVI
-urakoitsijoita palvelevan liiketoiminnan myynti.

Erikoiskaupan liikevaihto loka-joulukuussa oli 75,0 milj. euroa (82,1 milj.
euroa) ja se laski 8,6 %. Liikevaihto laski vertailukelpoisesti 3,0 %.
Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu ilman 1.8.2019 myydyn Suomen
maatalouskonekaupan vaikutusta. Vapaa-ajankaupan liikevaihto oli 57,8 milj.
euroa (57,5 milj. euroa) ja se kasvoi 0,6 %. Konekaupan liikevaihto loka
-joulukuussa oli 17,2 milj. euroa (24,6 milj. euroa) ja se laski 30,0 %
edelliseen vuoteen verrattuna. Suomen maatalouskonekaupan liiketoiminta myytiin
1.8.2019, mikä vaikutti liikevaihdon kehitykseen. Ulkomaan toimintojen
liikevaihto oli 16,9 milj. euroa (19,6 milj. euroa) ja se laski 13,7 %.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli loka
-joulukuussa 30,9 milj. euroa (28,3 milj. euroa) ja se kasvoi 2,6 milj. euroa
edelliseen vuoteen verrattuna. Rakentamisen ja talotekniikan kaupan
vertailukelpoinen liikevoitto ilman erikoiskaupan liiketoimintoja oli 29,4 milj.
euroa (26,9 milj. euroa) ja se kasvoi 2,4 milj. euroa. Rautakaupan
vertailukelpoinen liikevoitto loka-joulukuussa oli 15,6 milj. euroa (15,8 milj.
euroa) ja se laski 0,2 milj. euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi
rautakaupassa Suomessa ja Ruotsissa. Valko-Venäjällä vertailukelpoinen
liikevoitto oli edellisen vuoden tasolla. Ruotsissa kannattavuus on parantunut
toteutuneiden yrityskauppojen ansiosta. Baltiassa ja Norjassa vertailukelpoinen
liikevoitto alitti vertailukauden tason. Vuonna 2018 ja vuoden 2019
ensimmäisellä vuosipuoliskolla toteutuneiden yritysostojen osuus
vertailukelpoisesta liikevoitosta oli 1,6 milj. euroa (-0,4 milj. euroa).
Onnisen vertailukelpoinen liikevoitto oli loka-joulukuussa 13,9 milj. euroa
(11,1 milj. euroa). Erikoiskaupan vertailukelpoinen liikevoitto oli 1,6 milj.
euroa (1,3 milj. euroa) ja se kasvoi 0,2 milj. euroa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan liikevoitto oli 28,4 milj. euroa (20,4
milj. euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat -2,6 milj. euroa (
-7,8 milj. euroa). Vertailukauden merkittävimmät vertailukelpoisuuteen
vaikuttavat erät olivat Ruotsin liiketoimintojen rakennejärjestelyyn liittyvät
kulut 2,0 milj. euroa sekä muista pitkäaikaisista varoista kirjatut
arvonalennukset 2,2 milj. euroa.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan investoinnit loka-joulukuussa olivat
yhteensä 18,2 milj. euroa (17,3 milj. euroa), josta kauppapaikkainvestoinnit
olivat 7,5 milj. euroa (6,0 milj. euroa). Vertailukauden yritysostot olivat 6,0
milj. euroa.

Loka-joulukuussa avattiin yksi Onninen Express Kemissä, yksi Byggmakker-myymälä
Hamarissa, yksi K-Senukai Riiassa ja yksi OMA Minskissä. Lisäksi avattiin yksi
Intersport Vantaalla ja yksi Helsingissä, The Athlete's Foot -kauppa Helsingissä
sekä Kookenkä Helsingissä.

Merkittävimmät rakenteilla olevat kauppapaikat ovat yksi rautakauppa Suomeen,
yksi K-Bygg Ruotsiin ja yksi rautakauppa Liettuaan. Onnisen merkittävimmät
rakenteilla olevat kauppapaikat ovat kaksi Onninen Express-myymälää Suomeen ja
kaksi Puolaan.

Kauppojen lukumäärä 31.12. 2019 2018
Rakentamisen ja talotekniikan kauppa
K-Rauta, Suomi 131 135
K-Rauta, Ruotsi 18 18
K-Bygg, Ruotsi 34 -
Byggmakker, Norja 63 65
K-Rauta, Viro 8 8
K-Senukai, Latvia 11 9
K-Senukai, Liettua 23 23
OMA, Valko-Venäjä 17 17
Onninen, Suomi 57 56
Onninen, Ruotsi - 13
Onninen, Norja 18 25
Onninen, Baltia 17 15
Onninen, Puola 36 36
Erikoiskauppa
Intersport, Suomi 54 55
Budget Sport 10 11
The Athlete’s Foot 9 7
Kookenkä 34 36
Yhteensä 540 529

Lisäksi rakentamisen ja talotekniikan kaupat tarjoavat asiakkailleen
verkkokaupan palveluita.

Kaksi Onnisen kauppaa Suomessa toimii samassa toimipisteessä K-Raudan kanssa.

AUTOKAUPPA

1-12/2019 1-12/2018 10-12/2019 10-12/2018
Liikevaihto, milj. e 863,9 893,1 228,5 190,2
Liikevoitto, 26,8 35,2 9,0 7,2
vertailukelpoinen, milj. e
Liikevoitto-%, 3,1 3,9 3,9 3,8
vertailukelpoinen
Sidotun pääoman tuotto, 9,5 20,8 9,5 20,8
vertailukelpoinen, %, liukuva
12 kk
Investoinnit, milj. e 131,3 49,0 21,6 12,7
Henkilökunta keskimäärin 1 179 835 1 334 830

Liikevaihto, 1-12/2 1-12/2018 Kehitys, % 10-12/2019 10-12/2018 Kehitys, %
milj. € 019
K-Auto 816,1 830,9 -1,8 209,7 182,5 +14,9
AutoCarrera 49,5 63,1 -21,5 20,0 7,9 +152,0
Yhteensä 863,9 893,1 -3,3 228,5 190,2 +20,1

Tammi-joulukuu 2019

Autokaupan liikevaihto tammi-joulukuussa oli 863,9 milj. euroa (893,1 milj.
euroa) ja se laski -3,3 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto laski 11,6 %.
Autokaupan kuluttajamarkkinassa kysyntään vaikutti vuoden aikana epävarmuus
autoverotuksesta ja autojen käyttövoimaan liittyvä keskustelu sekä muutos WLTP
-päästömittausmenetelmässä. Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu ilman
1.3.2019 Huittisten Laatuautolta ja LänsiAutolta ostettujen
autokauppaliiketoimintojen sekä 1.7.2019 Laakkonen-konsernilta ostettujen
Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoimintojen vaikutusta.

Henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu ensirekisteröintien markkinakehitys
oli tammi-joulukuussa -5,4 % (1,3 %). Autokaupan maahantuomien Volkswagen-, Audi
-, SEAT- ja Porsche-henkilöautojen sekä Volkswagen- ja MAN-pakettiautojen
yhteenlaskettu markkinaosuus oli tammi-joulukuussa 16,9 % (18,5 %).

Autokaupan vertailukelpoinen liikevoitto tammi-joulukuussa oli 26,8 milj. euroa
(35,2 milj. euroa) ja se laski 8,5 milj. euroa liikevaihdon laskusta johtuen.
AutoCarreran vertailukelpoinen liikevoitto oli 1,1 milj. euroa (4,5 milj.
euroa).

Autokaupan liikevoitto tammi-joulukuussa oli 25,5 milj. euroa (35,1 milj.
euroa). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli -1,2 milj. euroa (-0,1 milj.
euroa) ja ne liittyivät toteutettuihin tehostamistoimiin sekä
rakennejärjestelyihin.

Autokaupan investoinnit olivat tammi-joulukuussa 131,3 milj. euroa (49,0 milj.
euroa). Huittisten Laatuauton ja LänsiAuton autokauppaliiketoimintojen sekä
Laakkonen-konsernin Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoimintojen yritysostot
olivat yhteensä 57,4 milj. euroa. Investoinnit sisältävät leasing-autokantaan
hankitut autot sekä takaisinostovelvoitteella myydyt vuokraamoautot.

Loka-joulukuu 2019

Autokaupan liikevaihto loka-joulukuussa oli 228,5 milj. euroa (190,2 milj.
euroa) ja se kasvoi 20,1 %. Vertailukelpoisesti liikevaihto kasvoi 2,6 %.
Autokaupan kuluttajamarkkinassa kysyntään vaikutti vuoden aikana epävarmuus
autoverotuksesta ja autojen käyttövoimaan liittyvä keskustelu sekä muutos WLTP
-päästömittausmenetelmässä. Epävarmuus autoverotuksesta ja käyttövoimasta on
lisännyt Keskon autokaupan tarjoamien leasing-palveluiden kysyntää.
Vertailukelpoinen muutos-% on laskettu ilman 1.3.2019 Huittisten Laatuautolta ja
LänsiAutolta ostettujen autokauppaliiketoimintojen sekä 1.7.2019 Laakkonen
-konsernilta ostettujen Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoimintojen vaikutusta.

Henkilö- ja pakettiautojen yhteenlaskettu ensirekisteröintien markkinakehitys
oli loka-joulukuussa 11,6 % (-12,1 %). Autokaupan maahantuomien Volkswagen-,
Audi-, SEAT- ja Porsche-henkilöautojen sekä Volkswagen- ja MAN-pakettiautojen
yhteenlaskettu markkinaosuus oli loka-joulukuussa 16,4 % (18,4 %).

Autokaupassa vertailukelpoinen liikevoitto loka-joulukuussa oli 9,0 milj. euroa
(7,2 milj. euroa) ja se kasvoi 1,8 milj. euroa. AutoCarreran vertailukelpoinen
liikevoitto oli 1,3 milj. euroa (-0,6 milj. euroa).

Autokaupan liikevoitto loka-joulukuussa oli 8,0 milj. euroa (7,0 milj. euroa).
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä oli -1,0 milj. euroa (-0,1 milj. euroa).

Autokaupan investoinnit olivat loka-joulukuussa 21,6 milj. euroa (12,7 milj.
euroa). Investoinnit sisältävät leasing-autokantaan hankitut autot sekä
takaisinostovelvoitteella myydyt vuokraamoautot.

Kauppojen lukumäärä 31.12. 2019 2018
K-Auto 42 13
AutoCarrera 3 3
Yhteensä 45 16

MUUTOKSET KONSERNIN RAKENTEESSA

Kesko Oyj:n tytäryhtiö Byggmakker toteutti Sørbø Trelast AS:n ja Tau & Jørpeland
Bygg AS:n rautakauppatoimintojen oston. Kauppaan sisältyy kaksi Byggmakker
-myymälää ja myös yritysasiakkaita palveleva logistiikkakeskus Norjassa.

Kesko-konserniin kuuluva K Caara Oy toteutti Huittisten Laatuauto Oy:n
Volkswagen- ja SEAT-liiketoimintojen oston Forssassa ja Huittisissa sekä
LänsiAuto Oy:n Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoimintojen oston Kotkassa,
Kouvolassa ja Lappeenrannassa.

Kesko-konserniin kuuluva K-rauta AB toteutti Fresks-konsernin oston Litorinalta,
Oscarson Investiltä ja yhtiön johdolta. Fresks-konserni on merkittävä toimija
Ruotsin rautakaupassa. Kauppa vahvistaa merkittävästi Keskon markkina-asemaa
Ruotsissa, erityisesti kasvavassa ammattirakentajien asiakassegmentissä.

Kruunuvuoren Satama Oy:stä tuli Kesko Oyj:n täysin omistama tytäryhtiö
14.6.2019, kun Kesko Oyj, Keskon Eläkekassa ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarinen toteuttivat sopimuksensa purkaa Kruunuvuoren Satama Oy:n
yhteisomistus.

Kesko-konserniin kuuluva K Caara Oy toteutti Laakkonen-konsernin Volkswagen-,
Audi- ja SEAT-liiketoimintojen oston.

Kesko-konserniin kuuluva Konekesko Oy myi Suomen maatalouskoneliiketoiminnan
Danish Agro Machineryn suomalaiselle tytäryhtiölle Finnish Agro Machinerylle.

OSAKE, OSAKEMARKKINAT JA HALLITUKSEN VALTUUDET

Kesko Oyj:ssä oli joulukuun 2019 lopussa yhteensä 100 019 752 osaketta, joista
31 737 007 eli 31,7 % oli A-osakkeita ja 68 282 745 eli 68,3 % B-osakkeita.
Kesko Oyj:n hallussa 31.12.2019 oli 931 363 omaa B-osaketta. Näiden omien
osakkeiden osuus B-osakkeiden lukumäärästä oli 1,36 %, osakkeiden
kokonaislukumäärästä 0,93 % ja yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä
0,24 %. Kaikkien osakkeiden äänimäärä oli yhteensä
385 652 815 ääntä. Jokainen A-osake tuottaa kymmenen (10) ääntä ja jokainen B
-osake yhden (1) äänen. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei voi
äänestää eikä niille makseta osinkoa. Kesko Oyj:n osakepääoma oli joulukuun 2019
lopussa 197 282 584 euroa.

Keskon A-osakkeen pörssikurssi Nasdaq Helsingissä oli vuoden 2018 lopussa 43,60
euroa ja joulukuun 2019 lopussa 58,80 euroa, missä oli kasvua 34,9 %. B-osakkeen
kurssi oli vastaavasti vuoden 2018 lopussa 47,10 euroa ja joulukuun 2019 lopussa
63,08 euroa, missä oli kasvua 33,9 %. A-osakkeen ylin kurssi oli tammi
-joulukuussa 2019 59,20 euroa ja alin 42,10 euroa. B-osakkeen ylin kurssi oli
64,12 euroa ja alin 45,19 euroa. Nasdaq Helsingin yleisindeksi (OMX Helsinki)
nousi tammi-joulukuun 2019 aikana 12,2 % ja painotettu OMX Helsinki Cap -indeksi
nousi 13,7 %. Vähittäiskauppa-toimialaindeksi nousi 34,4 %.

Joulukuun 2019 lopussa A-osakkeiden markkina-arvo oli 1 866,1 milj. euroa. B
-osakkeiden markkina-arvo oli
4 248,5 milj. euroa ilman emoyhtiön hallussa olevia osakkeita. A- ja B
-osakkeiden yhteinen markkina-arvo oli
6 114,7 milj. euroa ja se nousi vuoden 2018 lopusta 1 562,0 milj. euroa.

Nasdaq Helsingissä A-osakkeita vaihdettiin tammi-joulukuun aikana 6,7 milj. kpl.
A-osakkeiden vaihtoarvo oli 329,7, milj. euroa. B-osakkeita vaihdettiin 45,5
milj. kpl. B-osakkeiden vaihtoarvo oli 2 459,8 milj. euroa. Nasdaq Helsingin
osuus vaihdetuista Keskon A- ja B-osakkeista tammi-joulukuussa 2019 oli noin
66,0 %. Keskon osakkeilla on käyty kauppaa myös monenkeskisissä
kaupankäyntijärjestelmissä, joista merkittävin oli Cboe (lähde: Euroland).

Hallituksella on voimassa oleva valtuutus päättää enintään 1 000 000 yhtiön
hallussa olevan oman B-osakkeen luovuttamisesta (Osakeantivaltuutus 2016).
Hallitus päätti 5.2.2019 antaa kyseisen osakeantivaltuutuksen ja Keskon
osakepohjaisen sitouttamis- ja kannustinohjelman (PSP) ansaintajakson 2017-2018
ansaintakriteerien täyttymisen perusteella yhtiön hallussa olevia omia B
-osakkeita ohjelman kohderyhmään kuuluneille. Tästä yhteensä 71 432 oman B
-osakkeen luovuttamisesta on kerrottu pörssitiedotteilla 6.2.2019 ja 20.3.2019.

Kesko Oyj:n varsinainen yhtiökokous 8.4.2019 päätti, että noin 30 % Keskon
hallituksen jäsenten vuosipalkkiosta maksetaan yhtiön B-sarjan osakkeina
(pörssitiedote 8.4.2019). Yhtiökokouksen päätöksen mukaan osakkeet hankitaan tai
luovutetaan hallituksen jäsenille vuoden 2019 ensimmäistä vuosineljännestä
koskevan osavuosikatsauksen julkistamisen jälkeisenä arkipäivänä. Keskon
hallitus päätti toteuttaa yhtiökokouksen päätöksen vuosipalkkioiden osakeosuuden
maksamisesta luovuttamalla hallituksen jäsenille yhtiön hallussa olevia omia B
-sarjan osakkeita Osakeantivaltuutus 2016:n perusteella (pörssitiedote
25.4.2019). Kyseiset osakkeet, 2 378 kappaletta, on siirretty yhtiön hallituksen
jäsenille 26.4.2019 (pörssitiedote 26.4.2019). Hallituksen jäsen ei saa
luovuttaa näin saatuja osakkeita edelleen ennen kuin saantopäivästä on kulunut
kolme vuotta tai ennen kuin jäsenyys hallituksessa on päättynyt, riippuen siitä,
kumpi ajankohdista on aiempi.

Kesko Oyj:n hallitus on 1.2.2017 päättänyt uuden osakepohjaisen pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmän perustamisesta Keskon ylimmälle johdolle ja erikseen
valituille avainhenkilöille. Järjestelmä koostuu suoriteperusteisesta
osakepalkkio-ohjelmasta (performance share plan, PSP) päärakenteena sekä
rajoitetusta osakepalkkio-ohjelmasta (restricted share pool, RSP), joka on
täydentävä osakepalkkio-ohjelma erityistilanteita varten. PSP:n ohella hallitus
on päättänyt siirtymävaiheen osakepohjaisen kannustinohjelman (Bridge Plan)
perustamisesta kattamaan siirtymävaihetta, jossa Kesko pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmärakenteessaan siirtyy yhden vuoden ansaintajaksosta
pidempään ansaintajaksoon. Uudesta osakepalkkiojärjestelmästä on kerrottu
pörssitiedotteessa 2.2.2017 ja siirtymävaiheen osakepalkkio-ohjelman (Bridge
Plan) toteumasta pörssitiedotteella 1.2.2018.

Kesko Oyj:n hallitus on 20.3.2018 päättänyt suoriteperusteisen osakepalkkio
-ohjelman (performance share plan, PSP) perustamisesta vuosille 2018-2021.
Samalla hallitus päätti kyseisen ohjelman kohderyhmäksi yhteensä noin 130 Keskon
johtoon kuuluvaa ja muuta nimettyä avainhenkilöä. Hallitus päätti
kalenterivuoden 2018 ansaintakriteereiksi Kesko-konsernin vertailukelpoisen
verottoman myynnin kehitysprosentin, Kesko-konsernin vertailukelpoisen sidotun
pääoman tuoton (ROCE, %) ja Keskon B-osakkeen absoluuttisen kokonaistuoton (TSR,
%). PSP 2018–2021 -ohjelman puitteissa voidaan antaa enintään 340 000 Keskon B
-osaketta. Kyseinen osakemäärä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva
ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan
osallistujille osakkeina. Samalla Kesko Oyj:n hallitus päätti rajoitetun
osakepalkkio-ohjelman (restricted share pool, RSP) perustamisesta vuosille 2018
-2020. Ohjelma muodostuu kolmen vuoden pituisesta sitouttamisjaksosta, jonka
jälkeen yksittäisen ohjelman puitteissa mahdolliset luvatut osakepalkkiot
maksetaan osallistujille Keskon B-sarjan osakkeina edellyttäen, että heidän
työsuhteensa Kesko-konserniin jatkuu palkkioiden maksamiseen saakka. Rajoitetun
osakepalkkio-ohjelman tarkoituksena on toimia täydentävänä pitkän aikavälin
osakepalkkio-ohjelmana, jota käytetään sitouttamisvälineenä erityistilanteissa
erikseen valittaville avainhenkilöille. Yllä mainitun työsuhteen jatkumisehdon
lisäksi Kesko voi asettaa osallistujakohtaisia tai yhtiötason ehtoja, joiden
täyttyminen on edellytyksenä ehdollisten osakepalkkioiden maksamiselle. RSP 2018
-2020 -ohjelman puitteissa palkkioina maksettavien osakkeiden kokonaismäärä on
enintään 20 000 Keskon B-osaketta. Kyseinen osakemäärä on bruttoansainta, josta
vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä
nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Vuonna 2018 alkaneen RSP
-ohjelman nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä
2021. PSP 2018-2021 ja RSP 2018-2020 -osakeohjelmasta on kerrottu
pörssitiedotteessa 21.3.2018.

Kesko Oyj:n hallitus on 19.3.2019 päättänyt suoriteperusteisen osakepalkkio
-ohjelman (performance share plan, PSP) perustamisesta vuosille 2019-2022.
Samalla hallitus päätti kyseisen ohjelman kohderyhmäksi yhteensä noin 130 Keskon
johtoon kuuluvaa ja muuta nimettyä avainhenkilöä. Hallitus päätti
kalenterivuoden 2019 ansaintakriteereiksi vuoden 2018 kriteerien tavoin Kesko
-konsernin vertailukelpoisen verottoman myynnin kehitysprosentin, Kesko
-konsernin vertailukelpoisen sidotun pääoman tuoton (ROCE, %) ja Keskon B
-osakkeen absoluuttisen kokonaistuoton (TSR, %). Ansaintakriteerit koskevat PSP
ohjelmien 2018-2021 ja PSP 2019-2022 ansaintavuotta 2019. PSP 2019–2022
-ohjelman puitteissa voidaan antaa enintään 310 000 Keskon B-osaketta. Kyseinen
osakemäärä on bruttoansainta, josta vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen
vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille
osakkeina. Samalla Kesko Oyj:n hallitus päätti rajoitetun osakepalkkio-ohjelman
(restricted share pool, RSP) perustamisesta vuosille 2019-2021. Ohjelma
muodostuu kolmen vuoden pituisesta sitouttamisjaksosta, jonka jälkeen
yksittäisen ohjelman puitteissa mahdolliset luvatut osakepalkkiot maksetaan
osallistujille Keskon B-sarjan osakkeina edellyttäen, että heidän työsuhteensa
Kesko-konserniin jatkuu palkkioiden maksamiseen saakka. Rajoitetun osakepalkkio
-ohjelman tarkoituksena on toimia täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkio
-ohjelmana, jota käytetään sitouttamisvälineenä erityistilanteissa erikseen
valittaville avainhenkilöille. Yllä mainitun työsuhteen jatkumisehdon lisäksi
Kesko voi asettaa osallistujakohtaisia tai yhtiötason ehtoja, joiden täyttyminen
on edellytyksenä ehdollisten osakepalkkioiden maksamiselle. RSP 2019-2021
-ohjelman puitteissa palkkioina maksettavien osakkeiden kokonaismäärä on
enintään 20 000 Keskon B-osaketta. Kyseinen osakemäärä on bruttoansainta, josta
vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä
nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Vuonna 2019 alkavan RSP
-ohjelman nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan keväällä
2022. Uudesta PSP 2019-2022 ja RSP 2019-2021 -osakeohjelmasta on kerrottu
pörssitiedotteessa 20.3.2019.

Tammi-joulukuussa 2019 yhtiölle on palautunut yhteensä 3 774 osaketta vuosina
2014-2016 voimassa olleen osakepalkkiojärjestelmän, Keskon siirtymävaihteen
osakepalkkio-ohjelman (Bridge Plan) 2017-2020 ja suoriteperusteisen osakepalkkio
-ohjelman PSP 2017 ehtojen mukaisesti. Katsauskauden aikaisista palautumisista
on kerrottu pörssitiedotteilla 8.3.2019, 14.6.2019 ja 24.9.2019.
Osakepalkkiojärjestelmästä 2014-2016 on kerrottu pörssitiedotteessa 4.2.2014
sekä Bridge Plan -osakepalkkio-ohjelmasta ja osakepalkkio-ohjelmasta PSP 2017 on
kerrottu pörssitiedotteessa 2.2.2017.

Keskon hallituksella on voimassa varsinaisen yhtiökokouksen 4.4.2016 päättämä
valtuutus luovuttaa yhteensä enintään 1 000 000 yhtiön hallussa olevaa B
-osaketta (Osakeantivaltuutus 2016). Valtuutuksen perusteella yhtiöllä olevat
omat B-osakkeet voidaan antaa osakkeenomistajien merkittäviksi suunnattuna
antina siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita siitä
riippumatta, omistavatko he A- vai B-osakkeita. Osakkeita voidaan antaa myös
osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on
yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen yhtiön
pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yrityskauppojen, investointien tai
muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi sekä
yhtiön sitouttamis- ja kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi. Yhtiön hallussa
olevat omat B-osakkeet voidaan luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta.
Osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön kannalta ja sen kaikkien
osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy.
Valtuutus sisältää myös hallituksen valtuuden päättää muista osakeanteihin
liittyvistä seikoista. Yhtiön omista osakkeista mahdollisesti maksettava määrä
merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Valtuutus on voimassa
30.6.2020 saakka.

Varsinainen yhtiökokous 11.4.2018 hyväksyi hallituksen ehdotuksen sen
valtuuttamiseksi päättämään enintään
1 000 000 yhtiön oman B-osakkeen hankkimisesta (Omien osakkeiden
hankintavaltuutus 2018). B-osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien
omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön jakokelpoisella vapaalla omalla pääomalla
B-osakkeiden hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n (”Pörssi”)
järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeiden hankkiminen ja maksaminen
tapahtuu Pörssin sääntöjen mukaisesti. Omien osakkeiden hankinta alentaa yhtiön
jakokelpoisen vapaan oman pääoman määrää. B-osakkeet hankitaan käytettäväksi
yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, mahdollisten yrityskauppojen,
investointien ja/tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen
rahoittamiseksi sekä yhtiön johdon ja muun henkilökunnan sitouttamis- ja
kannustinjärjestelmän toteuttamiseksi. Hallitus päättää muista omien B
-osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus oli voimassa 30.9.2019
saakka.

Kesko Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 24.4.2018 käyttää 11.4.2018 pidetyn
yhtiökokouksen antamaa valtuutusta hankkia yhtiön omia B-osakkeita ja perusti
omien osakkeiden määräaikaisen takaisinosto-ohjelman. Osakkeet hankittiin yhtiön
osakepohjaisiin sitouttamis- ja kannustinjärjestelmiin liittyvien velvoitteiden
täyttämiseksi. Omien osakkeiden hankinnat alkoivat 26.4.2018 ja loppuivat
18.5.2018. Tämän jakson aikana Kesko hankki 500 000 omaa B-sarjan osaketta,
joiden hinta oli keskimäärin 48,83 euroa. Hankintojen jälkeen Kesko omisti
yhteensä 996 325 omaa B-sarjan osaketta, mikä vastasi noin 1,00 prosenttia Kesko
Oyj:n kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteensä 1,46 prosenttia Kesko Oyj:n B
-sarjan osakkeiden lukumäärästä. (Pörssitiedotteet 25.4.2018 ja 21.5.2018)

Keskon varsinainen yhtiökokous 11.4.2018 hyväksyi myös hallituksen ehdotuksen
sen valtuuttamiseksi päättämään enintään 10 000 000 uuden B-osakkeen antamisesta
(Osakeantivaltuutus 2018). Uudet osakkeet voidaan antaa ainoastaan maksua
vastaan. Uudet osakkeet voidaan antaa osakkeenomistajien merkittäviksi
suunnattuna antina siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita
siitä riippumatta, omistavatko he A- vai B-osakkeita tai osakkeenomistajan
etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta
painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen yhtiön pääomarakenteen
kehittämiseksi ja mahdollisten yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön
liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi. Hallitus päättää
annettavien osakkeiden merkintähinnan. Hallituksella on oikeus antaa osakkeita
myös muuta kuin rahavastiketta vastaan. Merkintähinta merkitään sijoitetun
vapaan oman pääoman rahastoon. Hallitus päättää muista osakeanteihin liittyvistä
seikoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2021 saakka ja se kumosi yhtiökokouksen
13.4.2015 hallitukselle antaman valtuutuksen antaa yhteensä enintään 20 000 000
uutta B-osaketta, jota valtuutusta hallitus ei ole käyttänyt.

Osakkeenomistajien määrä oli joulukuun 2019 lopussa 41 175. Se on 430 enemmän
kuin vuoden 2018 lopussa. Joulukuun lopussa ulkomaisten osakkeenomistajien
omistusosuus kaikista osakkeista oli 36,35 % ja B-osakkeista 52,11 %.

LIPUTUSILMOITUKSET

Kesko Oyj:n vastaanottaman ilmoituksen mukaan Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarisen osuus ylitti viiden (5) prosentin rajan Keskon osakkeista ja kymmenen
(10) prosentin rajan äänistä 28.5.2019. (Pörssitiedote 28.5.2019)

Kesko Oyj:n vastaanottaman ilmoituksen mukaan Kruunuvuoren Satama Oy:n osuus
Keskon osakkeista ja äänistä laski nollaan 28.5.2019 tehtyjen osakekauppojen
seurauksena. (Pörssitiedote 28.5.2019)

Kesko Oyj:n vastaanottaman ilmoituksen mukaan K-Kauppiasliitto ry:n osuus ylitti
viiden (5) prosentin rajan Keskon osakkeista 30.8.2019. (Pörssitiedote
30.8.2019)

Kesko Oyj:n vastaanottaman ilmoituksen mukaan Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö
Ilmarisen osuus alitti viiden (5) prosentin rajan osakkeista 28. lokakuuta 2019.
(Pörssitiedote 29.10.2019)

KATSAUSKAUDEN KESKEISIÄ TAPAHTUMIA

Kesko Oyj sopi Ruotsin Onninen AB:n LVI-urakoitsijoita palvelevan liiketoiminnan
myymisestä Solar A/S:lle. Kauppa toteutui 15.5.2019 (Lehdistötiedote 12.3.2019
ja 15.5.2019)

Kesko-konserniin kuuluva K-rauta AB sopi ostavansa Fresks-konsernin, joka on
merkittävä toimija Ruotsin rautakaupassa. Kauppa toteutui 17.5.2019.
(Lehdistötiedote 29.3.2019 ja 17.5.2019)

Kesko Oyj:n hallituksen hyväksymät uudet keskipitkän aikavälin taloudelliset
tavoitteet ovat kannattavuuden osalta vertailukelpoinen liikevoitto-% 5,0 % ja
vertailukelpoinen sidotun pääoman tuotto 11,0 %. Asetetuissa
kannattavuustavoitteissa on huomioitu IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin
vaikutukset. Taloudellisen aseman osalta tavoitteena on aikaisemman käytännön
mukaisesti korolliset nettovelat / käyttökate, ilman IFRS 16 vaikutuksia,
enintään 2,5. (Pörssitiedote 25.4.2019)

Kesko-konserniin kuuluva K Caara Oy sopi ostavansa Laakkonen-konsernin
Volkswagen-, Audi- ja SEAT-liiketoiminnot. Kaupan kohteena olevien
liiketoimintojen yhteenlaskettu pro forma -liikevaihto 2018 oli noin 259 milj.
euroa ja liikevoitto 5,4 milj. euroa. Ostettavissa liiketoiminnoissa
työskentelevät noin 470 henkilöä siirtyvät vanhoina työntekijöinä Keskon
palvelukseen. Kauppa toteutettiin 1.7.2019. (Lehdistötiedote 25.4.2019 ja
1.7.2019)

Kesko sopi ostavansa Heinon Tukku Oy:n perheyhtiö Tukkuheino Oy:ltä ja
henkilöomistajilta. Kauppa toteuttaa Keskon kasvustrategiaa ja monipuolistaa
tarjontaa kasvavassa foodservice-markkinassa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto
(KKV) ilmoitti 13.9.2019 jatkavansa yrityskaupan käsittelyaikaa 31.10.2019 asti.
KKV teki 18.11.2019 markkinaoikeudelle esityksen kaupan kieltämisestä.
Yrityskaupan käsittely jatkuu markkinaoikeudessa ja ratkaisua asiaan odotetaan
kolmen kuukauden kuluessa. (Lehdistötiedottet 17.5.2019 ja 18.11.2019)

Kesko Oyj, Keskon Eläkekassa ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen sopivat
28.5.2019 purkavansa Kruunuvuoren Satama Oy:n yhteisomistuksen. Samassa
yhteydessä Ilmarinen hankki Kruunuvuoren Satamalta sen omistamat 3 438 885
Keskon A-osaketta. Kruunuvuoren Satama Oy:stä tuli Kesko Oyj:n täysin omistama
tytäryhtiö 14.6.2019. (Pörssitiedote 28.5.2019)

Konekesko Oy ja Danish Agro -konserniin kuuluva Danish Agro Machinery A/S
sopivat Konekeskon Suomen maatalouskoneliiketoiminnan siirtyvän Danish Agro
Machineryn suomalaiselle tytäryhtiölle Finnish Agro Machinerylle 1.8.2019.
(Lehdistötiedote 3.7.2019)

Autojen maahantuojana toimivan K-Auton ja vähittäismyynnistä vastaavan K-Caaran
elokuussa alkaneet yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen. Neuvottelujen
tuloksena molempien yritysten henkilöstön määrää sopeutettiin ja
organisaatiorakenteisiin tehtiin muutoksia. Yrityksistä irtisanottiin yhteensä
noin 100 henkilöä. (Lehdistötiedote 4.10.2019)

Kesko sopi yhteensä 700 milj. euron rahoituksesta, jonka korkomarginaali huomioi
sen, miten Kesko saavuttaa hiilijalanjäljelle, ruokahävikille ja riskimaiden
auditoinneille asetetut vastuullisuustavoitteet. Lainaa nostettiin 300 milj.
euroa ja sitä on mahdollisuus nostaa myöhemmin lisää. (Lehdistötiedote
7.10.2019)

Kesko Oyj:n lakiasiaintoimintoja organisoidaan uudelleen. Uudeksi lakiasioista
vastaavaksi johtajaksi nimitettiin 1.1.2020 alkaen varatuomari, OTK Lasse
Luukkainen, 41. Hän toimii jatkossa myös Keskon hallituksen ja sen valiokuntien
sekä konsernijohtoryhmän sihteerinä. Luukkainen raportoi tehtävässään pääjohtaja
Mikko Helanderille. Muutoksen yhteydessä Keskon nykyinen lakiasiainjohtaja ja
konsernijohtoryhmän jäsen Mika Majoinen siirtyy pois yhtiön palveluksesta.
(Pörssitiedote 13.12.2019)

VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN 2019 JA HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUKSEN PÄÄTÖKSIÄ

Kesko Oyj:n 8.4.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden 2018
tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen
jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa yhtiön
ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 2,34 euroa osaketta kohden.
Osinko maksetaan kahdessa 1,17 euron erässä. Osingon ensimmäisen erän
täsmäytyspäivä oli 10.4.2019 ja maksupäivä 17.4.2019. Osingon toisen erän
täsmäytyspäivä oli 10.10.2019 ja maksupäivä 17.10.2019.

Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän (7). Yhtiön
hallituksessa jatkavat kauppias, yo-merkonomi Esa Kiiskinen (pj), oikeustieteen
kandidaatti Peter Fagernäs (vpj), kauppatieteiden maisteri Jannica Fagerholm,
kauppatieteiden tohtori Piia Karhu, kauppatieteiden maisteri Matti Kyytsönen,
diplomikauppias, kauppateknikko Matti Naumanen ja kauppias, eMBA Toni Pokela.
Hallituksen jäsenet on valittu varsinaisessa yhtiökokouksessa 2018
yhtiöjärjestyksen mukaiselle kolmen vuoden toimikaudelle, joka päättyy
varsinaisen yhtiökokouksen 2021 päättyessä. Yhtiökokous päätti pitää hallituksen
jäsenten palkkiot ennallaan.

Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Mikko
Nieminen.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti muuttaa yhtiöjärjestyksen
kohtia 6 § Tilintarkastaja, 9 § Yhtiökokouskutsu ja 10 § Varsinainen
yhtiökokous.

Lisäksi yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen sen valtuuttamiseksi
päättämään vuonna 2020 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka yhteensä
enintään 300 000 euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin
rinnastettaviin tarkoituksiin sekä päättämään lahjoitusten saajista,
käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista.

Kesko Oyj:n hallitus valitsee hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan
hallituksen koko kolmivuotiseksi toimikaudeksi ja valiokuntien puheenjohtajat,
varapuheenjohtajat ja jäsenet vuodeksi kerrallaan. Varsinaisen yhtiökokouksen
11.4.2018 jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi
hallituksen puheenjohtajaksi Esa Kiiskisen ja varapuheenjohtajaksi Peter
Fagernäsin. Varsinaisen yhtiökokouksen 8.4.2019 jälkeen pitämässään
järjestäytymiskokouksessa hallitus piti tarkastusvaliokunnan ja
palkitsemisvaliokunnan kokoonpanot ennallaan. Hallituksen tarkastusvaliokuntaan
valittiin Jannica Fagerholm (pj), Matti Kyytsönen (vpj) ja Piia Karhu.
Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan valittiin Esa Kiiskinen (pj), Peter Fagernäs
(vpj) ja Matti Kyytsönen.

Varsinaisen yhtiökokouksen ja hallituksen järjestäytymiskokouksen päätöksistä
tiedotettiin tarkemmin pörssitiedotteilla 8.4.2019.

KESTÄVÄ KEHITYS

K-ryhmän sähköautojen latausverkosto K-Lataus nousi Suomen suurimmaksi
pikalatausverkostoksi.

Asiakkaiden käyttöön K-Ostokset-palveluun tuotiin hiilijalanjälkimittari, jonka
avulla voi seurata ostostensa ilmastovaikutuksia ja tehdä ilmaston kannalta
kestävämpiä valintoja.

K-ruokakaupoille kehitettiin uusi energiankierrätysmalli, jonka avulla
lämmönkulutus pienenee parhaimmillaan 95 % ja kiinteistöstä tulee energian
osalta lähes hiilineutraali.

K-ryhmä keräsi asiakkaidensa kanssa ennätyskorkean lahjoitussumman, yli 770 000
euroa, vuoden 2019 Roosa nauha -kampanjalle.

Ympäristöjärjestö WWF myönsi Keskon päätoimitalolle K-Kampukselle Green Office
-sertifikaatin.

Keskon vuosiraportti valittiin Vastuullisuusraportointi-kilpailun Ihmisoikeus
-sarjan voittajaksi.

Viiden K-Supermarketin kalatiskeille myönnettiin MSC- ja ASC
-jäljitettävyyssertifikaatit.

RISKIENHALLINTA

Kesko-konsernin riskienhallintaa ohjaa Keskon hallituksen hyväksymä
riskienhallintapolitiikka. Politiikassa määritellään Kesko-konsernin
riskienhallinnan päämäärät ja periaatteet, organisointi ja vastuut sekä
toimintatavat. Rahoitusriskien hallinnassa noudatetaan Keskon hallituksen
vahvistamaa konsernin rahoituspolitiikkaa. Vastuu riskienhallinnan
toteuttamisesta on liiketoiminnan ja yhteisten toimintojen johdolla. Kesko
-konsernissa riskejä arvioidaan ja hallitaan liiketoimintalähtöisesti ja
kokonaisvaltaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että keskeisiä riskejä tunnistetaan,
arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan järjestelmällisesti osana
liiketoimintaa konserni-, toimiala-, yhtiö- ja toimintotasoilla koko
konsernissa.

Konsernin riskikartta, merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden
olennaiset muutokset ja hallintatoimenpiteet raportoidaan Keskon hallituksen
tarkastusvaliokunnalle vuosineljänneksittäin osavuosikatsausten,
puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja raportoi riskienhallinnasta hallitukselle
osana tarkastusvaliokuntaraportointia. Merkittävimmistä riskeistä ja
epävarmuustekijöistä hallitus raportoi markkinoille toimintakertomuksessa ja
olennaisista muutoksista niihin osavuosikatsauksissa ja puolivuosikatsauksessa.

Seuraavassa on kuvattu merkittäviksi arvioituja riskejä ja epävarmuustekijöitä.

Merkittäviä riskejä ja epävarmuustekijöitä

Talouskasvun hidastuminen

Talouden kasvunäkymiin liittyy epävarmuutta Keskon toimintamaissa.
Taloustilanteen merkittävä heikentyminen vaikuttaisi erityisesti autokauppaan
sekä rakentamisen markkinaan. Päivittäistavarakaupassa talouskasvun hidastuminen
korostaisi hinnan merkitystä kulutuskäyttäytymisessä.

Kriittisen tiedon joutuminen vääriin käsiin

Yhä suurempi osa rikoksista tehdään tietoverkon välityksellä ja rikollisuus on
muuttunut kansainvälisemmäksi ja ammattimaisemmaksi. Epäonnistuminen erityisesti
maksutapahtumien ja henkilötietojen suojaamisessa voi aiheuttaa menetyksiä,
vahingonkorvausvaatimuksia ja maineen vaarantumisen.

Rakentamisen ja talotekniikan kaupan yrityskauppojen integrointi

Ruotsissa ja Norjassa tehtyjen yritysostojen integraatiot ovat käynnissä ja
niiden läpivientiin liittyy operatiivisia riskejä.

Autokaupan markkinatilanne

Kuluttajien epävarmuus liittyen autojen käyttövoimaan, jälleenmyyntiarvojen
kehittymiseen ja mahdollisiin autoverotuksen muutoksiin voi heikentää autokaupan
markkinatilannetta.

Liiketoiminnan keskeytyminen ja tietojärjestelmähäiriöt

Kaupan alalle on ominaista toimitusketjun monimutkaistuminen, pidentyminen sekä
kasvanut riippuvuus tietojärjestelmistä, tietoliikenteestä ja ulkoisista
palveluntoimittajista. Häiriöitä voivat aiheuttaa mm. laiterikot,
ohjelmistovirheet tai jatkuvasti lisääntyvät kyberuhat. Pitkäkestoiset
toimintahäiriöt tietojärjestelmissä, maksuliikenteessä tai muualla
toimitusketjussa voivat aiheuttaa merkittäviä myynnin menetyksiä ja
asiakastyytyväisyyden heikkenemistä.

Henkilöstön saatavuus

Strategioiden toteuttaminen ja tavoitteiden saavuttaminen edellyttävät osaavaa
ja motivoitunutta henkilöstöä. Riskinä on, ettei kaupan ala houkuttele parhaita
osaajia. Toteutuneet yrityskaupat sekä muut merkittävät liiketoiminta- ja
kehityshankkeet sekä kasvanut erikoisosaamisen tarve lisäävät avainhenkilöriskiä
ja riippuvuutta yksittäisten henkilöiden osaamisesta. Pääkaupunkiseudulla on
vaikeuksia saada ammattitaitoista henkilökuntaa logistiikkaan ja kauppoihin.

Tuotteiden turvallisuus

Mikäli tuoteturvallisuuden valvonta tai toimitusketjun laadunvarmistus
epäonnistuu, voi seurauksena olla taloudellisia tappioita, asiakkaiden
luottamuksen sekä maineen menettäminen tai pahimmassa tapauksessa asiakkaiden
terveyden vaarantuminen.

Lainsäädäntö ja sopimukset

Muuttuva lainsäädäntö ja viranomaissäätely voivat edellyttää merkittäviä
muutostarpeita ja lisäkustannuksia. Lakien ja sopimusten noudattaminen on tärkeä
osa Keskon vastuullisuutta. Niiden noudattamatta jättämisestä voi seurata
sakkoja, vahingonkorvauksia ja muita taloudellisia menetyksiä sekä luottamuksen
ja maineen menetystä. EU:n tietosuoja-asetus on korostanut henkilötietojen
suojaamisen tarvetta.

Kauppapaikat ja kiinteistöt

Liiketoiminnan kasvun ja kannattavuuden kannalta hyvät kauppapaikat ovat
keskeinen kilpailutekijä. Kauppapaikkojen hankintaa voivat hidastaa kaavoittamis
- ja lupamenettelyt sekä tonttien saatavuus ja hinta. Kiinteistöihin sitoutuu
huomattavia pääomia tai vuokravastuita vuosiksi. Kaupungistumisen seurauksena,
markkinatilanteen muuttuessa, verkkokaupan merkityksen kasvaessa tai
ketjukonseptin toimimattomuuden takia riskinä on, että kauppapaikka tai
kiinteistö muuttuu kannattamattomaksi ja toiminta päättyy pitkäaikaisten
vastuiden säilyessä.

Vastuulliset toimintatavat ja maineen hallinta

Vastuullisuusnäkökulmien, kuten tuotteiden hankintaketjun vastuullisuuden
varmistamisen, työntekijöiden oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun,
korruption välttämisen sekä ympäristönsuojelun merkitys asiakkaille on entistä
korostuneempi. Mahdolliset epäonnistumiset vastuullisuuden toteuttamisessa
aiheuttaisivat Keskolle kielteistä julkisuutta ja voivat aiheuttaa
toiminnallisia ja taloudellisia vahinkoja. Keskon vastuullisuustyön haasteita
ovat muun muassa vastuullisuusperiaatteiden viestintä tavarantoimittajille,
kauppiaille ja asiakkaille sekä tuotteiden hankintaketjun vastuullisuuden
varmistaminen.

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit voidaan jakaa kahteen osaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit Keskolle liittyvät lisääntyvään sääntelyyn
ja sään ääri-ilmiöihin. Lisääntyvä sääntely edellyttää muutoksia liiketoimintaan
ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen voi vaikuttaa
tuotteiden saatavuuteen ja aiheuttaa häiriöitä logistiikassa ja
kauppapaikkaverkostossa. Keskon toiminnan vaikutukset ilmastolle liittyvät
puolestaan Keskon energiaratkaisuihin ja päästöihin sekä myytävien tuotteiden ja
palveluiden elinkaaren vaikutuksiin.

Raportointi markkinoille

Keskon tavoite on tuottaa ja julkistaa luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti.
Mikäli Keskon julkistama tieto osoittautuisi virheelliseksi tai tiedottaminen ei
muutoin täyttäisi säännöksiä, seurauksena voi olla sijoittajien ja muiden
sidosryhmien luottamuksen menettäminen ja mahdolliset sanktiot. Taloudellisen
tiedon oikeellisuudelle tuo haasteita merkittävät yritysjärjestelyt sekä
tiedottamisaikataulujen kireys ja riippuvuus tietojärjestelmistä.

Vahinkoriskit

Onnettomuuksista, luonnonilmiöistä ja epidemioista voi aiheutua merkittäviä
vahinkoja ihmisille, omaisuudelle tai liiketoiminnalle. Lisäksi vahinkoriskit
saattavat aiheuttaa liiketoiminnan keskeytyksiä, joita ei pystytä ennalta
ehkäisemään.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Kesko-konsernin jatkuvien toimintojen tulevaisuuden näkymiä arvioidaan
liikevaihdon ja vertailukelpoisen liikevoiton osalta katsauskautta seuraavalta
12 kuukauden ajanjaksolta (1/2020-12/2020) verrattuna katsauskauden päättymistä
edeltävään 12 kuukauteen (1/2019-12/2019). Arvio tulevasta kehityksestä pitää
sisällään IFRS 16 Vuokrasopimukset –standardin vaikutukset konsernin
vertailukelpoiseen liikevoittoon sekä katsauskautta seuraavalla että
katsauskautta edeltäneellä 12 kuukauden ajanjaksolla.

Yleinen taloustilanne ja kulutuskysynnän ennakoitu kehitys vaihtelevat Keskon
eri toimintamaissa. Keskon toimintamaissa yleiseen talouskehitykseen liittyvä
epävarmuus on kasvanut ja talouden kasvuvauhdin ennakoidaan hidastuvan. Suomen
päivittäistavarakaupassa kilpailun ennakoidaan jatkuvan kireänä, mutta markkinan
ennakoidaan kasvavan. Pohjois-Euroopan rakentamisen markkinassa asuntojen
uudisrakentamisen volyymin normalisoiduttua huippuvuosien tasosta painopisteen
ennakoidaan siirtyvän korjausrakentamiseen ja toimitilarakentamiseen. Suomen
autokaupassa markkinan ennakoidaan olevan hieman pitkän aikavälin keskimääräistä
tasoa matalammalla tasolla.

Kesko jatkaa määrätietoisesti liiketoimintansa asiakaslähtöistä uudistamista ja
strategiansa toteuttamista. Vertailukelpoisesti jatkuvien toimintojen
liikevaihdon seuraavalta 12 kuukauden ajanjaksolta ennakoidaan ylittävän
edeltävän 12 kuukauden tason. Jatkuvien toimintojen vertailukelpoisen
liikevoiton ennakoidaan seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla ylittävän edeltävän
12 kuukauden tason.

Voitonjakoehdotus

Kesko Oyj:n hallitus ehdottaa 30.3.2020 pidettävälle varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että vuodelta 2019 vahvistetun taseen perusteella osinkoa
jaetaan osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville
osakkeille 2,52 euroa osaketta kohden. Muu osa voitonjakokelpoisista varoista
jätetään omaan pääomaan. Hallitus ehdottaa osingon maksamista kahdessa erässä.

Osingon ensimmäinen erä 1,28 euroa osakkeelta maksetaan osakkeenomistajalle,
joka osingon ensimmäisen maksuerän täsmäytyspäivänä 1.4.2020 on merkittynä
Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa
ensimmäisen osinkoerän maksupäiväksi 8.4.2020.

Osingon toinen erä maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingon toisen maksuerän
täsmäytyspäivänä 1.10.2020 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa samalle yhtiökokoukselle myös maksuttomasta
osakeannista päättämistä. Jos hallituksen ehdotus maksuttomasta osakeannista
hyväksytään, jakautuu toinen erä yhden vanhan ja kolmen uuden osakkeen kesken
siten, että kullekin osakkeelle maksetaan 0,31 euroa/osake. Ellei yhtiökokous
hyväksy hallituksen ehdotusta maksuttomasta osakeannista, osingon toisena eränä
maksetaan 1,24 euroa/osake. Hallitus ehdottaa toisen osinkoerän maksupäiväksi
8.10.2020. Hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan tarvittaessa päättämään
osingon toiselle maksuerälle uusi osingonmaksun täsmäytyspäivä ja maksupäivä,
mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin
sitä edellyttävät.

Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 4.2.2020 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli
99 088 389 osaketta, jota vastaava osingon kokonaismäärä on 249 702 740,28
euroa.

Kesko Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 1 447 026 389,20 euroa, josta
tilikauden voitto on 393 877 216,77 euroa.

Varsinainen yhtiökokous

Hallitus päätti kutsua koolle varsinaisen yhtiökokouksen 30.3.2020 klo 13.00
alkaen Helsingin Messukeskukseen. Kesko Oyj julkistaa yhtiökokouskutsun
myöhempänä ajankohtana.

Vuosiraportti 2019 ja selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Kesko julkistaa vuoden 2019 vuosiraportin viikolla 10 internetsivuillaan
osoitteessa www.kesko.fi. Raportti sisältää strategiakatsauksen, hallituksen
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2019, vastuullisuusraportoinnin
tunnusluvut (GRI), selvityksen Keskon hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
(Corporate Governance Statement) sekä palkka- ja palkkioselvityksen.

Helsingissä 4.2.2020
Kesko Oyj
Hallitus

Tilinpäätöstiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Lisätietoja asiasta antavat talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund, puhelin 010
53 22113, sijoittajasuhdejohtaja Hanna Jaakkola, puhelin 010 53 23540 ja
talousjohtaja Eva Kaukinen, puhelin 010 53 22338. Suomenkielinen webcast
tilinpäätösinfosta on nähtävissä klo 11.00 osoitteessa www.kesko.fi.
Englanninkielinen audiokonferenssi tilinpäätösinfosta pidetään tänään klo 12.30
(Suomen aikaa). Audiokonferenssiin kirjaudutaan Keskon internetsivuilla
osoitteessa www.kesko.fi.

Kesko Oyj:n vuoden 2020 tammi-maaliskuun osavuosikatsaus julkaistaan 28.4.2020.
Lisäksi Kesko-konsernin myynti julkistetaan kuukausittain. Tiedotteet ja muu
yritysinformaatio löytyvät Keskon internetsivuilta osoitteesta www.kesko.fi.

KESKO OYJ

LIITE: Tiinpäätöstiedote

Liitteet: