74370058MTRLEDOCHV67 2023-01-01 2023-12-31 74370058MTRLEDOCHV67 2023-12-31 74370058MTRLEDOCHV67 2022-12-31 74370058MTRLEDOCHV67 2022-01-01 2022-12-31 74370058MTRLEDOCHV67 2021-12-31 74370058MTRLEDOCHV67 2021-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 74370058MTRLEDOCHV67 2022-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 74370058MTRLEDOCHV67 2021-12-31 PIH:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 74370058MTRLEDOCHV67 2022-12-31 PIH:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 74370058MTRLEDOCHV67 2021-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 74370058MTRLEDOCHV67 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 74370058MTRLEDOCHV67 2022-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 74370058MTRLEDOCHV67 2021-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 74370058MTRLEDOCHV67 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 74370058MTRLEDOCHV67 2022-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 74370058MTRLEDOCHV67 2023-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 74370058MTRLEDOCHV67 2023-12-31 PIH:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 74370058MTRLEDOCHV67 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember 74370058MTRLEDOCHV67 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember 74370058MTRLEDOCHV67 2023-12-31 ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember 74370058MTRLEDOCHV67 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 74370058MTRLEDOCHV67 2023-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 74370058MTRLEDOCHV67 2023-01-01 2023-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 74370058MTRLEDOCHV67 2023-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 74370058MTRLEDOCHV67 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember 74370058MTRLEDOCHV67 2023-12-31 PIH:Hybridbond 74370058MTRLEDOCHV67 2023-01-01 2023-12-31 PIH:Hybridbond iso4217:EUR iso4217:EUR xbrli:shares
doc1p1i0
 
 
doc1p2i2 doc1p2i8 doc1p2i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
2
 
Hallituksen toimintakertomus
1.1.–31.12.2023
SISÄLLYSLUETTELO
 
7
 
7
 
8
 
 
23
 
 
 
 
 
 
doc1p2i2 doc1p3i8 doc1p3i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
3
 
Hallituksen toimintakertomus
 
tilikaudelta
1.1.2023–31.12.2023
Pihlajalinnan strategia 2021–2025
Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveys-
palveluiden tuottajista. Konsernilla on kattavat, laadukkaat ja vaikut-
tavat lääkärikeskus-
 
ja sairaalapalvelut sekä työterveys-
 
ja vakuutus-
yhteistyöpalvelut. Pihlajalinnan osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki
Oy:ssä.
 
Pihlajalinnan asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset, vakuutusyh-
tiöt ja hyvinvointialueet, joita palvellaan laajalla lähi- ja etäpalveluvali-
koimalla. Julkisella sektorilla yhtiö tarjoaa sosiaali-
 
ja terveydenhuol-
lon tuotantomalleja, joissa yhteistyöllä taataan laadukkaat ja vaikutta-
vat palvelut.
 
Pihlajalinnan tehtävänä on auttaa elämään parempaa elämää. Yhtiön
arvot ovat energisyys, eettisyys ja ennakkoluulottomuus.
Strategiset painopistealueet
Pihlajalinnan strategian 2021–2025 kaksi painopistealuetta ovat hen-
kilöasiakkaan palveluiden uudistaminen ja sote-yhteistyö.
 
Kehitämme jatkuvasti kuluttajien palvelukokemusta, kohtaamme
 
asi-
akkaamme yhä monikanavaisemmin ja olemme vaikuttavasti läsnä
siellä, missä asiakkaammekin ovat.
 
Vuonna 2023 hyvinvointialueet muuttivat sote-alan toimintaympäris-
töä merkittävästi. Vahva kokemus
 
julkisen terveydenhuollon kumppa-
nina toimimisesta auttaa meitä ratkaisemaan yhteiskuntamme tule-
vaisuuden haasteita yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.
 
Strategiaa viedään eteenpäin digitalisaatiota sekä asiakas-, henki-
löstö- ja ammatinharjoittajakokemusta vahvistamalla sekä panosta-
malla operatiivisen toiminnan kehittämiseen, vaikuttavaan ja vastuul-
liseen liiketoimintaan sekä datalähtöisyyteen.
 
Tavoitteet
250 miljoonan euron liikevaihdon kasvu vuoden 2021 tasosta (577,8
miljoonaa euroa) vuoden 2025 loppuun mennessä. Kasvusta noin kol-
manneksen arvioidaan tulevan julkiselta sektorilta ja kaksi kolmas-
osaa yritys-
 
ja yksityisasiakkailta.
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja ar-
vonalentumisia (EBITA) yli 9 prosenttia liikevaihdosta pitkällä aikavä-
lillä. Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA) alle 3
pitkällä aikavälillä.
 
Pihlajalinnan täsmennetyn osinkopolitiikan mukaisesti osinkoina tai
pääoman palautuksina jaetaan vähintään yksi kolmasosa osakekohtai-
sesta tuloksesta ottaen huomioon yhtiön strategia ja taloudellinen
asema.
Mittarit
Strategisten tavoitteiden saavuttamisen perustana on eettinen, kes-
tävä ja vastuullinen liiketoiminta, ja niiden saavuttamista mitataan
muun muassa taloudellisilla mittareilla, asiakkaille tarjolla olevien vas-
taanottoaikojen ja toimenpiteiden määrän kasvulla sekä asiakas- ja
työntekijäkokemusta mittaavilla Net Promotion Score (NPS) -luvuilla.
Katsaus toimintaympäristöön
Terveyspalvelujen kysyntä
 
Suomessa
Terveydenhuoltopalveluiden markkina Suomessa on arviolta noin 15
miljardia euroa, josta noin 75 prosenttia on julkisesti rahoitettua ja
tuotettua. Terveydenhoitopalveluiden käyttö
 
oli vuonna 2023 reilusti
edellisvuotta suurempaa (Nordea Kulutusmittari 12/2023). Myös yksi-
tyisten sairauskuluvakuutusten kysyntä on edelleen kasvussa. Suo-
messa on jo yli 1,3 miljoonaa yksityisesti sairauskuluvakuutettua hen-
kilöä, joista noin 466 000 on lapsia, 556 000 aikuisia ja 285 000 yritys-
ten kautta vakuutettuja.
Hoitojonot ja hoitotakuu
 
Hoitojonot kiireettömään julkiseen erikoissairaanhoitoon ovat edel-
leen kasvussa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan elo-
kuun 2023 lopussa kiireettömään erikoissairaanhoitoon odotti pääsyä
lähes 178 000 potilasta, joista yli 17 prosenttia oli odottanut hoitoon
pääsyä yli puoli vuotta.
Perusterveydenhuollon hoitotakuun lainsäädäntö muuttui 1.9.2023.
Hoitoon on päästävä 14 vuorokaudessa hoidon tarpeen arvioinnista
aiemman kolmen kuukauden sijaan. Tämän seurauksena kahden
edeltävän vuoden aikainen hoitoon pääsyn odotusaikojen pidentymi-
nen pysähtyi ja odotusajat lyhentyivät lokakuussa 2023. Avosairaan-
hoidon käynneistä 82 prosenttia toteutui lokakuussa viikon kuluessa
ja 89 prosenttia kahden viikon kuluessa. Marraskuusta 2024 lähtien
hoitoon tulee päästä seitsemässä vuorokaudessa.
 
 
doc1p2i2 doc1p4i8 doc1p4i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
4
 
Hyvinvointialueet ja väestön sote-palvelujen turvaaminen
Sosiaali-
 
ja terveydenhuollon järjestämis-
 
ja tuottamisvastuu on vuo-
den 2023 alusta saakka ollut 21 hyvinvointialueella ja Helsingin kau-
pungilla. Väestön ikääntymisen myötä sote-palvelujen tarve kasvaa
entisestään, ja tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan julkisten ja yksityis-
ten palvelujen yhteistyötä. Yksityisen sektorin toimijat tuottavat noin
22 prosenttia kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista. Palvelutuotannon
malleista eri tutkimusten tulosten perusteella kustannus- ja resurssi-
tehokkain tapa on monituottajamalli, jossa palveluita tuottavat ja tar-
joavat julkinen ja yksityinen sektori sekä järjestöt yhteistyössä.
Uusi hallitusohjelma pyrkii hidastamaan sote-palveluiden kustannus-
ten kasvua, tiukentamaan hyvinvointialueiden ohjausta ja lisäämään
yksityisten yritysten osuutta lakisääteisten sote-palvelujen tuottami-
sessa. Hallitusohjelmassa on ilmoitettu käytettäväksi hoitojonojen
purkuun kaikkiaan 335 miljoonaa euroa.
Hoitojonojen purkamiseen
käytettävien palveluseteleiden ja muiden ostopalveluiden käytön ak-
tivoiminen näkyy hyvinvointialueilla, kuten esimerkiksi Pohjois-Sa-
vossa ja Länsi-Uudenmaalla. HUS:issa erityisesti tekonivel-, selkä- ja
neurokirurgian hoitojonoja puretaan aktiivisesti
. Sosiaali- ja terveys-
ministeriö ilmoitti syyskuussa 2023 yksityisten lääkärivastaanottojen
Kela-korvauksien nostamisesta 8 eurosta keskimäärin 30 euroon läs-
nävastaanottojen osalta ja 25 euroon etävastaanottojen osalta. Uu-
distus astui voimaan vuoden 2024 alusta.
Työvoiman saatavuus ja palkkakehitys
Sosiaali-
 
ja terveysalan työvoimapula hidastaa hoidon saamista ja
osaavien henkilöiden rekrytointi on haastavaa. Kuntasektorin työvoi-
maennusteessa 2023 on arvioitu, että sote-ammattilaisten vaje pel-
kästään julkisella sektorilla olisi vuonna 2022 ollut lähes 38 000 henki-
löä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan vuosien 2020–2035 ai-
kana sote-alalle tarvitaan peräti 200 000 uutta työntekijää.
Ympärivuorokautisen vanhustenhoivan 0,7 työntekijän mitoituksen
voimaan astuminen siirtyy uuden hallitusohjelman myötä vuodesta
2023 vuoteen 2028. Lisäksi hallitusohjelma painottaa, että henkilöstö-
mitoituksen saavuttamiseksi on hyödynnettävä kaikki laissa hyväksy-
tyt työntekijäryhmät sekä lisättävä teknologian tuomia mahdollisuuk-
sia.
Yksityisen terveyspalvelualan kaksivuotinen työehtosopimuksen
(TPTES) voimassaolo päättyy keväällä 2024. Vuonna 2023 kuukausi- ja
taulukkopalkkoja korotettiin nykyisten
 
ehtojen mukaan yhteensä 2,95
prosenttia. Keväälle 2024 odotetaan vaikeita työehtosopimusneuvot-
teluita sekä työtaistelutoimenpiteitä. Yksityisen sosiaalipalvelualan
työehtosopimus (SOSTES) on voimassa vuoden 2025 loppuun ja nos-
taa sopimuskaudella palkkoja yhteensä 13,07 prosenttia.
Talousennusteet ja inflaatio
Kuluttajien odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta paranivat
hieman vuonna 2023 vuodentakaisesta. Tammikuussa 2024 kuluttaja-
luottamusindikaattorin saldoluku oli -9,1 (-12,7).
Suomen talous on taantumassa, ja hintojen nousu, kiristynyt rahapo-
litiikka ja heikko vientikysyntä painavat talouden kasvua. Inflaatio hi-
dastui vuoden 2023 aikana muun muassa energian hintojen laskusta
johtuen, mikä tukee kotitalouksien ostovoimaa.
 
Korkeat korot vai-
mentavat niin yksityisen kulutuksen kuin investointien kasvua lähi-
vuosina ja valtiovarainministeriön talouskasvuennuste on vain 0,7
prosenttia vuodelle 2024. Vuonna 2025 talouskasvun arvioidaan nou-
sevan 2,0 prosenttiin.
Liikevaihto asiakasryhmittäin
Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja
julkisen sektorin asiakkaat.
Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työter-
veysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista ja muista yrityssopimus-
asiakkaista. Konsernin työterveyspalveluiden henkilöasiakasmäärä
on noin 200 000 yritysasiakkaiden ryhmässä.
Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä,
jotka saattavat hakea myöhemmin korvausta vakuutusyhtiöltä.
Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sek-
torin organisaatiot Suomessa, kuten kunnat, seurakunnat, hyvin-
vointialueet ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali-
 
ja terveyden-
huollon osto-
 
ja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden
palveluita ja työvoimapalveluita. Konsernin työterveyspalveluiden
henkilöasiakasmäärä on yli 80 000 julkisen sektorin asiakasryh-
mässä.
Tammi–joulukuu 2023
Yritysasiakkaiden
 
liikevaihto oli
268,1 (225,3)
 
miljoonaa euroa, kas-
vua
42,8
miljoonaa euroa eli
19,0
prosenttia. Myynti vakuutusyhtiö-
asiakkaille nousi
37,4
miljoonaa euroa eli
38,0
prosenttia. Liikevaihto
nousi yrityshankintojen johdosta 7,1 miljoonaa euroa. Orgaaninen
kasvu oli 35,7 miljoonaa euroa eli 16 prosenttia. Koronapalveluiden
liikevaihto laski -7,5 miljoonaa euroa. Lääkärikeskustoimipisteiden
käyntimäärät nousivat 13 prosenttia vertailukaudesta. Ilman yritys-
hankintojen vaikutusta käyntimäärät olisivat nousseet 9 prosenttia.
Yksityisasiakkaiden
 
liikevaihto oli
102,1 (103,2)
miljoonaa euroa, las-
kua
-1,2
miljoonaa euroa eli
-1,1
 
prosenttia. Suun terveyden palvelui-
den divestointi maaliskuun lopussa laski yksityisasiakkaiden liikevaih-
toa -10,5 miljoonaa euroa. Koronapalveluiden liikevaihto laski -1,5
miljoonaa euroa. Yrityshankinnat nostivat yksityisasiakkaiden liike-
vaihtoa 4,6 miljoonaa euroa. Orgaaninen kasvu oli 4,8 miljoonaa eu-
roa eli 4,6 prosenttia. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät nou-
sivat prosentin. Ilman yrityshankintojen vaikutusta käyntimäärät olisi-
vat laskeneet 4 prosenttia vertailukaudesta. Vakuutusyhtiöiden
 
mak-
susitoumusten ja suoramaksukäytäntöjen sujuvoittaminen vähentää
raportoitua yksityisasiakkaiden myyntiä.
 
Julkisen sektorin
 
liikevaihto oli
426,0 (435,5)
miljoonaa euroa, laskua
-9,5
miljoonaa euroa eli
-2,2
prosenttia. Yrityshankinnat nostivat julki-
sen sektorin liikevaihtoa 4,5 miljoonaa euroa. Koronapalveluiden lii-
kevaihto laski -6,9 miljoonaa euroa. Pirkanmaan ja Keski-Suomen hy-
vinvointialueilla vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun
päättyminen laski liikevaihtoa -32,1 miljoonaa euroa. Laskua kompen-
soi kokonaisulkoistusten vuosittaiset hinnantarkistukset sekä työvoi-
mapalveluiden, työterveyspalveluiden ja vastaanottokeskustoiminnan
liikevaihdon kasvu. Lääkärikeskustoimipisteiden käyntimäärät
 
laskivat
prosentin vertailukaudesta. Ilman yrityshankintojen vaikutusta käynti-
määrät olisivat laskeneet 4 prosenttia.
 
 
doc1p2i2 doc1p5i8 doc1p5i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
doc1p5i10
 
 
 
 
 
 
doc1p5i11
 
 
doc1p5i12
 
 
doc1p5i13
 
 
doc1p5i14
 
 
 
 
 
 
 
doc1p5i15 doc1p5i16
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
5
 
Tammi-joulukuu 2023
milj. euroa
2023
2022
muutos
muutos-%
Yritysasiakkaat
268,1
225,3
42,8
19,0 %
 
joista vakuutusyhtiöasiakkaat
135,8
98,4
37,4
38,0 %
Yksityisasiakkaat
102,1
103,2
-1,2
-1,1 %
Julkinen sektori
426,0
435,5
-9,5
-2,2 %
josta kokonais-
 
ja osaulkoistukset
283,2
303,9
-20,7
-6,8 %
josta työvoimapalvelut
29,3
24,8
4,5
18,0 %
josta työterveys- ja muut palvelut
113,5
106,8
6,7
6,3 %
Konsernin sisäinen myynti
-76,1
-73,5
-2,6
3,5 %
Konsernin liikevaihto
720,0
690,5
29,5
4,3 %
Kausivaihtelu
Pihlajalinnan liiketoimintaan vaikuttaa tietty kausiluonteisuus. Pihlaja-
linnan sote-kokonaisulkoistuksiin ja muuhun kiinteähintaiseen lasku-
tukseen liittyy tasainen liikevaihdon tuloutus ajan kuluessa. Lomakau-
sina, erityisesti heinäkuussa, tällaisiin sopimuksiin liittyvät henkilöstö-
kustannukset pienenevät ja kannattavuus paranee pääosin palkkojen
jaksotusten johdosta. Toisaalta Pihlajalinnan yksityis-
 
ja yritysasiakkai-
den palvelukysyntä on alhaisempi ja kannattavuus heikompi loma-
kausina, erityisesti heinä-elokuussa ja joulukuussa.
Konsernin liikevaihto ja tulos
Tammi−joulukuu 2023
Pihlajalinnan liikevaihto oli 720,0 (690,5) miljoonaa euroa, kasvua
29,5 miljoonaa euroa eli 4,3 prosenttia. Suun terveyden palveluiden
divestointi, koronapalveluiden ja vaativan erikoissairaanhoidon kus-
tannusvastuun väheneminen laskivat konsernin liikevaihtoa -59,9 mil-
joonaa euroa eli -8,7 prosenttia. Orgaaninen kasvu ilman koronapal-
veluita ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun vähene-
mistä oli 72,9 miljoonaa euroa eli 10,6 prosenttia. Yritysjärjestelyjen
osuus liikevaihdon kasvusta oli 16,2 miljoonaa euroa eli 2,3 prosent-
tia.
Käyttökate oli 72,5 (54,4) miljoonaa euroa, kasvua 18,1 miljoonaa eu-
roa eli 33,2 prosenttia. Oikaistu käyttökate oli 80,6 (64,2) miljoonaa
euroa, kasvua 16,4 miljoonaa euroa eli 25,5 prosenttia. Käyttökatteen
oikaisut olivat yhteensä 8,1 (9,8) miljoonaa euroa.
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja ar-
vonalentumisia (EBITA) oli 37,8 (26,7) miljoonaa euroa, kasvua 11,1
miljoonaa euroa eli 41,5 prosenttia. Oikaistu EBITA-marginaali oli 5,2
(3,9) prosenttia.
Kannattavuutta rasittavat
 
koronapalveluiden myynnin lasku ja vaati-
van erikoissairaanhoidon merkittävästi kohonneet ja takautuvat kus-
tannukset. Pirkanmaan hyvinvointialueella vaativan erikoissairaanhoi-
don kustannusvastuu päättyi 1.1.2023 ja Keski-Suomen hyvinvointi-
alueella 1.7.2023. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella vastaamme
edelleen vaativan erikoissairaanhoidon kuluista.
34 %
13 %
35 %
18 %
LIIKEVAIHTO ASIAKASRYHMITTÄIN
2023, %
Yritysasiakkaat
Yksityisasiakkaat
Kokonais- ja osaulkoistukset
Muut palvelut julkiselle sektorille
225
268
103
102
304
283
132
143
2022
2023
LIIKEVAIHTO
ASIAKASRYHMITTÄIN 2023, M€
Muut palvelut julkiselle sektorille
Kokonais- ja osaulkoistukset
Yksityisasiakkaat
Yritysasiakkaat
+19 %
-1 %
-7%
+9 %
690
720
+4,3 %
 
 
 
doc1p2i2 doc1p6i8 doc1p6i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
6
 
Kokonais-
 
ja osaulkoistukset
Yhtiö
Pihlajalinnan
omistus
31.12.2022
Pihlajalinnan
omistus
31.12.2023
Nykyisen sopimuksen
palvelutuotannon
alkamisvuosi
Sopimuksen alkuperäi-
nen kesto,
vuotta
Jokilaakson Terveys Oy
90%
90%
sisäinen
 
palvelutuotanto
sisäinen
palvelutuotanto
Jämsän Terveys Oy
51%
51%
2015
10
Kuusiolinna Terveys Oy*
97%
97%
2016
15
Mäntänvuoren Terveys Oy
91%
91%
2016
15
Kolmostien Terveys Oy
96%
96%
2015
15
Bottenhavets Hälsa Ab - Selkämeren Terveys Oy
75%
75%
2021
15–20 vuotta
* Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto
 
päätti 30.10.2023 irtisanoa ulkoistusopimuksen päättymään voimaanpa-
nolain siirtymäajan mukaisesti vuoden 2025 loppuun. Aluevaltuuston päätös ei ole vielä lainvoimainen ja päätöksestä
 
on valitus
vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Yhteenveto kokonais
 
-
 
ja osaulkoistusten liikevaihdosta
 
ja kannattavuudesta (sisäinen myynti
 
eliminoitu):
Kokonais-
 
ja osaulkoistukset
2023
2022
TULOSLASKELMA
Liikevaihto, milj. euroa
259,4
281,4
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa
6,5
6,0
Käyttökate (EBITDA), %
2,5
2,1
Oikaistu käyttökate (EBITDA), milj. euroa
 
14,0
11,5
Oikaistu käyttökate (EBITDA) %
 
5,4
4,1
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa
 
11,5
8,8
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA), %
 
4,4
3,1
Vuonna 2022 aloitetut tehostamistoimenpiteet julkisissa palveluissa
ovat parantaneet kokonaisulkoistusten
 
perusterveyden-huollon ja so-
siaalipalveluiden kannattavuutta. Lääkärikeskustoiminnan kannatta-
vuus parani hinnankorotusten ja tarjonnan kasvun johdosta. Työter-
veyspalveluiden kannattavuus parani hinnankorotusten ja asiakas-
kannan kasvun johdosta. Leikkaustoiminnan kannattavuus on paran-
tunut liikevaihdon kasvun johdosta, esimerkiksi Jokilaakson valinnan-
vapaussairaalassa tehtiin tilikauden aikana ennätykselliset yli 800 te-
konivelleikkausta. Lisäksi suun terveyden palveluiden divestointi pa-
ransi kannattavuutta.
 
Liikevoiton oikaisut olivat yhteensä 8,5 (9,7) miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueiden aloittamisen seurauksena vuoden 2023 aikana
Pihlajalinna pyrki saamaan päätökseen neuvottelut edellisten vuosien
saamisistaan. Neuvottelut eivät tilikaudella johtaneet toivottuun lop-
putulokseen. Pihlajalinna on aloittanut oikeudellisen perinnän osasta
saamisiaan ja harkitsee oikeudellisia toimia myös muiden saamisten
perinnän osalta. Tämän johdosta kyseiset erät eivät enää tilikauden
lopussa täyttäneet sopimukseen perustuvien varojen määritelmää, ja
Pihlajalinna on kirjannut kyseiset erät kuluksi tuloslaskelmaan. Erät
esitetään IAS 37:n mukaisina taseen ulkopuolisina ehdollisina varoina.
Ehdollisia varoja ei merkitä tilinpäätökseen. Luokittelumuutoksen
seurauksena Jämsän Terveys Oy:n käyttökate
 
heikkeni 1,4 miljoonaa
euroa, Mäntänvuoren Terveys Oy:n 4,8 miljoonaa euroa, Kolmostien
Terveys Oy:n 1,3 miljoona euroa ja Pihlajalinna Terveys Oy:n 0,4
 
mil-
joonaa euroa. Nämä erät, jotka johdon arvion mukaan saattavat vai-
kuttaa kokonaisulkoistussopimusten kannattavuuteen
 
viiveellä, hei-
kensivät käyttökatetta yhteensä 7,8
 
miljoonaa euroa ja ne ovat käsi-
telty käyttökatteen oikaisuerinä. Lisäksi rahoituseriä kirjaukset rasitti-
vat 0,4 miljoonaa euroa. Kirjaukset heikensivät tilikauden tulosta en-
nen veroja yhteensä 8,2 miljoonaa euroa ja osakekohtaista tulosta
0,26 euroa.
Pihlajalinna on suorittanut arvonalentumistestauksen koskien pitkäai-
kaisia sijoituksiaan ja osakkuusyhtiöidensä osuuksien arvostusta ja lai-
nasaamisia. Tämän perusteella Pihlajalinna on kirjannut 2,4 miljoo-
nan euron arvonalentumiset. Arvonalentumiset heikensivät tilikau-
della käyttökatetta yhteensä noin 0,5 miljoonaa euroa ja liikevoittoa
 
 
doc1p2i2 doc1p7i8 doc1p7i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
7
 
1,1 miljoonaa euroa. Nämä kirjaukset on käsitelty käyttökatteen ja lii-
kevoiton oikaisuerinä. Rahoituseriä arvonalentumiset rasittivat 1,2
miljoonaa euroa. Tilikauden osakekohtaista tulosta arvonalentumiset
heikensivät 0,11 euroa.
Edellisellä tilikaudella Jämsän Terveys Oy:n ja Jämsän kaupungin kärä-
jäoikeuskäsittelyn ratkaisun mukainen alaskirjaus 4,7 miljoonaa euroa
ja hankittujen liiketoimintojen integroimisesta aiheutuneet kulut 1,8
miljoonaa euroa on käsitelty oikaisuerinä.
Pihlajalinnan liikevoitto oli 20,6 (8,9) miljoonaa euroa, kasvua 11,7
miljoonaa euroa.
Konsernin nettorahoituskulut olivat -12,4 (-7,4) miljoonaa euroa. Pih-
lajalinnan korkokulut nousivat markkinakorkojen nousun ja rahoitus-
järjestelyn waiver-sopimuksen mukaisen korkeimman marginaalita-
son yhden prosenttiyksikön noston johdosta. Waiver-ehdot raukesi-
vat hybridilainan liikkeeseenlaskun, suun terveyden palveluiden di-
vestoinnin ja parantuneen kannattavuuden johdosta huhtikuun 2023
lopussa. Tulos ennen veroja oli 8,2 (1,5) miljoonaa euroa.
Tuloslaskelman verot olivat -3,6 (6,1) miljoonaa euroa. Tilinpäätök-
seen kirjatut arvonalentumiset eivät kaikilta osin ole verotuksessa vä-
hennyskelpoisia. Verohallinto myönsi edellisellä tilikaudella Pihlajalin-
nalle oikeuden Pohjola Sairaala Oy:n aikaisempien verovuosien vah-
vistettujen tappioiden ja verovuosilta 2021–2022 vahvistettavien tap-
pioiden vähentämiseen. Kyseinen laskennallinen verosaaminen 6,2
miljoonaa euroa on tilikaudella 2022 kirjattu tulosvaikutteisesti.
Tulos oli 4,6 (7,7) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli
0,19 (0,42) euroa. Tilikauden arvonalentumiset laskivat yhtiön osake-
kohtaista tulosta yhteensä 0,37 euroa.
Konsernin tase ja rahavirta
Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma oli
657,5 (661,6)
miljoo-
naa euroa. Konsernin rahavarat olivat yhteensä
24,5 (13,1)
 
miljoonaa
euroa.
Liiketoiminnan nettorahavirta tilikaudelta oli
79,0 (64,9)
 
miljoonaa
euroa. Nettokäyttöpääoman muutos oli 0,0 (16,8) miljoonaa euroa.
Investointien nettorahavirta tilikaudelta oli
-18,5 (-83,4)
 
miljoonaa eu-
roa. Yritysjärjestelyt vaikuttivat investointien nettorahavirtaan
 
-1,5 (-
52,3) miljoonaa euroa. Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyö-
dykkeisiin olivat -22,9 (-29,0) miljoonaa euroa. Suun terveyden palve-
luiden divestointi paransi investointien nettorahavirtaa 5,7 miljoonaa
euroa. Konsernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) oli
60,5 (-18,6) miljoonaa euroa.
Rahoituksen nettorahavirta tilikaudelta oli
-49,2 (27,4)
miljoonaa eu-
roa. Rahoitusvelkojen muutos, sisältäen tililimiittien muutokset, oli
yhteensä -29,0 (75,2) miljoonaa euroa. Pihlajalinna laski tilikauden
alussa liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Liikkeeseenlas-
kusta saadut nettovarat käytettiin valmiusluottolimiitistä nostettujen
lainaerien takaisinmaksuun. Maksetut korot sekä muut rahoituskulut
olivat -6,2 (-8,3) miljoonaa euroa. Konserni myi alkuvuoden 2023 ai-
kana koronvaihtosopimuksensa. Myynnin vaikutus maksettuihin kor-
koihin ja muihin rahoituskuluihin oli 3,9 miljoonaa euroa.
Hybridilaina
Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilai-
nan. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 12,00 prosenttia vuodessa
27.3.2026 (Tarkistuspäivä) saakka. Tarkistuspäivästä
 
alkaen korko on
vaihtuva hybridilainan ehtojen mukaisesti.
Hybridilaina on rahoitusinstrumentti, joka on alisteinen yhtiön muille
velkasitoumuksille. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää. Pihlaja-
linnalla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin Tarkistuspäivänä ja
kunakin koronmaksupäivänä tämän jälkeen. Hybridilainaa käsitellään
Pihlajalinnan IFRS-konsernitilinpäätöksessä oman pääoman eränä.
Hybridilainan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia,
eikä hybridilaina laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia.
Liikkeeseenlaskusta saatavat nettovarat
 
käytettiin valmiusluottolimii-
tistä nostettujen lainaerien takaisinmaksuun ja Pihlajalinnan yleisiin
rahoitustarpeisiin.
Rahoitusjärjestelyt
Pihlajalinnan rahoitusjärjestely koostuu 130 miljoonan euron pitkäai-
kaisesta lainasta ja konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin ja yritysostoi-
hin tarkoitetusta 70 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Rahoi-
tusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoi-
tuksen määrää erillisillä rahoittajien lisäluottopäätöksillä myöhemmin
100 miljoonalla 300 miljoonaan euroon.
Rahoitusjärjestely oli alun perin sovittu kolmen vuoden mittaiseksi si-
ten, että se erääntyy maaliskuussa 2025. Pihlajalinna ja lainapankit
sopivat joulukuussa 2023 rahoituksen uudelleenjärjestelystä. Sopi-
muksen mukaisesti rahoitusjärjestely erääntyy maaliskuussa 2026 ja
samalla rahoituksen lainamarginaali muuttuu 1.7.2024 alkaen.
Rahoitusjärjestelyyn liittyvät tavanomaiset leverage-
 
(nettovelan
suhde pro forma -käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit
(nettovelkaantumisaste). Kovenanttien laskennassa ei oteta huomi-
oon IFRS 16 -vuokrasopimusvelkoja (Frozen GAAP). Rahoituksen lai-
namarginaali on lisäksi sidottu vuosittaisiin vastuullisuustavoitteisiin,
jotka liittyvät potilastyytyväisyyteen (NPS), henkilöstön sitoutumiseen
(eNPS) ja leikkaushoidon toteutumiseen tavoiteajassa. Vastuullisuus-
tavoitteet vaikuttavat vähäisissä määrin lainamarginaaliin riippuen
siitä, miten monta määritellyistä vastuullisuustavoitteista saavute-
taan.
Pihlajalinna ja lainapankit sopivat loppuvuoden 2022 aikana tilapäi-
sesti rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen nostosta ja korkeimman
marginaalitason nostosta yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2023
alusta lukien kyseisen vuoden kolmanteen neljännekseen asti. Laina-
pankit luopuivat korkeimman marginaalitason nostosta ja muista
waiver-ehdoista huhtikuun lopulla, kun yhtiö esitti pysyvänsä alkupe-
räisten kovenanttitasojen alla seuraavan 12 kuukauden ajan.
Rahoitusjärjestelyn gearing-kovenanttitaso on 115 prosenttia ja leve-
rage-taso on 3,75. Tilikauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukainen
gearing oli 93,6 prosenttia ja leverage oli 3,09.
Konsernilla on toistaiseksi voimassa olevat yhteensä 10 miljoonan eu-
ron tililimiittisopimukset. Tililimiittisopimusten irtisanomisaika on yksi
kuukausi. Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä sitovia
rahoituslimiittejä yhteensä 70 miljoonaa euroa. Käyttämättömät ra-
hoituslimiitit koostuvat 10 miljoonan euron tililimiittisopimuksesta
sekä 60 miljoonan euron nostamattomasta valmiusluottolimiitistä. Li-
säksi erillisen luottopäätöksen vaativa lisäluottolimiitti 100 miljoonaa
euroa on käyttämättä.
 
 
doc1p2i2 doc1p8i8 doc1p8i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
8
 
Yhtiöllä on 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopimus,
jolla vaihtuvakorkoisen rahoitusjärjestelyn korko on muutettu kiinte-
äksi. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojauslasken-
taa, jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin
laajan tuloksen eriin. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä oli maalis-
kuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti.
Yritysostot ja investoinnit
Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 66,5 (234,5) mil-
joonaa euroa. Bruttoinvestoinnit yritysjärjestelyihin sisältäen käyttö-
oikeusomaisuuserät (mm. toimitilavuokrat) olivat 0,7 (176,6) miljoo-
naa euroa. Tilikauden 2023 aikana konserni ei ole tehnyt yrityshan-
kintoja. Yrityshankinnat tilikaudella liittyvät edellisen tilikauden ai-
kana tehtyjen yrityshankintojen lisäkauppahintojen muutoksiin. Kon-
sernin bruttoinvestoinnit, jotka muodostuivat kasvun vaatimista kehi-
tys-, lisä-
 
ja korvausinvestoinneista, olivat 26,0 (28,3) miljoonaa eu-
roa. Bruttoinvestoinnit uusien yksiköiden avaamiseen olivat 0,0 (3,1)
miljoonaa euroa. Bruttoinvestoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin olivat
40,5 (26,5) miljoonaa euroa. Toimitilasopimuspidennykset ja vuokran-
korotukset kasvattivat bruttoinvestointeja
 
käyttöoikeusomaisuuseriin
tilikaudella poikkeuksellisen merkittävästi.
Konsernin kehitys-, lisä-
 
ja korvausinvestointeihin liittyvät investointi-
sitoumukset olivat noin 2,7 (3,5) miljoonaa euroa. Investointisi-
toumukset liittyvät toimitilamuutoksiin, kliinisten laitteiden lisä- ja
korvausinvestointeihin sekä tietojärjestelmähankkeisiin.
Tutkimus ja kehitys
Aineettomien hyödykkeiden lisäykset tilikaudella olivat 7,4 (7,5) mil-
joonaa euroa. Tilikaudella 2023 kehitettiin verkkoajanvarausta sekä
työterveyden henkilöasiakkaille että yksityisesti asioiville. Tunnistau-
tuneen henkilöasiakkaan palveluissa lisättiin asiakkaiden itsepalvelu-
mahdollisuuksia sekä verkkopalveluun että Pihlajalinna Terveyssovel-
lukseen ja kehitettiin chat-vastaanottomahdollisuuksia. Työterveyden
chat-vastaanotoissa otettiin käyttöön digitaalinen hoidon tarpeen ar-
vio.
Työterveyspalveluissa kehitettiin työkyvyn tuen ja työkykyriskien hal-
linnan työkaluja. Työterveystiimien työn tueksi kehitettiin mm. digi-
taalista työpaikkaselvitystä, automaattista työlistaa sekä raportointia.
Sairaalatoiminnassa leikkaustoiminnan ohjausjärjestelmän käyttöä
laajennettiin uusiin sairaaloihin ja järjestelmää kehitettiin edelleen
yhdessä Pihlajalinnan leikkausprosessien kanssa. Myös Pihlajalinnan
terveydenhuollon ammattilaisten PihlajalinnaPRO-mobiilisovelluksen
käyttöä laajennettiin uusille ammattiryhmille ja lisättiin ammattilai-
sille mobiilisti käytettäviä palveluita. Lisäksi konsernissa investoitiin
uuteen konesaliympäristöön sekä otettiin käyttöön uusi HRM-järjes-
telmä ja uusi identiteetin- ja pääsynhallinnan ratkaisu.
Tilikaudella 2024 jatketaan Pihlajalinnan asiakkaiden ja ammattilais-
ten palveluiden kehittämistä.
Verkkosivustoa uudistetaan kokonaisvaltaisesti
 
sekä rekrytoinnin että
henkilöasiakkaan näkökulmasta. Työterveyteen jatketaan työkyvyn
tuen ja työkykyriskin hallinnan työkalujen kehittämistä sekä kehite-
tään työterveysasiakkuuden haltuunottoa ja viestintää. Chat-vastaan-
ottoa ja etäasiointia kehitetään niin henkilö-
 
ja organisaatioasiakkai-
den kuin terveydenhuollon ammattilaistenkin tarpeiden mukaisesti.
PihlajalinnaPRO:n kehittäminen ammattilaisten sujuvamman arjen
mahdollistamiseksi jatkuu. Palvelukanavien kehittämisen ja palvelui-
den yhtenäistämisen ohella Pihlajalinnan digi- ja data-alustoja uudis-
tetaan merkittävästi vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden ja lii-
ketoiminnan kehityksen vaatimuksiin.
Henkilöstö
Tilikauden lopussa henkilöstön määrä oli
6 880 (7 016)
, laskua
-136
henkilöä eli
-2
 
prosenttia. Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi
työntekijöiksi muutettuna oli keskimäärin
4 923 (4 851)
, lisäystä
72
henkilöä eli
1
 
prosenttia. Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet
kulut olivat
322,8 (296,6)
 
miljoonaa euroa, kasvua
26,2
miljoonaa eu-
roa eli
9
prosenttia.
Oman henkilöstön sairauspoissaoloaste oli tilikaudella 5,7 (6,7) pro-
senttia.
Tilikauden lopussa ammatinharjoittajien määrä oli 2 208 (1 812), li-
säystä 396 eli 22 prosenttia.
Johtoryhmä
Pihlajalinnan johtoryhmän kokoonpano on toimitusjohtaja Tuomas
Hyyryläinen, tietohallintojohtaja Antti-Jussi Aro, yksityisten terveys-
palveluiden liiketoimintajohtaja Timo Harju, talous- ja rahoitusjohtaja
Tarja Rantala, lääketieteellinen johtaja Sari Riihijärvi, julkisten palve-
luiden liiketoimintajohtaja Eetu Salunen ja lakiasiainjohtaja Marko Sa-
volainen.
Yhtiön hallitus
Varsinainen yhtiökokous 4.4.2023 päätti, että hallituksen jäsenten lu-
kumääräksi vahvistetaan kahdeksan entisen seitsemän sijaan. Halli-
tuksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka va-
littiin uudelleen Heli Iisakka, Hannu Juvonen, Leena Niemistö, Seija
Turunen ja Mikko Wirén. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Kim Ig-
natius, Tiina Kurki ja Jukka Leinonen.
Yhtiökokous valitsi Jukka Leinosen hallituksen puheenjohtajaksi ja
Leena Niemistön hallituksen varapuheenjohtajaksi.
Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien
nimitystoimikunta
Pihlajalinnan osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluvat pu-
heenjohtaja Juha Koponen (LähiTapiola-ryhmä), Mikko Wirén (MWW
Yhtiö Oy), Tomi Yli-Kyyny (Keskinäinen Vakuutusyhtiö
 
Fennia) ja Carl
Pettersson (Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö
 
Elo). Pihlajalinna
Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Leinonen on toiminut nimitys-
toimikunnassa asiantuntijajäsenenä.
Hallituksen nimittämät valiokunnat
Pihlajalinna Oyj:n hallitus on valinnut valiokuntiin seuraavat jäsenet:
Tarkastusvaliokunta: Seija
 
Turunen (pj.),
Kim Ignatius, Heli
Iisakka ja Tiina Kurki
Henkilöstö-
 
ja vastuullisuusvaliokunta: Hannu Juvonen
(pj.),
Leena Niemistö, Jukka Leinonen ja Mikko Wirén
 
 
doc1p2i2 doc1p9i8 doc1p9i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
9
 
Hallitus valitsi lokakuun kokouksessaan Pihlajalinnan väliaikaisena toi-
mitusjohtajana 31.8.2023 asti toimineen Mikko Wirénin Henkilöstö-
ja vastuullisuusvaliokunnan jäseneksi. Kaikki hallituksen jäsenet voivat
halutessaan osallistua kaikkien valiokuntien kokouksiin.
Hallituksen jäsenten palkitseminen
Yhtiökokous 4.4.2023 päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan vuo-
den 2024 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta
seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 60 000 euroa,
hallituksen varapuheenjohtajalle sekä valiokuntien puheenjohtajille
40 000 euroa ja muille jäsenille 30 000 euroa.
Vuosipalkkio maksetaan yhtiön osakkeina ja rahana siten, että noin
40 prosentilla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten ni-
miin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio
voidaan maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen jäse-
nellä on yhtiökokouspäivänä 4.4.2023 ollut hallussaan yli 1 000 000
euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastaa osakkeiden hankinnasta
aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeina maksettava
palkkio voidaan suorittaa luovuttamalla hallituksen jäsenille yhtiön
hallussa olevia omia osakkeita tai osakkeet hankitaan suoraan halli-
tuksen jäsenten lukuun kolmen viikon kuluessa siitä, kun osavuosikat-
saus ajalta 1.1.–31.3.2023 on julkistettu. Mikäli tämä ei ole oikeudelli-
sista tai muista säädösperusteisista syistä, kuten esimerkiksi sisäpii-
risäännökset huomioiden mahdollista, luovutetaan tai hankitaan
osakkeet ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana tämän jälkeen tai
vaihtoehtoisesti palkkio maksetaan tällöin rahana. Jos hallituksen jä-
senen toimikausi päättyy ennen vuoden 2024 varsinaista yhtiöko-
kousta, hallituksella on oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta
takaisinperinnästä sopivaksi katsomallaan tavalla.
Lisäksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle makse-
taan rahana jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta ko-
kouspalkkiona 600 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten koh-
tuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.
Hallituksen valtuutukset
Varsinainen yhtiökokous 4.4.2023 päätti valtuuttaa hallituksen päät-
tämään enintään 2 260 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta,
mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Omia
osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla
pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutus
on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen
saakka, kuitenkin enintään 30.6.2024 asti.
Varsinainen yhtiökokous päätti lisäksi valtuuttaa hallituksen päättä-
mään osakeannista ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoi-
tettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.
Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yh-
teensä enintään 2 260 000 osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia
yhtiön nykyisistä osakkeista. Valtuutus koskee sekä
 
uusien osakkei-
den antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutus oi-
keuttaa toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutus on voimassa
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuiten-
kin enintään 30.6.2024 asti.
Tilintarkastus
Varsinaisessa yhtiökokouksessa 4.4.2023 yhtiön tilintarkastajaksi va-
littiin tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab tilikaudelle 1.1.–31.12.2023.
Päävastuullisena tilintarkastajana toimii Assi Lintula, KHT.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Osakkeiden lukumäärä on yhteensä 22 620 135. Osakkeista ulkona oli
22 566 155 ja yhtiön omassa hallussa oli 53 980, joka vastaa 0,26 pro-
senttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Yhtiöllä oli tilikauden lo-
pussa 15 150 (15 811) osakkeenomistajaa.
Osaketiedot,
ulkona olevat osakkeet
10–12/2023
10–12/2022
2023
2022
Määrä kauden lopussa, kpl
22 566 155
22 549 644
22 566 155
22 549 644
Määrä kaudella keskimäärin, kpl
22 563 931
22 549 741
22 557 957
22 560 271
Osakkeen ylin kurssi, euroa
8,11
9,70
9,90
13,18
Osakkeen alin kurssi, euroa
6,90
8,48
6,82
8,48
Osakkeen keskikurssi, euroa ¹⁾
7,19
8,88
8,20
11,06
Osakkeen päätöskurssi, euroa
7,06
8,52
7,06
8,52
Osakevaihto, 1 000 kpl
803
773
2 801
3 770
Osakevaihto, %
3,6
3,4
12,4
0,2
Markkina-arvo kauden lopussa,
milj. euroa
159,3
192,1
159,3
192,1
¹⁾ kaupankäyntimäärillä painotettu
 
keskikurssi
Osakkeen kaupankäyntitunnus Nasdaq Helsingin päälistalla on PIHLIS.
Pihlajalinna Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskisuureksi yhti-
öksi toimialana Terveydenhuolto.
Riskienhallinta
Pihlajalinna pyrkii riskienhallinnassaan mahdollisimman järjestelmälli-
seen toimintaan osana normaaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni
panostaa lisäksi työturvallisuus-
 
ja työterveysriskien hallintaan sekä
laatujärjestelmiin, kuten ISO9001 ja ISO14001. Pihlajalinnan riskien-
hallintapolitiikassa kuvataan riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja
toimintatavat sekä vastuut.
Sisäinen riskiraportointi sisältyy säännölliseen liiketoiminnan rapor-
tointiin sekä liiketoiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sidos-
ryhmille keskeisistä riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan sään-
nöllisesti ja tarvittaessa tapauskohtaisesti.
 
 
doc1p2i2 doc1p10i8 doc1p10i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
10
 
Vuonna 2023 Pihlajalinna tarkasteli ja edelleen täsmensi aiemmin ke-
hitettyä ja käyttöönotettua riskienhallinnan kokonaisvaltaista
 
(Enter-
prise Risk Management) prosessia, jossa riskit luokitellaan vuonna
2021 vahvistetun strategian mukaisiin teemoihin, jotka ovat kannat-
tava kasvu, laatu ja vaikuttavuus, asiakas- ja henkilöstökokemus
 
sekä
digitaalinen Pihlajalinna. Teemojen sisällä tarkastellaan strategiset,
toiminnalliset ja taloudelliset riskit. Lisäksi kokonaisvaltainen riskien-
hallinnan prosessi sisältää vastuullisuusriskien tarkastelun, jotka ra-
portoidaan osana tämän hallituksen toimintakertomuksen osiota Sel-
vitys muista kuin taloudellisista tiedoista.
Kannattavan kasvun alle on kiteytetty sellaisia strategisia ja liiketoi-
minnallisia riskejä, joilla tarkoitetaan epävarmuutta liittyen konsernin
lyhyen ja pitkän aikavälin strategian toteuttamiseen tai operatiiviseen
kyvykkyyteen. Tällaisia voivat olla esimerkiksi yhteiskunnalliset raken-
teelliset muutokset, jotka voisivat vaikuttaa Pihlajalinnaan yksityisenä
sosiaali-
 
ja terveyspalvelujen tuottajana. Lisäksi teeman alla käsitel-
lään kannattavuuteen, yrityskauppoihin, rahoitukseen sekä muuhun
taloudelliseen toimintaan liittyviä riskejä, kuten sopimuskumppa-
nuuksia.
Laatu ja vaikuttavuus teeman alle on koottu kokonaisvaltaiseen poti-
lasturvallisuuteen, toiminnan laatuun ja turvallisuuteen sekä toimin-
nan häiriöttömään jatkuvuuteen liittyvät riskit mukaan lukien enna-
koimattomat ja yllättävät tietoturvariskit.
 
Pihlajalinna on tunnistanut asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys -teeman
alle erityisesti henkilöstön saatavuuteen ja pitoon liittyvät riskit sekä
työkykyyn ja sairauspoissaolohin liittyvät riskit. Lisäksi yhtiön arvoihin,
etiikkaan ja yhtenäisiin toimintatapoihin liittyvät riskit on huomioitu
tämän teeman alla.
 
Digitaalisaation hyödyntäminen ja monikanavaisen asioinnin voimak-
kaaseen kasvuun liittyvät riskit on nostettu teemaan Digitaalinen Pih-
lajalinna. Lisäksi esimerkiksi tietoturvan tai -suojaan liittyvät riskit, joi-
den vaarantuminen voivat aiheuttaa menetyksiä, vahingonkorvaus-
vaatimuksia ja maineen vaarantumisen.
Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää konsernin strate-
gisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, omistaja-arvoa,
konsernin liiketoiminnan tuloksellisuutta ja vastuullisten toimintata-
pojen toteutumista. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan,
että yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat riskit tunnetaan, niitä arvioi-
daan ja seurataan sekä huolehditaan käytännön toimenpiteet ja jat-
kuva valvonta riskien ennakoimiseksi ja mitigoimiseksi.
Vastuu riskienhallinnasta on konserni-
 
ja liiketoimintajohdolla rapor-
tointivastuiden mukaisesti. Lisäksi riskienhallinnan asiantuntijat oh-
jaavat ja kehittävät konsernin riskienhallintaa. Konsernin johtoryhmä
käsittelee konsernin liiketoiminnan kannalta keskeisempiä riskejä
säännöllisesti. Myös jokaisen Pihlajalinnassa työskentelevän pitää
tuntea ja hallita oman vastuualueensa riskit. Sisäisen tarkastuksen toi-
minto arvioi yhtiön riskienhallinnan tarkoituksenmukaisuutta ja tulok-
sellisuutta osana vuotuista tarkastussuunnitelmaansa.
Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät
Pihlajalinnan toimintaan vaikuttavat strategiset ja liiketoiminnalliset
riskit sekä rahoitus- ja vahinkoriskit. Pihlajalinna noudattaa riskienhal-
linnassaan mahdollisimman järjestelmällistä toimintatapaa osana
normaaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa laatujärjestel-
miin sekä työturvallisuus-
 
ja työterveysriskien hallintaan. Pihlajalinna
pyrkii rajaamaan riskien mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Yritysvas-
tuuseen liittyvien riskien arvioinnilla on tärkeä rooli riskienhallin-
nassa.
Pihlajalinnalla on liiketoimintaa ainoastaan Suomessa. Maailmanpoli-
tiikan epävarmuustekijät, kuten Venäjän hyökkäyssota
 
Ukrainaan ja
Lähi-Idän konfliktit, aiheuttavat yhtiön toimintaan epäsuoria vaiku-
tuksia talouskasvun hidastumisen, toimitusketjujen mahdollisen häi-
riintymisen ja korkean inflaation sekä korkeiden markkinakorkojen
johdosta. Pihlajalinna pidättäytyy kaikesta liiketoiminnasta talouspa-
kotteiden kohteena olevien tahojen kanssa.
 
Pihlajalinna huomioi kaikessa toiminnassaan tietosuojan ja tietotur-
van sekä niihin liittyvät vaatimukset. Tietoturvauhat ja tietosuojan
vaarantuminen voivat johtaa muun muassa merkittäviin mainehait-
toihin ja vahingonkorvausvaatimuksiin. Pihlajalinna on Ukrainan so-
dan sekä Suomen Natoon liittymisen seurauksena nostanut ky-
berhyökkäysten riskitasoa ja varautumisastettaan.
Korkeat henkilöstön sairauspoissaolot voivat heikentää yhtiön kan-
nattavuutta ja vaikeuttaa palveluiden tarjontaa. Lisäksi yhtiö on tun-
nistanut sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön saatavuuteen ja
palkkakehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Myös hyvinvointialu-
eiden muodostamiseen liittyvän sosiaali- ja terveysalan palkkaharmo-
nisoinnin kustannukset ovat vielä osittain avoinna.
Pihlajalinna on tunnistanut riskeiksi yhtiön kasvuun liittyvät hankkeet,
kuten yritysostot, digitaalisen kehityksen ja tietojärjestelmähankkeet.
Näiden hankkeiden hallittu onnistunut läpivienti on edellytys yhtiön
strategian mukaiselle kannattavalle kasvulle.
Yhtiön rahoitussopimuksen mukaisten kovenanttien seuranta ja nii-
den ennustaminen ovat merkittävä osa yhtiön riskienhallintaa. Kap-
paleessa
Rahoitusjärjestelyt
 
on kuvattu tarkemmin yhtiön rahoitusso-
pimusta sekä 27.3.2023 liikkeeseen laskettua hybridilainaa.
Suomen talouden kehitys, yleinen kustannusinflaatio, palkkainflaatio
ja korkeat markkinakorot vaikuttavat
 
haitallisesti kustannustasoon ja
näin ollen Pihlajalinnan liiketoimintaan, kannattavuuteen ja mahdolli-
sesti lisärahoituksen saamiseen sekä rahoituskustannuksiin. Lisäksi in-
flaatio ja korkeat korot vaikuttavat
 
kuluttajien käytettävissä oleviin
varoihin ja työllisyyden kehitykseen, millä on vaikutusta yksityisten
terveyspalveluiden kysyntään.
Merkittävimmät sosiaali-
 
ja terveyspalveluiden riskit ja epävarmuus-
tekijät ovat sidoksissa linjauksiin ja lainsäädäntöön, joita suomalai-
sessa yhteiskunnassa toteutetaan.
Pihlajalinna-konsernin yhtiöllä on käynnissä verotarkastus liittyen käy-
tössä olevaan palkitsemisjärjestelyyn.
Kokonais-
 
ja osaulkoistukset
Hyvinvointialueiden kanssa on käyty sote-uudistusta koskevan lain-
säädännön vaatimia neuvotteluita, joiden tarkoituksena on ollut var-
mistaa palvelusopimusten soveltaminen osana hyvinvointialueiden
palveluiden järjestämistä ja tuotantoa. Sote-uudistusta koskevan lain-
säädännön mukaan hyvinvointialueiden oli ilmoitettava alihankinta-
sopimustensa päättämisestä lokakuun 2023 loppuun mennessä.
Tämä vaikutti Pihlajalinnan määräaikaisten palvelusopimusten tuotet-
tavien palveluiden laajuuteen ja voimassaoloaikaan.
 
 
doc1p2i2 doc1p11i8 doc1p11i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
11
 
Mäntänvuoren Terveyden ja Kolmostien Terveyden
 
palvelusopimuk-
set Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa jatkuvat sopimusten alku-
peräiseen päättymiseen saakka. Sopimuksiin sisältynyt vaativan eri-
koissairaanhoidon kustannusvastuu päättyi 1.1.2023.
Jämsän Terveyden palvelusopimus Keski-Suomen hyvinvointialueella
päättyy sopimuksen mukaisesti elokuussa 2025. Sopimukseen sisälty-
nyt vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuu päättyi 1.7.2023.
Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa on sovittu elokuussa 2023
palveluiden asteittaisesta siirtämisestä hyvinvointialueen vastuulle
vuoden 2024 alusta alkaen. Edellä kuvatut muutokset palvelusopi-
mukseen laskevat Jämsän Terveyden liikevaihtoa
 
arviolta noin 31 mil-
joonaa euroa vuoden 2023 tasosta.
Jokilaakson Terveyden tuottamien perus- ja erikoissairaanhoidon pal-
velut jatkuvat Jokilaakson sairaalassa alihankintasopimuksen mukai-
sesti vuoteen 2025. Jokilaakson Terveydellä on toimintansa edellyt-
tämä sosiaali-
 
ja terveysministeriön myöntämä poikkeuslupa perus-
terveydenhuollon ympärivuorokautiselle päivystykselle. Lupa on tällä
hetkellä voimassa vuoden 2024 loppuun, mutta Keski-Suomen hyvin-
vointialue on tammikuussa 2024 hakenut luvalle jatkoaikaa vuoden
2025 loppuun asti.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti 30.10.2023
irtisanoa Kuusiolinna Terveyden vuoteen 2030 asti solmitun ulkois-
tussopimuksen päättymään vuoden 2025 lopussa. Aluevaltuuston
päätös ei ole vielä lainvoimainen, ja päätöksestä on valitus vireillä
korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Käynnissä olevat oikeudelliset prosessit
Pihlajalinnalla on vireillä joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeudenkäyn-
tejä, joista ei odoteta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia konsernille.
Jämsän Terveys Oy on haastanut entisen tilaajan Jämsän kaupungin
käräjäoikeuteen liittyen lähinnä koronakustannuskorvauksiin,
 
jotka
kaupunki on palvelusopimuksen vastaisesti jättänyt maksamatta. Li-
säksi yhtiön ja kaupungin välille tilikaudella 2022 syntyi näkemysero
henkilöstön siirron vaikutuksesta palvelusopimuksen vuosihintaan.
Vaasan hovioikeus antoi 22.11.2023 ratkaisunsa Jämsän Terveys
 
Oy:n
ja Jämsän kaupungin palvelusopimusta koskevaan riitaan. Hovioikeus
päätyi pitämään käräjäoikeuden antaman ratkaisun voimassa. Pihlaja-
linna on jättänyt korkeimmalle oikeudelle valituslupahakemuksen ja
valituksen koskien osaa Vaasan hovioikeuden tuomiota.
Liikearvon arvonalentumistestaus
Tilikauden lopussa Pihlajalinnan taseessa oli 251,8 (251,0) miljoonaa
euroa liikearvoa. Pihlajalinna testaa vuosittain ja tarvittaessa vuosi-
neljänneksittäin, että liikearvon kirjanpitoarvo ei ylitä käypää arvoa.
Vuosittainen arvonalentumistestaus suoritettiin tilanteesta
30.11.2023. Pihlajalinna ei havainnut viitteitä siitä, ettei kirjanpitoar-
voa vastaava rahamäärä olisi kerrytettävissä. Rahavirtaa tuottavan
yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon
noin 186 miljoonalla eurolla. Mikäli Pihlajalinnan tuloksessa ja kasvu-
kehityksessä tapahtuu pysyviä muutoksia alenevasti, voi tämä johtaa
liikearvon arvonalentumiseen.
Liputusilmoitukset
Pihlajalinna Oyj vastaanotti 11.5.2023 arvopaperimarkkinalain 9 luvun
5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Keskinäinen Vakuutusyh-
tiö Fennian omistusosuus Pihlajalinna Oyj:n osakkeista ja äänistä ylitti
10 prosenttia 11.5.2023. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian omista-
mien osakkeiden kokonaismäärä nousi 10,004 prosenttiin eli 2 262
965 osakkeeseen Pihlajalinna Oyj:n kaikista osakkeista ja äänistä.
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
Pihlajalinnan hallitus hyväksyi 23.3.2022 osakepohjaisen kannustinoh-
jelman (LTIP 2022) käynnistämisen yhtiön valituille avainhenkilöille.
Ohjelma on kokonaisuudessaan kuusivuotinen eikä sen nojalla saatuja
osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2026. Avain-
henkilön on lisäksi sijoitettava Pihlajalinnan osakkeisiin osallistuak-
seen ohjelmaan.
Suoritus-
 
ja laatuperusteinen osakeohjelma sisältää neljä erillistä yh-
den vuoden pituista oikeuden syntymisajanjaksoa (kalenterivuodet
2022, 2023, 2024 ja 2025). Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan syn-
tymisajanjaksojen jälkeen vuosina 2023, 2024, 2025 ja 2026. Hallitus
päättää vuosittain osallistujat, mittarit, mittareiden tavoitetasot ja an-
saintamahdollisuudet. Ohjelman puitteissa on käynnistetty kaksi an-
saintajaksoa 2022 ja 2023. Ansaintajakson 2023 osalta osakepohjai-
seen kannustinohjelmaan on oikeutettu osallistumaan 48 avainhenki-
löä. Ohjelmat käsitellään kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoi-
sena osakeperusteisena maksuna.
Kultakin yhden vuoden oikeuden kertymisajanjaksolta palkkiona mak-
settavien osakkeiden enimmäismäärä (bruttomäärä ennen soveltuvan
ennakonpidätyksen vähentämistä) on määritelty osallistujakohtai-
sessa allokaatiossa. Annettavista osakkeista vähennetään soveltuva
ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä
suoritetaan osallistujille osakkeina. Osakepalkkiona maksettaviin
osakkeisiin sovelletaan kahden vuoden pituista luovutusrajoitusta.
Suoritus-
 
ja laatuperusteiseen osakeohjelmaan sovellettavat ansainta-
kriteerit ovat Pihlajalinna-konsernin oikaistu EBITA sekä keskeiset
operatiiviset, laadulliset ja vastuullisuuteen sidotut mittarit.
Suoritusjaksolta 2022 ei realisoitunut osakeohjelman mukaista suori-
tus- ja laatuperusteista osakepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vä-
himmäistavoitteet eivät täyttyneet. Suoritusjaksolta 2023 ei realisoi-
tunut osakeohjelman mukaista suoritus- ja laatuperusteista osake-
palkkiota tilikaudella kirjattujen arvonalentumisten johdosta.
Mikäli kaikki osallistumaan oikeutetut henkilöt osallistuvat ohjelmaan
täyttämällä sijoitusedellytyksen täysimääräisesti ja mikäli ohjelmalle
asetetut suoritustavoitteet saavutetaan jatkossa kokonaisuudessaan,
ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on
enintään noin 618 000 osaketta (bruttomäärä ennen soveltuvan en-
nakonpidätyksen vähentämistä) ja maksettavien osakepalkkioiden ko-
konaisarvo on noin 5,7 miljoonaa euroa. Edellä mainittu osakemäärä
vastaa noin 2,7 prosenttia yhtiön koko osakemäärästä.
Omien osakkeiden luovutus ja hankinta
Pihlajalinna luovutti toukokuussa 11 861 yhtiön hallussa olevaa osa-
ketta osana hallituksen vuosipalkkiota.
Pihlajalinna luovutti marraskuussa toimisuhteen päättämissopimuk-
sen mukaisesti toimitusjohtajana 8.3.2023 asti toimineelle Joni Aalto-
selle 4 650 yhtiön hallussa olevaa osaketta.
 
 
doc1p2i2 doc1p12i8 doc1p12i9
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
12
 
Pihlajalinnan hallussa oli tilikauden lopussa 53 980 omaa osaketta,
joka vastaa noin 0,26 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.
Hallituksen voitonjakoehdotus ja varsinainen
 
yhtiökokous 2024
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 203 428 565,55 euroa, josta tili-
kauden tulos on -7 709 328,56 euroa. Hallitus ehdottaa, että
31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa osinkopolitiikan
mukaisesti 0,07 euroa osakkeelta. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 yh-
tiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 22 566 155 osaketta, jota vas-
taava osingon määrä hallituksen ehdotuksen mukaisesti on 1 579
630,85 euroa.
 
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen
tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä
ehdotettu varojenjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yh-
tiön maksukykyä.
Tilikauden osakekohtainen tulos oli 0,19 euroa. Ehdotettu osinko 0,07
euroa on 37 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta. Pihlajalinnan täs-
mennetyn osinkopolitiikan mukaisesti osinkoina tai pääoman palau-
tuksina jaetaan vähintään noin yksi kolmasosa osakekohtaisesta tu-
loksesta ottaen huomioon yhtiön strategia ja taloudellinen asema.
Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi
10.4.2024 Tampereella. Hallitus päättää yhtiökokouskutsusta ja sen
sisältämistä esityksistä myöhemmin.
Vuosiraportti 2023, johon sisältyvät hallituksen toimintakertomus ja
tilinpäätös, julkaistaan yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi
viikolla 12.
Laskelma emoyhtiön jakokelpoisista
 
varoista:
Euroa
31.12.2023
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
183 190 483,50
Voitto edellisiltä tilikausilta
28 043 605,15
Tilikauden tulos
-7 709 328,56
Aktivoidut kehittämismenot
-96 194,54
Yhteensä
203 428 565,55
Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2024
Pihlajalinna keskittyy vuonna 2024 orgaaniseen kasvuun sekä kannat-
tavuuden ja taloudellisen aseman parantamiseen.
Yhtiö odottaa liikevaihdon kasvavan edellisen vuoden tasosta
(720,0 milj. euroa vuonna 2023)
Yhtiö odottaa oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyö-
dykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) paranevan
edellisen vuoden tasosta (37,8 milj. euroa vuonna 2023)
Yhtiö jatkaa toimenpiteitä taloudellisen aseman vahvista-
miseksi. Toiminnan tehostamisen odotetaan parantavan Pih-
lajalinnan kannattavuutta.
 
Hidastunut talouskasvu, heikentynyt kuluttajaluottamus ja muutokset
markkinakoroissa saattavat vaikuttaa odotettua enemmän Pihlajalin-
nan palveluiden kysyntään ja taloudelliseen tulokseen. Hinnankoro-
tusten odotetaan kompensoivan kustannusinflaation vaikutuksia.
Selvitys hallinto-
 
ja ohjausjärjestelmästä
Pihlajalinna esittää selvityksen hallinto-
 
ja ohjausjärjestelmästään eril-
lisessä kertomuksessa, joka asetetaan saataville yhtiön sijoittajasi-
vuille investors.pihlajalinna.fi samanaikaisesti toimintakertomuksen
kanssa viikolla 12. Ajantasaiset tiedot hallinnointikoodin noudattami-
sesta tai siitä poikkeamisesta ylläpidetään sijoittajasivuilla inves-
tors.pihlajalinna.fi.
Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista
Pihlajalinna raportoi muut kuin taloudelliset tiedot Suomen kirjanpi-
tolain ja EU:n taksonomia-asetuksen mukaisesti. Vastuullisuustietojen
osalta vuosiraportin viitekehyksenä on käytetty Global Reporting Ini-
tiativen (GRI) määrittelemiä raportointistandardeja.
Tähän hallituksen toimintakertomukseen sisältyvään selvitykseen
muista kuin taloudellisista tiedoista on koottu vastuullisuusteemoihin
liittyvät toimintaperiaatteet, riskit, tulokset ja tunnusluvut.
 
Arvot, liiketoiminta ja arvonluonti
Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveys-
palveluiden tuottajista. Konsernilla on kattavat, laadukkaat ja vaikut-
tavat lääkärikeskus-
 
ja sairaalapalvelut sekä työterveys-
 
ja vakuutus-
yhteistyöpalvelut. Pihlajalinnan osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki
Oy:ssä.
 
Pihlajalinnan asiakkaita ovat yksityishenkilöt, yritykset, vakuutusyh-
tiöt ja hyvinvointialueet, joita palvellaan laajalla lähi- ja etäpalveluvali-
koimalla. Julkisella sektorilla yhtiö tarjoaa sosiaali-
 
ja terveydenhuol-
lon tuotantomalleja, joissa yhteistyöllä taataan laadukkaat ja vaikutta-
vat palvelut.
 
Yhtiön arvot ovat energisyys, eettisyys ja ennakkoluulottomuus. Pihla-
jalinna tarjoaa henkilöstölle merkityksellisen työn turvallisissa työolo-
suhteissa. Jokainen ammattilainen on tärkeä niin työyhteisen jäse-
nenä kuin asiakaskokemuksen ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden
mahdollistajana ja kehittäjänä.
 
Pihlajalinna on vaikuttavasti läsnä ja tuottaa arvoa eri sidosryhmilleen
yhteiskunnallisista toimijoista asiakkaisiin, henkilöstöön, omistajiin ja
ympäristöön. Yksityiskohtaisempi arvonluonnin viitekehys, sisältäen
vaikuttavuuden perustan ja vaikutukset, on kuvattu Pihlajalinnan
Vuosiraportissa. Pihlajalinnan Vuosiraportti asetetaan saataville yh-
tiön sijoittajasivuille investors.pihlajalinna.fi samanaikaisesti toiminta-
kertomuksen kanssa viikolla 12.
 
 
doc1p2i2 doc1p13i8 doc1p13i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
13
 
Vastuullisuuden olennaiset teemat, keskeiset
 
mittarit ja
johtaminen
Pihlajalinna on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä
Global Compactin vastuullisen liiketoiminnan periaatteisiin, jotka oh-
jaavat yhtiön liiketoiminnan suunnittelua ja vastuullisuustyötä.
 
Pihlajalinnan vastuullisuustyö perustuu olennaisuuksien tunnistami-
seen. Vuonna 2023 Pihlajalinna aloitti EU:n kestävyysraportointidirek-
tiivin (CSRD) vaatimusten integroinnin osaksi Pihlajalinnan raportoin-
tia kyetäkseen raportoimaan CSRD-direktiivin mukaisesti vuoden
2024 tiedoista eteenpäin. Vuonna 2023 tehtiin kaksinkertaisen olen-
naisuuden (DMA) määrittely, jossa kuultiin laajasti sidosryhmiä sekä
tehtiin kattava asiantuntija-arvio ja -työpajatyöskentely vaikutuksista,
riskeistä ja mahdollisuuksista (IRO).
 
 
Vuonna 2023 Pihlajalinna on keskittynyt edelleen kolmeen vastuulli-
suuden teemaan: vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista, vastuu henki-
löstöstä ja vastuullinen liiketoiminta. Teemoille
 
on määritelty keskei-
siksi mittareiksi leikkaushoitoon pääsy tavoiteajassa, työterveyshuol-
lon ennaltaehkäisevän työn osuus sekä asiakas- ja henkilöstötyytyväi-
syys. Teemoja ja tuloksia kuvataan tarkemmin
 
kappaleessa Vastuulli-
suuden teemat ja keskeiset tulokset. Osa mittareista on myös osana
vuonna 2022 solmittua yhtiön pitkän aikavälin lainasopimusta. Pihla-
jalinna seuraa GRI-raportoinnin viitekehyksen mittaristoa Vuosirapor-
tissaan, joka julkaistaan viikolla 12 samanaikaisesti toimintakerto-
muksen kanssa yhtiön sijoittajasivuilla investors.pihlajalinna.fi. Vuosi-
raportista löytyy kattavammin vastuullisuuteen liittyviä tunnuslukuja.
 
Teema
Esimerkkejä vaikutuksista
Esimerkkejä riskeistä ja mahdollisuuksista
Vastuu ympäristöstä
Kasvihuonekaasupäästöt
Sään ääri-ilmiöistä aiheutuvat haitat esimerkiksi kiinteis-
töille
 
Vastuu henkilöstöstä
Työssä viihtyminen, jatkuvat kehitysmahdollisuudet
Työpaikkojen luonti
 
Veto-
 
ja pitovoima työnantajana, joka lisää tuotta-
vuutta
 
Vastuu terveydestä
ja hyvinvoinnista
Väestönterveys ja ennaltaehkäisy
Palvelujen saatavuus
 
Potilasturvallisuus, esimerkiksi kyberhyökkäykset inf-
raan tai laitteistoon, josta syntyy mittava mainehaitta ja
mahdolliset korvausvelvollisuudet
Vastuullinen liiketoiminta
Osakkeenomistajan arvo
Taloudellisen arvon luominen yhteiskunnalle
Työntekijöiden saatavuus
Yhtiön arvon menetys
Liiketoimintamahdollisuudet
Pihlajalinna raportoi GRI-standardien mukaisesti. Lisäksi yhtiö täyttää
vuosittain sekä Global Compact -raportoinnin että EcoVadis-vastuulli-
suusarvioinnin.
Pihlajalinnan vastuullisuustoimilla on selkeä hallinnollinen rakenne, ja
työssä noudatetaan kansainvälisten periaatteiden pohjalta laadittuja
ohjeita ja politiikkoja. Pihlajalinnan vastuullisuustyötä johtaa konser-
nin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja. Hän johtaa yritysvastuun työryh-
mää, joka koostuu eri liiketoimintojen, lääketieteellisen sekä konser-
nifunktioiden, kuten talouden, henkilöstöhallinnon, kiinteistöjen ja ju-
ridiikan asiantuntijoista. Työryhmä valmistelee ja varmistaa vastuulli-
suustavoitteiden mukaiset toimenpiteet yhtiössä sekä raportoi johto-
ryhmälle vastuullisuustyön edistymisestä neljä kertaa vuodessa. Joh-
toryhmä hyväksyy ja seuraa vastuullisuusohjelman ja toimenpiteet
sekä varmistaa tarvittavat resurssit. Yhtiön vastuullisuuden ylin pää-
tösvalta on hallituksella, joka seuraa vuositasolla valittujen teemojen
edistymistä. Hallitus on nimennyt vastuullisuuden edistämiseksi valio-
kunnan: henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta. Lisäksi hallituksen tar-
kastusvaliokunnalla on merkittävä rooli kestävän
 
kehityksen rapor-
tointiuudistuksen edistämisessä. Hallitus myös päättää yhtiötä koske-
vista ohjeistuksista ja politiikoista.
 
Pihlajalinna kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia
ja yhdenvertaisuutta. Pihlajalinna ei hyväksy minkäänlaista työnteki-
jöiden tai ammatinharjoittajien syntyperään, kansallisuuteen, uskon-
toon, ihonväriin, sukupuoleen, ikään tai muuhun vastaavaan tekijään
perustuvaa syrjintää. Pihlajalinnan eettiset toimintaohjeet (Code of
Conduct) kuvaavat yhtiön tapaa toimia, joka perustuu hyvän hallin-
non ja lakien, avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja luottamukselli-
suuden periaatteille. Eettisissä ohjeissa yhtiö sitoutuu lahjonnan ja
korruption vastustamiseen, kilpailulakien noudattamiseen sekä yh-
teistyöhön sidosryhmien kanssa. Eettisten toimintaohjeiden koulutus
on pakollinen kaikille pihlajalinnalaisille. Lokakuussa julkaistun uuden
koulutuskokonaisuuden on suorittanut vuoden loppuun mennessä
1 935 eli noin 30 prosenttia pihlajalinnalaisista.
Pihlajalinnalla on käytössä luottamuksellinen ilmoituskanava (whist-
leblowing), jossa voi ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja
epäkohdista organisaatiossa. Pihlajalinnan lakiasiainyksikkö on vas-
tuussa asioiden käsittelystä, ja yhtiön hallitus seuraa ohjeiden ilmoi-
tuskanavaan tulleita viestejä sekä niiden perusteella tehtyjä toimen-
piteitä. Raportointikaudella 2023 ilmoituskanavaan tuli yhteensä 10
ilmoitusta (4 vuonna 2022). Näistä tutkinta on saatu päätökseen 9 ta-
pauksessa. Ilmoitukset ovat koskeneet henkilöstön tasapuoliseen
kohteluun, kiusaamiseen tai liiketoiminnan eettisiin toimintaperiaat-
teisiin liittyviä tapauksia. Kaksi tutkituista tapauksista on johtanut toi-
menpiteisiin.
Kestävän kehityksen riskit ja mahdollisuudet
 
Pihlajalinna toteutti kahdenkertaisen olennaisuusanalyysin syksyllä
2023 ja sen avulla tunnistettiin yhtiön vaikutuksia ympäristöön ja yh-
teiskuntaan sekä näistä seuraavia taloudellisia liike-toimintariskejä ja
-mahdollisuuksia. Arvioinnissa otettiin huomioon Pihlajalinnan liike-
toimintamallin erityispiirteet sekä Pihlajalinnan arvoketju.
 
Pihlajalinnan omasta toiminnasta sekä liikesuhteiden kautta aiheutuu
monia niin positiivisia kuin negatiivisia vaikutuksia ympäristöön ja yh-
teiskuntaan. Vaikutuksista ja toimintaympäristöstä
 
aiheutuvat vaiku-
tukset sekä taloudelliset riskit ja mahdollisuudet Pihlajalinnan toimin-
nalle on kuvattu ylätasolla alla olevassa taulukossa.
 
 
doc1p2i2 doc1p14i8 doc1p14i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
14
 
Vastuullisuuden teemat ja keskeiset
 
tulokset
Pihlajalinnan vastuullisuuden keskeiset teemat ovat vastuu tervey-
destä ja hyvinvoinnista, vastuu henkilöstöstä ja vastuullinen liiketoi-
minta.
Vastuu terveydestä ja hyvinvoinnista
Lääketieteellinen laatu ja vaikuttavuus on yhtiön tärkeimpiä priori-
teetteja. Henkilökunnan ammattitaito on potilasturvallisuuden pe-
rusta. Työntekijöiden pätevyys varmistetaan rekrytoinnin yhteydessä,
ja heidät perehdytetään perehdyttämisohjelman mukaisesti. Kehi-
tämme henkilöstön ammatillista osaamista aktiivisesti.
 
Pihlajalinnan laadunhallinta perustuu muun muassa kattavaan oma-
valvontaan, ulkoiseen laadunvarmistukseen sekä kattavaan viran-
omaisvalvontaan. Pihlajalinnalla on ISO 9001-laatusertifikaatti. Oma-
valvonnalla laatuun tai turvallisuuteen liittyvät riskit pystytään tunnis-
tamaan nopeasti. Toimipisteissä on käytössä raportointijärjestelmä,
jolla henkilökunta ilmoittaa poikkeamista. Asiakkaat ilmoittavat ha-
vaitsemistaan epäkohdista joko suoraan henkilökunnalle tai Pihlajalin-
nan palautejärjestelmien kautta.
 
Pihlajalinna on merkittävä toimija erikoissairaanhoidossa. Leikkaustoi-
minnan tavoitteena on nopea ja laadukas hoitoketju, jolla asiakas
kuntoutuu nopeasti. Leikkaushoitoon pääsy tavoiteajassa on nostettu
yhdeksi keskeiseksi mittariksi vastuullisuudessa. Tavoiteaika
 
työkyvyt-
tömän leikkausasiakkaan toimenpiteeseen pääsylle on tarjota ensim-
mäinen vapaa aika leikkaukseen 5 arkivuorokaudessa. Vuodelle 2023
tavoitteeksi oli asetettu 67,5 prosenttia. Tavoite
 
saavutettiin 81,1 pro-
sentin saatavuudella.
 
Työterveyspalveluissa sairauksien ennaltaehkäisy on kaikkien etu ja
säästää kustannuksia. Ennaltaehkäisevän toiminnan painottamista
työterveydessä seurataan ammattiryhmäkohtaisesti. Tavoitteemme
työterveyslääkärin ennaltaehkäisevän työn osuudelle oli vuonna 2023
vähintään 60 prosenttia ja hoitajien 75 prosenttia. Vuonna 2023 en-
naltaehkäisevän työn osuus työterveyshuollon lääkäreillä oli 65,8
(61,1) prosenttia ja hoitajilla 81,4 (79,7) prosenttia.
 
Pihlajalinna tähtää erinomaiseen asiakaskokemukseen kaikissa palve-
luissaan. Palautteen systemaattinen kerääminen ja käsittely mahdol-
listavat yhtiön palveluiden, prosessien ja toimintamallien kehittämi-
sen asiakkaita kuunnellen. Pihlajalinna mittaa asiakaskokemusta net-
tosuositteluindeksillä (Net Promoter Score, NPS). Pihlajalinnan vas-
taanottojen NPS vuonna 2023 oli 79,1 (77,1) ja koko-
 
ja osaulkoistus-
ten NPS oli 74,7 (72,3). Vuodelle 2025 on asetettu koko konsernin yh-
teenlasketuksi tavoitteeksi 80. NPS:n vaihteluväli on [+100,-100].
 
Asiakkaiden yhdenvertaisuutta voidaan lisätä parantamalla palvelui-
den saatavuutta etäpalveluilla sielläkin, missä lähipalveluita tai tarvit-
tavaa asiantuntijaa ei välttämättä ole tarjolla. Vuonna 2023 yhteensä
40 (38) prosenttia Pihlajalinnan kaikista vastaanotoista toteutettiin
etänä.
Vastuu henkilöstöstä
Pihlajalinna edistää henkilöstön hyvinvointia systemaattisesti, ja yhti-
öllä on kattava tasa-arvo ja yhdenvertaisuuspolitiikka. Pihlajalinna ha-
luaa olla toimialallaan ammattilaisen ykkösvalinta.
 
Vuonna 2023 Pihlajalinnan henkilöstömäärä pysyi vakaana, mutta
ammatinharjoittajien määrää kasvoi edelleen tarjonnan kasvaessa.
Vuoden lopussa yhtiössä työskenteli 6 880 (7 016) työntekijää ja 2
208 (1 812) ammatinharjoittajaa. Raportoimme henkilöstömme tun-
nusluvut tarkemmin osana Vuosiraporttia.
 
Työntekijät ovat yhtiön voimavara:
 
heidän asiantuntemuksensa ja
osaamisensa ovat perusedellytys erinomaiselle asiakaskokemukselle,
sote-alan tiukkojen laatuvaatimusten täyttymiselle sekä vaikuttavalle
ja vastuulliselle liiketoiminnalle. Panostukset henkilöstön kehittämi-
seen ja hyvinvointiin varmistavat myös Pihlajalinnan kilpailukykyä no-
peasti muuttuvilla markkinoilla. Työkyvyn kehittäminen oli yksi tär-
keimmistä teemoista vuonna 2023. Jatkoimme vuonna 2022 käynnis-
tettyä ainutlaatuista
työkykyjohtamista kehittävää yhteistyöhanketta
y
hdessä työeläkeyhtiöiden kanssa. Yksi hankkeen päätavoitteista on
vähentää sairauspoissaoloja muun muassa varhaisen puuttumisen
mallilla. Sairauspoissaoloaste oli Pihlajalinnassa 5,7 (6,7) prosenttia
vuonna 2023.
 
Kuuntelemalla henkilöstöä aktiivisesti saadaan tietoa työyhteisön ti-
lasta. Henkilöstön tyytyväisyyttä mitataan eNPS-mittarilla, joka on
myös vastuullisuuden avainindikaattori. Pihlajalinnan vuoden 2023
eNPS nousi edellisestä vuodesta ja oli +4 (-1). Tavoitteeksi vuodelle
2023 oli asetettu +8. Konsernin eNPS ilman kokonais-
 
ja osaulkoistuk-
sia vuonna 2023 oli +10 (+11) ja konsernin kokonais-
 
ja osaulkoistus-
ten eNPS vuonna 2023 oli -4 (-17). eNPS:n vaihteluväli on [+100,-100].
 
Kaikki Pihlajalinnan työntekijät ovat vuotuisten kehityskeskusteluiden
piirissä. Henkilöstölle on oma verkko-oppimisympäristö, Pihlajalinna
Akatemia, jossa on saatavilla uusia osaamisen kehittymistä tukevia si-
sältöjä. Vuonna 2023 henkilöstölle kertyi koulutustunteja yhteensä
77 104, joka tarkoittaa 11,2 tuntia työntekijää kohden.
Pihlajalinnan työturvallisuuden johtamisen tavoitteena on terveelli-
nen ja turvallinen työympäristö sekä tapaturmien tehokas ennaltaeh-
käisy, kuten toimintatapojen parantaminen
 
ja kouluttaminen. Tapa-
turmia aiheutui eniten kaatumisista, liukastumisista tai asiakkaan
poikkeavan käyttäytymisen seurauksena. Vuonna 2023 vakavien, yli
30 päivän sairauspoissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä pysyi
varsin alhaisella tasolla: koko konsernissa kirjattiin vuoden aikana 2
(6) vakavaa tapaturmaa. Tapaturmataajuus väheni merkittävästi
 
edel-
lisestä vuodesta ja oli 26 (34) (vähintään yhden päivän sairauspoissa-
oloihin johtaneiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden).
Tämä oli huomattavasti alle alan keskiarvon 35.
Vastuullinen liiketoiminta
Pihlajalinna perustettiin reilut 20 vuotta sitten ratkomaan alueellisia
terveydenhuollon työvoiman saatavuuden haasteita. Pihlajalinnan
juuret ja vahva osaaminen on alueellisessa yhteistyössä kansalaisten
hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhtiöllä on edelleen laajaa ulkoistustoi-
mintaa kolmella hyvinvointialueella Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suo-
messa ja Pirkanmaalla. Tämän lisäksi Pihlajalinna tarjoaa monipuoli-
sesti palvelusetelitoimintaa sekä muuta palveluyhteistyötä hyvinvoin-
tialueille merkittäväksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi paisuneiden
hoitojonojen purkamiseksi.
 
Pihlajalinnan toiminta tuottaa taloudellista lisäarvoa kotimaassa ja
etenkin Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen alueilla.
 
 
doc1p2i2 doc1p15i8 doc1p15i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
15
 
Merkittävimmät suorat taloudelliset vaikutukset muodostuvat han-
kinnoista, henkilöstön palkoista ja ammatinharjoittajien palkkioista
sekä veroista ja veroluontoisista maksuista. Pääsääntöisesti Pihlajalin-
nan ostamat palvelut ja hyödykkeet hankitaan kotimaisilta yrityksiltä
tai vaihtoehtoisesti EU:n alueelta.
 
Pihlajalinnan emoyhtiö ja kaikki sen tytäryhtiöt on rekisteröity Suo-
meen. Pihlajalinna on julkinen osakeyhtiö, ja 98,6 (98,6) prosenttia
yhtiön osakkeista on suomalaisomistuksessa. Pihlajalinna noudattaa
verojen ja veroluontoisten maksujen keräämisessä, tilittämisessä ja
maksamisessa suomalaista lainsäädäntöä. Konserni maksaa kaikki ve-
rot Suomeen. Vuonna 2023 Pihlajalinnan toiminta tuotti yhteiskun-
nalle yhteensä 164,8 (155,7) miljoonaa euroa. Lisäksi Pihlajalinna ti-
litti ammatinharjoittajille yhteensä 129,8 (112,5) miljoonaa euroa
palkkioita, joista ammatinharjoittajat tilittävät verot itse.
Pihlajalinnan hankintaperiaatteet on kirjattu erilliseen toimittajien
eettisiin toimintaperiaatteisiin (Supplier Code of Conduct), jota palve-
luntarjoajien, tavarantoimittajien ja yhteistyökumppaneiden velvoite-
taan noudattavan. Dokumentti liitettiin kaikkiin uusiin yhteistyösopi-
muksiin ja merkittäviin nykyisiin sopimuksiin vuoden 2022 lopulla.
Pihlajalinnan laajoista puitesopimuskumppaneista 30/45 on allekir-
joittanut toimintaperiaatteet. Pihlajalinna tarkentaa vuoden 2024 ai-
kana vastuullisen hankinnan periaatteita, ja sopimusten vastuullisuus-
kriteeristö liitetään kattavammin osaksi hankinnan prosessia.
 
Pihlajalinnalle tietosuojan ja tietoturvan johtaminen on ensiarvoisen
tärkeää, ja sen tarkoituksena on varmistaa kaikkien Pihlajalinnan tie-
tojen, erityisesti potilas- ja henkilötietojen turvallinen käsittely sekä
potilaiden, asiakkaiden ja henkilöstön yksityisyyden suoja. Tietoturva-
johtamisella pyritään varmistamaan tietojen eheys, luottamukselli-
suus ja saatavuus. Pihlajalinna on asettanut tietosuojalle tavoitteeksi
sen, että onnistuneiden tunkeutumisyritysten määrä on 0. Tavoite
saavutettiin vuonna 2023. Vuonna 2023 Pihlajalinnan oman tietotur-
vatason nostamisen lisäksi tietoturvan osalta auditoitiin yhteistyö-
kumppaneita sekä tehostettiin ulkopuolisen tietoturvavalvomon
(SOC) toimintaa. Tietoturvasta voi lukea lisää Vuosiraportista.
Verojalanjälki
milj. euroa
2023
2022
Kaudelta maksettavat
 
välittömät verot
Tuloverot
0,5
2,0
Työnantajan eläkemaksut
45,5
42,0
Sosiaaliturvamaksut
4,0
3,3
Työnantajan työttömyysvakuutus
 
-
maksut
4,6
4,3
Tapaturma-
 
ja ryhmähenkivakuutus-
maksut
1,2
1,6
Työnantajamaksut yhteensä
55,3
51,2
Kiinteistöverot
0,1
0,2
Varainsiirtoverot
0,0
0,9
Kaudelta maksettavat
 
välittömät verot yhteensä
56,0
54,2
Yhtiön kuluksi jäävä hankintojen
arvonlisävero
Arvonlisäverot, arvio
20,5
20,1
Kaudelta tilitettävät
 
verot
Ennakonpidätykset
62,4
57,8
Työntekijän eläkemaksut
20,0
18,4
Työntekijän työttömyysvakuutus
 
-
maksut
3,9
3,6
Palkkaverot yhteensä
86,3
79,8
Arvonlisäverot, netto
2,1
1,5
Tilikaudelta tilitettävät
 
verot yhteensä
88,3
81,3
Verojalanjälki
164,8
155,7
Pihlajalinna aloitti vuonna 2022 ympäristön hyvinvointia lisäävien toi-
menpiteiden kehittämisen. Ympäristöpolitiikassa määritellään yhtiön
lähestymistapa ympäristönäkökohtiin. Pihlajalinnan toiminnan ympä-
ristövaikutukset muodostuvat pääosin käytetystä energiasta, hiilidiok-
sidipäästöistä ja jätteestä. Toiminnan
 
luonteesta johtuen yhtiön hiili-
intensiteetti on matala. Yhtiöllä on vuonna 2023 sertifioitu ISO 14001
-ympäristöjohtamisjärjestelmä.
 
Pihlajalinnan päästölaskenta toteutetaan yhtiön toiminnan ja arvoket-
jun kasvihuonekaasupäästöille kansainvälisesti tunnustetun GHG-pro-
tokollan ohjeistuksen mukaisesti (Scope 1 ja 2). Päästökirjanpitomal-
lin avulla voidaan raportoida arvoketjun oleelliset suorat ja epäsuorat
kasvihuonekaasupäästöt. Päästölaskenta raportoidaan tarkemmin
osana Vuosiraporttia. Yhtiö jatkaa päästölaskennan kehittämistä
osana valmistautumistaan kestävän kehityksen raportointiin ja aset-
taa samalla tavoitteensa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumi-
seen.
Pihlajalinna on siirtynyt vuoden 2022 lopussa päästöttömän sähkö-
energian käyttöön. Päästöttömän sähkön hankinta on tärkeä osa Pih-
lajalinnan ilmastovaikutusten hallintaa.
EU-taksonomian mukainen raportointi
EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä ympäristön kannalta kestäville
taloudellisille toiminnoille.
Taksonomia-asetuksessa asetetaan kuusi ympäristötavoitetta:
 
ilmas-
tonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, vesivarojen ja merten
luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalou-
teen, ympäristön saastumisen vähentäminen ja ehkäisy sekä luonnon
monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Ta-
loudellista toimintaa, joka edistää mitä tahansa näistä tavoitteista sa-
malla vahingoittamatta muita, voidaan pitää ympäristön kannalta
kestävänä. Ympäristön kannalta kestävien
 
hankkeiden tulisi kunnioit-
taa myös ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia.
Pihlajalinna on lukenut tässä vaiheessa ilmastosäädöksen piiriin vain
ne taloudelliset toiminnot, joilla on suurin tarve ja potentiaali vaikut-
taa merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumi-
seen. Yhtiön tulkinta on, että sen liiketoiminnasta ei ole luokitusjär-
jestelmän piirissä, koska sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen
ei kuulu suuripäästöisimpien toimialojen piiriin.
Pihlajalinna on arvioinut liiketoimintonsa taksonomiakelpoisuuden
(eligibility) ja sen tuloksena taksonomiakelpoisten toimintojen osuus
liikevaihdosta on 720,0 miljoonaa euroa, investoinneista (pääomame-
not) 66,5 miljoonaa euroa ja operatiivisista kustannuksista (toiminta-
 
 
doc1p2i2 doc1p16i8 doc1p16i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
16
 
menot) 20,0 miljoonaa euroa on kaikista 0 %. Vastaavasti ei-takso-
nomiakelpoisia toimintoja näillä tunnusluvuilla mitattuna on 100 %
kustakin (non-eligible). Pihlajalinnalla ei ole ydinvoimaan ja fossiilisiin
kaasuihin liittyviä toimintoja. Tiedot taksonomian mukaisista toimin-
noista on esitetty alla olevissa taulukoissa.
 
 
doc1p2i2 doc1p17i9 doc1p17i10 doc1p17i3
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
17
 
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus liikevaihdosta
 
 
 
doc1p2i2 doc1p18i9 doc1p18i10 doc1p18i3
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
18
 
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus pääomamenoista
 
 
 
doc1p2i2 doc1p19i9 doc1p19i10 doc1p19i3
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
19
 
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista
 
 
 
doc1p2i2 doc1p20i8 doc1p20i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
20
 
Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin
 
liittyvää tutkimusta, ke-
hittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa
 
ydinreaktion avulla siten, että
polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
Ei
2.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai
 
prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlai-
tosten rakentamista ja turvallista käyttöä,
 
myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn
tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä
 
olevaa tek-
nologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
3.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten
 
tur-
vallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta,
varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien
 
sähköntuotantolaitosten
rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
5.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien
 
yhdistettyjen lämpöä tai
jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista
 
ja käyttöä, tai sillä on tällai-
seen toimintaan liittyviä vastuita.
Ei
6.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien
 
lämpöä tai jäähdytystä
tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista
 
ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
Ei
 
 
doc1p2i2 doc1p21i8 doc1p21i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
21
 
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Pihlajalinna-konsernin yhtiö Kuusiolinna Terveys Oy käynnisti muutos-
neuvottelut 31.1.2024. Hyvinvointialueen päätöksellä ennenaikaisesti
päättyvä palvelusopimus vaikuttaa yhtiön toimintaedellytyksiin hyvin
merkittävästi, minkä vuoksi yhtiö joutuu käynnistämään muutosneu-
vottelut. Muutosneuvottelut ovat tilinpäätöksen allekirjoitushetkellä
kesken ja ne koskevat koko
 
henkilöstöä, lukuun ottamatta hallinnon
tukipalveluita. Alustavan arvion mukaan yhtiöstä voi neuvottelujen
tuloksena vähentyä noin 190 henkilötyövuotta. Neuvottelut kestävät
kokonaisuudessaan arviolta kuusi viikkoa.
Pihlajalinna luovutti 2.1.2024 bruttomääräisesti 20 000 osaketta toi-
mitusjohtaja Tuomas Hyyryläiselle. Palkitseminen toteutettiin osak-
keina ja rahana. Annettavista osakkeista vähennettiin soveltuva enna-
konpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suo-
ritettiin osakkeina. Palkitseminen liittyi toimitusjohtajalle sovittuun
oikeuteen hankkia osakkeita osakepalkkiojärjestelmän alussa, jolloin
Pihlajalinna luovutti osakkeita ostoja vastaan. Luovutuksen jälkeen
Pihlajalinnan hallussa on 43 980 omaa osaketta, joka vastaa noin 0,19
prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.
 
 
doc1p2i2 doc1p22i8 doc1p22i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
22
 
Taloudellista kehitystä
 
kuvaavat tunnusluvut
Toiminnan laajuus
2023
2022
2021
2020
2019
Liikevaihto, milj. euroa
720,0
690,5
577,8
508,7
518,6
Muutos, %
4,3
19,5
13,6
-1,9
6,3
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, milj. euroa*
25,3
34,9
58,1
-11,3
13,4
Muutos, %
3,7
6,0
11,4
-2,2
2,8
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa*
66,5
234,5
44,8
25,4
44,1
% liikevaihdosta
9,2
34,0
7,8
5,0
8,5
Aktivoidut kehittämismenot, milj. euroa*
0,0
0,0
0,0
0,4
0,5
% liikevaihdosta
0,0
0,0
0,0
0,1
0,1
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut,
milj. euroa
322,8
296,6
255,2
214,2
222,0
Henkilöstö kauden lopussa
6 880
7 016
6 297
5 550
5 815
Henkilöstö keskimäärin (FTE)
4 923
4 851
4 746
4 308
4 649
Kannattavuus
2023
2022
2021
2020
2019
Käyttökate (EBITDA), milj. euroa
72,5
54,4
62,6
52,2
47,8
Käyttökate, %
10,1
7,9
10,8
10,3
9,2
Oikaistu käyttökate (EBITDA) milj. euroa*
80,6
64,2
65,3
54,8
55,7
Oikaistu käyttökate, %
11,2
9,3
11,3
10,8
10,7
Liikevoitto (EBIT), milj. euroa
20,6
8,9
27,9
18,1
10,4
Liikevoitto, %
2,9
1,3
4,8
3,6
2,0
Oikaistu liikevoitto (EBIT) milj. euroa*
29,1
18,6
30,6
21,1
21,6
Oikaistu liikevoitto, %
4,0
2,7
5,3
4,2
4,2
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden pois-
toja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa*
37,8
26,7
37,3
27,4
28,9
Oikaistu EBITA, %
5,2
3,9
6,5
5,4
5,6
Nettorahoituskulut, milj. euroa
-12,4
-7,4
-3,7
-4,4
-3,9
% liikevaihdosta
-1,7
-1,1
-0,6
-0,9
-0,8
Tulos ennen veroja, milj. euroa
8,2
1,5
24,2
13,7
6,4
% liikevaihdosta
1,1
0,2
4,2
2,7
1,2
Tuloverot, milj. euroa
-3,6
6,1
-5,1
-4,8
-1,8
Tilikauden voitto
4,6
7,7
19,1
8,9
4,6
Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa
60,5
-18,6
24,9
43,7
18,3
Oman pääoman tuotto ROE, %*
3,4
6,2
16,1
8,1
3,9
Sijoitetun pääoman tuotto ROCE, % *
4,0
2,3
8,8
5,7
3,1
Rahoitus ja taloudellinen asema
Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa
352,7
385,7
194,7
194,8
192,7
% liikevaihdosta
49,0
55,9
33,7
38,3
37,2
Omavaraisuusaste, %*
22,0
18,6
27,0
25,9
24,1
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %*
243,9
313,8
158,8
170,6
181,7
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen*
4,4
6,0
3,0
3,6
3,5
 
Osakekohtaiset tunnusluvut
2023
2022
2021
2020
2019
Osakekohtainen tulos (EPS)
0,19
0,42
0,89
0,38
0,16
Osakekohtainen oma pääoma, euroa*
6,56
5,50
5,27
4,82
4,44
Osinko/osake, euroa (hallituksen esitys)
0,07
0,30
0,20
Osinko/tulos, %*
37,3
33,7
52,0
Efektiivinen osinkotuotto, %*
0,99
2,37
2,13
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa
22 566 155
22 549 644
22 594 235
22 617 841
22 620 135
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin
22 557 957
22 560 271
22 589 383
22 586 212
22 620 135
Markkina-arvo, milj. euroa
159,3
192,1
285,6
212,2
345,6
Osingonjako, milj. euroa
1,6
6,8
4,5
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)*
37,60
20,19
14,21
24,39
98,58
Osakkeen ylin kurssi, euroa
9,90
13,18
12,98
15,66
15,88
Osakkeen alin kurssi, euroa
6,82
8,48
9,26
8,72
8,70
Osakkeen tilikauden keskikurssi, euroa
8,20
11,06
11,18
12,09
12,77
Osakkeen kurssi kauden lopussa, euroa
7,06
8,52
12,64
9,38
15,28
Osakkeiden vaihto, 1 000 kpl*
2 801
3 770
6 929
6 620
4 062
Osakkeiden vaihto, %*
12,4
16,7
30,7
29,3
18,0
* Vaihtoehtoinen tunnusluku
 
 
doc1p2i2 doc1p23i8 doc1p23i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
23
 
Kvartaalitiedot
milj. eur
Q4/23
Q3/23
Q2/23
Q1/23
Q4/22
Q3/22
Q2/22
Q1/22
TULOSLASKELMA
Liikevaihto
183,0
165,6
183,6
187,8
188,4
165,2
173,7
163,1
Liiketoiminnan muut tuotot
-0,4
1,0
2,1
4,8
0,9
0,4
1,8
1,7
Materiaalit ja palvelut
-65,3
-56,6
-66,4
-66,9
-74,8
-61,8
-66,5
-64,2
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
-84,4
-72,6
-82,8
-82,9
-80,4
-68,4
-74,6
-73,2
Liiketoiminnan muut kulut
-21,2
-17,3
-18,8
-19,8
-22,7
-17,4
-18,9
-18,2
Käyttökate (EBITDA)
11,6
20,1
17,7
23,0
11,5
18,1
15,6
9,3
Käyttökate %
6,4
12,1
9,7
12,3
6,1
10,9
9,0
5,7
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
20,7
20,5
18,0
21,4
12,0
18,9
16,9
16,5
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
11,3
12,4
9,8
11,4
6,4
11,4
9,7
10,1
IFRS3-kulut
0,0
0,0
-0,2
-0,5
-0,2
-0,1
-0,2
-0,8
Poistot
-13,6
-13,0
-12,8
-12,5
-12,0
-11,5
-11,5
-10,5
Liikevoitto (EBIT)
-1,9
7,1
4,9
10,5
-0,6
6,6
4,1
-1,2
Liikevoitto %
-1,1
4,3
2,7
5,6
-0,3
4,0
2,4
-0,7
Oikaistu liikevoitto (EBIT)
 
7,6
7,3
4,8
8,2
-0,2
7,3
5,0
5,2
Oikaistu liikevoitto (EBIT), %
 
4,1
4,4
2,6
4,4
-0,1
4,4
2,9
3,2
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA)
 
9,9
9,6
7,3
11,0
2,2
9,4
7,3
7,8
Oikaistu EBITA, %
 
5,4
5,8
4,0
5,9
1,2
5,7
4,2
4,8
Rahoitustuotot
-0,1
0,2
0,2
0,1
0,4
0,1
0,1
0,1
Rahoituskulut
-4,1
-2,8
-2,7
-3,1
-2,7
-2,1
-1,7
-1,6
Voitto ennen veroja (EBT)
-6,1
4,4
2,4
7,5
-2,8
4,5
2,5
-2,7
Tuloverot
-0,3
-1,1
-0,6
-1,6
1,7
-0,5
-0,3
5,2
Tilikauden tulos
-6,4
3,3
1,8
5,9
-1,1
4,0
2,1
2,6
Emoyhtiön omistajien osuus tilikauden tuloksesta
-5,2
3,5
2,0
5,5
-0,7
3,3
1,7
5,3
Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta
-1,2
-0,2
-0,2
0,4
-0,4
0,8
0,4
-2,7
EPS
-0,2
0,2
0,1
0,2
0,0
0,1
0,1
0,2
Henkilöstö keskimäärin (FTE)
4 923
4 976
4 978
4 882
4 851
4 793
4 990
4 474
Henkilöstön muutos kvartaalilla
-53
-1
95
31
58
-197
516
-272
 
 
doc1p2i2 doc1p24i8 doc1p24i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
24
 
Taloudellista kehitystä
 
kuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat
Tunnusluvut
Osakekohtainen tulos (EPS)
Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos -
Hybridilainan korot verojen jälkeen
Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikaudella
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Osakekohtainen oma pääoma
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osakekohtainen osinko
Tilikauden osingonjako (tai ehdotus)
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko tuloksesta, %
Osakekohtainen osinko
x 100
Osakekohtainen tulos (EPS)
Efektiivinen osinkotuotto,
 
%
Osakekohtainen osinko
x 100
Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)
Tilikauden päätöskurssi
Osakekohtainen tulos (EPS)
Osakevaihto, %
Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana
x 100
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Oman pääoman tuotto, % (ROE)
Tilikauden tulos (rullaava 12 kk)
x 100
Oma pääoma (keskiarvo)
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)
Tulos ennen veroja (rullaava
 
12 kk) +
rahoituskulut (rullaava 12 kk)
x 100
Taseen loppusumma – korottomat
 
velat (keskiarvo)
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma
x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
Korolliset rahoitusvelat - rahavarat
x 100
Oma pääoma
Käyttökate (EBITDA)
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate (EBITDA), %
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
x 100
Liikevaihto
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
 
¹⁾
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
 
+
oikaisuerät
Oikaistu käyttökate (EBITDA),
 
%¹⁾
Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
 
+
oikaisuerät
x 100
Liikevaihto
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien
 
hyö-
dykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)
¹⁾
Liikevoitto + oikaisuerät + aineettomien
 
hyödykkeiden poistot ja
arvonalentumiset
Oikaistu EBITA, %¹⁾
Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien
 
hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA)
x 100
Liikevaihto
Nettovelan suhde oikaistuun
Korolliset rahoitusvelat - rahavarat
käyttökatteeseen¹⁾, rullaava
 
12 kk
Oikaistu käyttökate EBITDA
 
(rullaava 12 kk)
Rahavirta investointien jälkeen
Liiketoiminnan nettorahavirta +
 
investointien nettorahavirta
Oikaistu liikevoitto (EBIT) ¹⁾
Liikevoitto + oikaisuerät
Oikaistu liikevoitto, %¹⁾
Oikaistu liikevoitto (EBIT)
x 100
Liikevaihto
Tulos ennen veroja
Tilikauden voitto + tuloverot
Bruttoinvestoinnit
Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
 
sekä käyttöoi-
keusomaisuuseriin
Liikevaihdon orgaaninen kasvu,
 
%
Kauden liikevaihto – yritysjärjestelyjen ja
 
divestointien liikevaihto
kaudella - edellisen kauden liikevaihto
x 100
Edellisen kauden liikevaihto
* Määrältään merkittävät liiketapahtumat,
 
jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaan
 
kuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin (IFRS
 
3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomia
 
arvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteen
 
vaikuttavina
oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt,
 
omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen
 
ja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnan
 
myynnistä aiheutuvat myyntivoi-
tot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojen
 
integroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin
 
liittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteiset
 
korvaukset. Pihlajalinna esittää oikaisueränä myös IFRS
 
-tulkintakomitean antaman pilvipalveluja koskevan
agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen peruutukset.
 
 
doc1p2i2 doc1p25i8 doc1p25i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
25
 
Täsmäytyslaskelmat
 
vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin
Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia tunnuslukuja, sillä
niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön hallitukselle konsernin taloudellista
tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrat-
tuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihto-
ehtoisten tunnuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.
Lukuohjeet:
/ jaetaan seuraavalla luvulla/luvuilla
- vähennetään seuraava luku/luvut
+ lisätään seuraava luku/luvut
milj. eur
2023
2022
Oman pääoman tuotto, % (ROE)
Tilikauden tulos (rullaava 12 kk) /
4,6
7,7
Oma pääoma alussa
122,9
122,6
Oma pääoma lopussa
144,6
122,9
Oma pääoma (keskiarvo) x 100
133,7
122,7
Oman pääoman tuotto, % (ROE)
3,4
6,2
Oman pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä omistajien ja sijoittajien käyttämistä yrityksen kan-
nattavuutta kuvaavista mittareista.
 
Tunnusluku kertoo yrityksen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen
sijoittamista pääomista. Luku kertoo, kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt tuottoa tilikauden ai-
kana.
milj. eur
2023
2022
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)
Tulos ennen veroja (rullaava 12 kk) +
8,2
1,5
Rahoituskulut (rullaava 12 kk)
12,7
8,1
/
20,9
9,6
Taseen loppusumma alussa -
661,6
457,1
Korottomat velat alussa
138,9
135,5
522,8
321,6
Taseen loppusumma lopussa -
657,5
661,6
Korottomat velat lopussa
135,7
138,9
521,8
522,8
Keskiarvo x 100
522,3
422,2
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROCE)
4,0
2,3
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti on yksi tärkeimmistä tilinpäätösanalyysin tuottamista tunnusluvuista.
Se mittaa yrityksen suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa
tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle.
milj. eur
2023
2022
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma /
144,6
122,9
Taseen loppusumma -
657,5
661,6
Saadut ennakot x 100
0,3
0,0
Omavaraisuusaste, %
22,0
18,6
Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, tappion sietokykyä sekä
 
kykyä selviytyä sitoumuksista
pitkällä tähtäimellä. Tunnusluvun arvo kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuudesta on rahoitettu
omalla pääomalla.
milj. eur
2023
2022
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
Korolliset rahoitusvelat -
377,2
398,8
Rahavarat /
24,5
13,1
Oma pääoma x 100
144,6
122,9
Nettovelkaantumisaste (Gearing), %
243,9
313,8
Nettovelkaantumisaste kuvaa yrityksen velkaantuneisuutta. Luku kertoo, mikä
 
on omistajien yritykseen
sijoittamien omien pääomien ja rahoittajilta lainattujen korollisten velkojen suhde.
milj. eur
2023
2022
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk
Korolliset rahoitusvelat -
377,2
398,8
Rahavarat
24,5
13,1
Nettovelka /
352,7
385,7
Oikaistu käyttökate EBITDA (rullaava 12 kk)
80,6
64,2
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA), rullaava 12 kk
4,4
6,0
Tunnusluku kuvaa sitä, kuinka nopeasti yritys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua velkansa, jos käyttö-
kate käytettäisiin kokonaisuudessaan velkojen maksuun olettaen, että
 
yritys ei esimerkiksi investoi tai jaa
osinkoa.
 
 
doc1p2i2 doc1p26i8 doc1p26i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
26
 
milj. eur
2023
2022
Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate
 
(EBITDA)
Kauden tulos
 
4,6
7,7
Tuloverot
-3,6
6,1
Rahoituskulut
-12,7
-8,1
Rahoitustuotot
0,4
0,7
Poistot ja arvonalentumiset
-51,9
-45,5
Käyttökate (EBITDA)
72,5
54,4
IFRS 3-kulut
0,7
1,3
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset
 
1,0
0,3
Muut käyttökatteen oikaisut
6,4
8,2
Käyttökatteen oikaisut yhteensä
8,1
9,8
Oikaistu käyttökate (EBITDA)
80,6
64,2
Käyttökate kertoo, kuinka paljon yrityksen liikevaihdosta
 
jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen toi-
mintakulut. Käyttökatteen riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomioon yrityksen rahoituskulujen, poisto-
vaatimusten ja voitonjakotavoitteen suuruus. Oikaistu käyttökate
 
antaa merkittävää lisätietoa kannatta-
vuudesta, koska siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro
 
yhtiön operatiivisen liiketoiminnan
tuloksentekokyvystä. Oikaistu käyttökate parantaa
 
vertailukelpoisuutta eri kausien välillä ja on usein ana-
lyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä. Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat
ja ennustavat kuukausittain oikaistua käyttökatetta.
milj. eur
2023
2022
Käyttökate (EBITDA), %
Käyttökate /
72,5
54,4
Liikevaihto x 100
720,0
690,5
Käyttökate (EBITDA), %
10,1
7,9
milj. eur
2023
2022
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
Oikaistu käyttökate /
80,6
64,2
Liikevaihto x 100
720,0
690,5
Oikaistu käyttökate (EBITDA), %
11,2
9,3
milj. eur
2023
2022
Liiketulos (EBIT) ja oikaistu liiketulos (EBIT)
Kauden tulos
 
4,6
7,7
Tuloverot
-3,6
6,1
Rahoituskulut
-12,7
-8,1
Rahoitustuotot
0,4
0,7
Liiketulos (EBIT)
20,6
8,9
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset
-0,5
-0,4
Muut poistojen ja arvonalentumisten oikaisut
 
0,9
0,3
Poistojen ja arvonalentumisten oikaisut yhteensä
0,5
0,4
Käyttökatteen oikaisut yhteensä
8,1
9,8
Liiketuloksen oikaisut yhteensä
8,5
9,7
Oikaistu liiketulos (EBIT)
29,1
18,6
PPA-poistot
2,1
2,7
Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset
6,6
5,4
Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset
0,5
0,4
Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA)
37,8
26,7
Liiketulos kertoo, kuinka paljon varsinaisen liiketoiminnan tuotoista on jäänyt jäljelle ennen rahoituseriä ja
veroja. Liikevoitollaan yrityksen tulee kattaa mm. rahoituskulut, verot ja voitonjako. Oikaistu liiketulos
 
an-
taa merkittävää lisätietoa kannattavuudesta, koska
 
siitä on eliminoitu eriä, jotka eivät välttämättä kerro
yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksentekokyvystä. Oikaistu liiketulos parantaa vertailukelpoisuutta
eri kausien välillä ja on usein analyytikoiden, sijoittajien ja muiden tahojen käyttämä.
Konsernin johtoryhmä ja liiketoimintajohto seuraavat ja ennustavat kuukausittain
 
oikaistua liiketulosta
(EBIT) sekä oikaistua liiketulosta ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA).
milj. eur
2023
2022
Liiketulos (EBIT), %
Liiketulos /
20,6
8,9
Liikevaihto x 100
720,0
690,5
Liiketulos (EBIT), %
2,9
1,3
 
 
doc1p2i2 doc1p27i8 doc1p27i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
27
 
milj. eur
2023
2022
Oikaistu liiketulos (EBIT), %
Oikaistu liiketulos /
18,6
18,6
Liikevaihto x 100
720,0
690,5
Oikaistu liiketulos (EBIT), %
4,0
2,7
milj. eur
2023
2022
Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA), %
Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja
arvonalentumisia (EBITA) /
37,8
26,7
Liikevaihto x 100
720,0
690,5
Oikaistu EBITA, %
5,2
3,9
milj. eur
2023
2022
Rahavirta investointien jälkeen
Liiketoiminnan nettorahavirta
79,0
64,9
Investointien nettorahavirta
-18,5
-83,4
Rahavirta investointien jälkeen
60,5
-18,6
Rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) kertoo,
 
kuinka paljon yrityksellä jää varoja jäljelle, kun
juoksevaan liiketoimintaan ja investointeihin sitoutunut raha on vähennetty.
 
Se kertoo, paljonko yritykselle
jää jaettavaa omistajille ja velkojille. Vapaa kassavirta
 
kertoo, kuinka kestävällä
 
pohjalla yhtiön kannatta-
vuus on ja tunnusluku on pohja yrityksen arvonmääritykselle.
milj. eur
2023
2022
Tulos ennen veroja
Kauden tulos
 
4,6
7,7
Tuloverot
-3,6
6,1
Tulos ennen veroja
8,2
1,5
milj. eur
2023
2022
Bruttoinvestoinnit
Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa
65,8
58,7
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa
203,9
197,7
Muut aineettomat hyödykkeet kauden lopussa
21,1
22,8
Liikearvo kauden lopussa
251,8
251,0
Kauden poistot ja arvonalentumiset
51,9
45,5
-
Aineelliset hyödykkeet kauden alussa
58,7
45,0
Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa
197,7
95,6
Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa
22,8
14,9
Liikearvo kauden alussa
251,0
188,9
Aineellisten hyödykkeiden myynnit ja vähennykset kaudella
-2,3
-3,0
Bruttoinvestoinnit
66,5
234,5
Bruttoinvestoinneilla tarkoitetaan pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden hankintoja mukaan lukien yritysjärjeste-
lyt. Investoinneista ei vähennetä aineellisten hyödykkeiden myyntejä tai liiketoiminnoista luopumisia. Investoinnit
on esitetty kassavirtaperusteisesti myös rahoituslaskelmassa.
milj. eur
2023
2022
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %
Kauden liikevaihto -
720,0
690,5
Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella
16,2
77,8
Divestointien vaikutus liikevaihtoon kaudella
-12,0
Edellisen kauden liikevaihto
690,5
577,8
Liikevaihdon orgaaninen kasvu /
25,3
34,9
Edellisen kauden liikevaihto x 100
690,5
577,8
Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %
3,7
6,0
Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen johdosta, %
2,3
13,5
Liikevaihdon kasvu
29,5
112,7
Liikevaihdon kasvu, %
4,3
19,5
Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa olevan liiketoiminnan kasvua, jota ei ole hankittu yritysjärjestelyjen
kautta. Orgaanista kasvua on mahdollista saada aikaiseksi palvelutarjontaa lisäämällä, uusasiakashankinnalla, ole-
massa olevien asiakkaiden käyntimäärien kasvulla, hinnankorotuksilla ja digitalisaatiolla. Julkisten tarjouskilpailu-
jen kautta voitetut sote-ulkoistukset ja itse perustetut toimipisteet lasketaan orgaaniseksi kasvuksi. Orgaaninen
kasvu lasketaan lisäksi ilman divestointien vaikutusta.
 
 
doc1p2i2 doc1p28i8 doc1p28i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
doc1p28i10 doc1p28i11
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
28
 
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Osakkeenomistuksen jakautuminen
31.12.2023
1
̶
100
osaketta/osakas
101
̶̶
1 000
1 001
̶̶
10 000
10 001
̶̶
100 000
100 001
̶̶
500 000
500 001 ̶̶
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2023
Osakkeita kpl
Osuus osakkeista ja äänistä, %
1
LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ
3 481 641
15,4 %
2
MWW YHTIÖ OY
2 309 010
10,2 %
3
KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ FENNIA
2 262 965
10,0 %
4
LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN, HENKIVAKUUTUSYHTIÖ
1 895 156
8,4 %
5
KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ELO
1 267 161
5,6 %
6
KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN
728 431
3,2 %
7
NIEMISTÖ LEENA KATRIINA
707 867
3,1 %
8
FONDITA NORDIC MICRO CAP SIJOITUSRAHASTO
430 000
1,9 %
9
NORDEA HENKIVAKUUTUS SUOMI OY
351 700
1,6 %
10
VIPUNEN CAPITAL OY
350 000
1,5 %
10 suurinta yhteensä
13 783 931
60,9 %
Muut osakkeenomistajat
8 836 204
39,1 %
Yhteensä
22 620 135
100,0 %
Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2023
Osakkeita/osakas
Omistajien lkm
Osuus omistajista, %
Osakkeita, kpl
Osuus osakkeista, %
1 - 100
8 612
56,8 %
364 162
1,6 %
101 - 1 000
5 645
37,3 %
1 907 467
8,4 %
1 001 - 10 000
779
5,1 %
2 104 422
9,3 %
10 001 - 100 000
91
0,6 %
2 217 556
9,8 %
100 001 - 500 000
16
0,1 %
3 374 297
14,9 %
500 001 -
7
0,0 %
12 652 231
55,9 %
Yhteensä
15 150
100,0 %
22 620 135
100,0 %
joista hallintarekisteröityjä
9
498 983
2,2 %
Liikkeeseen laskettu määrä
22 620 135
100,0 %
 
 
doc1p2i2 doc1p29i8 doc1p29i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
doc1p29i10
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
|
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
29
 
Osakkeenomistuksen jakautuminen
31.12.2023
Yritykset
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
Julkisyhteisöt
Kotitaloudet
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
Hallintarekisteröidyt
Omistajaryhmät 31.12.2022
Omistajien lkm
Osuus omistajista, %
Osakkeita, kpl
Osuus osakkeista, %
Yritykset
531
3,5 %
4 928 734
21,8 %
Rahoitus-
 
ja vakuutuslaitokset
37
0,2 %
9 290 587
41,1 %
Julkisyhteisöt
5
0,0 %
2 031 818
9,0 %
Kotitaloudet
14 496
95,7 %
5 680 571
25,1 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
42
0,3 %
147 678
0,7 %
Ulkomaat
39
0,3 %
41 764
0,2 %
Yhteensä
15 150
100,0 %
22 121 152
97,8 %
Hallintarekisteröityjä
8
498 983
2,2 %
Liikkeeseen laskettu määrä
22 620 135
100,0 %
Suora omistusosuus
Epäsuorat omistukset
Osakkeita kpl
Osuus osakkeista ja äänistä, %
Osakkeita kpl
Osuus osakkeista ja äänistä, %
Hallitus
Jukka Leinonen
12 636
0,1 %
Leena Niemistö
707 867
3,1 %
Mikko Wirén (MWW Yhtiö Oy)
2 309 010
10,2 %
Mikko Wirén
5 000
0,0 %
Heli Iisakka
2 267
0,0 %
Hannu Juvonen
3 514
0,0 %
Seija Turunen
4 392
0,0 %
Kim Ignatius
1 318
0,0 %
Tiina Kurki
1 318
0,0 %
Johtoryhmä
Tuomas Hyyryläinen
30 000
0,1 %
Eetu Salunen
18 431
0,1 %
Tarja Rantala
17 142
0,1 %
Marko Savolainen
10 694
0,1 %
Timo Harju
11 500
0,1 %
Antti-Jussi Aro
4 001
0,0 %
Riihijärvi Sari
4 004
0,0 %
 
Johdon osakkeenomistus 31.12.2023
 
 
doc1p2i2 doc1p30i8 doc1p30i9
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
30
 
Tilinpäätös 1.1.–31.12.2023
SISÄLLYSLUETTELO
Konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, IFRS
 
___
 
 
 
 
 
 
 
 
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS
 
___
Kategoria
 
Nro
 
Selite
 
 
 
 
Tuloslaskelma
 
1
 
 
Tuloslaskelma
 
2
 
 
Tuloslaskelma
 
3
 
 
Tuloslaskelma
 
4
 
Tuloslaskelma
 
5
 
 
Tuloslaskelma
 
6
 
 
Tuloslaskelma
 
7
 
 
Tuloslaskelma
 
8
 
 
Tuloslaskelma
 
9
 
 
Tuloslaskelma,
 
10
 
 
verot
EPS
 
11
 
 
Tase
 
12
 
 
 
Tase
 
13
 
 
Tase
 
14
 
 
Tase
 
15
 
 
Tase
 
16
 
 
Tase
 
17
 
 
Tase
 
18
 
Ostovelat ja muut velat
 
Tase, verot
 
19
 
 
Pääoma
 
20
 
 
Pääoma
 
21
 
 
Pääoma
 
22
 
 
Pääoma
 
23
 
Pääoma
 
24
 
 
Riskienhallinta
 
25
 
 
ojen hankinnat ja luovutukset
 
Konsernirakenne
 
27
 
Konsernirakenne
 
28
 
 
Muut
 
29
 
 
Konsernirakennne
 
30
 
 
Muut
 
31
 
 
Muut
 
32
 
 
Emoyhtiön tilinpäätös päälaskelmat, FAS
 
___
 
 
 
Emoyhtiön tilinpäätös liitetiedot, FAS
 
 
___
 
 
___
 
 
 
doc1p2i2 doc1p31i8 doc1p31i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
31
 
Konsernin tuloslaskelma
1 000 euroa
Liite
1–12/2023
1–12/2022
Liikevaihto
1
719 984
690 481
Liiketoiminnan muut tuotot
2
7 532
4 896
Materiaalit ja palvelut
3
-255 231
-267 224
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
4
-322 760
-296 572
Liiketoiminnan muut kulut
6
-76 559
-77 164
Osuus osakkuus-
 
ja yhteisyritysten tuloksesta
28
-478
-15
Käyttökate (EBITDA)
72 487
54 401
Poistot ja arvonalentumiset
7
-51 906
-45 498
Liikevoitto (EBIT)
20 581
8 903
Rahoitustuotot
8
355
721
Rahoituskulut
9
-12 749
-8 074
Rahoitustuotot ja -kulut
-12 394
-7 353
Tulos ennen veroja
8 187
1 550
Tuloverot
10
-3 587
6 110
Tilikauden tulos
 
4 600
7 659
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
 
Emoyhtiön omistajille
5 729
9 519
 
Määräysvallattomille omistajille
-1 129
-1 859
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu
osakekohtainen tulos (euroa)
Laimentamaton
11
0,19
0,42
Laimennettu
0,19
0,42
Konsernin laaja tuloslaskelma
1 000 euroa
Liite
1–12/2023
1–12/2022
Tilikauden tulos
4 600
7 659
Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siir-
tää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaus
25
-1 768
5 113
Kirjattu omaan pääomaan
-1 020
5 113
Siirretty tuloslaskelmaan
-748
0
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot
354
-1 023
Laajan tuloksen erät yhteensä
-1 415
4 090
Tilikauden laaja tulos yhteensä
3 185
11 750
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
 
 
Emoyhtiön omistajille
4 314
13 609
 
Määräysvallattomille omistajille
-1 129
-1 859
 
 
 
doc1p2i2 doc1p32i8 doc1p32i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
32
 
Konsernin tase
1 000 euroa
Liite
31.12.2023
31.12.2022
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet
12
65 807
58 738
Liikearvo
13
251 773
251 032
Aineettomat hyödykkeet
 
13
21 071
22 803
Käyttöoikeusomaisuuserät
14
203 932
197 746
Osuudet osakkuusyrityksissä
28
1 591
2 069
Muut sijoitukset
168
1 167
Muut saamiset
15
6 088
9 160
Laskennalliset verosaamiset
19
14 595
17 324
Pitkäaikaiset varat yhteensä
565 025
560 039
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
3
4 460
4 309
Myyntisaamiset ja muut saamiset
16
61 498
76 806
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset
1 998
2 103
Rahavarat
24 517
13 128
Myytävänä olevat omaisuuserät
26
5 255
Lyhytaikaiset varat yhteensä
92 473
101 601
Varat yhteensä
657 498
661 639
1 000 euroa
Liite
31.12.2023
31.12.2022
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
80
80
Käyvän arvon rahasto
2 676
4 090
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
116 520
116 520
Hybridilaina
20 000
Kertyneet voittovarat
3 032
-6 229
Tilikauden tulos
5 729
9 519
148 036
123 981
Määräysvallattomien omistajien osuus
-3 445
-1 092
Oma pääoma yhteensä
21
144 591
122 888
Laskennalliset verovelat
19
8 452
8 512
Varaukset
17
123
89
Vuokrasopimusvelat
22
199 834
201 235
Rahoitusvelat
20
144 546
168 031
Muut pitkäaikaiset velat
666
816
Pitkäaikaiset velat yhteensä
353 620
378 684
Ostovelat ja muut velat
18
125 333
127 529
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
119
30
Varaukset
17
84
Vuokrasopimusvelat
22
30 754
28 338
Rahoitusvelat
20
2 996
3 090
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat
26
1 081
Lyhytaikaiset velat yhteensä
159 287
160 067
Velat yhteensä
512 907
538 750
Oma pääoma ja velat yhteensä
657 498
661 639
 
 
 
doc1p2i2 doc1p33i8 doc1p33i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
33
 
Konsernin rahavirtalaskelma
1 000 euroa
Liite
1–12/2023
1–12/2022
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto
4 600
7 659
Verot
3 587
-6 110
Poistot ja arvonalentumiset
51 906
45 498
Rahoitustuotot ja -kulut
12 394
7 371
Muut
6 450
-121
Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta
78 937
54 299
Käyttöpääoman muutos
25
16 761
Saadut korot
 
409
714
Maksetut verot
-370
-6 892
Liiketoiminnan nettorahavirta
79 002
64 882
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
 
-22 859
-29 033
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot ja ennakkomaksut
311
408
Muiden saamisten ja sijoitusten muutos
-34
-1 775
Tytäryritysten myynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla
26
7 657
0
Myönnetyt lainat
-2 078
-738
Saadut osingot
3
7
Hankitut liiketoiminnot vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
26
-1 460
-52 308
Investointien nettorahavirta
-18 460
-83 439
Rahoituksen rahavirta
Määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset ja sijoitukset
-262
-408
Omien osakkeiden hankinta
0
-1 475
Pitkäaikaisten lainojen nostot
23
5 000
204 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
23
-33 975
-128 779
Vuokrasopimusvelkojen maksut
23
-31 825
-29 014
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista
-6 178
-8 307
Maksetut osingot ja muu voitonjako
-1 480
-8 589
Hybridilainan nostot
21
20 000
0
Hybridilainan kulut
21
-432
0
Rahoituksen nettorahavirta
-49 153
27 429
Rahavarojen muutos
11 389
8 871
Rahavarat kauden alussa
13 128
4 257
Rahavarat kauden lopussa
24 517
13 128
 
 
doc1p2i2 doc1p34i8 doc1p34i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
34
 
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksist
 
a
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
1 000 euroa
Liite
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Käyvän arvon
rahasto
Hybridilaina
Kertyneet
voittovarat
Määräysvallattomien
omistajien osuus
Oma pääoma
Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022
80
116 520
2 501
3 510
122 611
Tilikauden tulos
 
 
9 519
-1 859
7 659
Tilikauden laaja tulos
 
25
 
 
4 090
4 090
Tilikauden laaja tulos yhteensä
4 090
9 519
-1 859
11 750
Osingonjako
-6 767
-2 987
-9 754
Omien osakkeiden hankinta
-1 475
-1 475
Osakeperusteiset etuudet
5
-49
-49
Sijoitukset tytäryrityksiin
41
41
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
-8 290
-2 945
-11 236
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet
muutokseen määräysvallassa
26
-610
202
-408
Muut muutokset
172
172
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä
-439
202
-236
Oma pääoma 31.12.2022
80
116 520
4 090
3 290
-1 092
122 888
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
1 000 euroa
Liite
Osakepääoma
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Käyvän arvon
rahasto
Hybridilaina
Kertyneet
voittovarat
Määräysvallattomien
omistajien osuus
Oma pääoma
Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023
80
116 520
4 090
3 290
-1 092
122 888
Tilikauden tulos
 
5 729
-1 129
4 600
Tilikauden laaja tulos
25
-1 415
-1 415
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-1 415
5 729
-1 129
3 185
Osingonjako
 
-730
-730
Osakeperusteiset etuudet
5
299
299
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
299
-730
-431
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet
muutokseen määräysvallassa
26
-202
-347
-550
Muut muutokset
77
-146
-70
Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä
-126
-494
-619
Hybridilainan nostot
21
20 000
20 000
Hybridilainan kulut
21
-432
-432
Oma pääoma 31.12.2023
80
116 520
2 676
20 000
8 760
-3 445
144 591
 
 
 
doc1p2i2 doc1p35i8 doc1p35i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
35
 
Laatimisperiaatteet
Konsernin perustiedot
Pihlajalinna on Suomen johtavia yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuol-
topalveluiden tuottajia.
 
Konserni palvelee yksityishenkilöitä, yrityksiä,
vakuutusyhtiöitä ja julkisyhteisöjä. Pihlajalinna tuottaa laaja-alaisesti
sosiaali-
 
ja terveydenhuollon palveluja sekä hyvinvointipalveluja. Pal-
veluvalikoimaan kuuluvat yleis-
 
ja erikoislääkäripalvelut, työterveys-
huolto, sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistukset, liikuntakeskuspal-
velut, vastuulääkäri-
 
ja etävastaanottopalvelut sekä asumis- ja työvoi-
mapalvelut.
Tilikauden lopussa Pihlajalinnalla oli yksityisiä lääkärikeskuksia, sai-
raaloita, liikuntakeskuksia ja tehostetun palveluasumisen yksiköitä
noin 160. Lisäksi Pihlajalinnalla on neljä isoa sosiaali- ja terveyden-
huollon kokonaisulkoistussopimusta, joilla on yhteensä noin 40 toimi-
pistettä (mm. terveyskeskuksia, neuvoloita, tehostetun palveluasumi-
sen yksiköitä ja päivätoimintakeskuksia).
Konsernin emoyhtiö
Pihlajalinna Oyj
 
on suomalainen Suomen la-
kien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka y-tunnus on
2617455-1. Yhtiön kotipaikka on Tampere ja sen rekisteröity osoite on
Kehräsaari B, 33200 Tampere
,
Suomi
.
Pihlajalinna Oyj
:n osakkeet on
listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla. Jäljennös konserniti-
linpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta investors.pihlaja-
linna.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Kehrä-
saari B, 33200 Tampere,
Suomi
.
Pihlajalinna
Oyj
:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 13.2.2024
tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain
mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilin-
päätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yh-
tiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen
muuttamisesta.
Tilinpäätöksen laatimisperusta
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä
laadittaessa on noudatettu 31.12.2023 voimassa olevia IAS- ja IFRS-
standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätöss-
tandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla anne-
tuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn
menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja
ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat
myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito-
 
ja yhtei-
sölainsäädännön mukaiset.
Liitetietoon vaikuttavat laatimisperiaatteet on esitetty kyseisen lii-
tetiedon kohdalla otsikolla
Laatimisperiaatteet
.
Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro ja kaikki luvut on
pyöristetty lähimpään tuhat lukuun, ellei muuta ole esitetty.
 
Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja
 
muutetut standardit
Konserni on noudattanut vuoden 2023 alusta alkaen seuraavia voi-
maan tulleita uusia ja muutettuja standardeja (sovellettava 1.1.2023
tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla):
Muutokset IAS 1:een
Tilinpäätöksen esittäminen
 
ja IFRS Practice
Statement 2:een
Making Materiality Judgements
 
Muutokset selventävät olennaisuuden periaatteen soveltamista tilin-
päätöksen laatimisperiaatteita koskevaan informaatioon.
 
Muutokset IAS 8:aan
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpi-
dollisten arvioiden muutokset ja virheet
Muutokset selventävät, kuinka yhtiöiden tulisi erottaa laatimisperi-
aatteiden muutokset kirjanpidollisten arvioiden muutoksista, ja
kuinka yhtiöt keskittyvät kirjanpidollisen arvion määritelmään ja sen
selventämiseen.
 
Muutokset IAS 12:een
Tuloverot
Muutokset kaventavat alkuperäistä kirjaamista koskevaa
 
poikkeus-
sääntöä ja selventävät, ettei poikkeussääntö sovellu yksittäisiin tapah-
tumiin, kuten vuokrasopimukset ja purkuvelvoitteet, joista syntyy
yhtä suuret ja vastakkaiset väliaikaiset erot. Vuoden 2023 alusta läh-
tien vuokrasopimusten laskennallinen verosaaminen ja verovelka esi-
tetään liitetiedoissa erikseen. Vertailuvuoden 2022 tiedot on oikaistu
vastaavasti.
Muilla 1.1.2023 voimaan astuneilla tai muutetuilla standardeilla tai
tulkinnoilla ei ollut vaikutusta Pihlajalinnan konsernitilinpäätökseen.
Yhdistelyperiaatteet
Tytäryhtiöt
Tytäryhtiöt ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on määräysvalta. Mää-
räysvalta syntyy,
 
kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu
yhteisön muuttuville tuotoille tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuot-
toon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä
koskevaa valtaansa.
Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamene-
telmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat
varat ja vastattavaksi otetut velat on
 
arvostettu käypään arvoon han-
kintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Mahdol-
linen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon han-
kintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Jos hankinnan kirjanpitokäsit-
telyä ei saada valmiiksi sen raportointikauden loppuun mennessä,
jonka aikana yhdistäminen tapahtuu, tilinpäätöksessä esitetään alus-
tavat määrät niistä eristä, joiden kirjanpitokäsittely on kesken. Tarkas-
telujakson aikana oikaistaan takautuvasti hankinta-ajankohtana kirjat-
tuja alustavia määriä, mikäli uutta tietoa hankintahetken tilanteesta
ilmenee. Tarkastelujakso ei saa olla pidempi kuin yksi vuosi hankinta-
ajankohdasta lukien. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan
käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä
syntyvä voitto tai tappio kirjataan tarkastelujakson päätyttyä tulosvai-
kutteisesti.
Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirja-
taan hankintakohtaisesti määrään, joka vastaa määräysvallattomien
omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuu-
desta. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien
 
omista-
jien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä
arvo yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän
arvon, merkitään taseeseen liikearvoksi. Mikäli vastikkeen, määräys-
vallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yh-
teismäärä on pienempi kuin tytäryhtiön hankitun nettovarallisuuden
käypä arvo, erotus kirjataan tuloslaskelmaan.
Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä
hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut
tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki kon-
sernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat
voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä
 
 
doc1p2i2 doc1p36i8 doc1p36i9
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
36
 
laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauk-
sessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai
tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallatto-
mille omistajille esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Laaja
tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille
omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien
omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omista-
jille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään ta-
seessa osana omaa pääomaa. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan
omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menet-
tämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.
Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus
arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio
kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan
tytäryrityksessä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan
menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan
tulosvaikutteisesti.
Osakkuus- ja yhteisjärjestelyt
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava
vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta
 
syntyy pääsääntöisesti sil-
loin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun kon-
sernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysval-
taa.
Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osa-
puolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on järjes-
telyä koskevan määräysvallan pitämistä
 
yhteisenä sopimukseen pe-
rustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja kos-
kevat päätökset edellyttävät määräysvallan
 
jakavien osapuolten yksi-
mielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai
yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia
järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisissä toiminnoissa kon-
sernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja
koskevia velvoitteita.
Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääoma-
osuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen
tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään tasee-
seen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä,
ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämi-
seen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen lii-
kearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen
välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin
omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tulok-
sesta esitetään erikseen konsernin liikevoitossa.
Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta, joka yhdistel-
lään konserniin yhteisenä toimintona suhteellisella yhdistelymenetel-
mällä rivi riviltä omistusosuuden mukaisesti.
Ulkomaanrahan määräisten erien muuttaminen
Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyrityk-
sen sekä liiketoimintaa harjoittavien tytäryritysten toiminta- ja esittä-
misvaluutta. Konserniyhtiöt muuntavat omissa kirjanpidoissaan päi-
vittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän kurs-
seja käyttäen toimintavaluutakseen. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -
tappiot sisältyvät vastaaviin kulueriin.
Segmenttiraportointi
Pihlajalinnan toimitusjohtaja on konsernin ylin operatiivinen päätök-
sentekijä. Toimitusjohtaja seuraa konsernin tulosta ja tekee merkittä-
vät operatiiviset päätökset konsernin tasolla. Konserni toimii ainoas-
taan kotimaassa ja sen johtamisjärjestelmä perustuu aluepohjaiseen
organisaatioon. Pihlajalinnan toimintarakenteen mukaan konsernin
toimitusjohtaja vastaa liiketoimintajohtajien ja muun johtoryhmän
avustuksella konsernin liiketoiminnoista ja palvelutarjonnasta niin yk-
sityiselle kuin julkiselle sektorille. Liiketoimintajohtajat laativat kon-
sernin liiketoimintojen budjetin aluejohtajien ja kuntayhtiöiden toimi-
tusjohtajien avustuksella. Konsernin toimitusjohtaja vastaa liiketoi-
mintojen resursseista, investoinneista ja kannattavuudesta. Rahavir-
taa tuottavien yksiköiden ryhmä vastaa Pihlajalinnassa raportoitavaa
segmenttiä eli konsernitasoa. Segmenttitietoina raportoidaan konser-
nitason luvut.
Konsernin toimitusjohtaja käyttää IFRS-tilinpäätöksen tunnuslukuja
konsernin tulosraportoinnissa. Konsernin toimitusjohtaja arvioi
tulosta ja kannattavuutta oikaistun liiketuloksen ja oikaistun
käyttökatteen perusteella ja tulosraportointi vastaa
konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteita.
 
Oikaistun liiketuloksen ja
käyttökatteen oikaisuerät ovat avattu
 
tarkemmin liitetiedon 24
Pääoman hallinta
 
yhteydessä. Käyttökatteen oikaisut olivat
tilikaudella yhteensä 8,1 (9,8) miljoonaa euroa ja liikevoiton oikaisut
olivat yhteensä
8,5 (9,7)
miljoonaa euroa.
 
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja arvioihin liittyvät
epävarmuustekijät
Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia
arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat omaisuus-
 
ja velkaerien sekä
tuottojen ja kulujen määriin. Arvioiden lopputulemat voivat poiketa
tehdyistä arvioista ja oletuksista.
 
 
 
Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä
näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti käyttä-
mällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvi-
oiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon, sillä tilikaudella,
jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä
tilikausilla.
Konsernitilinpäätöksen laadinnassa tehdyt keskeiset kirjanpidolliset
arviot ja oletukset, joilla on eniten vaikutusta konsernitilinpäätök-
sessä esitettäviin lukuihin, on kuvattu tarkemmin seuraavissa osi-
oissa:
Liite
Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden
kokonaisulkoistussopimusten tuloutuksissa ja kannatta-
vuuksissa käytetyt oletukset
1
Arvonalentumistestauksessa käytetyt oletukset
13
Laskennallisten verosaamisten kirjaamisessa käytetyt ole-
tukset
19
Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet
Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koske-
vat tilinpäätöksessä laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden sovelta-
mista. Johto on käyttänyt harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaattei-
den soveltamisessa vuokrasopimusten perusteella taseeseen kirjatta-
vien varojen ja velkojen arvostamisessa (liite 14). Lisäksi johto on
käyttänyt harkinta määrittäessään raportoitavien segmenttien mää-
rää (liite Laatimisperiaatteet, Segmenttiraportointi).
Tulevilla tilikausilla sovellettavat
 
uudet ja muute-
tut standardit
International Accounting Standards Board on julkistanut seuraavat
uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä
soveltanut, mutta joiden arvioidaan vaikuttavan konsernin tilinpää-
tökseen. Konserni ottaa ne käyttöön standardin ja tulkinnan voimaan-
tulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikau-
den ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden
alusta lukien.
*= Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi
 
EU:ssa
31.12.2023 mennessä.
Muutokset IFRS 16:een
Vuokrasopimukset
(Sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi
soveltaminen on sallittua)
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
37
 
 
 
doc1p2i2 doc1p37i8 doc1p37i9
Muutokset lisäävät uuden, muuttuvia maksuja koskevan kirjanpito-
mallin ja edellyttävät myyjä-vuokralle ottajan arvioimaan uudelleen ja
mahdollisesti oikaisemaan myynti- ja takaisinvuokrausliiketoimet,
jotka on tehty vuonna 2019 tapahtuneen IFRS 16:n käyttöönoton jäl-
keen.
 
Muutokset IAS 1:een
Tilinpäätöksen esittäminen*
(Sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi
soveltaminen on sallittua)
Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä sekä
selventää vaatimuksia velkojen luokittelemisesta lyhyt- tai pitkäaikai-
siksi. Muutokset täsmentävät, että sellaiset kovenanttiehdot, joiden
on täytyttävä raportointikauden päättymispäivän jälkeen, eivät vai-
kuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointikauden
päättymispäivänä. Tällaisista kovenanteista
 
on esitettävä tietoja tilin-
päätöksen liitetiedoissa. Muutoksilla selvennetään myös, että yhtiön
omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien siirto katsotaan ve-
lan suorittamiseksi. Jos velkaan liittyy vaihto-oikeus, tämä saattaa vai-
kuttaa velan luokittelemiseen lyhyt- tai pitkäaikaiseksi, ellei näitä
vaihto-oikeuksia ole kirjattu IAS 32:n mukaisesti omaan pääomaan.
Muutokset IFRS 10:een
Konsernitilinpäätös
 
ja IAS 28
Sijoitukset
osakkuus-
 
ja yhteisyrityksiin
*
(Vapaaehtoinen soveltaminen on sallittua, voimaantulo lykätty tois-
taiseksi)
Muutokset poistavat ristiriidan nykyisen konsolidointiin ja pääoma-
osuusmenetelmään liittyvien ohjeistusten välillä ja edellyttävät täysi-
määräisen voiton kirjaamista, kun siirretyt varat täyttävät IFRS 3
Liike-
toimintojen yhdistäminen
 
-standardin mukaisen liiketoiminnan määri-
telmän.
Yllä listatuilla tai muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkin-
noilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta Pihlajalinnan konserni-
tilinpäätökseen.
 
 
doc1p2i2 doc1p38i8 doc1p38i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
38
 
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot, IFRS
xxxx
1. Myyntituotot asiakassopimuksista
Laatimisperiaatteet
Konsernin liikevaihtona esitetään terveydenhuollon- ja sosiaalipalveluiden sekä hyvinvointipalveluiden
myyntiin liittyvät maksut käypään arvoon arvostettuina ja oikaistuina mahdollisilla muuttuvilla vastikkeilla.
Konsernin tarjoamia terveydenhuollon palveluita ovat työterveyspalvelut, palvelut lääkäriasema-
 
ja sairaala-
toiminnoissa, vastuulääkäripalvelut, diagnostiikkapalvelut ja kuntoutuspalvelut palvelut. Konsernin tarjo-
amia sosiaalipalveluita ovat ikäihmisten, vammais-, mielenterveys- ja päihderyhmien palvelut. Merkittävä
osa konsernin liikevaihdosta muodostuu sosiaali-
 
ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksista, jotka sisältä-
vät osan sopimusten osalta myös julkisen erikoissairaanhoidon kustannusvastuun. Konserni tuottaa tervey-
denhuollon ammattilaisten rekrytointipalveluita. Konsernin Forever-liikuntakeskukset tarjoavat monipuoli-
sia hyvinvointipalveluita kuntoileville aikuisille. Liikuntakeskustoiminta täydentää
 
Pihlajalinnan ennaltaeh-
käisevää toimintaa työterveyshuollossa ja asiakkaiden kuntoutumista erikoissairaanhoidon toimenpiteiden
jälkeen. Pihlajalinna palvelut ovat saatavilla laajasti myös digitaalisina.
Konserni kirjaa työsuhteessa olevien sekä itsenäisten sopimusperusteisten ammatinharjoittajien tuotta-
mat palvelut liikevaihtoon bruttoperusteisesti eli kokonaisasiakaslaskutuksen perusteella ja kirjaa sopimus-
perusteisten ammatinharjoittajien veloittamat palkkiot tuloslaskelman erään Ulkopuoliset palvelut, amma-
tinharjoittajapalkkiot. Pihlajalinnalla on ensisijainen vastuu palveluiden tuottamisesta asiakkaalle ja yhtiö
altistuu palveluiden myyntiin liittyville merkittäville riskeille ja eduille, joten yhtiö toimii sopimussuhteessa
olevien ammatinharjoittajien osalta päämiehenä.
IFRS 15 Myyntituotot -standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen myyntituottojen kirjaamisesta, jonka
perusteella määritetään milloin ja mihin määrään myyntituotot kirjataan. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua
ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen.
Pihlajalinnan eri tuottovirtojen pääasialliset suoritevelvoitteet ovat seuraavat:
Sosiaali-
 
ja terveydenhuollon ulkoistukset
asiakassopimuksissa erikseen kuvatut kunnan asukkaiden lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut sisäl-
täen mahdollisen julkisen erikoissairaanhoidon
ulkokuntalaisten yksittäiset sosiaali- ja terveyspalvelukäynnit
Lääkärikeskukset
terveydenhoitopalvelujen yksittäiset asiakaskäynnit toimipisteissä tai digitaalisesti tukipalveluineen
Leikkaustoiminta
yksittäiset käynnit tukipalveluineen (esim. yksityishenkilöt joko itse maksaen tai vakuutusyhtiön tai kun-
nan maksusitoumuksella)
Työterveyshuolto
työterveyshuollon yksittäiset asiakaskäynnit (esim. työterveyshoitajan ja -lääkärin vastaanotot, laborato-
riokokeet) toimipisteissä tai digitaalisesti
ennakoivat ja terveyttä edistävät erikseen sovitut palvelut (esim. työterveystarkastukset, työpaikkakoh-
taiset työterveysselvitykset)
muut asiakkaan kanssa sovitut lisäpalvelut (esim. ensiapukurssit)
Liikuntakeskuspalvelut
liikuntakeskuspalvelujen kuukausi-
 
ja vuosimaksusitoumukset
yksittäiset erikseen veloitettavat lisäpalvelut
Rekrytointipalvelut
rekrytointipalvelujen asiakaskohtaiset kuukausimaksut
yksittäiset erikseen veloitettavat rekrytointipalvelut
Vastuulääkäripalvelut
asiakassopimuksessa kuvatut paikkakohtaiset vuorokausiveloitukset
Työvoimavuokraus
terveydenhuollon ammattilaisten työpanoksen myynti tapahtumaperusteisesti tai aikapohjaisesti
päivystyspalveluiden asiakaskohtaiset kuukausimaksut
Asumispalvelut
tehostetun palveluasumisen palvelut kunakin sopimuksen kattamana vuorokautena
yksittäiset erikseen veloitettavat lisäpalvelut tai terveyskeskuskäynnit
Digitaaliset palvelut
Etälääkäripalvelut
Etähoitajapalvelut
Ajanvaraus-, hoidontarpeenarvio-
 
tai muut asiakkaan tilaamat digitaaliset palvelut
 
 
doc1p2i2 doc1p39i8 doc1p39i9
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
39
 
 
 
 
 
Sopimuksessa luvattuja palveluita käsitellään yhtenä sarjana erotettavissa olevien palvelujen muodostamaa
suoritevelvoitetta, kun luovutettavat palvelut toistuvat olennaisilta osin samoina ja joiden luovuttaminen
asiakkaalle tapahtuu ajan kuluessa. Konsernin sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistusten suoritevelvoite on
asiakassopimuksessa kuvattu lakisääteinen kunnan asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoi-
minta. Konsernin sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistusten asiakassopimuksissa katsotaan olevan yksi suori-
tevelvoite, jossa konsernin tarjoamat palvelut yhdistetään palvelukokonaisuudeksi.
Transaktiohinnat muodostuvat pääasiassa hinnaston mukaisista yksittäisistä palveluista tai asiakassopi-
muksiin perustuvista vuosi-, kuukausi-, vuorokausi- tai tuntihinnoista. Ulkoistukset perustuvat pääsääntöi-
sesti kiinteään vuosihintaan. Useimmiten hinta kohdistuu yksittäiseen suoritevelvoitteeseen. Joissakin ta-
pauksissa hinta sisältää muuttuvan vastikkeen (esim. alennus, sakko, bonus, lisähinta tai -palvelu) elemen-
tin, joka kohdistetaan joko yhdelle tai useammalle suoritevelvoitteelle niiden erillismyyntihintojen suh-
teessa. Konserni arvioi muuttuvien vastikkeiden vaikutusta tuloutuvien tuottojen määrään esimerkiksi histo-
riatiedon avulla, ja määrittää ne siten todennäköisimpään määrään. Konsernin sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluiden kokonaisulkoistussopimusten vuosittainen tuloutus voi tarkentua viiveellä ja saattaa sisältää
myös muuttuvia vastikkeita. Sopimusten todelliset kustannusten toteumat, jotka saattavat
 
vaikuttaa myös
tuloutukseen, eivät aina ole konsernin tiedossa raportointihetkellä.
Suoritevelvoitteet täytetään joko ajan kuluessa (esim. ulkoistukset, asumispalvelut, liikuntakeskuspalve-
lut, rekrytointipalvelut, vastuulääkäripalvelut, kiinteähintaiset työterveyspalvelut) tai tiettynä ajan hetkenä
(esim. suoriteperusteiset työterveyspalvelut, yksittäiset asiakaskäynnit, lisäpalvelut). Palveluissa asiakas saa
ja kuluttaa samanaikaisesti Pihlajalinnan suoritteesta saamansa hyödyn.
 
Myyntituotot kirjataan raportointihetkellä määrään, johon Pihlajalinna katsoo olevansa oikeutettu luovu-
tettuja palveluja vastaan. Myyntituotot yksittäisistä palveluista kirjataan hoitokäynnin tai palvelun käytön
mukaan yhtenä ajankohtana. Sosiaali-
 
ja terveydenhuollon palveluiden kiinteisiin vuosihintoihin perustu-
vista ulkoistusopimuksista myyntituotot kirjataan perustuen kuluneeseen aikaan. Kokonais-
 
ja osaulkoistus-
ten osalta asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa palvelusta saamansa hyödyn, jolloin ajan kuluessa tulout-
tamisen ehdot täyttyvät.
Sopimuksiin sisältyvät maksuehdot ja -ajat vaihtelevat, mutta maksuajat ovat tyypillisesti alle vuoden. So-
pimukset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia tai sopimuksen saamisista aiheutuvia lisämenoja.
Ulkoistussopimuksiin liittyen tilaaja voi antaa Pihlajalinnan käyttöön vastikkeetta julkisen tahon infra-
struktuurin tai sen osan, jota Pihlajalinna operoi ulkoistussopimuksen palvelutuotannossa. Infrastruktuuri
saattaa käsittää esimerkiksi toimitiloja, laitteita ja kalustoa. Ulkoistussopimusten kirjaamiseen sovelletaan
IFRIC 12 Palvelutoimilupajärjestelyt -tulkintaa, jos ulkoistava osapuoli päättää Pihlajalinnan tuottamien pal-
veluiden laajuudesta sekä hinnoittelusta ja Pihlajalinna luovuttaa infrastruktruurin vastikkeetta takaisin ul-
koissopimuksen päättyessä. Pihlajalinnalla ei tällöin katsota olevan määräysvaltaa julkiselta taholta vastik-
keetta saatuihin hyödykkeisiin.
Suoritevelvotteiden täyttymisen ajoittuminen
1000 €
2023
2022
Yhtenä ajankohtana
315 864
318 950
Ajan kuluessa
404 119
371 531
Yhteensä
719 984
690 481
 
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut
Sosiaali-
 
ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten tuloutus voi tarkentua viiveellä ja se saattaa
sisältää muuttuvia vastikkeita. Johto on tilikaudella käyttänyt erityistä harkintaa sosiaali- ja terveyspalvelui-
den kokonaisulkoistussopimuksiin liittyvien muuttuvien vastikkeiden ja oikeudellisten vaateiden arvostami-
sessa ja kirjaamisessa.
Pihlajalinna on tulouttanut edellisinä vuosina muuttuvia sopimukseen perustuvia vastikkeita entisiltä ko-
konaisulkoistussopimusten kumppaneiltaan Jämsän, Parkanon ja Mänttä-Vilppulan kaupungeilta. Tilaaja on
palvelusopimuksen vastaisesti jättänyt nämä maksamatta.
Hyvinvointialueiden aloittamisen seurauksena vuoden 2023 aikana Pihlajalinna pyrki saamaan päätök-
seen neuvottelut edellisten vuosien saamisistaan. Neuvottelut eivät tilikaudella johtaneet toivottuun loppu-
tulokseen. Pihlajalinna on aloittanut oikeudellisen perinnän osasta saamisiaan ja harkitsee oikeudellisia toi-
mia myös muiden saamisten perinnän osalta. Tämän johdosta kyseiset erät eivät enää tilikauden lopussa
täyttäneet sopimukseen perustuvien varojen määritelmää, ja Pihlajalinna on kirjannut kyseiset erät kuluksi
tuloslaskelmaan. Erät esitetään IAS 37:n mukaisina taseen ulkopuolisina ehdollisina varoina. Ehdollisia va-
roja ei merkitä tilinpäätökseen, sillä tuoton realisoitumiseen liittyy epävarmuutta mahdollisen oikeudellisen
perinnän myötä.
Luokittelumuutoksen seurauksena Jämsän Terveys Oy:n käyttökate
 
heikkeni 1,4 miljoonaa euroa, Män-
tänvuoren Terveys Oy:n 4,8 miljoonaa euroa, Kolmostien Terveys
 
Oy:n 1,3 miljoona euroa ja Pihlajalinna
Terveys Oy:n 0,4 miljoonaa euroa. Nämä erät, jotka johdon arvion mukaan saattavat vaikuttaa
 
kokonaisul-
koistussopimusten kannattavuuteen viiveellä, heikensivät tilikaudella käyttökatetta
 
yhteensä 7,8 miljoonaa
euroa ja ne ovat käsitelty käyttökatteen oikaisuerinä. Lisäksi rahoituseriä kirjaukset rasittivat
 
0,4 miljoonaa
euroa.
Konsernin määräaikaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisulkoistussopimusten tarkat kustannus-
ten toteumat eivät aina ole konsernin tiedossa raportointihetkellä, sillä julkisen erikoissairaanhoidon kustan-
nusten kertymiseen liittyy satunnaisvaihtelua.
 
Lisäksi yksittäiset, hyvinvointialueiden kalliin hoidon tasaus-
järjestelmän piiriin kuuluvat tapaukset saattavat tilikauden aikana ja tilikausien välillä vaikuttaa merkittä-
västi erikoissairaanhoidon kustannusvastuuseen Pihlajalinnan kuntayhtiöissä. Täten
 
johto käyttää harkintaa
määrittäessään sopimusten kannattavuuksia.
Tilinpäätöshetkellä Pihlajalinnalla on erikoissairaanhoidon kustannusvastuu jäljellä enää kokonaisulkois-
tussopimuksessa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa. Muiden kokonaisulkoistussopimusten osalta
vastuu erikoissairaanhoidon kustannuksista päättyi tilikauden 2023 aikana. Kustannusvastuun päättyminen
sopimusten osalta on parantunut yhtiön sopimusten kannattavuuden ennustamista.
Sopimukseen perustuvat omaisuuserät ja velat
Myynnin tulouttamis- ja laskutushetki voivat poiketa toisistaan. Konserni kirjaa sopimukseen perustuvan
varan silloin kun liikevaihto tuloutetaan ennen laskutusta, ja vastaavasti sopimukseen perustuvan velan sil-
loin kun liikevaihto tuloutetaan laskutuksen jälkeen.
 
 
doc1p2i2 doc1p40i8 doc1p40i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
40
 
Yhteenveto sopimukseen perustuvista omaisuus- ja velkaeristä:
1000 €
2023
2022
Myyntisaamiset
52 469
47 168*
Sopimusperusteiset varat
Lyhytaikaiset
3 619
13 452*
Sopimusperusteiset velat, saadut ennakot
Lyhytaikaiset
1 347
3 237
*Pihlajalinna on oikaissut vertailuvuoden lukuja, ja siirtänyt vuonna 2022 myyntisaamisiin sisältyneitä
saamisista 7,4 miljoonaa euroa sopimukseen perustuviin varoihin.
0
Tilikaudella kirjatut myyntituotot, jotka kauden alussa sisältyivät sopimusperusteisiin velkoihin:
1000 €
2023
2022
Sopimusperusteisiin velkoihin sisältyvistä eristä kirjattu liikevaihto
3 237
920
Myyntituotot alueittain
Pihlajalinna raportoi myyntituottonsa jaoteltuna seuraaviin maantieteellisiin alueisiin:
Etelä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Kymen-
laakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa.
Väli-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen,
Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa.
Pohjanmaahan kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan
maakunnissa.
Pohjois-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.
Muihin toimintoihin kuuluvat etäpalvelut, liikkuvat palvelut ja muut hallinnolliset toiminnot.
1000 €
2023
%
2022
%
Etelä-Suomi
179 008
25%
164 073
24%
Väli-Suomi
368 317
51%
369 542
54%
Pohjanmaa
134 577
19%
132 465
19%
Pohjois-Suomi
48 968
7%
43 440
6%
Muut toiminnot
65 211
10%
54 466
8%
Konsernin sisäinen myynti
-76 098
-73 505
Konsernin liikevaihto
719 984
100%
690 481
100%
Myyntituotot asiakasryhmittäin
Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.
Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista
ja muista yrityssopimusasiakkaista. Konsernin työterveyspalveluiden henkilöasiakasmäärä on yli 200 000
yritysasiakkaiden ryhmässä.
Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin kor-
vausta vakuutusyhtiöltä.
Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten
kunnat, seurakunnat, hyvinvointialueet ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon osto-
ja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita. Konsernin työter-
veyspalveluiden henkilöasiakasmäärä on noin 80 000 julkisen sektorin asiakasryhmässä.
1000 €
2023
%
2022
%
Yritysasiakkaat
268 050
37
225 270
33
joista vakuutusyhtiöasiakkaat
135 780
19
98 447
14
Yksityisasiakkaat
102 060
14
103 243
15
Julkinen sektori
425 970
59
435 476
63
josta kokonaisulkoistukset
283 240
39
303 902
44
josta työvoimapalvelut
29 260
4
24 797
4
josta työterveys- ja muut palvelut
113 470
16
106 777
15
Konsernin sisäinen myynti
-76 100
-73 508
Konsernin liikevaihto
719 980
100
690 481
100
Tiedot tärkeimmistä asiakkaista
Konsernin myyntituotot neljältä suurimmalta asiakkaalta olivat yhteensä 313,4 (281,4) miljoonaa euroa,
mikä vastaa noin 44 (41) % konsernin liikevaihdosta.
 
 
 
doc1p2i2 doc1p41i8 doc1p41i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
41
 
Arvio konsernin jäljellä olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista koskevien
määräaikaisten palvelusopimusten suoritevelvoitteiden
 
täyttämisestä, miljoonaa euroa:
31.12.2023
31.12.2022
31.12.2023
31.12.2022
2023
245
2032
7
7
2024
209
249
2033
7
7
2025
193
226
2034
7
7
2026
75
177
2035
6
7
2027
76
179
2028
77
182
2029
78
184
2030
47
156
2031
47
30
829
1 656
 
Palveluntuottaja - tilaaja
Nykyisen sopimuksen
palvelutuotannon
alkamisvuosi
Sopimuksen
alkuperäinen kesto,
vuotta
Jämsän Terveys Oy
2015
10
Kuusiolinna Terveys Oy*
2016
15
Mäntänvuoren Terveys Oy
2016
15
Kolmostien Terveys Oy
2015
15
Bottenhavets Hälsa Ab - Selkämeren Terveys Oy
2021
15 - 20 vuotta
*Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti 30.10.2023 irtisanoa ulkoistusopimuksen päät-
tymään voimaanpanolain siirtymäajan mukaisesti vuoden 2025 loppuun. Aluevaltuuston päätös ei ole vielä
lainvoimainen ja päätöksestä on valitus vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
2. Liiketoiminnan muut tuotot
Laatimisperiaatteet
Julkiset avustukset, jotka on saatu korvauksena jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä
kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset
 
avustukset esitetään liiketoiminnan
muissa tuotoissa. Julkiset avustukset, jotka ovat liittyneet aktivoitaviin kehityshankkeisiin, on kirjattu aineet-
tomien hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan
saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen
muodossa omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana.
Konserni on vuokrannut edelleen yksittäisiä toimitiloja, jotka eivät ole liiketoiminnan käytössä. Kyseiset
vuokrasopimukset on luokiteltu operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi, joista saadut vuokratuotot esitetään lii-
ketoiminnan muissa tuotoissa.
Myynti- ja takaisinvuokraus
Ennen IFRS 16 käyttöönottoa toteutuneiden myynti- ja takaisinvuokraussopimusten osalta konserni jatkaa
IFRS 16:n siirtymäsäännön mukaisesti myyntivoiton jaksottamista kuten aiemmin.
Jos myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen tuloksena syntyy rahoitusleasingsopimus, kirjanpitoarvon ja
myyntihinnan välinen erotus kirjataan taseeseen ja tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa liiketoiminnan muissa
tuotoissa. Tulouttamaton osuus kirjanpitoarvon ja myyntihinnan välisestä erotuksesta esitetään tase-eränä
Muut velat.
Covid-19 vaikutukset
Vuonna 2022 Pihlajalinna kirjasi liiketoiminnan muihin tuottoihin julkisiin avustuksiin liikuntakeskustensa
kiinteiden kustannusten kattamiseksi tarkoitetun tuen yhteensä 488 tuhatta euroa. Vuoden 2023 osalta vas-
taavaa avustusta ei ole saatu.
Konsernin kokonaisulkoistussopimuksien epidemiatyön kustannuskorvaukset on esitetty liiketoiminnan
muissa tuotoissa erässä muut tuottoerät.
Suun terveyden palveluiden myynti
Pihlajalinna ilmoitti vuoden vaihteessa 2022 myyvänsä suun terveyden palvelut Hammas Hohde Oy:lle. Kau-
pasta on kirjattu tilikaudella 3,6 miljoonan euron myyntivoitto, joka on esitetty osana liiketoiminnan muita
tuottoja. Tarkemmat tiedot suun terveyden palveluiden myynnistä on kuvattu
 
liitetiedon 26
Liiketoimintojen
hankinnat ja luovutukset
 
yhteydessä.
1000 €
2023
2022
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot
228
275
Vuokratuotot
2 265
503
Julkiset avustukset
532
1 339
Muut tuottoerät
907
2 779
Suun terveyden palveluiden myyntivoitto
3 600
0
Yhteensä
7 532
4 896
3. Materiaalit ja palvelut
Laatimisperiaatteet
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.
 
1000 €
2023
2022
Materiaalit ja tarveaineet
-31 197
-30 975
Varaston muutos
162
648
Ulkopuoliset palvelut, ammatinharjoittajapalkkiot
-129 849
-112 527
Ulkopuoliset palvelut, muut
-94 348
-124 370
Yhteensä
-255 231
-267 224
 
 
doc1p2i2 doc1p42i8 doc1p42i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
42
 
4. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
 
Laatimisperiaatteet
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernissa on käytössä aino-
astaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja
erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen,
mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Maksupohjaisiin
eläkejärjestelyihintehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.
Pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä jaksotetaan kuluksi oikeuden syntymisajanjaksolla.
Kannustinjärjestelmä sekä muut osakeperusteiset maksut on kuvattu tarkemmin liitetiedon 5
Osakeperus-
teiset maksut
 
yhteydessä.
Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 31
Lähipiiritapahtumat.
1000 €
2023
2022
Palkat ja palkkiot
-267 089
-245 289
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
- osakkeina toteutettavat
-269
-97
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt
-45 477
-42 010
Muut henkilöstösivukulut
-9 926
-9 176
Yhteensä
-322 760
-296 572
Henkilölukumäärä
2023
2022
Henkilöstö keskimäärin kokoaikaisiksi muunnettuna
4 923
4 851
Henkilöstö kauden lopussa
6 880
7 016
5. Osakeperusteiset maksut
Osakepohjainen avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä
Pihlajalinnan hallitus hyväksyi 23.3.2022 osakepohjaisen kannustinohjelman (LTIP 2022) käynnistämisen yh-
tiön valituille avainhenkilöille. Ohjelma on kokonaisuudessaan kuusivuotinen eikä sen nojalla saatuja osake-
palkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2026. Avainhenkilön on lisäksi sijoitettava Pihlajalinnan
osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan.
Suoritus-
 
ja laatuperusteinen osakeohjelma sisältää neljä erillistä yhden vuoden pituista oikeuden synty-
misajanjaksoa (kalenterivuodet 2022, 2023, 2024 ja 2025). Mahdolliset osakepalkkiot maksetaan syntymis-
ajanjaksojen jälkeen vuosina 2023, 2024, 2025 ja 2026. Hallitus päättää vuosittain osallistujat, mittarit, mit-
tareiden tavoitetasot ja ansaintamahdollisuudet. Ohjelman puitteissa on käynnistetty kaksi ansaintajaksoa
2022 ja 2023. Ohjelmat käsitellään kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoisena osakeperusteisena mak-
suna.
Kultakin yhden vuoden oikeuden kertymisajanjaksolta palkkiona maksettavien osakkeiden enimmäis-
määrä (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä) on määritelty osallistujakohtai-
sessa allokaatiossa. Annettavista osakkeista vähennetään soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen
 
 
 
jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritetaan osallistujille osakkeina. Osakepalkkiona maksettaviin osakkei-
siin sovelletaan kahden vuoden pituista luovutusrajoitusta. Suoritus-
 
ja laatuperusteiseen osakeohjelmaan
sovellettavat ansaintakriteerit ovat Pihlajalinna-konsernin oikaistu EBITA
 
sekä keskeiset operatiiviset, laadul-
liset ja vastuullisuuteen sidotut mittarit.
Suoritusjaksoilta 2022 ei realisoitunut osakeohjelman mukaista suoritus-
 
ja laatuperusteista osakepalk-
kiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät täyttyneet.
Suoritusjaksolta 2023 ei myöskään rea-
lisoitunut osakepalkkiota tilikaudella kirjattujen arvonalentumisten johdosta.
Suoriteperusteinen kannustinohjelma (LTIP 2022)
2023
2022
Myöntämispäivät
21.6.2023
23.3.2022
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa
9,19
11,90
Osakkeiden luovutusvuosi
2024
2023
Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä,
enimmäismäärä, kpl
227 000
188 000
Toteutunut osakepalkkion määrä, kpl
0
0
Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden
lukumäärä kauden lopussa
48
42
Oikeuden syntymisjakso päättyy
31.12.2023
31.12.2022
Toteutus
Osakkeina ja rahana
Osakkeina ja rahana
Toimitusjohtaja Tuomas
 
Hyyryläinen on oikeutettu osallistumaan osakepohjaiseen kannustinohjelmaan
1.1.2024 alkavasta ansaintajaksosta alkaen. Osakepalkkiojärjestelmän alussa toimitusjohtajalla on oikeus
ostaa enintään 30 000 osaketta siten, että ensimmäisen 10 000 osakkeen osalta yhtiö antaa yhden osakkeen
jokaista toimitusjohtajan ostamaa osaketta vasten ja seuraavien 20 000 osakkeen osalta yhden osakkeen
jokaista kahta ostettua osaketta vasten.
 
Toimitusjohtajan ostaessa koko 30
 
000 osakkeen määrän yhtiö an-
taa yhteensä 20 000 osaketta. Ostettuihin ja annettuihin osakkeisiin noudatetaan LTIP
 
-ohjelman luovutusra-
joituksia. Palkitsemisen vaikutus tilikauden tulokseen oli noin -0,2 miljoonaa euroa.
Lyhyen aikavälin tulospalkkio
 
(STI)
Lyhyen aikavälin tulospalkkio (STI) on suunnattu toimitusjohtajalle. Toimitusjohtajalla
 
on vuodesta 2024 al-
kaen oikeus mahdolliseen vuosittaiseen tulokseen perustuvaan bonukseen (STI), jonka suuruus on maksi-
missaan 60 % toimitusjohtajan vuosipalkkaa vastaava määrä. Tavoitetaso
 
on 30 % vuosipalkasta. Yhtiön hal-
litus vahvistaa tulospalkitsemisen määrän, tavoitteet ja kriteerit vuosittain.
Muut osakeperusteiset maksut
13.10.2023 Pihlajalinnan hallitus päätti osakepalkitsemista toimisuhteen päättämissopimuksen mukaisesti
toimitusjohtajana 8.3.2023 asti toimineelle Joni Aaltoselle. Palkitseminen oli sidottu suoritus-
 
ja
laatuperusteisiin ansaintakriteereihin. Palkitsemisen myötä Joni Aaltoselle luovutettiin 13.11.2023
bruttomääräisesti 10 000 osaketta. Palkitseminen toteutettiin osakkeina ja rahana. Annettavista osakkeista
 
 
doc1p2i2 doc1p43i8 doc1p43i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
43
 
vähennettiin soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritettiin
osakkeina. Palkitsemisen vaikutus tilikauden tulokseen oli noin -0,1 miljoonaa euroa.
6. Liiketoiminnan muut kulut
 
 
1000 €
2023
2022
Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut
-8 263
-7 896
Toimitilakulut
-13 586
-14 309
Ajoneuvokulut
-904
-913
ICT-kulut
-26 311
-26 170
Kone-
 
ja kalustokulut
-6 810
-7 061
Matkakulut
-3 264
-2 867
Myynti-
 
ja markkinointikulut
-6 823
-6 441
Muut kuluerät
-10 598
-11 508
Yhteensä
-76 559
-77 164
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastus, KPMG Oy Ab
-328
-343
Lausunnot, KPMG Oy Ab
-11
-20
Muut palvelut, KPMG Oy Ab
-57
-51
Yhteensä
-396
-414
7. Poistot ja arvonalentumiset
Laatimisperiaatteet
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vai-
kutusajat ovat seuraavat:
Rakennukset
 
10–25 vuotta
Huoneistojen perusparannusmenot
 
5–10 vuotta
Koneet ja kalusto
 
3–10 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet
 
3–5 vuotta
Magneettikuvantamislaitteiden osalta konserni otti käyttöön Turussa,
 
Oulussa ja Seinäjoella 1.1.2018 suori-
teyksiköihin perustuvan poistomenetelmän (units-of-production method), jossa poistojen määrä perustuu
kyseisillä laitteilla aikaansaatuun tuotokseen.
Myös Pohjola Sairaalan (nykyinen Pihlajalinna Lääkärikeskuk-
set Oy) osakekaupan myötä siirtyneisiin kuvauslaitteisiin Helsingissä, Tampereella, Turussa,
 
Oulussa ja Kuo-
piossa sovelletaan suoriteyksiköihin perustuvaa poistomenetelmää.
 
Suoriteyksiköihin perustuva menetelmä
kuvaa tarkemmin kyseisten magneettikuvauslaitteiden tosiasiallista taloudellista kulumista. Muiden konser-
nin koneiden ja kaluston osalta konserni soveltaa edelleen tasapoistoja.
Aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistoajat
ovat seuraavat:
Tavaramerkit
 
10 vuotta
Kehittämismenot
 
3–10 vuotta
Asiakassopimukset
 
4 vuotta
Potilastietokanta
 
4 vuotta
Kilpailukieltosopimukset
 
2–5 vuotta
Muut aineettomat oikeudet
 
3–7 vuotta
Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdään poistot tasaerinä omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana tai sitä
lyhyempänä vuokra-aikana. Käyttöoikeusomaisuuserien poistoajat ovat seuraavat:
Käyttöoikeustontit
 
25 vuotta
Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat
 
1–15 vuotta
Käyttöoikeuskalusto
 
3–10 vuotta
Rakennuksia ja toimitiloja koskevista käyttöoikeusomaisuuseristä
 
kirjataan arvonalentumistappioita sovel-
taen IAS 36-vaatimuksia.
Tilikauden 2023 arvonalentumiset
Pihlajalinna on suorittanut arvonalentumistestauksen koskien muita sijoituksiaan. Tarkastelun perusteella
Pihlajalinna on kirjannut noin 0,6 miljoonaa euron arvonalentumisen muihin sijoituksiinsa.
 
Katso tarkemmin
myös liitetieto 13
Arvonalentumistestaus
.
 
 
 
doc1p2i2 doc1p44i8 doc1p44i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
44
 
Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin
2023
2022
Aineettomat hyödykkeet
Tavaramerkit
-564
-1 040
Aktivoidut kehittämismenot
-1 088
-930
Asiakassopimukset
-985
-1 233
Kilpailukieltosopimukset
-116
-60
Potilastietokanta
-473
-378
Muut aineettomat oikeudet
-4 963
-4 036
-8 189
-7 677
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset
-109
-104
Huoneistojen perusparannusmenot
-2 507
-2 217
Koneet ja kalusto
-9 375
-8 327
Muut aineelliset hyödykkeet
-1
-1
-11 993
-10 649
Käyttöoikeusomaisuuserät
Käyttöoikeustontit
-101
-97
Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat
-30 088
-26 178
Käyttöoikeuskalusto
-901
-898
-31 090
-27 173
Arvonalentumiset
-634
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä
-51 906
-45 498
8. Rahoitustuotot
 
1000 €
2023
2022
Osinkotuotot käypään arvoon tuloslaskelman kautta
arvostetuista rahoitusvaroista
3
7
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista
275
533
Korkotuotot rahoitusleasingsaamisista
67
135
Muut rahoitustuotot
9
46
Yhteensä
355
721
9. Rahoituskulut
 
1000 €
2023
2022
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista
rahoitusveloista
-7 168
-3 392
Korkokulut vuokrasopimusveloista
-3 724
-3 439
Muut rahoituskulut
-1 857
-1 243
Yhteensä
-12 749
-8 074
Vuoden 2023 aikana nousseet markkinakorot ovat kasvattaneet tilikauden korkokuluja.
Muut rahoituskulut rivi sisältää tilikauden 2023 osalta osakkuusyhtiöille ja muille osapuolille myönnetty-
jen lainasaamisten arvonalentumisia yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa, jotka tehtiin suoritetun arvonalen-
tumistestauksen perusteella. Katso tarkemmin myös liitetieto 13
Arvonalentumistestaus
.
 
Vertailukaudella 2022 rahoituksen uudelleenjärjestely ja loppuvuodesta maksetut waiver-kustannukset tila-
päisten kovenanttitasojen noston johdosta aiheuttivat yhteensä 0,7 miljoonan euron kertaluonteiset rahoi-
tuskulut.
Pihlajalinnan rahoitusjärjestelyä ja korkoriskin hallintaa on avattu liitetietojen 22
Rahoitusvelat
 
sekä 25
Rahoitusriskien hallinta
 
yhteydessä tarkemmin.
10. Tuloverot
Laatimisperiaatteet
Konsernin tuloslaskelman tuloverot muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta,
 
aikai-
sempien kausien verojen oikaisuista ja laskennallisista veroista. Verot
 
kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi mil-
loin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös
vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta
 
tulosta
voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä veroilla.
Näihin veroihin liittyvät viivästyskorot kirjataan rahoituskuluihin. Osuus osakkuusyritysten tuloksista esite-
tään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten verovaikutuksen.
 
1000 €
2023
2022
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
-502
-1 931
Edellisten tilikausien verot
-39
-37
Laskennalliset verot
-3 047
8 078
Yhteensä
-3 587
6 110
Laskennallisia veroja on kuvattu
 
tarkemmin liitetiedossa 19 Laskennalliset
 
verosaamiset- ja velat.
 
 
doc1p2i2 doc1p45i8 doc1p45i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
45
 
 
 
Efektiivisen veroasteen täsmäytyslaskelma
1000 €
2023
2022
Tulos ennen veroja
8 187
1 550
Verot laskettuna Suomen verokannalla (20 %)
-1 637
-310
Verovapaat tuotot
4
2
Vähennyskelvottomat menot
-1 422
-309
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotappioista
-921
-70
Kirjatut laskennalliset verosaamiset verotappioista
187
6 381
Aiemmin kirjaamattomien verotappioiden käyttö
0
333
Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta
28
-3
Osakeperusteiset palkkiot
40
-13
Muut erät
173
137
Verot aikaisemmilta tilikausilta
-39
-37
Verot tuloslaskelmassa
-3 587
6 110
Efektiivinen veroaste
-43,8 %
-
11. Osakekohtainen tulos
Laatimisperiaatteet
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden ai-
kana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä.
Osakekohtaista tulosta lasket-
taessa on huomioitu tulosta pienentävänä eränä hybridilainan tilikaudelle kuuluva korko verovaikutuksella
oikaistuna.
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tilikauden tulos lasketaan jakamalla emoyri-
tyksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumää-
rän painotetulla keskiarvolla.
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa
 
osakkeiden keskimääräistä luku-
määrää oikaistaan osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutuksella.
 
1000 €
2023
2022
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos,
euroa
5 728 844,05
9 518 830,97
Hybridilainan korot
-1 866 666,67
Verovaikutus
373 333,33
Oikaistu tilikauden tulos
4 235 510,72
9 518 830,97
Ulkona olevat osakkeet, painotettu keskiarvo
22 557 957
22 560 271
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS), euroa per osake
0,19
0,42
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa per osake
0,19
0,42
12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Laatimisperiaatteet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja
arvonalentumistappioilla. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen
käyttöomaisuuserän hankinnasta. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuus-
hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä
 
vastainen taloudel-
linen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti
 
määritettävissä. Muut
korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.
 
Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jo-
kaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtu-
neita muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeidenkäytöstä poistamisesta
 
ja luovutuksesta synty-
neet myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kului-
hin.
 
Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi,
 
ts. kun se on sellaisessa si-
jaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla.
Magneettikuvantamislaitteiden osalta konserni otti käyttöön Turussa,
 
Oulussa ja Seinäjoella 1.1.2018
suoriteyksiköihin perustuvan poistomenetelmän (units-of-production method), jossa poistojen määrä perus-
tuu kyseisillä laitteilla aikaansaatuun tuotokseen. Myös Pohjola Sairaalan (nykyinen Pihlajalinna Lääkärikes-
kukset Oy) osakekaupan myötä siirtyneisiin kuvauslaitteisiin Helsingissä, Tampereella, Turussa,
 
Oulussa ja
Kuopiossa sovelletaan suoriteyksiköihin perustuvaa poistomenetelmää.
 
Suoriteyksiköihin perustuva mene-
telmä kuvaa tarkemmin kyseisten magneettikuvauslaitteiden tosiasiallista taloudellista kulumista. Muiden
konsernin koneiden ja kaluston osalta konserni soveltaa edelleen tasapoistoja.
 
 
doc1p2i2 doc1p46i8 doc1p46i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
46
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Aineelliset hyödykkeet
1000 €
Maa-alueet
Rakennukset
Huoneistojen perus-
parannusmenot
Huoneisto-
osakkeet
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023
36
3 029
34 263
5 472
75 341
167
5 246
123 553
Lisäykset
0
90
832
0
13 320
4
5 135
19 380
Siirrot erien välillä
0
0
7 358
0
-352
-2
-7 669
-665
Vähennykset
0
-3
304
-186
-430
0
-1
-315
Hankintameno 31.12.2023
36
3 116
42 757
5 287
87 879
168
2 711
141 952
Kertyneet poistot 1.1.2023
0
-511
-20 552
0
-43 743
-11
0
-64 817
Poistot
0
-109
-2 507
0
-9 375
-1
0
-11 993
Siirrot erien välillä
0
0
191
0
1 129
0
4
1 323
Uudelleenryhmittelyt
0
0
0
0
0
0
0
0
Vähennykset
0
0
-188
0
-470
1
-1
-659
Kertyneet poistot 31.12.2023
0
-620
-23 056
0
-52 460
-11
2
-76 145
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
36
2 518
13 711
5 472
31 598
155
5 246
58 737
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
36
2 496
19 700
5 287
35 419
157
2 713
65 807
1000 €
Maa-alueet
Rakennukset
Huoneistojen perus-
parannusmenot
Huoneisto-
osakkeet
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022
36
3 026
30 549
5 572
63 496
172
1 344
104 194
Lisäykset
0
3
482
0
15 972
2
8 316
24 774
Liiketoimintojen yhdistäminen
0
0
131
0
1 272
0
0
1 403
Siirrot erien välillä
0
0
4 384
0
157
0
-4 414
127
Uudelleenluokittelu myytävänä oleviin omaisuuseriin
0
0
-1 282
-100
-5 072
-7
0
-6 461
Vähennykset
0
0
0
0
-484
0
0
-484
Hankintameno 31.12.2022
36
3 029
34 263
5 472
75 341
167
5 246
123 553
Kertyneet poistot 1.1.2022
0
-505
-19 131
0
-39 560
-10
0
-59 206
Poistot
0
-104
-2 217
0
-8 327
-1
0
-10 649
Siirrot erien välillä
0
98
-10
0
-124
0
0
-37
Uudelleenryhmittelyt
0
0
807
0
4 070
0
0
4 877
Vähennykset
0
0
0
0
197
0
0
197
Kertyneet poistot 31.12.2022
0
-511
-20 552
0
-43 743
-11
0
-64 817
Kirjanpitoarvo 1.1.2022
36
2 521
11 417
5 572
23 936
162
1 344
44 987
Kirjanpitoarvo 31.12.2022
36
2 518
13 711
5 472
31 598
155
5 246
58 737
 
 
doc1p2i2 doc1p47i8 doc1p47i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
47
 
13. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo
Laatimisperiaatteet
Liikearvo
Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike,
 
määräysvallat-
tomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät han-
kitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvo kuvastaa tyypillisesti hankitun markki-
naosuuden, liiketoimintaosaamisen sekä synergioiden arvoa.
 
Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se
 
testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain
 
ja aina
kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa
 
tuottaville yk-
siköille (CGU). Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Pilvipalvelujärjestelyt
Pilvipalvelujärjestelyjen kirjanpitokäsittely riippuu siitä, luokitellaanko pilvipohjainen ohjelmisto aineetto-
maksi hyödykkeeksi vai palvelusopimukseksi. Ne järjestelyt, joissa Yhtiöllä ei ole määräysvaltaa kyseiseen
ohjelmistoon, käsitellään kirjanpidossa palvelusopimuksina, jotka antavat Yhtiölle oikeuden käyttää pilvipal-
veluntarjoajan sovellusohjelmistoa sopimuskauden aikana. Sovellusohjelmiston jatkuvat käyttöoikeusmak-
sut sekä ohjelmistoon liittyvät konfigurointi-
 
tai räätälöintimenot kirjataan (esimerkiksi liiketoiminnan mui-
hin kuluihin) silloin, kun palvelut vastaanotetaan. Pilvipalveluntarjoajalle maksettavat ennakkomaksut ohjel-
miston räätälöinnistä, jotka eivät ole erotettavissa olevia, kirjataan kuluksi sopimuskauden aikana.
Aktivoidut kehittämismenot
Hyödykkeistä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi.
 
Hyödyke, joka ei ole vielä valmis
käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
 
Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alku-
peräisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Ak-
tivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut kehittä-
mismenot kirjataan tasapoistoina kuluksi.
Konsernin poistamatta olevat aktivoidut kehittämismenot liittyvät olennaisilta osin seuraaviin hankkeisiin:
Työterveyshuollon kiinteähintaisten sopimusten toimintamalli ja siihen liittyvä työterveysportaali
Pihlajalinna -mobiilisovellus ja omien verkkosivujen kehitys tavoitteena tekoälyavusteisten digipalvelui-
den tarjoaminen kaikkien asiakkaiden saataville
Perusterveydenhuollon palvelumallien uudistus, joihin liittyvät olennaisesti kuntalaisten etäpalvelumallit
ja mobiiliratkaisut (sote-keskuskonsepti)
Tekesin tuella rahoitettu kolmivuotinen
 
SYKKI-projekti, jonka tarkoituksena oli luoda vaikuttava ja kustan-
nustehokas julkisten sote-palveluiden malli.
 
 
doc1p2i2 doc1p48i8 doc1p48i9
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
48
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo
1000 €
Liikearvo
Tavaramerkit
Kehittämis-
menot
Asiakas-
suhdearvo
Kilpailukielto-
sopimus
Potilas-
tietokanta
Aineettomat
oikeudet
Muut pitkävaikut-
teiset menot
Ennakko-
maksut
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023
251 032
10 910
6 386
12 612
7 788
7 836
7 494
21 153
482
325 694
Lisäykset
891
0
38
0
0
0
219
5 752
481
7 381
Siirrot erien välillä
0
0
0
0
0
0
-21
837
-823
-8
Vähennykset
-150
0
0
0
0
0
-2
0
-57
-208
Hankintameno 31.12.2023
251 773
10 910
6 424
12 612
7 788
7 837
7 690
27 742
84
332 859
Kertyneet poistot 1.1.2023
0
-7 295
-4 949
-9 748
-7 557
-6 020
-6 637
-9 654
0
-51 860
Poistot
0
-564
-1 088
-985
-116
-473
-368
-4 595
0
-8 189
Siirrot erien välillä
0
0
0
0
0
0
24
14
0
38
Vähennykset
0
0
0
0
0
0
0
-4
0
-4
Kertyneet poistot 31.12.2023
0
-7 859
-6 036
-10 733
-7 673
-6 494
-6 982
-14 239
0
-60 015
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
251 032
3 615
1 436
2 864
231
1 816
857
11 500
482
273 834
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
251 773
3 051
388
1 879
115
1 343
708
13 503
84
272 845
1000 €
Liikearvo
Tavaramerkit
Kehittämis-
menot
Asiakas-
suhdearvo
Kilpailukielto-
sopimus
Potilas-
tietokanta
Aineettomat
oikeudet
Muut pitkävaikut-
teiset menot
Ennakko-
maksut
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022
188 909
7 762
6 368
10 572
7 507
5 677
6 894
13 543
715
247 948
Lisäykset
0
0
18
0
0
0
547
6 224
663
7 451
Liiketoimintojen yhdistäminen
65 127
3 148
0
2 040
281
2 159
59
496
0
73 310
Uudelleenluokittelu myytävänä oleviin omaisuuseriin
-3 004
0
0
0
0
0
-13
-6
0
-3 023
Siirrot erien välillä
0
0
0
0
0
0
7
897
-896
8
Hankintameno 31.12.2022
251 032
10 910
6 386
12 612
7 788
7 836
7 494
21 153
482
325 695
Kertyneet poistot 1.1.2022
0
-6 255
-4 019
-8 515
-7 497
-5 642
-6 096
-6 149
0
-44 173
Poistot
0
-1 040
-930
-1 233
-60
-378
-533
-3 503
0
-7 677
Siirrot erien välillä
0
0
0
0
0
0
-8
-1
0
-9
Kertyneet poistot 31.12.2022
0
-7 295
-4 949
-9 748
-7 557
-6 020
-6 637
-9 654
0
-51 860
Kirjanpitoarvo 1.1.2022
188 909
1 508
2 349
2 057
10
35
798
7 394
715
203 775
Kirjanpitoarvo 31.12.2022
251 032
3 615
1 436
2 864
231
1 816
857
11 500
482
273 834
 
 
doc1p2i2 doc1p49i8 doc1p49i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
49
 
Arvonalentumistestaus
Laatimisperiaatteet
Liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden, käyttöomaisuuden, käyttöoikeusomaisuuserien ja rahoitus-
varoihin kuulumattomien sijoitusten kirjanpitoarvoa tarkastellaan säännöllisesti mahdollisen arvonalentumi-
sen varalta.
Mikäli viitteitä arvonalentumisesta on, omaisuuserän arvo on testattava. Arvonalentumistappio kirjataan
tulosvaikutteisesti siltä osin kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamää-
rän. Lisäksi liikearvo ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ja joista
ei tehdä poistoja, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestaus suoritetaan myös,
mikäli arvonalentumisesta ei olisi viitteitä.
Yritysjärjestelyissä syntynyt liikearvo kohdistetaan rahavirtaa
 
tuottavalle yksikölle (CGU). Pihlajalinnan
toimintarakenteen mukaan konsernin toimitusjohtaja vastaa liiketoimintajohtajien
 
ja muun johtoryhmän
avustuksella konsernin liiketoiminnoista ja palvelutarjonnasta niin yksityiselle kuin julkiselle sektorille. Liike-
toimintajohtajat laativat konsernin liiketoimintojen budjetin aluejohtajien ja kuntayhtiöiden toimitusjohta-
jien avustuksella. Konsernin toimitusjohtaja vastaa liiketoimintojen resursseista, investoinneista
 
ja kannatta-
vuudesta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmä vastaa Pihlajalinnassa raportoitavaa segmenttiä eli kon-
sernitasoa.
 
Kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien
 
avulla. Rahavirtaperusteinen käyttö-
arvo määritellään laskemalla ennustettujen rahavirtojen diskontattu nykyarvo. Laskelmissa käytetty
 
diskont-
tauskorko on määritetty painotetun pääomankustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaa oman ja vieraan pää-
oman kokonaiskustannusta ottaen huomioon rahan aika-arvon ja Pihlajalinnan liiketoimintaan liittyvät eri-
tyiset riskit. Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja. Diskonttauskoron
 
määrittämisessä käytetyt ris-
kittömän koron, riskikertoimen (beta), sekä lisäriskipreemion ja markkinariskipreemion parametrit perustu-
vat markkinoilta saataviin tietoihin ja verrokkianalyysiin. Rahavirta-arvioita on validoitu vertaamalla niitä
Pihlajalinnan markkina-arvoon.
 
Mahdollinen liikearvon arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Aiemmin kirjattua
liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.
 
Konserni teki vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen tilanteesta 30.11.2023 (30.11.2022)
käyttäen sen hetkisiä kirjanpitoarvoja ja laskelmia tulevaisuutta kuvaavista rahamääristä. Testauksen
 
tulok-
sena arvonalentumistappiota ei tunnistettu konsernin rahavirtaa tuottavalle yksikölle eli konsernitasolla
31.12.2023 päättyneellä tilikaudella. Konsernin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon
noin 186 (223) miljoonalla eurolla.
Konsernin liikearvo:
1000 €
2023
2022
Testattu liikearvo
 
yhteensä, koko konserni
251 773
254 264
Myytäviin omaisuuseriin kohdistuva liikearvo
-3 004
Testauksen jälkeen tapahtuneet muutokset alustavissa
 
hankinta-
laskelmissa hankittujen liiketoimintojen osalta
-228
Taseen mukainen liikearvo tilikauden lopussa
251 773
251 032
Käyttöarvonlaskennassa käytetyt
 
oletukset testausajankohdittain:
Arvonalentumistestaus
2023
2022
Liikevaihdon kasvu, kolme ensimmäistä vuotta keskimäärin
-4,70%
5,30%
Liikevoitto-%, kolme ensimmäistä vuotta keskimäärin
7,00%
6,90%
Diskonttauskorko (pre tax WACC)
9,50%
8,70%
Diskonttauskorko (after tax WACC)
8,00%
7,25%
Ennustejakson pituus (vuotta)
9
10
Ennustejakson jälkeinen terminaalikasvu
2,00%
2,00%
Terminaalikauden osuus ennakoitujen rahavirtojen määrästä
54%
46%
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut
Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen.
 
Arvonalentumistestauksen käyttöarvolaskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon laatimiin
ja hallituksen hyväksymiin rahavirtojen ennusteisiin.
 
Rahavirtaennusteet kattavat vuoden 2023 testauksen osalta 9 vuoden ajanjakson sekä terminaalikauden.
Johdon arvion mukaan 9 vuoden ennustejakson käyttö on perusteltua, sillä konsernilla on merkittäviä pitkä-
kestoisia määräaikaisia sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistussopimuksia. Nämä sopimukset päät-
tyvät 9 vuoden ennustejakson aikana, jonka vuoksi johto katsoo, että ennustejakson pidentäminen antaa
luotettavamman kuvan yhtiön tulevaisuuden kassavirroista, sillä sopimusten päättymiset on näin pystytty
mallintamaan kassavirtoihin. Ennustejakson jälkeinen terminaalikasvu on 2 prosenttia, joka vastaa Suomen
pitkän aikavälin inflaatioennustetta.
Johto ennustaa vuosien 2024–2025 osalta liikevaihdon, liikevoiton sekä kassavirtojen kasvavan konsernin
pitkän aikavälin strategian mukaisesti. Yhtiö on vuosien 2026–2032 ennusteissa ottanut huomioon määräai-
kaisten kokonaisulkoistussopimusten päättymisten vaikutukset
 
kunkin sopimuksen sopimuskauden mukai-
sesti. Tarkempia tietoja sopimusten kestoista
 
ja täyttämättömistä suoritevelvoitteista
 
on kuvattu liitetiedon
1 Myyntituotot asiakassopimuksista
yhteydessä.
Rahavirta-arvioissa käytetyt oletukset hinta- ja kustannuskehityksestä perustuvat johdon arvioihin kysyn-
nän ja markkinoiden kehityksestä, joita verrataan ulkoisiin tietolähteisiin. Laskelmissa käytetyt tuottavuus-
ja tehokkuusoletukset perustuvat sisäisiin tavoitteisiin, joiden arvioinnissa on huomioitu aiempi toteutunut
kehitys.
 
 
doc1p2i2 doc1p50i8 doc1p50i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
50
 
 
 
Johdon määrittelemät laskennassa käytetyt keskeiset oletukset vuonna 2023:
Oletus
Kuvaus
Ennustettu liikevaihto
Määritetty perustuen johdon laatimaan ja hallituksen hyväksymään ennustee-
seen ja kokonaisulkoistussopimusten sopimuskausiin.
Ennustettu
 
liikevoitto
Määritetty perustuen johdon laatimaan ja hallituksen hyväksymään ennustee-
seen ja kokonaisulkoistussopimusten sopimuskausiin.
Ennustejakson pituus
Ennustejakson pituutena on käytetty vuoden 2023 testauksen osalta 9 vuotta
lisättynä terminaalikaudella.
Terminaalikasvuoletus
Terminaalikasvuoletukseksi on määritelty 2 %.
Diskonttokorko
Määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla,
joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon
rahan aika-arvon ja Pihlajalinnan liiketoimintaan liittyvät erityiset riskit.
Ennuste-epävarmuutta on otettu huomioon lisäriskipreemion
määrittämisessä.
 
Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit
Laadittujen testauslaskelmien perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin. Rahavirtaa tuottavan
yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon noin 186 (223) miljoonalla eurolla. Johto
on laatinut keskeisistä tekijöistä herkkyysanalyysit. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaadittava muutos
oletuksessa, jolla kerrytettävissä oleva rahamäärä olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo, jos oletukset muuttu-
vat yksi kerrallaan.
Herkkyysanalyysi
2023
2022
Liikevoittomarginaalin heikentyminen
yli 2 prosenttiyksikköä
yli 2 prosenttiyksikköä
Liikevaihdon vuosittainen lasku
yli 14 prosenttiyksikköä
yli 15 prosenttiyksikköä
Diskonttokoron nouseminen
yli 2,5 prosenttiyksikköä
yli 3 prosenttiyksikköä
Terminaalikasvuprosentin lasku
yli 2 prosenttiyksikköä
yli 2 prosenttiyksikköä
Johto on laatinut herkkyysanalyysin vuoden 2023 osalta myös siten, että ennustejakson pituutena on
käytetty 5 vuotta lisättynä terminaalikaudella. Tämänkin testauksen
 
perusteella rahavirtaa tuottavan
yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon.
14. Käyttöoikeusomaisuuserät
Laatimisperiaatteet
Pihlajalinnan IFRS 16:n mukaisista vuokrajärjestelyistä suurin osa on toimitilavuokrasopimuksia. Muut stan-
dardin mukaiset vuokrajärjestelyt liittyvät maa-alueisiin sekä koneisiin ja kalustoon (liikuntalaitteet, kliiniset
laitteet, autot ja muut laitteet). Pihlajalinna soveltaa standardin tarjoamaa helpotusta olla kirjaamatta käyt-
töoikeusomaisuuserää ja vastaavaa vuokrasopimusvelkaa sellaisista omaisuuseristä, joiden vuokra-aika on
12 kuukautta tai vähemmän, tai jotka ovat vähäarvoisia. Vähäarvoisia omaisuuseriä ovat mm. IT-laitteet ja
toimistokalusteet. Lisäksi vuokrasopimusjärjestelyjen käsittelyn helpottamiseksi Pihlajalinna ei erota palve-
lukomponentteja vuokrasopimuksista, vaan käsittelee koko sopimuksen konsernitilinpäätöksessään vuokra-
sopimuksena. Toistaiseksi voimassaolevista vuokrajärjestelyistä, joissa on lyhyt irtisanomisaika, Pihlajalinna
arvioi todennäköisen vuokra-ajan.
Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää seuraavat erät:
vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä
alkuvaiheen välittömät menot ja
menot alkuperäiseen tilaan palauttamisesta
Käyttöoikeusomaisuuserät esitetään aineellisissa hyödykkeissä ja vuokrasopimusvelka esitetään rahoitusvel-
kana. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankintamenoon ja poistetaan omaisuuserän talou-
dellisen vaikutusajan kuluessa. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserään sovelletaan IAS 36 – Omaisuuserien ar-
vonalentuminen-standardia. Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin tulevaisuudessa maksettavia vuok-
ria vastaavaan nykyarvoon. Myöhemmillä kausilla vuokrasopimusvelan arvostamiseen sovelletaan efektiivi-
sen koron menetelmää, jonka mukaisesti vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja
korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle. Standardi sallii vuokralle ottajan sisällyttävän myös
 
muut kuin vuokra-
sopimukseksi luokiteltavat sopimuksen osat (tyypillisesti palveluita) osaksi vuokrasopimusvelkaa.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut
Vuokrasopimusten taseeseen kirjaamisessa joudutaan tekemään arvioita sopimusten pituudesta ja jatko-
optioiden käyttämisestä sekä käytettävästä
 
diskonttauskorosta. Uuden vuokrasopimuksen sopimuskauden
pituutta arvioitaessa sopimuksen jatko-optioita ei oteta huomioon ennen kuin jatko-option käyttöön on
sitouduttu.
Käyttöoikeusomaisuuserät
1000 €
Käyttöoikeus-
tontit
Käyttöoikeus-
rakennukset ja
 
-toimitilat
Käyttöoikeus-
kalusto
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023
1 215
312 525
6 206
319 947
Lisäykset
-1
38 764
871
39 634
Siirrot erien välillä
0
18 413
-15
18 398
Vähennykset
0
-6 391
-560
-6 951
Hankintameno 31.12.2023
1 214
363 311
6 503
371 028
Kertyneet poistot 1.1.2023
-580
-116 684
-4 936
-122 201
Poistot
-101
-30 088
-901
-31 090
Siirrot erien välillä
0
-18 413
32
-18 381
Vähennykset
0
4 194
382
4 576
Kertyneet poistot 31.12.2023
-682
-160 992
-5 423
-167 097
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
635
195 841
1 270
197 747
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
533
202 319
1 080
203 932
 
 
doc1p2i2 doc1p51i8 doc1p51i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
51
 
 
1000 €
Käyttöoikeus-
tontit
Käyttöoikeus-
rakennukset ja
 
-toimitilat
Käyttöoikeus-
kalusto
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022
840
185 897
5 587
192 325
Lisäykset
375
25 090
1 025
26 490
Liiketoimintojen yhdistäminen
0
105 458
4
105 463
Siirrot erien välillä
0
138
-41
97
Vähennykset
0
-4 059
-368
-4 427
Hankintameno 31.12.2022
1 215
312 525
6 206
319 947
Kertyneet poistot 1.1.2022
-484
-91 941
-4 314
-96 738
Poistot
-97
-26 178
-898
-27 173
Siirrot erien välillä
20
20
Vähennykset
1 435
255
1 690
Kertyneet poistot 31.12.2022
-580
-116 684
-4 937
-122 201
Kirjanpitoarvo 1.1.2022
357
93 956
1 273
95 586
Kirjanpitoarvo 31.12.2022
635
195 841
1 270
197 746
Tuloslaskelmaan kirjatut lyhytaikaiset vuokrat, yhteensä 227 (140) tuhatta euroa sekä vähäiset vuokrat, yh-
teensä 1 379 (1 172) tuhatta euroa ovat konsernin soveltamia IFRS 16 -standardin sallimia käytännön helpo-
tuksia.
Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvät vuokrasopimusvelat on eritelty liitetiedossa 22
Rahoitusvelat.
15. Muut pitkäaikaiset saamiset
Laatimisperiaatteet
Käyttöoikeusomaisuuserät, jotka on siirretty vuokralleottajalle edelleenvuokraussopimuksella, ja jotka on
luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi, on kirjattu pois käyttöomaisuudesta ja esitetään taseessa nettosijoi-
tuksena edelleenvuokraussopimukseen.
1000 €
2023
2022
Maksetut vuokravakuudet
234
561
Pitkäaikaiset edelleenvuokraussopimukset
3 655
7 750
Pitkäaikaiset lainasaamiset
2 108
759
Muut saamiset
90
90
Yhteensä
6 088
9 160
Pihlajalinna edelleen vuokrasi kaksi toukokuussa 2020 myymäänsä ja takaisinvuokraamaansa hoivakotia,
jotka muodostavat merkittävän osan edelleenvuokraussaamisista.
Seuraava taulukko kuvaa edelleenvuokraussopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä.
Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksut
 
että nettosijoituksen takaisinmaksut.
 
Edelleenvuokraussopimussaamisten maturiteettijakauma
alle
1 vuosi
1-2 vuotta
2-3 vuotta
3-4 vuotta
yli
4 vuotta
Tasearvo 31.12.2023
4 087
431
341
346
351
2 618
16. Myyntisaamiset ja muut saamiset
Laatimisperiaatteet
Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäi-
sen rahoitusvaroihin kuuluvat erän arvon alentumisesta. Lainojen ja muiden saamisten arvonalentumisesta
olevaa objektiivista näyttöä ovat velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet ja maksujen laiminlyönti tai
olennainen viivästyminen. Lainojen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelman rahoituskuluihin ja muiden
saamisten arvonalentumiset muihin liiketoiminnan kuluihin kaudella, jonka aikana arvonalentuminen on
todettu.
 
Odotettujen luottotappioiden malli perustuu historiallisten tappioiden määrään. Koko
voimassaoloajalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksamattomien
 
myyntisaamis-
ten bruttomääräinen kirjanpitoarvo odotetulla tappiolla.
 
1000 €
2023
2022
Myyntisaamiset
52 469
47 168*
Siirtosaamiset
4 739
14 051
Lyhytaikaiset edelleenvuokraussopimukset
431
947
Muut saamiset
241
1 189
Sopimukseen perustuvat varat
3 619
13 452*
Yhteensä
61 498
76 806
*Pihlajalinna on oikaissut vertailuvuoden lukuja, ja siirtänyt vuonna 2022 myyntisaamisiin sisältyneitä
saamisista 7,4 miljoonaa euroa sopimukseen perustuviin varoihin.
Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää
tilinpäätöshetkellä. Konserni tarkastelee säännöllisesti saataviensa luottoriskin ja menettelytavat luottoris-
kin arvioimiseksi. Asiakkaiden maksukäyttäytymisessä ei ole havaittu merkittäviä muutoksia tilikaudella.
Myyntisaamisiin liittyvistä luottoriskien hallinnasta kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 25
Rahoitusriskien
hallinta
. Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalentumistappiota 0,9 (0,5) miljoonaa eu-
roa.
Konserni esittää tilikauden 2023 päättyessä vertailuvuonna sopimuksiin perustuviin varoihin sisältyneitä
eriä 8,2 miljoonan euron edestä IAS 37 mukaisina ehdollisina varoina. Erät on kirjattu kuluksi tilikauden
2023 aikana. Kyseiset saamiset on esitetty yllä olevassa taulukossa vertailutiedon osalta osana sopimukseen
 
 
doc1p2i2 doc1p52i8 doc1p52i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
52
 
 
perustuvina varoja. Esitystavan muutosta on kuvattu tarkemmin liitetiedon
1 Myyntituotot asiakassopimuk-
sista
 
yhteydessä.
Konserni on lisäksi tarkastellut lainasaamisiaan ja tehnyt kyseisiin saamisiin 1,2 miljoonan euron arvon-
alentumiset. Lainasaamisten alaskirjauksia on kuvattu tarkemmin liitetiedon 9
Rahoituskulut
 
yhteydessä.
 
 
 
Myyntisaamisten ikäjakauma
1000 €
2023
Arvonalentumis-
tappiot
Osuus odotettavissa olevista
 
arvonalentumistappioista
Netto 2023
Erääntymättömät
34 321
-5
0,0 %
34 316
Alle 30 päivää
12 924
-7
0,1 %
12 917
30-60 päivää
1 058
-47
4,4 %
1 012
61-90 päivää
617
-91
14,7 %
526
Yli 90 päivää
4 013
-316
7,9 %
3 697
Yhteensä
52 934
-465
52 469
1000 €
2022
Arvonalentumis-
tappiot
Osuus odotettavissa olevista
arvonalentumistappioista
Netto 2022
Erääntymättömät
33 342
-25
0,1 %
33 317
Alle 30 päivää
8 469
-10
0,1 %
8 459
30-60 päivää
1 515
-72
4,7 %
1 443
61-90 päivää
918
-152
16,6 %
766
Yli 90 päivää
3 706
-522
14,1 %
3 184
Yhteensä
47 949
-781
47 168
Konsernin odotettujen luottotappioiden malli perustuu historiallisten tappioiden määrään. Osuudessa odo-
tettavissa olevista arvonalentumistappioista esiintyy tilikausien välillä vaihtelua, sillä konsernin odotetta-
vissa olevat luottotappiot historiatiedon perusteella vaihtelevat eri asiakasryhmien välillä. Täten tietyn asia-
kasryhmän hetkellinen suurempi tai alhaisempi osuus myyntisaamisista voi vaikuttaa merkittävästikin odo-
tettavissa olevien luottotappioiden määrään.
Konsernin yli 90 päivää erääntyneiden myyntisaamisten määrä liittyy pääosin vakuutusyhtiöasiakkailta
auki oleviin saamisiin.
Sopimukseen perustuvista varoista ennakoitu luottotappio on 0,0 (0,0) miljoonaa euroa ja kyseisiä varoja
ei ole huomioitu yllä olevassa taulukossa.
1000 €
2023
2022
Luottotappiovaraus 1.1.
781
698
Kirjatut luottotappiot
-920
-504
Luottotappiovarauksen muutos
605
587
Luottotappiovaraus 31.12.
465
781
 
Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät
1000 €
2023
2022
Henkilöstökulut
1 837
1 843
Kuluennakot
2 656
6 528
Suojauslaskenta, koronvaihtosopimus
173
5 113
Muut
73
566
Yhteensä
4 739
14 051
Saamisten tasearvot vastaavat olennaisilta osin niiden käypää arvoa.
17. Varaukset
Laatimisperiaatteet
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen
velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotetta-
vasti. Varauksena kirjattava määrä
 
vastaa johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoit-
teen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.
 
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konsernilla on järjestelyä koskeva yksityiskohtainensuunni-
telma ja sen toimeenpano on aloitettu tai suunnitelman keskeisistä kohdista on tiedotettu niille, joita järjes-
tely koskee.
 
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden
 
täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät
menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.
1000 €
2023
2022
Lyhytaikaiset varaukset
84
0
Pikäaikaiset varaukset
123
89
Yhteensä
207
89
 
 
doc1p2i2 doc1p53i8 doc1p53i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
53
 
-
Tappiolliset
sopimukset
Uudelleen-
järjestelyvaraus
Yhteensä
1000 €
1.1.2022
137
68
205
Varausten lisäykset
Varausten käyttö
-48
-68
-116
Käyttämättömien varausten peruutukset
31.12.2022
89
0
89
Varausten lisäykset
306
1 139
1 445
Varausten käyttö
-189
-1 139
-1 327
Käyttämättömien varausten peruutukset
31.12.2023
207
0
207
18. Ostovelat ja muut velat
 
 
1000 €
2023
2022
Ostovelat
 
27 051
41 673
Siirtovelat
90 466
78 267
Ennakkomaksut
311
33
Muut velat
7 503
7 556
Yhteensä
125 333
127 529
Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät:
Palkat ja sosiaalimaksut
53 823
43 846
Lääkäripalkkiovelka
17 055
15 376
Ostolaskujen jaksotus
11 481
10 261
Sopimukseen perustuvat velat
1 347
3 237
Maksamattomat korkokulut
2 147
212
Muut siirtovelat
4 614
5 334
Yhteensä
90 466
78 267
19. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laatimisperiaatteet
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Lasken-
nallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai,
 
jos se johtuu omaisuus-
erän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä on liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapah-
tuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon eikä synnytä liiketoimen
toteutumisajankohtana keskenään samansuuruisia veronalaisia ja verotuksessa vähennyskelpoisia väliaikai-
sia eroja.
Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja ai-
neettomien hyödykkeiden poistoista, liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin
 
arvoihin pe-
rustuvista oikaisuista sekä käyttämättömistä
 
verotuksellisista tappioista.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä ve-
rokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa
syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
 
Laskennallista verosaamista ei
kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole
liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisajankohtanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen
eikä verotettavaan tuloon eikä synnytä liiketoimen toteutumisajankohtana
 
keskenään samansuuruisia ve-
ronalaisia ja verotuksessa vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja. Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedelly-
tykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.
Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja-velat toisistaan siinä tapauksessa, että ne liittyvät sa-
maan veronsaajaan ja samaan verovelvolliseen. Vuokrasopimusten laskennallinen verosaaminen ja vero-
velka esitetään liitetiedoissa erikseen.
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut
Johto käyttää harkintaa määrittäessään konsernissa vahvistetuista tappioista
 
kirjattavaa laskennallista vero-
saamista.
Merkittävimmät laskennalliset verosaamiset vahvistetuista käyttämättömistä
 
tappioista on kir-
jattu Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy:n (noin 4,3 miljoonaa euroa) ja Pihlajalinna Oyj:n (noin 2,5 miljoonaa
euroa) osalta.
Laskennallisia verosaamisia on kirjattu siihen määrän asti kuin johdon arvion mukaan on todennäköistä,
että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät
 
verotukselliset tappiot voidaan
hyödyntää. Arviot perustuvat johdon laatimiin ennusteisiin ja siihen, miten kannattavuus eri yrityksissä
kehittyy. Toteumat
 
voivat vaihdella huomattavasti tilinpäätöksen laadintahetkellä tehdyistä arvioista.
 
 
doc1p2i2 doc1p54i8 doc1p54i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
54
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Laskennallisten verojen muutos vuoden 2023 aikana:
Laskennalliset verosaamiset (1 000 €)
1.1.2023
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu laajaan
tuloslaskelmaan
Ostetut tytäryritykset
Uudelleenluokittelu
31.12.2023
Vahvistetut tappiot
11 860
-3 394
8 467
Myynti-
 
ja takaisinvuokrausjärjestelyiden myyntivoiton tuloutus
193
-30
163
Varaukset
227
-41
186
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä
5
48
53
Uudelleenluokittelu myytävänä oleviin omaisuuseriin
-63
63
0
Vuokrasopimukset - Vuokrasopimusvelat
45 915
203
46 118
Pilvipalvelut
228
102
330
Muut erät
3 583
-98
3 485
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus
-44 623
417
-44 206
Laskennalliset verosaamiset taseessa
17 324
-2 729
14 595
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
5 344
244
5 588
Käyvän arvon oikaisut liiketoimintojen yhdistymisessä
1 705
-428
1 278
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon
1 023
-354
669
Vuokrasopimukset - Käyttöoikeusomaisuuserät
41 289
228
41 517
Muut erät
99
383
481
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus
-40 948
-133
-41 081
Laskennalliset verovelat taseessa
8 512
294
-354
8 452
Laskennallisten verojen muutos vuoden 2022 aikana:
Laskennalliset verosaamiset (1 000 €)
1.1.2022
Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu laajaan
tuloslaskelmaan
Ostetut tytäryritykset
Uudelleenluokittelu
31.12.2022
Vahvistetut tappiot
2 547
9 314
11 860
Myynti-
 
ja takaisinvuokrausjärjestelyiden myyntivoiton tuloutus
223
-30
193
Varaukset
293
-65
227
Osakepohjainen kannustinjärjestelmä
60
-55
5
Uudelleenluokittelu myytävänä oleviin omaisuuseriin
-63
-63
IAS 37 ehdollinen vara
749
-749
0
Vuokrasopimukset - Vuokrasopimusvelat
21 250
24 665
45 915
Pilvipalvelut
255
-27
228
Muut erät
584
-767
3 766
3 583
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus
-20 476
-24 147
-44 623
Laskennalliset verosaamiset taseessa
5 484
8 138
3 766
-63
17 324
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
4 803
520
22
5 344
Käyvän arvon oikaisut liiketoimintojen yhdistymisessä
722
-542
1 526
1 705
Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon
1 023
1 023
Vuokrasopimukset - Käyttöoikeusomaisuuserät
20 155
21 134
41 289
Muut erät
22
77
99
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus
-19 818
-21 130
-40 948
Laskennalliset verovelat taseessa
5 884
58
1 023
1 547
8 512
 
 
doc1p2i2 doc1p55i8 doc1p55i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
55
 
 
 
 
 
 
 
 
 
-
Käytettävissä olevat
verotappiot
Kirjatut laskennalliset
verosaamiset
Kirjaamattomat
laskennalliset
verosaamiset
Verotappiot
2023
2022
2023
2022
2023
2022
Viiden vuoden kuluessa erääntyvät
1 757
9 178
324
1 843
32
16
Myöhemmin kuin viiden vuoden
kuluessa erääntyvät
55 702
59 071
8 143
10 017
2 993
1 773
Yhteensä
57 460
68 249
8 467
11 860
3 025
1 790
Verot laskettuna Suomen
verokannalla (20 %)
11 492
13 650
0
20. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin
Laatimisperiaatteet
Kun rahoitusvara tai -velka merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänään, konserni arvostaa sen hankinta-
menoon, joka on yhtä suuri kuin siitä annetun tai saadun vastikkeen käypä arvo. Johdannaissopimukset mer-
kitään taseeseen käypään arvoon kaupankäyntipäivänä, ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpää-
töspäivänä.
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat on alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostusta varten luokiteltu jaksotettuun han-
kintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti
 
arvostettaviksi rahoitus-
varoiksi. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimus-
perusteisen oikeuden rahoitusvaroihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ul-
kopuolelle.
Konsernin myyntisaamiset, vuokravakuustalletukset ja rahavarat on luokiteltu jaksotettuun hankintame-
noon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi käyttäen efektiivisen
 
korkokannan menetelmää ottaen huomioon
mahdolliset arvonalentumiset.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin luokitellaan noteeratut
 
ja noteeraa-
mattomat osakkeet ja lainasaamiset. Konsernilla ei ole julkisilla markkinoilla noteerattuja osakesijoituksia.
 
Johdannaissopimukset merkitään taseeseen käypään arvoon kaupankäyntipäivänä ja arvostetaan uu-
delleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä.
Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja kirja-
taan tuloslaskelmaan. Käyvän arvon muutos kirjataan omaan pääomaan, jos johdannaissopimus täyttää ra-
havirran suojauksen ehdot. Johdannaiset arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä ja arvos-
tuserosta syntyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli suojauslaskentaa ei sovelleta.
Rahavarat
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta
 
ja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista.
Käytössä oleva luotollinen tili sisältyy lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
Rahoitusvelat
Konserni luokittelee lainat rahoituslaitoksilta, käytössä olevat luotolliset tilit, vuokrasopimusvelat,
ostovelat ja muut velat jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi veloiksi efektiivisen koron
 
menetel-
mää käyttäen. Transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Lainasitoumukseen liittyvät
järjestelypalkkiot käsitellään transaktiomenoina. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusve-
loiksi konserni luokittelee ehdolliset vastikkeet eli yritysjärjestelyissä syntyneet mahdolliset lisäkauppahin-
nat. Ehdollisista vastikkeista aiheutuville veloille ei makseta korkoa. Mahdollinen ehdollinen vastike eli lisä-
kauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu
lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä
voitto tai tappio kirjataan tarkastelujakson päätyttyä tulosvaikutteisesti. Johdannaisten arvostusperiaatteet
on käsitelty ylempänä kohdassa
Rahoitusvarat
.
Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vä-
hintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
1000 €
Liite
Käyvän
arvon
 
hierarkia
Käypä arvo
tulosvai-
kutteisesti
Käypä arvo -
suojausin-
strumentti
Jaksotettu
hankin-
tameno
Kirjanpito-
arvot
yhteensä
Käyvät
arvot
yhteensä
31.12.2023
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut osakkeet ja osuudet
taso 3
168
168
168
Vuokravakuustalletukset
15
taso 2
234
234
234
Muut saamiset
15
taso 2
90
90
90
Lainasaamiset
taso 3
2 108
2 108
2 108
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset
16
52 469
52 469
52 469
Muut saamiset
16
taso 2
241
241
241
Korkojohdannaiset
25
taso 2
173
173
173
Rahavarat
24 517
24 517
24 517
Yhteensä
2 276
173
77 550
79 999
79 999
Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta
22
taso 2
143 800
143 800
143 800
Vuokrasopimusvelat
22
taso 2
199 834
199 834
199 834
Muut velat
22
taso 2
536
536
536
Ehdollinen vastike
taso 3
210
210
210
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta
22
taso 2
2 296
2 296
2 296
Luotollinen shekkitili
22
Ehdollinen vastike
taso 3
700
700
700
Vuokrasopimusvelat
22
taso 2
30 754
30 754
30 754
Ostovelat ja muut velat
18
27 051
27 051
27 051
Yhteensä
910
404 271
405 181
405 181
 
 
doc1p2i2 doc1p56i8 doc1p56i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
56
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
1000 €
Liite
Käyvän
arvon
hierarkia
Käypä arvo
tulosvai-
kutteisesti
Käypä arvo -
suojausin-
strumentti
Jaksotettu
hankin-
tameno
Kirjanpito-
arvot
yhteensä
Käyvät
arvot
yhteensä
31.12.2022
Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut osakkeet ja osuudet
taso 3
1 167
1 167
1 167
Vuokravakuustalletukset
15
taso 2
561
561
561
Muut saamiset
15
taso 2
90
90
90
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset
16
47 168
47 168
47 168
Muut saamiset
16
taso 2
1 189
1 189
1 189
Korkojohdannaiset
25
taso 2
5 113
5 113
5 113
Rahavarat
13 128
13 128
13 128
Yhteensä
1 167
5 113
62 136
68 416
68 416
Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta
22
taso 2
167 255
167 255
167 255
Vuokrasopimusvelat
22
taso 2
201 235
201 235
201 235
Muut velat
22
taso 2
573
573
573
Ehdollinen vastike
taso 3
203
203
203
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta
22
taso 2
1 386
1 386
1 386
Luotollinen shekkitili
22
Ehdollinen vastike
taso 3
1 704
1 704
1 704
Vuokrasopimusvelat
22
taso 2
28 338
28 338
28 338
Ostovelat ja muut velat
18
41 673
41 673
41 673
Yhteensä
1 907
440 459
442 367
442 367
Käyvän arvon arvioiminen
Käypään arvoon konsernin taseeseen merkityt rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu arvostukseen
perustuvien hierarkiatasojen ja arvostusmenetelmien mukaan seuraavasti:
Käyvän arvon hierarkiatasot
Taso 1:
 
Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisille varoille tai veloille noteerattuihin hintoihin toimivilla
markkinoilla. Konsernilla ei ole hierarkiatason 1 mukaan arvostettuja rahoitusvaroja tai -velkoja.
Taso 2:
 
Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Rahoitusvaroilla tai -veloilla ei käydä kauppaa
aktiivisilla ja likvideillä markkinoilla. Käyvät arvot ovat määritettävissä noteerattuihin markkinakursseihin ja -
hintoihin perustuen sekä johdetun arvonmäärityksen avulla. Myyntisaamisten ja rahavarojen tasearvo vas-
taa olennaisilta osin käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä saamisten maturiteetti
huomioon ottaen. Vuokrasopimusvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin
 
rahavirtoihin. Lainojen
käyvät arvot vastaavat olennaisilta osin niiden kirjanpitoarvoa, koska lainat ovat vaihtuvakorkoisia
 
ja konser-
nin riskipreemio ei ole olennaisesti muuttunut. Muiden rahoitusvelkojen tasearvo vastaa olennaisilta osin
niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä velkojen
 
maturiteetti huomioon ot-
taen. Johdannaissopimukset on alun perin merkitty taseeseen ja uudelleenarvostettu tilinpäätöspäivänä
käypiin arvoihin, eli hintaan, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä
markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.
Taso 3:
 
Käypä arvo ei perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon eivätkä muutkaan rahoitusvaran tai
-velan käypään arvoon vaikuttavat tekijät ole saatavilla tai todennettavissa.
 
Muut osakkeet ja osuudet kon-
sernissa sisältävät ainoastaan noteeraamattomien yhtiöiden osuuksia.
21. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
Laatimisperiaatteet
Konserni luokittelee liikkeelle laskemansa instrumentit niiden luonteen perustella joko omaksi pääomaksi tai
rahoitusvelaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta
osuuteen yhtiön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman
pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman
vähennyseränä.
 
Pihlajalinnan oma pääoma koostuu osakepääomasta, käyvän arvon rahastosta, sijoitetun vapaan oman
 
pääoman rahastosta, hybridilainasta, kertyneistä voittovaroista
 
sekä omista osakkeista.
Osakkeiden lukumäärän täsmäytyslaskelma
1000 €
Ulkona
olevien
osakkeiden
määrä,
1 000 kpl
Omat
osakkeet,
1 000kpl
Osakkeiden
lukumäärä
1 000 kpl
Osake-
pääoma
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Omat
osakkeet
Yhteensä
1.1.2022
22 594
25,9
22 620
80
116 520
256
116 856
Omien osakkeiden
hankinta
-120
120
1475
1 475
Maksetut
osakepalkkiot
75
-75
-909
-909
31.12.2022
22 550
70
22 620
80
116 520
822
117 422
1.1.2023
22 550
70
22 620
80
116 520
822
117 422
Maksetut
osakepalkkiot
17
-17
-192
-192
31.12.2023
22 566
54
22 620
80
116 520
629
117 229
 
 
doc1p2i2 doc1p57i8 doc1p57i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
57
 
Omat osakkeet
Pihlajalinna osakkeiden lukumäärä on yhteensä 22 620 135. Osakkeista ulkona oli tilinpäätöshetkellä 22 566
155 ja yhtiön omassa hallussa oli 53 980. Pihlajalinna luovutti toukokuussa 11 861 yhtiön hallussa olevaa
osaketta osana hallituksen vuosipalkkiota. Pihlajalinna luovutti marraskuussa toimisuhteen päättämissopi-
muksen mukaisesti toimitusjohtajana 8.3.2023 asti toimineelle Joni Aaltoselle 4 650 yhtiön hallussa olevaa
osaketta.
Osakepääoma
Pihlajalinnalla on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön osak-
keella ei ole nimellisarvoa. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja muuhun yhtiön varo-
jenjakoon. Osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä.
Käyvän arvon rahasto
Käyvän arvon rahasto sisältää rahavirran suojaukseksi solmitun ja suojauslaskennan ehdot täyttävän johdan-
naissopimuksen käyvän arvon muutoksen tehokkaan osan. Käyvän arvon rahasto sisältää myös 2.2.2023
myydyn johdannaissopimuksen raportointihetkellä jäljellä olevan arvon. Myyntivoitto esitetään käyvän ar-
von rahastossa veroilla vähennettynä ja siirretään tulosvaikutteiseksi samoilla kausilla kuin suojatut odotet-
tavissa olevat vastaiset rahavirrat vaikuttavat
 
tulokseen eli vuosien 2023–2027 aikana. Myydyn johdannais-
sopimuksen osuus käyvän arvon rahastosta on raportointihetkellä noin 2,5 (4,1) miljoonaa euroa.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden
merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
Hybridilaina
Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Hybridilainan kuponkikorko on
kiinteä 12,00 prosenttia vuodessa 27.3.2026 (Tarkistuspäivä) saakka. Tarkistuspäivästä
 
alkaen korko on
vaihtuva 14,00 prosenttia lisättynä 3 kuukauden Euriborilla hybridilainan ehtojen mukaisesti. Hybridilainalla
ei ole määrättyä eräpäivää. Pihlajalinnalla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin Tarkistuspäivänä ja kuna-
kin koronmaksupäivänä tämän jälkeen.
Hybridilaina on rahoitusinstrumentti, joka on alisteinen yhtiön muille velkasitoumuksille. Hybridilainaa
käsitellään luonteensa mukaisesti oman pääoman eränä,
jolloin myös kertynyt korko ja liikkeeseenlaskuun
liittyvät transaktiokulut esitetään luonteensa mukaisesti omassa pääomassa, mahdollisella verovaikutuksella
vähennettynä. Hybridilainan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, eikä hybridilaina lai-
menna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia.
Hybridilainan liikkeeseenlaskukulut 0,4 miljoonaa euroa on kirjattu tilikaudella kertyneiden voittovarojen
vähennykseksi. Tilinpäätöshetkellä hybridilainan maksamaton korko oli 1,9 miljoonaa euroa.
Jakokelpoiset varat
Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 203 428 565,55 euroa, josta tilikauden tappio on -7 709 328,56 euroa.
Osingot
Hallitus ehdottaa, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa osinkopolitiikan mukaisesti 0,07
euroa osakkeelta. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2023 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 22 566 155 osa-
ketta, jota vastaava osingon määrä hallituksen ehdotuksen mukaisesti on
1 579 630,85
 
euroa.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.
Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu varojenjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön
maksukykyä.
Tilikauden osakekohtainen tulos oli 0,19 euroa. Ehdotettu osinko
0,07
 
euroa on 37 prosenttia osakekoh-
taisesta tuloksesta.
Pihlajalinnan täsmennetyn osinkopolitiikan mukaisesti osinkoina tai pääoman palautuksina jaetaan vähin-
tään noin yksi kolmasosa osakekohtaisesta tuloksesta ottaen huomioon yhtiön strategia ja taloudellinen
asema.
 
22. Rahoitusvelat
1000 €
2023
2022
Pitkäaikaiset korolliset velat
 
Pankkilainat
143 800
167 255
 
Muut velat
536
573
 
Vuokrasopimusvelat
199 834
201 235
344 169
369 063
Lyhytaikaiset korolliset velat
 
Pankkilainat
2 296
1 386
 
Vuokrasopimusvelat
30 754
28 338
Yhteensä
33 051
29 723
Korolliset rahoitusvelat yhteensä
377 220
398 786
Pihlajalinnan rahoitusjärjestelyä on kuvattu tarkemmin liitetietojen 22 Rahoitusvelat sekä 25 Rahoi-
tusriskien hallinta yhteydessä.
 
Konsernin valmiusluottosopimuksesta nostetut lainaerät ovat tosiasiallisesti pitkäaikaisia, vaikka nostet-
tujen lainaerien maturiteetti on 1, 3 tai 6 kuukautta, sillä Pihlajalinnalla on ehdoton oikeus lykätä maksua
vähintään 12 kuukautta raportointipäivästä.
Vuokrasopimusvelat
1000 €
2023
2022
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
Käyttöomaisuustontit
443
546
Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat
198 890
200 092
Käyttöoikeuskalusto
500
597
199 834
201 235
 
 
doc1p2i2 doc1p58i8 doc1p58i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
58
 
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
Käyttöomaisuustontit
100
99
Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat
30 076
27 569
Käyttöoikeuskalusto
578
670
30 754
28 338
23. Korollisten velkojen ei-rahavirtavaikutteiset
 
muutokset
 
 
 
 
 
1000 €
2022
Rahavirrat
Uudet osamaksut ja
vuokrasopimusvelat
Efektiivinen
korko
2023
Pitkäaikaiset korolliset velat
167 327
-28 975
5 968
16
144 336
Lyhytaikaiset korolliset velat
1 887
0
410
0
2 296
Vuokrasopimusvelat
229 573
-31 825
32 840
0
230 588
Kokonaisvelat
rahoitustoiminnasta
398 786
-60 800
39 218
16
377 220
24. Pääoman hallinta
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset,
mahdollistaa konsernin strategian mukaiset investoinnit ja kasvattaa omistaja
 
-arvoa pitkällä aikavälillä. Pää-
omarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa osingonjaon ja osakeantien kautta.
Keskeisimmät pääoman hallintaa koskevat tunnusluvut ovat omavaraisuusaste,
 
nettovelan
suhde oikaistuun käyttökatteeseen ja nettovelkaantumisaste. Rahoitusjärjestelyyn liittyviä lainakovenant-
teja on kuvattu tarkemmin liitetiedon 25
Rahoitusriskien hallinta
 
yhteydessä.
 
1000 €
Liite
2023
2022
Oma pääoma
144 591
122 888
Taseen loppusumma- saadut ennakot
657 187
661 606
Omavaraisuusaste¹⁾
 
22,0 %
18,6 %
Korolliset rahoitusvelat
22
377 220
398 786
Rahavarat
-24 517
-13 128
Korollinen nettovelka
352 703
385 659
Nettovelkaantumisaste²⁾
 
243,9 %
313,8 %
Käyttökate
72 487
54 401
Oikaisuerät *
8 133
9 828
Oikaistu käyttökate
80 621
64 229
Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen
4,4
6,0
* Määrältään merkittävät
 
liiketapahtumat, jotka ovat
 
tavanomaiseen liiketoimintaan
 
kuulumattomia, liittyvät liiketoimin-
nan hankintojen tai divestointien
 
kuluihin (IFRS 3), ovat harvoin
 
toistuvia tai rahavirtaan
 
vaikuttamattomia arvostuseriä,
käsitellään raportointikausien
 
väliseen vertailukelpoisuuteen
 
vaikuttavina oikaisuerinä.
 
Pihlajalinnan määritelmän muk-
aan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt,
 
omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöiden
 
aikaisemman
omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojen
 
ja toimipisteiden lopettamiskulut
 
tai liiketoiminnan myynnistä
 
ai-
heutuvat myyntivoitot ja -tappiot,
 
toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen
 
liiketoimintojen integroimisesta
 
ai-
heutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiin
 
liittyvät kulut ja sakot sekä
 
sakonluonteiset korvaukset.
 
Pihlajalinna esittää oi-
kaisueränä myös IFRS-tulkintakomitean
 
antaman pilvipalveluja koskevan
 
agendapäätöksen mukaiset kulukirjaukset
 
ja
poistojen peruutukset. Käyttökatteen
 
oikaisut tilikaudella olivat yhteensä
 
8,1 (9,8) miljoonaa euroa.
 
¹⁾ Omavaraisuusaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Oma pääoma / (Taseen loppusumma- saadut en-
nakot)
²⁾ Nettovelkaantumisaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Korollinen nettovelka
 
/ Oma pääoma.
25. Rahoitusriskien hallinta
Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat luotto- ja vastapuoliriski sekä korko-
 
ja maksuvalmiusriskit.
Konserni toimii Suomessa eikä näin ollen altistu toiminnoissaan merkittäville valuuttakurssiriskeille. Konser-
nin riskienhallinnan yleiset periaatteet ovat hallituksen hyväksymät ja rahoitusriskien tunnistamisesta ja
käytännön riskienhallinnasta vastaa konsernin talous- ja rahoitusjohtaja yhdessä liiketoimintajohdon kanssa.
Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa riittävä maksuvalmius ja minimoida rahoituskustannuk-
set sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota konsernin rahoituksellisesta tilanteesta ja riskeistä.
Konsernin talous- ja rahoitustoiminto seuraa aktiivisesti konsernin taloudellisten kovenanttien toteuma-
arvoja sekä ennakoi rahoituksellista liikkumavaraa suhteessa kovenanttien maksimiarvoihin osana konsernin
liiketoiminnan suunnittelua.
Maksuvalmiusriski
Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla rahavirtaennusteita, jotta
konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmak-
suun. Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittien, lainojen
tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla sekä käyttämällä rahoituksen
hankinnassa useita rahoitusmuotoja. Konsernin rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen ennustaminen on jat-
kuvaa.
Pihlajalinnan rahoitusjärjestely koostuu vakuudettomasta 130 miljoonan euron pitkäaikaisesta lainasta ja
konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin ja yritysostoihin tarkoitetusta 70 miljoonan euron valmiusluottolimii-
tistä. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää erillisillä ra-
hoittajien lisäluottopäätöksillä myöhemmin 100 miljoonalla 300 miljoonaan euroon.
 
Rahoitusjärjestely oli alun perin sovittu kolmen vuoden mittaiseksi siten, että se erääntyy maaliskuussa
2025. Pihlajalinna ja lainapankit sopivat joulukuussa 2023 rahoituksen uudelleenjärjestelystä. Sopimuksen
mukaisesti rahoitusjärjestely erääntyy maaliskuussa 2026 ja samalla rahoituksen lainamarginaali muuttuu
1.7.2024 alkaen.
 
 
doc1p2i2 doc1p59i8 doc1p59i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
59
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Pihlajalinnalla on 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopimus, jolla vaihtuvakorkoisen ra-
hoitusjärjestelyn korko on muutettu kiinteäksi. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran
 
suojauslas-
kentaa, jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Koronvaihto-
sopimuksen alkamispäivä oli maaliskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti ja sen käypä arvo oli 0,2
(5,1) miljoonaa euroa tilikauden lopussa.
Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan, jonka vuotuinen kuponkikorko
on 12 %. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää. Pihlajalinnalla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin
Tarkistuspäivänä 27.3.2026 ja kunakin koronmaksupäivänä tämän jälkeen. Hybridilainaa käsitellään Pihlaja-
linnan IFRS-konsernitilinpäätöksessä oman pääoman eränä ja sitä on kuvattu tarkemmin liitetiedon 21
Omaa pääomaa koskevat liitetiedot
 
yhteydessä.
Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä rahoitusvaroja 24,5 (13,1) miljoonaa euroa, jonka lisäksi konsernilla oli
tilinpäätöstilanteessa käytettävissään 70,0 (43,0) miljoonaa euroa sitovia käyttämättömiä rahoituslimiittejä.
Käyttämättömät rahoituslimiitit koostuvat 10 miljoonan euron tililimiittisopimuksesta sekä 60 miljoonan eu-
ron nostamattomasta valmiusluottolimiitistä.
 
Lisäksi erillisen lisäluottopäätöksen vaativaa lisäluottolimiittiä
oli tilinpäätöstilanteessa käyttämättä 100,0 (100,0) miljoonaa euroa. Konsernin omavaraisuusaste oli tilikau-
den päättyessä 22,0 (18,6) prosenttia.
Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu
Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomia
 
ja
sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut. Alla olevassa taulukossa konsernin valmiusluot-
tosopimuksesta nostetut lainaerät on esitetty pitkäaikaisena, vaikka nostettujen lainaerien maturiteetti on
1, 3 tai 6 kuukautta, sillä Pihlajalinnalla on ehdoton oikeus lykätä kyseisten lainaerien maksua vähintään 12
kuukautta raportointipäivästä. Nostettujen velkaerien koronmaksut on esitetty seuraavassa
 
taulukossa si-
inä ajankohdassa, missä ne tosiasiallisesti myös maksetaan.
1000 €
Tasearvo
31.12.2023
alle 1
vuosi
1-2 vuotta
2-3 vuotta
3-4 vuotta
yli 4
vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta
136 096
-9 355
-8 607
-132 628
-1 239
-424
Valmiusluottolimiitti
10 000
-543
-541
-10 223
Vuokrasopimusvelat
230 588
-34 452
-31 357
-26 340
-23 702
-134 500
Muut korolliset velat
536
-57
-57
-57
-57
-589
Ehdollinen vastike
910
-706
-216
Ostovelat
27 051
-27 051
Yhteensä
405 181
-72 165
-40 779
-169 249
-24 998
-135 513
1000 €
Tasearvo
31.12.2022
alle 1
vuosi
1-2 vuotta
2-3 vuotta
3-4 vuotta
yli 4
vuotta
Lainat rahoituslaitoksilta
131 641
-6 128
-4 404
-130 110
-4
Valmiusluottolimiitti
37 000
-1 402
-1 406
-37 343
Vuokrasopimusvelat
229 573
-31 699
-29 751
-26 129
-21 944
-132 924
Muut korolliset velat
573
-59
-57
-57
-57
-644
Ehdollinen vastike
1 907
-1 710
-6
-6
-206
Ostovelat
41 673
-41 673
Yhteensä
442 367
-82 671
-35 624
-193 645
-22 210
-133 568
Lainakovenantit
Konsernin tärkeimmät lainakovenantit raportoidaan rahoittajille vuosineljänneksittäin. Jos konserni rikkoo
lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Johto tarkkailee ja raportoi
hallitukselle lainakovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti.
Rahoitusjärjestelyyn liittyvät tavanomaiset leverage-
 
(nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja
gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Kovenanttien laskennassa ei oteta
 
huomioon IFRS 16 -
vuokrasopimusvelkoja. Rahoituksen lainamarginaali on lisäksi sidottu vuosittaisiin vastuullisuustavoitteisiin,
jotka liittyvät potilastyytyväisyyteen (NPS), henkilöstön sitoutumiseen (eNPS) ja leikkaushoidon toteutumi-
seen tavoiteajassa. Vastuullisuustavoitteet vaikuttavat
 
vähäisissä määrin lainamarginaaliin riippuen siitä,
miten monta määritellyistä vastuullisuustavoitteista saavutetaan. Tilikauden lopussa rahoitusjärjestelyn mu-
kaiset vastuullisuustavoitteet eivät aiheuttaneet muutosta lainamarginaaleihin.
Pihlajalinna ja lainapankit sopivat loppuvuoden 2022 aikana tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttiti-
sojen nostosta ja korkeimman marginaalitason nostosta yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2023 alusta lu-
kien kyseisen vuoden kolmanteen neljännekseen asti. Lainapankit luopuivat korkeimman marginaalitason
nostosta ja muista waiver-ehdoista huhtikuun 2023 lopulla, kun yhtiö esitti pysyvänsä alkuperäisten ko-
venanttitasojen alla seuraavan 12 kuukauden ajan.
Rahoitusjärjestelyn gearing-kovenanttitaso on 115 prosenttia ja leverage-taso on 3,75 tilikauden 2023
lopussa.
 
Tilikauden 2022 lopussa tilapäisesti sovittu gearing-kovenanttitaso oli 140 prosenttia ja leverage-
taso on 5,5.
 
Tilikauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukainen gearing oli 93,6 (139,95) prosenttia ja leverage
oli 3,09 (5,23).
Lainamäärä tilinpäätöksessä 31.12.2023, johon kovenanttiehtoja sovelletaan, on 140,0 (167,0) miljoonaa
euroa.
Korkoriski
Konserni altistuu korkoriskille ulkoisen rahoitusjärjestelynsä kautta. Riskienhallinnan periaatteiden mukai-
sesti hallitus päättää konsernin lainakannan korkosuojauksen tarpeellisuudesta ja kattavuudesta.
Konserni solmi tilikauden 2022 aikana 65 miljoonan euron nimellisarvoisen koronvaihtosopimuksen suo-
jaamaan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyään. Konserni myi 2.2.2023 kyseisen koronvaihtosopimuksen
 
ja
koronvaihtosopimuksen käypä arvo sopimuksen päätöshetkellä oli noin 3,9 miljoonaa euroa
. Myyntivoitto
esitetään käyvän arvon rahastossa veroilla vähennettynä
ja
siirretään tulosvaikutteiseksi samoilla kausilla
 
 
doc1p2i2 doc1p60i8 doc1p60i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
60
 
kuin suojatut odotettavissa olevat vastaiset rahavirrat vaikuttavat
 
tulokseen eli vuosien 2023–2027 aikana.
Konserni solmi 2.2.2023 uuden 65 miljoonan euron nimellisarvoisin koronvaihtosopimuksen. Koronvaihtoso-
pimukseen sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä oli maaliskuussa
2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti.
Tilinpäätöspäivänä 63 (58) prosenttia korollisista veloista on kiinteäkorkoista.
 
Konsernin korollisten velko-
jen ja johdannaisten keskimääräinen vuosikorko tilikaudella oli noin 3,20 (2,5) prosenttia. Rahoitussalkun
duraatio eli korkosidonnaisuusaika oli 3,6 (3,7) vuotta.
Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin korkopositio tilikauden lopussa.
1 000 €
2023
2022
Kiinteäkorkoiset rahoitusvelat
236 786
230 143
Vaihtuvakorkoiset rahoitusvelat
141 822
169 136
Korkojohdannaisen vaikutus
-65 000
-65 000
Vaihtuvakorkoinen positio yhteensä
76 822
104 136
Alla olevassa taulukossa on esitetty vaikutukset konsernin voittoon ennen veroja, mikäli markkinakorot nou-
sisivat tai laskisivat ja muut tekijät säilyisivät muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikau-
den päättymispäivän korkopositioon sisältäen johdannaisten suojausvaikutuksen.
 
Koska konsernilla ei ole
merkittäviä korollisia varoja, konsernin tuotot ja operatiiviset kassavirrat
 
eivät olennaisesti altistu markkina-
korkojen vaihtelulle.
 
1 000 €
2023
2023
2022
2022
Muutos
1 % -yksikköä
korkeampi
1 % -yksikköä
matalampi
1 % -yksikköä
korkeampi
1 % -yksikköä
matalampi
Vaikutus voittoon ennen veroja
-768
1 418
-1 700
1 700
Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta
Laatimisperiaate
Yhtiö soveltaa suojauslaskentaa vähentämään tulevien rahavirtojen korkojen vaihtelusta
 
johtuvaa tulos-
vaihtelua.
 
Johdannaissopimukset merkitään taseeseen käypään arvoon kaupankäyntipäivänä ja arvostetaan
uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Johdannaissopimukset sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvaroi-
hin tai -velkoihin, paitsi yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä realisoituvat johdannaissopimukset,
jotka kirjataan pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin tai -velkoihin. Jos johdannaissopimus täyttää rahavirran suo-
jauksen ehdot, ja sen suojausvaikutus voidaan osoittaa tehokkaaksi, käyvän arvon muutos kirjataan omaan
pääomaan.
Rahavirran suojauksissa suojauskohteiden ja instrumenttien kriittiset ehdot ovat samat ja suojauskoh-
teille sovelletaan suojausastetta 1:1. Suojauslaskentaa aloitettaessa dokumentoidaan suojattavan kohteen
ja suojausinstrumentin välinen suhde sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet. Suojaussuhteen tehok-
kuutta testataan säännöllisesti ja tehokas osuus kirjataan suojauskohteen mukaisesti suojattavan
 
kohteen
arvonmuutosta vastaan oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Tehoton osuus kirjataan luonteensa mu-
kaisesti joko rahoituseriin tai muihin liiketoiminnan tuottoihin tai kuluihin. Suojauslaskenta lopetetaan, kun
suojausinstrumentti erääntyy tai myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan. Tällöin suojausinstrumen-
teista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu.
Suojaukseen käytettävät johdannaiset
Konserni solmi tilikauden 2022 aikana 65 miljoonan euron nimellisarvoisen koronvaihtosopimuksen suojaa-
maan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyään. Konserni myi 2.2.2023 kyseisen koronvaihtosopimuksen
 
ja
koronvaihtosopimuksen käypä arvo sopimuksen päätöshetkellä oli noin 3,9 miljoonaa euroa. Myyntivoitto
esitetään käyvän arvon rahastossa veroilla vähennettynä ja siirretään tulosvaikutteiseksi samoilla kausilla
kuin suojatut odotettavissa olevat vastaiset rahavirrat vaikuttavat
 
tulokseen eli vuosien 2023–2027 aikana.
Konserni solmi 2.2.2023 uuden 65 miljoonan euron nimellisarvoisin koronvaihtosopimuksen. Koronvaih-
tosopimukseen sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä oli maalis-
kuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti ja sen käypä arvo oli 0,2 (5,1) miljoonaa euroa tilikauden lo-
pussa. Sopimuksen perusteella konserni maksaa kiinteää 2,8 prosentin korkoa sekä saa vaihtuvaa 6 kk Euri-
bor -korkoa alkamispäivästä alkaen.
Alla oleva taulukko kuvaa johdannaisen kassavirtoja vuosittain markkinakoroilla laskettuna. Lisäksi alla on
esitetty johdannaisen herkkyysanalyysi, joka kuvaa johdannaisen markkina-arvon muutosta, kun korkokäyrä
nousee tai laskee ja muut tekijät säilyvät muuttumattomina.
Johdannaisen kassavirrat
1 000 €
2024
2025
2026
2027
Yhteensä
Johdannaisen kassavirta 31.12.2023
Korkojohdannainen
632
-314
-536
-235
-453
EUR 1,000
2024
2025
2026
2027
Yhteensä
Johdannaisen kassavirta 31.12.2022
Korkojohdannainen
1 584
1 312
1 229
621
4 746
Johdannaisen herkkyysanalyysi
€1 000
 
2023
2023
Korkokäyrän muutos
1 % -yksikköä matalampi
1 % -yksikköä korkeampi
Korkojohdannaisen markkina-arvon muutos
-1 928
1 868
€1 000
 
2022
2022
Korkokäyrän muutos
1 % -yksikköä matalampi
1 % -yksikköä korkeampi
Korkojohdannaisen markkina-arvon muutos
-2 383
2 261
 
 
doc1p2i2 doc1p61i8 doc1p61i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
61
 
Luottoriski
Konsernin luottoriski koostuu pääasiassa liiketoimintaan liittyvien asiakassaamisten luottoriskistä. Konsernin
suurimmat asiakkaat ovat kuntia, kuntayhtymiä tai suuria vakavaraisia pörssinoteerattuja
 
yrityksiä. Liitetie-
dossa 16
Myyntisaamiset ja muut saamiset
 
on esitetty konsernin keskeiset luottoriskit.
Yritys-
 
ja henkilöasiakkaiden maksutiedot tarkistetaan joka käynnin yhteydessä. Perintäprosessissaan kon-
serni käyttää ulkopuolista perintätoimistoa. Konserni tarjoaa yksityisasiakkaille rahoitusta Svea Rahoituksen
kautta. Kyseinen järjestely sisältää asiakkaan luottokelpoisuuden tarkistuksen.
Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 16
Myyntisaamiset ja muut saamiset.
 
Tilikauden
tulosvaikutteisten luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä
vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa (ks. liitetieto 20
Rahoitusvarat ja -velat
arvostusryhmittäin
).
Valuuttariski
Konserni toimii pääasiassa Suomen alueella eikä näin altistu toiminnoissaan merkittäville valuuttakurssiris-
kille. Konsernilla on vähäisiä ulkomaanvaluutan määräisiä hankintoja vuosittain.
26. Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset
Laatimisperiaatteet
Konsernin hankkiessa omaisuutta joko yritysjärjestelyin tai muiden järjestelyiden kautta johto arvioi omai-
suuserän tosiasiallista luonnotta ja liiketoimintaa määritellessään, onko kyseessä liiketoimintojen yhdistämi-
nen.
Kun omaisuuserän tai omaisuuserien ryhmä ei muodosta liiketoimintaa, hankintaa ei käsitellä liiketoimin-
tojen yhdistämisenä ja tällöin konserni kirjaa yksittäisten varojen sekä velkojen hankinnan. Hankintameno
kohdistetaan yksittäisille omaisuuserille ja veloille niiden hankintahetken käypien arvojen suhteessa ja lii-
kearvoa ei synny.
Liiketoiminnoiksi määritellyt hankinnat käsitellään liiketoimintojen yhdistämisinä. Konserni kirjaa liiketoi-
mintojen yhdistämisen käyttäen hankintamenetelmää. Luovutettu vastike, mukaan lukien ehdollinen kaup-
pahinta sekä hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan käypään arvoon hankintahet-
kellä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi sille kaudelle, jolloin ne ovat aiheutuneet. Hankitut liike-
toiminnot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysval-
lan hankittuun liiketoimintaan.
 
Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan han-
kintakohtaisesti määrään, joka vastaa määräysvallattomien
 
omistajien suhteellista osuutta hankinnan koh-
teen nettovarallisuudesta.
Jos liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyä ei saada valmiiksi sen raportointikauden loppuun
mennessä, jonka aikana yhdistäminen tapahtuu, konserni esittää tilinpäätöksessään nämä hankinnat alusta-
vina. Alustavia eriä oikaistaan, ja uusia varoja ja velkoja kirjataan takautuvasti, jos saadaan sellaista uutta
informaatiota, joka koskee hankinta-ajankohtana vallinneita tosiseikka ja olosuhteita ja joka,
 
jos se olisi ollut
tiedossa, olisi vaikuttanut tuona ajankohtana kirjattuihin määriin. Tarkastelu ei ole pidempi kuin yksi vuosi
hankinta-ajankohdasta lukien.
26.1. Hankitut liiketoiminnot
Hankitut liiketoiminnot 2023
Pihlajalinna ei ole tehnyt yrityshankintoja tilikaudella 2023.
 
 
 
 
 
 
Hankitut liiketoiminnot 2022
Pohjola Sairaala Oy
Pihlajalinna osti Pohjola Sairaala Oy:n koko osakekannan Pohjola Vakuutus
 
Oy:ltä 1.2.2022. Hankinta-
laskelman lopulliset käyvän arvon oikaisut liittyvät pääasiallisesti käyttöoikeusomaisuuseriin -9,8 milj. eu-
roa, muihin varauksiin -4,3 milj. euroa, vuokrasopimusvelkoihin -6,0 milj. euroa sekä liikearvoon 0,5 milj.
euroa.
1000 €
2022
Vastike
Käteinen raha
 
35 193
Kokonaishankintameno
35 193
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen
 
käyvät arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
1000 €
Liite
2022
Aineelliset hyödykkeet
 
12
430
Aineettomat hyödykkeet
 
13
5 989
Käyttöoikeusomaisuuserät
14
103 048
Laskennallinen verosaaminen
19
3 705
Myyntisaamiset ja muut saamiset
13 196
Rahavarat
1 809
Varat yhteensä
128 176
Laskennallinen verovelka
1 100
Muut varaukset
413
Vuokrasopimusvelat
22
125 771
Muut velat
8 458
Velat yhteensä
135 742
Hankittu nettovarallisuus
-7 566
Liikearvon syntyminen hankinnassa:
 
 
doc1p2i2 doc1p62i8 doc1p62i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
62
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
1000 €
Liite
2 022
Luovutettu vastike
35 193
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus
7 566
Liikearvo
13
42 759
Rahana maksettu kauppahinta
35 193
Hankittujen kohteiden rahavarat
-1 809
Rahavirtavaikutus
 
33 384
Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin asiakassuhteisiin, tavaramerkkeihin ja potilastietokantaan
perustuvia aineettomia hyödykkeitä. Näiden käyväksi arvoksi määriteltiin 5,5 miljoonaa euroa. Käypä
arvo on määritelty käyttäen tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa, joka edellyttää ennustetta odotetta-
vissa olevista vastaisista rahavirroista. Edellä mainittuihin liittyen tunnistettiin 1,1 miljoonan euron las-
kennallinen verovelka.
 
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyi 42,8 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu odotettavissa
oleviin synergiaetuihin ja ammattitaitoiseen työvoimaan. Synergiaedut perustuvat esimerkiksi leik-
kaustoiminnan, vastaanottokäyntien ja diagnostiikkapalveluiden käyttöasteen kasvamiseen
 
sekä toim-
itila-
 
ja hallintosynergioihin. Syntynyt liikearvo ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa.
 
Myyntisaamisten ja muiden saamisten yhteenlaskettu käypä arvo oli 13,2 miljoonaa euroa, joka vastaa
olennaisesti niiden kirjanpitoarvoa, eikä saamisiin liity olennaista arvonalentumisriskiä.
 
Edellä kuvatun liiketoimintojen yhdistämisen myötä tilikaudella 2022 kirjattu liikevaihto
 
oli 76
miljoonaa euroa, ja vaikutus tilikauden tulokseen oli 12,5 miljoonaa euroa.
 
Hankintoihin liittyvät kulut 0,6 milj. euroa on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin (IFRS 3 -kulut).
Hankitut liiketoiminnot 2022
Muut
Pihlajalinna toteutti 1.4.2022 Etelä-Savon Työterveys Oy:n, Lääkärikeskus Ikioma Oy:n sekä Punkkibussin®
liiketoiminnan hankinnat. Mediellen Oy:n hankinnan Pihlajalinna toteutti 1.9.2022. Seppälääkärit Oy:n ja
Seppämagneetti Oy:n koko osakekantoja koskevat
 
kaupat toteutuivat 1.10.2022. Seuraavassa on esitetty
hankintalaskelmat yrityshankinnoista tiedot yhdistettyinä, koska hankinnat eivät ole yksittäin tarkastel-
tuina olennaisia:
1 000 €
2022
Vastike
Käteinen raha
 
22 352
Ehdollinen vastike
1 101
Kokonaishankintameno
23 454
 
 
 
 
Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojen
 
käyvät arvot hankintahetkellä olivat seuraavat:
1 000 €
Liite
2022
Aineelliset hyödykkeet
 
12
961
Aineettomat hyödykkeet
 
13
2 194
Käyttöoikeusomaisuuserät
14
3 591
Myytävissä olevat rahoitusvarat
1
Laskennallinen verosaaminen
19
61
Vaihto-omaisuus
223
Myyntisaamiset ja muut saamiset
2 291
Rahavarat
1 969
Varat yhteensä
11 290
Laskennallinen verovelka
19
447
Varaukset
153
Rahoitusvelat
22
466
Vuokrasopimusvelat
3 778
Muut velat
6 014
Velat yhteensä
10 858
Hankittu nettovarallisuus
432
Liikearvon syntyminen hankinnassa:
1 000 €
Liite
2022
Luovutettu vastike
23 454
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus hankinnasta
41
Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus
-432
Liikearvo
13
23 063
Rahana maksettu kauppahinta
22 352
Hankittujen kohteiden rahavarat
-1 969
Rahavirtavaikutus
 
20 384
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
63
 
 
 
doc1p2i2 doc1p63i8 doc1p63i9
 
Käypien arvojen määrityksessä tunnistettiin asiakassuhteisiin, tavaramerkkiin, potilastietokantaan ja kil-
pailukieltosopimuksiin perustuvia aineettomia hyödykkeitä. Näiden käyväksi arvoksi määriteltiin 2,2
miljoonaa euroa. Käypä arvo on määritelty käyttäen tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa, joka edellyt-
tää ennustetta odotettavissa olevista vastaisista rahavirroista.
 
Edellä mainittuihin liittyen tunnistettiin 0,4
miljoonan
 
euron laskennallinen verovelka.
 
Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyi 23,1 miljoonan euron liikearvo, joka perustuu odotettavissa
oleviin synergiaetuihin ja ammattitaitoiseen työvoimaan. Syntyneestä liikearvosta noin 8 miljoonaa euroa
on vähennyskelpoista verotuksessa.
 
Myyntisaamisten ja muiden saamisten yhteenlaskettu käypä arvo oli 2,3 miljoonaa euroa, joka vastaa
olennaisesti niiden kirjanpitoarvoa, eikä saamisiin liity olennaista arvonalentumisriskiä.
 
Edellä kuvatun liiketoimintojen yhdistämisen myötä tilikaudella 2022 kirjattu liikevaihto
 
oli 16,5
miljoonaa euroa, ja vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 1,5 miljoonaa euroa.
 
Hankintoihin liittyvät kulut 0,5 milj. euroa on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin (IFRS 3 -kulut).
 
Yritysostot ja investoinnit
Hankinnan kohde
Ajankohta
Toimiala
Kotipaikka
Pohjola Sairaala Oy
2/2022
Lääkärikeskustoiminta
Helsinki
Etelä-Savon Työterveys Oy
4/2022
Työterveyspalvelut
Mikkeli
Lääkärikeskus Ikioma Oy
4/2022
Lääkärikeskustoiminta,
suunterveydenhoito
Mikkeli
Punkkibussi®-liiketoiminta
4/2022
Lääkärikeskustoiminta
Useita
Mediellen Oy
9/2022
Lääkärikeskustoiminta
Sotkamo
Seppälääkärit Oy
10/2022
Lääkärikeskustoiminta
Jyväskylä
Seppämagneetti Oy
10/2022
Lääkärikeskustoiminta
Jyväskylä
 
26.2. Määräysvallattomien omistajien
 
osuuksien hankinnat
Hankinnat 2023
Yritys
Hankintapäivä
Hankittu osuus,
%
Uusi
omistusosuus,
%
Suomen Yksityiset Hammaslääkärit Oy
7.7.2023 ja
16.10.2023
32%
95%
Pihlajalinna Ikioma Oy
1.1.2023
6%
100%
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
1 000 €
Kauppahinta
Vähemmistö-
osuuden
muutos
Vaikutus
konsernin
voittovaroihin
Suomen Yksityiset Hammaslääkärit Oy
262
-278
15
Pihlajalinna Ikioma Oy
287
-70
-218
Hankinnat 2022
Yritys
Hankintapäivä
Hankittu osuus,
%
Uusi
omistusosuus,
%
Pihlajalinna Turku Oy
4.4.2022
8%
100%
Laihian Hyvinvointi Oy
20.12.2022
19%
100%
1 000 €
Kauppahinta
Vähemmistö-
osuuden
muutos
Vaikutus
konsernin
voittovaroihin
Pihlajalinna Turku Oy
372
246
-618
Laihian Hyvinvointi Oy
36
-43
7
 
 
 
 
 
Laatimisperiaate
Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallan
 
menettä-
miseen, käsitellään liiketoimina omistajien kanssa. Omistusosuuden muutos johtaa Konsernin ja määräysval-
lattomien omistajien osuuksien kirjanpitoarvojen väliseen oikaisuun. Määräysvallattomien omistajien osuu-
teen tehtävän oikaisun ja maksetun tai saadun vastikkeen välinen erotus kirjataan voittovaroihin.
 
 
 
 
 
 
26.3. Myydyt liiketoiminnot
Suun terveyden palveluiden myynti
Pihlajalinna ilmoitti vuoden vaihteessa 2022 myyvänsä suun terveyden palvelut Hammas Hohde Oy:lle. Suun
terveyden palvelut luokiteltiin 31.12.2022 hetkellä myytävänä oleviksi omaisuuseriksi.
 
Kauppa toteutettiin
31.3.2023. Kaupan myötä konsernitaseelta poistui nettovaroja yhteensä noin 5,1 miljoonan euron edestä.
Kaupasta on kirjattu tilikaudella 3,6 miljoonan euron myyntivoitto, joka on esitetty osana liiketoiminnan
muita tuottoja. Osana kauppaa konserni myi Wiisuri Oy:n ja Pihlajalinna Hammasklinikat Oy:n koko osake-
kannat sekä osasta yhtiöistä suun terveyden palveluihin liittyvät liiketoiminnat.
 
 
doc1p2i2 doc1p64i8 doc1p64i9
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
64
 
27. Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien
 
omistajien osuudet
Konsernin rakenne
Konsernilla on 28 (34) tytäryritystä vuonna 2023. Tytäryrityksistä 17 (20) on 100 % omistettuja ja 11 (14) tytäryritystä on osittain omistettuja. Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä ja konsernirakenteen
 
muutoksista on
esitetty liitetiedossa 30
Konsernirakenne
. Vuonna 2023 konsernilla on 3 (3) osakkuusyritystä ja 1 (1) yhteinen toiminto.
 
 
 
 
 
Erittely olennaisista määräysvallattomien
 
omistajien osuuksista konsernissa
Määräysvallattomien
omistajien osuus äänivallasta
Määräysvallattomien omistajien osuus
voitosta tai tappiosta
Määräysvallattomien omistajien osuus
omasta pääomasta
1000 €
Pääasiallinen
toimipaikka
2023
2022
2023
2022
2023
2022
Jämsän Terveys Oy
Jämsä
49%
49%
-1288
-2462
-5173
-3885
Pihlajalinna Eritysasumispalvelut Oy
Hämeenlinna
30%
30%
129
79
-1
-130
Dextra Lapsettomuusklinikka Oy
Helsinki
49%
49%
166
227
584
418
Pihlajalinna Liikuntakeskukset -konserni
useita
30%
30%
-417
-401
1036
1453
Yhteensä
-1 410
-2 558
-3 554
-2 144
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Taloudellisen informaation yhteenveto
 
tytäryrityksistä, joissa on olennainen määräysvallattomien omistajien osuus
Jämsän Terveys Oy
Pihlajalinna Erityisasumispalvelut
Oy
Dextra
Lapsettomuusklinikka Oy
Pihlajalinna Liikuntakeskukset -
konserni
2023
2022
2023
2022
2023
2022
2023
2022
Lyhytaikaiset varat
3 725
5 381
1 136
767
1 439
1 026
1 430
1 742
Pitkäaikaiset varat
876
1 233
4 126
4 306
3 651
3 720
37 916
37 168
Lyhytaikaiset velat
15 059
14 144
1 254
1 464
936
860
18 136
17 278
Pitkäaikaiset velat
80
324
3 996
4 016
2 321
2 342
18 632
17 603
Liikevaihto
69 204
75 231
6 848
6 370
5 100
5 201
14 489
12 653
Liikevoitto
-2 663
-4 522
595
407
364
584
-127
-922
Voitto / tappio
-2 628
-5 025
430
262
338
463
-1 401
-1 348
Emoyrityksen omistajien osuus voitosta/tappiosta
-1 340
-2 563
301
183
172
236
-984
-947
Määräysvallattomien omistajien osuus voitosta/tappiosta
-1 288
-2 462
129
79
166
227
-417
-401
Liiketoiminnan nettorahavirta
1 925
-1 783
826
852
1 085
1 157
4 808
4 070
Investointien nettorahavirta
-85
-83
-184
-18
-669
546
-599
-453
Rahoituksen nettorahavirta,
-2 403
2 221
-642
-834
-418
-1 699
-4 496
-3 419
josta määräysvallattomille omistajille maksetut osingot
-660
 
 
doc1p2i2 doc1p65i8 doc1p65i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
65
 
28. Osuudet osakkuus- ja yhteisjärjestelyissä
Laatimisperiaatteet
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava
 
vaikutusvalta
syntyy pääsääntöisesti silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on
muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.
Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Yhtei-
nen määräysvalta on järjestelyä koskevan
 
määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se
vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan
 
jakavien
osapuolten yksimielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai yhteisyritys.
 
Yhteisyritys
on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen,
 
kun taas yhteisissä toiminnoissa
konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia
 
velvoitteita.
Osakkuus-
 
ja yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen.
Jos konsernin osuus osakkuus-
 
tai yhteisyrityksen tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merki-
tään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei konserni ole sitoutunut
osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen. Osakkuus-
 
tai yhteisyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syn-
tyneen liikearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuus- tai yhteisyrityksen välillä on eliminoitu
konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus osakkuus- ja yhteisyri-
tysten tilikauden tuloksesta esitetään erikseen konsernin liikevoitossa.
Muutokset osuuksissa tilikauden aikana
Vuoden 2023 osuus osakkuus-
 
ja yhteisyritysten tuloksesta sisältää noin 0,5 miljoona euroa tilikaudella teh-
tyjä arvonalentumisia Pihlajalinnan omistukseen Digital Health Solutions Oy:ssä ja osuuden
 
yhtiön tulok-
sesta noin -0,1 miljoonaa euroa. Arvonalentuminen tehtiin suoritetun arvonalentumistauksen perusteella.
Katso tarkemmin myös liitetieto 13
Arvonalentumistestaus
.
 
 
 
1000 €
2023
2022
Osuudet osakkuusyrityksissä
 
Ullanlinnan Silmälääkärit Oy
34
31
Digital Health Solutions Oy
0
609
Kuura Digilääkärit Oy
1 557
1 428
Osuudet yhteisissä toiminnoissa
Koy Levin Pihlaja Oy
40
40
Tasearvo yhteensä
1 631
2 109
Osuudet osakkuusyrityksissä
Pääasiallinen
toimipaikka
Omistusosuus -%
Nimi
2023
2022
Ullanlinnan Silmälääkärit Oy
Helsinki
Terveyspalvelut
37%
37%
Digital Health Solutions Oy
Sotkamo
Kaikki laillinen
liiketoiminta
41%
41%
Kuura Digilääkärit Oy
Helsinki
Lääkäriasemat, yksityis-
ja erikoislääkäripalvelut
45%
45%
Osuudet yhteisissä toiminnoissa
Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta, joka yhdistellään konserniin yhteisenä toimintona
omistusosuuden mukaan.
29. Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset
Omasta puolesta annetut vakuudet
2023
2022
Takaukset
5 300
4 158
Yrityskiinnitys
0
200
Kiinteistöjen alv-palautusvastuu
7
33
Vuokravastuut taseeseen kirjaamattomista vuokrasopimuksista
1 606
1 312
Vuokravakuustalletukset
234
561
Hybridilainan korot
Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Tilikauden lopussa maksamaton
korko oli 1,9 miljoonaa euroa.
Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt
Jämsän kaupunki on haastanut Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa
asiassa käräjäoikeuteen. Näkemysero on siitä, voiko kiinteä
 
vuosihinta sote-palveluissa myös laskea hinnan-
tarkistuksen vuoksi. Jämsän Terveys nosti lisävastakanteen
 
Jämsän kaupunkia vastaan. Lisävastakanne kos-
kee mm. palvelusopimuksen kohteena olevien palveluiden muutosten vaikutusta hintaan sekä palveluntuot-
tajan vastuuta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointien rahoituksesta siltä osin kuin investoinnit palvele-
vat palvelusopimuksen jälkeistä aikaa ja toimintaa. Palveluntuottajalla on oikeus kustannusnousuja vastaa-
viin hinnanmuutoksiin, ja sopimusosapuolilla on neuvottelu- ja sopimisvelvoite.
Keski-Suomen käräjäoikeus antoi 4.4.2022 ratkaisunsa Jämsän Terveys
 
Oy:n ja Jämsän kaupungin palvelu-
sopimusta koskevaan riitaan. Käräjäoikeus ei kiistänyt Jämsän Terveyden
 
palvelusopimuksen muuttuvien
vastikkeiden perusteita, mutta katsoi esitetyn näytön kustannusten toteutumisesta
 
riittämättömäksi. Pihla-
jalinna valitti käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen.
Vaasan hovioikeus antoi 22.11.2023 ratkaisunsa riitaan. Hovioikeus päätyi pitämään käräjäoikeuden anta-
man ratkaisun voimassa. Pihlajalinna on jättänyt korkeimmalle oikeudelle valituslupahakemuksen ja valituk-
sen koskien osaa Vaasan hovioikeuden tuomiota.
Jämsän Terveys Oy on haastanut entisen tilaajan Jämsän kaupungin käräjäoikeuteen liittyen lähinnä ko-
ronakustannuskorvauksiin, jotka kaupunki on palvelusopimuksen vastaisesti jättänyt maksamatta. Lisäksi
yhtiön ja kaupungin välille tilikaudella 2022 syntyi näkemysero henkilöstön siirron vaikutuksesta palveluso-
pimuksen vuosihintaan.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti 30.10.2023 irtisanoa ulkoistusopimuksen Kuusio-
linna Terveys Oy:n kanssa päättymään voimaanpanolain siirtymäajan mukaisesti vuoden 2025 loppuun.
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
66
 
 
 
doc1p2i2 doc1p66i8 doc1p66i9
Aluevaltuuston päätös ei ole vielä lainvoimainen ja päätöksestä on valitus vireillä korkeimmassa hallinto-
oikeudessa.
Pihlajalinnalla on vireillä joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeudenkäyntejä, joista ei odoteta merkittäviä talou-
dellisia vaikutuksia konsernille.
Ehdolliset varat
Pihlajalinnalla on tilikauden 2023 päättyessä IAS 37 mukaisia ehdollisia saamisia 8,2 miljoonan euron edestä.
Kyseisiä eriä ei ole merkitty tilinpäätökseen saamisina, sillä tuoton realisoitumiseen liittyy epävarmuutta
mahdollisen oikeudellisen perinnän myötä. Taloudellisen hyödyn koitumista yhtiölle pidetään edelleen
kuitenkin todennäköisenä. Asiaa on kuvattu tarkemmin liitetiedon 1
Myyntituotot asiakassopimuksista
yhteydessä.
 
 
doc1p2i2 doc1p67i8 doc1p67i9
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
67
 
30. Konserniyritykset
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet 31.12.2023
Konsernin emoyritys on Pihlajalinna Oyj, joka omistaa kaikki Pihlajalinna Terveys Oy:n A-sarjan osakkeet.
Yritys
Kotipaikka
Omistus-
osuus
Osuus
 
äänivallasta
Emoyritys Pihlajalinna Oyj
Tampere
Pihlajalinna Terveys Oy
Parkano
100%
100%
Ikipihlaja Johanna Oy
Jämsä
100%
100%
Jokilaakson Terveys Oy
Jyväskylä
90%
90%
Mäntänvuoren Terveys Oy
Tampere
91%
91%
Ikipihlaja Kuusama Oy
Kokemäki
100%
100%
Ikipihlaja Sofianhovi Oy
Mänttä-Vilppula
100%
100%
Ikipihlaja Matinkartano Oy
Lieto
100%
100%
Ikipihlaja Setälänpiha Oy
Lieto
100%
100%
Ikipihlaja Oiva Oy
Raisio
100%
100%
Kolmostien Terveys Oy
Parkano
96%
96%
Jämsän Terveys Oy
Jämsä
51%
51%
Kuusiolinna Terveys Oy
Alavus
97%
97%
Lääkäriasema DokTori Oy
Lappeenranta
100%
100%
Kompassi Lääkärikeskus Oy
Seinäjoki
100%
100%
Mediapu Oy
Oulu
100%
100%
Pihlajalinna Erityisasumispalvelut Oy
Hämeenlinna
70%
70%
Dextra Lapsettomuusklinikka Oy
Helsinki
51%
51%
Bottenhavets Hälsa Ab -
Selkämeren Terveys Oy
Kristiinankaupunki
75%
75%
Linnan Klinikka Oy
Hämeenlinna
100%
100%
Pihlajalinna Liikuntakeskukset Oy
Tampere
70%
70%
Forever Helsinki Oy
Helsinki
70%
70%
Suomen Yksityiset Hammaslääkärit Oy
Tampere
95%
95%
Laihian Hyvinvointi Oy
Laihia
100%
100%
Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy
Helsinki
100%
100%
Pihlajalinna Ikioma Oy
Mikkeli
100%
100%
Pihlajalinna Kainuu Oy
Sotkamo
100%
100%
Pihlajalinna Seppälääkärit Oy
Jyväskylä
100%
100%
Tiedot osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Konsernirakenteen muutokset
Tilikaudella 2023 on toteutettu seuraavat tytäryhtiöiden fuusiot:
Fuusioitu yhtiö
Kohdeyhtiö
Ajankohta
Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy
Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy (ent. Pihlajalinna Oma-
sairaala Oy 1.2. – 31.12.2022)
1.1.2023
Pihlajalinna Turku Oy
Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy (ent. Pihlajalinna Oma-
sairaala Oy 1.2. – 31.12.2022)
1.1.2023
Etelä-Savon Työterveys Oy
Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy (ent. Pihlajalinna Oma-
sairaala Oy 1.2. – 31.12.2022)
1.1.2023
Pihlajalinna Oulu Oy
Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy (ent. Pihlajalinna Oma-
sairaala Oy 1.2. – 31.12.2022)
1.4.2023
Pihlajalinna Seppämagneetti Oy
Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy (ent. Pihlajalinna Oma-
sairaala Oy 1.2. – 31.12.2022)
1.5.2023
Tilikaudella 2022 ei toteutettu tytäryhtiöiden fuusioita.
Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit on kuvattu tarkemmin liitetiedon 26
Liiketoimintojen hankinnat ja
luovutukset yhteydessä
.
 
 
 
doc1p2i2 doc1p68i8 doc1p68i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
68
 
31. Lähipiiritapahtumat
Konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryritykset, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset. Johdon avainhenkilöinä lä-
hipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja ja heidän perheen-
jäsenensä ja määräysvaltayhtiöt.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Johdon työsuhde-etuudet
1000 €
2023
2022
Rahapalkat, johtoryhmä
1 768
1 030
Osakepalkkio, johtoryhmä
0
65
Luontoisedut, johtoryhmä
36
10
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
277
182
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, johtoryhmä yhteensä
2 081
1 288
Palkat ja palkkiot
Pihlajalinnan toimitusjohtajana toimi 8.3.2023 asti Joni Aaltonen. Mikko Wirén toimi väliaikaisena toimi-
tusjohtajana 9.3. - 31.8.2023. Tuomas Hyyryläinen aloitti Pihlajalinnan toimitusjohtajana 1.9.2023.
1000 €
2023
2022
Joni Aaltonen
Rahapalkat
140
287
Osakepalkkio
0
32
Luontoisedut
9
20
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
203
Yhteensä
353
339
Mikko Wirén
Rahapalkat
160
0
Osakepalkkio
0
0
Luontoisedut
14
0
Yhteensä
174
0
Tuomas Hyyryläinen
Rahapalkat
120
0
Osakepalkkio
0
0
Luontoisedut
0
0
Yhteensä
120
0
1000 €
2023
2022
Halllitus
Hallituksen puheenjohtaja
Jukka Leinonen
68
0
Hallituksen varapuheenjohtaja
Leena Niemistö
54
53
Hallituksen jäsen
Mikko Wirén
 
44
261
Hallituksen jäsen
Heli Iisakka
43
34
Henkilöstö-
 
ja vastuullisuusvaliokunnan
puheenjohtaja
Hannu Juvonen
54
41
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
Seija Turunen
 
53
50
Hallituksen jäsen
Kim Ignatius
38
0
Hallituksen jäsen
Tiina Kurki
37
0
Hallituksen jäsen (3.4.2023 asti)
Mika Manninen
6
37
Hallituksen jäsen (12.6.2022 asti)
Kati Sulin
0
17
Yhteensä
397
491
 
 
 
 
 
Osakkeina maksettavasta vuosipalkkiosta hallituksen puheenjohtajalle luovutettiin yhtiön hallussa olevia
omia osakkeita yhteensä 2 636 (0) osaketta, varapuheenjohtajalle, henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan ja
tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 1 757 (1 423) osaketta kullekin ja hallituksen jäsenille kullekin 1 318
(949) osaketta.
Toimitusjohtajasopimuksen mukainen irtisanomisaika on 6 kuukautta. Yhtiö on velvollinen korvaamaan
toimitusjohtajalle sopimuksen päättämisestä kertakorvauksen, joka vastaa 8 kuukauden kokonaispalkkaa.
Toimitusjohtajan eläke-edut ovat lakisääteiset. Toimitusjohtaja
 
Tuomas Hyyryläinen ei ole hallituksen jäsen.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja
 
-velat
2023
2022
Johdon avainhenkilöt
Maksetut vuokrat
1 014
919
Ostetut palvelut
1 277
1 064
Ennakkomaksut
-99
-96
Ostovelat
179
105
 
 
 
 
 
 
 
Konserni on tilikaudella vuokrannut toimitilojaan Karkussa, Kangasalla ja Tampereella Mikko Wirénin
määräysvaltayhtiöltä. Mikko Wirén toimi konsernin vt. toimitusjohtajana 9.3. - 31.8.2023 ja on konsernin
hallituksen jäsen. Konsernin yhtiöllä on lisäksi Mikko Wirénin määräysvaltayhtiön MWW Oy:n kanssa
sopimus, jolla konserni ostaa terveydenhuollon ammattilaisten palveluita sekä liikkeenjohdon konsultointia.
 
 
doc1p2i2 doc1p69i8 doc1p69i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
69
 
32. Tilikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat
Pihlajalinna-konsernin yhtiö Kuusiolinna Terveys Oy käynnisti muutosneuvottelut 31.1.2024. Hyvinvointialu-
een päätöksellä ennenaikaisesti päättyvä palvelusopimus vaikuttaa yhtiön toimintaedellytyksiin hyvin mer-
kittävästi, minkä vuoksi yhtiö joutuu käynnistämään muutosneuvottelut. Muutosneuvottelut ovat tilinpää-
töksen allekirjoitushetkellä kesken ja ne koskevat koko
 
henkilöstöä, lukuun ottamatta hallinnon tukipalve-
luita. Alustavan arvion mukaan yhtiöstä voi neuvottelujen tuloksena vähentyä noin 190 henkilötyövuotta.
Neuvottelut kestävät kokonaisuudessaan arviolta kuusi viikkoa.
Pihlajalinna luovutti 2.1.2024 bruttomääräisesti 20 000 osaketta toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläiselle. Pal-
kitseminen toteutettiin osakkeina ja rahana. Annettavista osakkeista vähennettiin soveltuva ennakonpidätys
ja sen vähentämisen jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritettiin osakkeina. Palkitseminen liittyi toimitus-
johtajalle sovittuun oikeuteen hankkia osakkeita osakepalkkiojärjestelmän alussa, jolloin Pihlajalinna luo-
vutti osakkeita ostoja vastaan. Järjestelyä on kuvattu tarkemmin
 
liitetiedon 5
Osakeperusteiset maksut
 
yh-
teydessä. Luovutuksen jälkeen Pihlajalinnan hallussa on 43 980 omaa osaketta, joka vastaa noin 0,19 pro-
senttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.
 
 
doc1p2i2 doc1p70i8 doc1p70i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
70
 
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS
 
PÄÄLASKELMAT,
 
FAS
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS
EUR
Liite
2023
2022
Liikevaihto
1.1.
9 077 280,9
6 756 645,1
Liiketoiminnan muut tuotot
1.2.
395 721,1
444 262,1
Henkilöstökulut
1.3.
-1 397 212,7
-1 228 082,9
Poistot ja arvonalentumiset
1.4.
-2 672 301,2
-2 215 305,4
Liiketoiminnan muut kulut
1.5
-8 876 588,6
-6 283 335,7
Liikevoitto (-tappio)
-3 473 100,5
-2 525 816,7
Rahoitustuotot ja -kulut
1.6
-5 353 946,6
-3 206 505,2
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
-8 827 047,1
-5 732 322,0
Tilinpäätössiirrot
1.7
Poistoeron muutos
-783 600,4
104 453,1
Konserniavustus
537 000,0
0,0
Tuloverot
1.8.
1 364 319,0
1 123 722,5
Tilikauden voitto (tappio)
-7 709 328,6
-4 504 146,4
 
 
doc1p2i2 doc1p71i8 doc1p71i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
71
 
Emoyhtiön tase, FAS
EUR
Liite
2023
2022
Vastaavaa
 
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
2.1
3 377 107,4
3 731 227,9
Aineelliset hyödykkeet
2.2
6 397 913,2
1 742 356,4
Sijoitukset
2.3
384 535 076,0
384 535 076,0
Pysyvät vastaavat yhteensä
394 310 096,5
390 008 660,2
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset
2.4
2 488 041,5
1 160 236,5
Lyhytaikaiset saamist
2.5
50 925 791,8
59 571 221,5
Rahat ja pankkisaamiset
24 278 892,0
4 222 590,0
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
77 692 725,2
64 954 048,0
Vastaavaa yhteensä
472 002 821,7
454 962 708,2
Vastattavaa
Oma pääoma
2.6
Osakepääoma
80 000,0
80 000,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
183 190 483,5
183 190 483,5
Edellisten tilikausien voitto/tappio
28 043 605,2
32 547 508,8
Tilikauden voitto/-tappio
-7 709 328,6
-4 503 903,6
Oma pääoma yhteensä
203 604 760,1
211 314 088,7
Tlinpäätössiirtojen kertymä
2.7
1 697 485,8
913 885,4
Vieras pääoma
2.9
Pitkäaikainen vieras pääoma
163 649 827,4
167 003 079,1
Lyhytaikainen vieras pääoma
 
103 050 748,4
75 731 655,0
Vieras pääoma yhteensä
266 700 575,8
242 734 734,2
Vastattavaa yhteensä
472 002 821,7
454 962 708,2
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS
EUR
2023
2022
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos
-7 709 328,6
-4 503 903,6
Poistot ja arvonalentumiset
2 672 301,2
2 215 305,4
Rahoitustuotot ja kulut
5 353 946,6
3 206 505,2
Muut oikaisut (tilinpäätössiirrot ja verot)
-1 157 402,1
-1 228 175,5
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
-840 482,8
-310 268,6
Nettokäyttöpääoman muutos
-1 039 744,8
667 238,7
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
-1 880 227,6
356 970,2
Saadut korot liiketoiminnasta
3 308 330,4
4 507 029,1
Maksetut välittömät verot
1 489 667,8
-4 258 649,6
Liiketoiminnan rahavirta
2 917 770,5
605 349,7
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-1 502 075,3
-1 485 750,2
Aineettomien ja aineellisten luovutustulot
52 000,0
0,0
Investoinnit muihin sijoituksiin
0,0
300 000,0
Investoinnit tytäryrityksiin
0,0
-100 000 000,0
Investointien rahavirta
-1 450 075,3
-101 185 750,2
Rahoituksen rahavirta
Konsernilainojen muutos
29 052 037,8
9 543 151,0
Konsernisaamisten muutos
5 349 810,6
9 649 797,8
Pitkäaikaisten lainojen nosto
5 000 000,0
209 000 000,0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-33 063 486,7
-132 774 286,9
Saadut konserniavustukset
0,0
20 350 000,0
Oman pääoman ehtoisen hybridilainan nosto
20 000 000,0
0,0
Oman pääoman ehtoisen hybridilainan korot ja kulut
-431 860,2
0,0
Maksetut korot
-7 317 895,0
-4 902 504,2
Maksetut osingot
 
0,0
-6 767 176,5
Omien osakkeiden hankinta
0,0
-1 474 755,6
Rahoituksen rahavirta
18 588 606,5
102 624 225,5
Rahavarojen muutos
20 056 301,7
2 043 825,1
Rahavarat tilikauden alussa
4 222 590,0
2 178 764,9
Rahavarat tilikauden lopussa
24 278 892,0
4 222 590,0
 
 
doc1p2i2 doc1p72i8 doc1p72i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
72
 
TILINPÄÄTÖKSEN
 
LIITETIEDOT 31.12.2023
Laatimisperiaatteet
Pihlajalinna Oyj (2617455-1), kotipaikka Tampere, on Pihlajalinna-konsernin emoyhtiö.
Yhtiö on perustettu 15.4.2014.
Pysyvien vastaavien arvostusperiaatteet
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoonsa. Suunnitelman mukaiset
poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella.
Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:
Kehittämismenot
 
5 - 7 vuotta
Muut aineettomat oikeudet
 
5 - 7 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot
 
5 - 7 vuotta
Koneet ja kalusto
 
3 - 10 vuotta
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on alle 3
vuotta, sekä pienhankinnat (alle 850 euroa) on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi. Yh-
tiön sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon, mikäli ar-
vonalentuminen katsotaan pysyväksi.
Laskennallisten verojen kirjaaminen
Laskennallinen verovelka-
 
tai saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille
käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa.
 
Taseeseen sisältyy laskennallinen
verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suurui-
sena.
Tuottojen jaksottaminen
Tuotteiden ja palveluiden myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä.
Aktivoidut kehittämismenot (KPA
 
2:4, 3-4)
Yhtiön aktivoimat Pihlajalinna -mobiilisovellusta ja yhtiön verkkosivujen kehitystä koskevat tuotekehitysme-
not poistetaan vaikutusaikanaan. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvä poistamaton kehittämismeno, joka
rajoittaa voitonjakoa, oli tilikauden lopussa 96 (258) tuhatta euroa.
Eläkkeiden kirjaaminen
Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä.
Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.
Johdannaissopimukset
Yhtiöllä on olemassa korkojohdannainen, jota käytetään suojaamaan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyä.
 
Yhtiö esittää koronvaihtosopimuksen varovaisuudenperiaatteella tilinpäätöksessään (KILA 2016/1963). Joh-
dannaissopimuksen negatiivinen käyvä arvo kirjataan alimman arvon periaatetta noudattaen kuluksi tulos-
laskelmaan ja velaksi taseeseen. Positiivinen realisoitumaton käypä arvo esitetään taseen ja tuloksen ulko-
puolisina eränä vain liitetiedoissa. Lisätietoja johdannaisesta on esitetty
Muut liitetiedot
 
kohdassa.
Yhtiö on myynyt alkuvuoden 2023 aikana voimassa olleen koronvaihtosopimuksensa ja koronvaihtosopi-
muksen käypä arvo sopimuksen päätöshetkellä oli noin 3,9 miljoonaa euroa. Myyntivoitto on esitetty vä-
hentämässä tilikauden rahoituskuluja emoyhtiön tuloslaskelmalla.
Hybridilaina
Pihlajalinna Oyj laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Hybridilaina esitetään taseen
vieraassa pääomassa ja korot esitetään tuloslaskelman rahoituskuluissa.
1.1. Liikevaihto
1000 €
2023
2022
Liikevaihto toimialoittain
Palveluiden myynti
3
0
Palveluiden myynti, konserni
9 074
6 757
9 077
6 757
1.2. Liiketoiminnan muut tuotot
1000 €
2023
2022
Vuokratuotot
 
116
116
Vuokratuotot laitteista
240
328
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
40
0
396
444
1.3. Henkilöstökulut
1000 €
2023
2022
Palkat ja palkkiot
-1 245
-1 096
Eläkekulut
-133
-115
Muut henkilösivukulut
-19
-16
-1 397
-1 228
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana
3
3
 
 
doc1p2i2 doc1p73i8 doc1p73i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
73
 
Pihlajalinna Oyj:n hallituksen palkkiot sisältyvät yhtiön henkilöstökuluihin. Varsinainen yhtiökokous 4.4.2023
päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2024 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimi-
kaudelta seuraavat euromääräiset vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 60 000 euroa vuodessa,
varapuheenjohtajalle ja valiokuntien puheenjohtajille 40 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 30
000 euroa vuodessa.
Vuosipalkkio päätettiin maksaa yhtiön osakkeina ja rahana siten, että
 
noin 40 prosentilla palkkion mää-
rästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio
voitiin maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen jäsenellä oli yhtiökokouspäivänä 4.4.2023 ol-
lut hallussaan yli 1 000 000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheutu-
vista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeina maksettava
 
palkkio suoritettiin luovuttamalla hallituksen jä-
senille yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhteensä 11 861 kappaletta toukokuussa. Loput vuosipalkkiosta
maksettiin samaan aikaan kerralla rahana.
Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden 2024 varsinaista yhtiökokousta, hallituksella on
oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinperinnasta sopivaksi katsomallaan tavalla.
Lisaksi yhtiökokous päätti, että
 
kullekin hallituksen jäsenelle maksetaan rahana jokaisesta hallituksen ja
sen valiokuntien kokouksesta kokouspalkkio, jonka
 
suuruus on 600 euroa. Lisaksi korvataan hallituksen jä-
senten kohtuulliset matkakulut konsernin matkustussaannon mukaisesti.
1.4. Poistot ja arvonalentumiset
1000 €
2023
2022
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet
-1 849
-1 802
Aineelliset hyödykkeet
-823
-413
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä
-2 672
-2 215
1.5. Liiketoiminnan muut kulut
1000 €
2023
2022
Vapaaehtoiset henkilösivukulut
-13
32
Toimitilakulut
-173
-130
Ajoneuvokulut
-15
-17
ICT kulut
-7 359
-4 983
Kone-
 
ja kalustokulut
Myynti-, markkinointi-
 
ja matkakulut
-67
-48
Hallintokulut
-1 250
-1 136
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä
-8 877
-6 283
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuspalkkiot
75
126
Lausunnot
35
Yhteeensä
110
126
1.6. Rahoitustuotot ja -kulut
1000 €
2023
2022
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä
3 174
1 841
Muilta
359
2
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä
3 533
1 842
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille
-2 553
-428
Muille
-6 335
-4 621
Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä
-8 887
-5 049
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-5 354
-3 207
1.7. Tilinpäätössiirrot
1000 €
2023
2022
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen
poistojen erotus
-784
104
Saadut konserniavustukset
537
Yhteensä
-247
104
1.8. Tuloverot
1000 €
2023
2022
Laskennallisen verosaamisen muutos
1 364
1 124
Tuloverot tilikaudelta varsinaisesta toiminnasta
Tuloverot yhteensä
1 364
1 124
 
 
doc1p2i2 doc1p74i8 doc1p74i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
74
 
TASEEN LIITETIEDOT
2.1. Aineettomat hyödykkeet
1000 €
2023
2022
Kehittämismenot
Hankintameno tilikauden alussa
1 607
1 607
Hankintameno lopussa
1 607
1607
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa
-1 348
-1118
Sumu-poistot tilikaudella
-162
-230
Kirjanpitoarvo lopussa
96
258
Muut aineettomat oikeudet
Hankintameno tilikauden alussa
1 658
1 658
Hankintameno lopussa
1 658
1 658
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa
-1 464
-1 249
Sumu-poistot tilikaudella
-154
-215
Kirjanpitoarvo lopussa
39
194
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno tilikauden alussa
7 449
6 051
Lisäykset
1 251
1 331
Siirrot erien välillä
273
67
Hankintameno lopussa
8 973
7 449
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa
-4 335
-2 979
Sumu-poistot tilikaudella
-1 533
-1 356
Kirjanpitoarvo lopussa
3 105
3 114
Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä
Hankintameno alussa
166
79
Lisäykset
244
153
Siirrot erien välillä
-273
-67
Hankintameno lopussa
137
166
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
Hankintameno tilikauden alussa
10 879
9 394
Lisäykset
1 495
1 485
Hankintameno lopussa
12 374
10 879
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa
-7 148
-5 346
Sumu-poistot tilikaudella
-1 849
-1 802
Kirjanpitoarvo lopussa
3 377
3 731
2.2. Aineelliset hyödykkeet
1000 €
2023
2022
Koneet ja kalusto
Hankintameno tilikauden alussa
3 585
3 584
Lisäykset
 
5 491
1
Vähennykset
 
-111
0
Hankintameno lopussa
8 965
3 585
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa
-1 843
-1 430
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
99
0
Sumu-poistot tilikaudella
-823
-413
Kirjanpitoarvo lopussa
6 398
1 742
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Hankintameno tilikauden alussa
3 585
3 584
Lisäykset
5 491
1
Vähennykset
 
-111
0
Hankintameno lopussa
8 965
3 585
Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa
-1 843
-1 430
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
99
0
Sumu-poistot tilikaudella
-823
-413
Kirjanpitoarvo lopussa
6 398
1 742
2.3. Sijoitukset
1000 €
2023
2022
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno tilikauden alussa
50
350
Vähennykset
0
-300
Hankintameno lopussa
50
50
Tytäryhtiöosakkeet
Hankintameno tilikauden alussa
384 485
284 485
Lisäykset
0
100 000
Hankintameno lopussa
384 485
384 485
Sijoitukset yhteensä
384 535
384 535
Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä on esitetty konsernin liitetiedossa
30 Konsernirakenne.
 
 
doc1p2i2 doc1p75i8 doc1p75i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
75
 
2.4. Pitkäaikaiset saamiset
1000 €
2023
2022
Saamiset muilta
Annetut vuokravakuudet
0
37
Laskennalliset verosaamiset
2 488
1 124
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä
 
2 488
1 160
2.5. Lyhytaikaiset saamiset
1000 €
2023
2022
Saamiset muilta
Myyntisaamiset
12
12
Muut saamiset
43
865
Siirtosaamiset
1 566
5 553
Yhteensä
1 621
6 431
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset
1 808
771
Lainasaamiset
45 533
50 882
Siirtosaamiset
1 964
1 487
Yhteensä
49 305
53 140
Siirtosaamisten olennaiset erät
 
Konserniavustus
537
0
 
Jaksotetut välittömät verot
0
1 490
 
Myynnin jaksotus
0
672
 
Jaksotetut henkilösivukulut
64
112
Ostolaskujen jaksotus
2 462
3 952
 
Muut
467
815
Yhteensä
3 530
7 040
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
50 926
59 571
2.6. Oma pääoma
1000 €
2023
2022
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma alussa
80
80
Osakepääoma lopussa
80
80
Sidottu oma pääoma yhteensä
80
80
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto alussa
183 190
183 190
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto lopussa
183 190
183 190
Edellisten tilikausien voitto/-tappio alussa
28 044
40 136
Osingonjako
0
-6 767
Omien osakkeiden hankinta
0
-822
Edellisten tilikausien voitto/-tappio
 
28 044
32 548
Tilikauden voitto (tappio)
-7 709
-4 504
Vapaa oma pääoma yhteensä
203 525
211 234
Oma pääoma yhteensä
203 605
211 314
Edellisten tilikausien voitto/tappio
28 044
32 548
Tilikauden tulos
-7 709
-4 504
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
 
183 190
183 190
Aktivoidut kehittämismenot
-96
-258
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma
 
203 429
210 976
Osakkeiden lukumäärä
22 620 135
22 620 135
joista yhtiön hallussa olevia omia osakkeita
53 980
70 491
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä
22 566 155
22 549 644
2.7. Tilinpäätössiirtojen kertymä
1000 €
2023
2022
Kertynyt poistoero
1 697
914
 
 
doc1p2i2 doc1p76i8 doc1p76i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
76
 
2.8. Pakolliset varaukset
1000 €
2023
2022
Tappiolliset sopimukset
0
0
2.9.Vieras pääoma
1000 €
2023
2022
 
2.9.1
 
Pitkäaikaiset velat
Velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta
140 000
167 000
Hybridilaina
20 000
0
Muut pitkäaikaiset velat
3 650
3
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
163 650
167 003
 
2.9.2
 
Lyhytaikaiset velat
Velat muille
 
Ostovelat
1 373
5 430
 
Muut velat
1 213
365
Siirtovelat
4 643
651
7 229
6 447
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat
85
4
Siirtovelat
107
2 703
Muut velat
95 630
66 578
95 821
69 285
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
Henkilöstökulujaksotukset
173
171
Korkojaksotukset
4 014
2 876
Muut erät
563
307
4 750
3 354
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
103 051
75 732
 
 
doc1p2i2 doc1p77i8 doc1p77i9
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
77
 
MUUT LIITETIEDOT
1000 €
2023
2022
Vakuudet ja vastuusitoumukset
Muut takaukset
157
121
Pihlajalinnan rahoitusjärjestelyt
Pihlajalinnan rahoitusjärjestely koostuu vakuudettomasta 130 miljoonan euron pitkäaikaisesta lainasta ja
konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin ja yritysostoihin tarkoitetusta 70 miljoonan euron valmiusluottolimii-
tistä. Rahoitusjärjestelyyn sisältyy lisäksi mahdollisuus kasvattaa kokonaisrahoituksen määrää erillisillä ra-
hoittajien lisäluottopäätöksillä myöhemmin 100 miljoonalla 300 miljoonaan euroon.
 
Rahoitusjärjestely oli alun perin sovittu kolmen vuoden mittaiseksi siten, että se erääntyy maaliskuussa
2025. Pihlajalinna ja lainapankit sopivat joulukuussa 2023 rahoituksen uudelleenjärjestelystä. Sopimuksen
mukaisesti rahoitusjärjestely erääntyy maaliskuussa 2026 ja samalla rahoituksen lainamarginaali muuttuu
1.7.2024 alkaen
Rahoitusjärjestelyyn liittyvät tavanomaiset Pihlajalinna-konsernin lukuihin perustuvat leverage-
 
(nettove-
lan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste).
 
Kovenant-
tien laskennassa ei oteta huomioon IFRS 16 -vuokrasopimusvelkoja. Rahoituksen lainamarginaali on lisäksi
sidottu vuosittaisiin vastuullisuustavoitteisiin, jotka liittyvät potilastyytyväisyyteen (NPS), henkilöstön sitou-
tumiseen (eNPS) ja leikkaushoidon toteutumiseen tavoiteajassa. Vastuullisuustavoitteet vaikuttavat
 
vähäi-
sissä määrin lainamarginaaliin riippuen siitä, miten monta määritellyistä vastuullisuustavoitteista saavute-
taan. Tilikauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukaiset vastuullisuustavoitteet eivät aiheuttaneet muutosta
lainamarginaaleihin.
Pihlajalinna ja lainapankit sopivat loppuvuoden 2022 aikana tilapäisesti rahoitusjärjestelyn kovenanttiti-
sojen nostosta ja korkeimman marginaalitason nostosta yhdellä prosenttiyksiköllä vuoden 2023 alusta lu-
kien kyseisen vuoden kolmanteen neljännekseen asti. Lainapankit luopuivat korkeimman marginaalitason
nostosta ja muista waiver-ehdoista huhtikuun 2023 lopulla, kun yhtiö esitti pysyvänsä alkuperäisten ko-
venanttitasojen alla seuraavan 12 kuukauden ajan.
Rahoitusjärjestelyn gearing-kovenanttitaso on 115 prosenttia ja leverage-taso on 3,75 tilikauden 2023
lopussa. Tilikauden 2022 lopussa tilapäisesti sovittu gearing-kovenanttitaso oli 140 prosenttia ja leverage-
taso on 5,5.
 
Tilikauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukainen gearing oli 93,6 (139,95) prosenttia ja leverage
oli 3,09 (5,23).
Lainamäärä tilinpäätöksessä 31.12.2023, johon kovenanttiehtoja sovelletaan, on 140,0 (167,0) miljoonaa
euroa.
Pihlajalinna solmi tilikauden 2022 aikana 65 miljoonan euron nimellisarvoisen koronvaihtosopimuksen
suojaamaan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyään. Pihlajalinna myi 2.2.2023 kyseisen koronvaihtosopi-
muksen ja koronvaihtosopimuksen käypä arvo sopimuksen päätöshetkellä oli noin 3,9 miljoonaa euroa.
Myyntivoitto on esitetty vähentämässä tilikauden rahoituskuluja emoyhtiön tuloslaskelmalla.
Pihlajalinna solmi 2.2.2023 uuden 65 miljoonan euron nimellisarvoisin
 
koronvaihtosopimuksen. Koron-
vaihtosopimuksen alkamispäivä oli maaliskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti ja sen käypä arvo oli
0,2 (5,1) miljoonaa euroa tilikauden lopussa. Johdannaissopimus on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksessä va-
rovaisuuden periaatteella ja tekohetken arvon ja tilinpäätöspäivän arvon välistä positiivista realisoitu-
matonta erotusta ei ole kirjattu tilinpäätökseen tuotoksi.
Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan, jonka vuotuinen kuponkikorko
on 12 %. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää. Pihlajalinnalla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin
Tarkistuspäivänä 27.3.2026 ja kunakin koronmaksupäivänä tämän jälkeen. Hybridilaina esitetään emoyhtiön
tilinpäätöksessä taseen vieraassa pääomassa ja korot esitetään tuloslaskelman rahoituskuluissa.
Pihlajalinnalla oli tilinpäätöstilanteessa käytettävissään 70,0 (43,0) miljoonaa euroa sitovia käyttämättö-
miä rahoituslimiittejä. Käyttämättömät rahoituslimiitit koostuvat 10 miljoonan euron tililimiittisopimuksesta
sekä 60 miljoonan euron nostamattomasta valmiusluottolimiitistä. Lisäksi erillisen lisäluottopäätöksen vaati-
vaa lisäluottolimiittiä oli tilinpäätöstilanteessa käyttämättä 100,0 (100,0) miljoonaa euroa.
1000 €
2023
2022
Vuokravastuut
Yhden vuoden kuluessa
158
146
Yli yhden, mutta enintään 5 vuoden kuluessa
396
230
 
 
doc1p2i2 doc1p78i8 doc1p78i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
78
 
Toimintakertomuksen
 
ja tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitukset
Tampereella 13. päivänä helmikuuta 2024
Jukka Leinonen
Kim Ignatius
Heli Iisakka
Hannu Juvonen
hallituksen puheenjohtaja
Tiina Kurki
Leena Niemistö
Seija Turunen
Mikko Wirén
Tuomas Hyyryläinen
toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Sähköisen allekirjoituksen päivänä
KPMG Oy Ab
Assi Lintula
KHT
 
 
doc1p2i2 doc1p79i8 doc1p79i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
79
 
Tilintarkastuskertomus
Pihlajalinna Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Pihlajalinna Oyj:n (y-tunnus 2617455-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–
31.12.2023. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutok-
sista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä
 
tilinpäätöksen laatimis-
periaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
 
tilinpäätösstandardien (IFRS)
mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta
Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisää-
teiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan
 
mukaisesti. Hy-
vän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Tilintarkastajan velvolli-
suudet
 
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten
vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta
 
ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tie-
tomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten
mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä
palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Olennaisuus
Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perus-
tuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden
määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen ko-
konaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin
tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin pää-
töksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat
mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset
 
seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja,
 
jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat ol-
leet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huo-
mioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä an-
nettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2
kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintar-
kastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.
 
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän
on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta ai-
heutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
 
 
doc1p2i2 doc1p80i8 doc1p80i9
 
 
 
 
 
 
 
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
80
 
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset
 
seikat
 
Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa
Sosiaali- ja
 
terveyspalveluiden ulkoistussopimuksiin
 
liittyvät johdon
 
arvioita sisältävät
 
erät (konsernitilinpäätöksen
 
liitetiedot 1 Myyntituotot
 
asiakassopimuksista, 16
 
Myyntisaamiset ja muut
 
saamiset ja
 
29 Ehdolliset
velat, varat sekä sitoumukset)
Huomattava osuus konsernin liikevaihdosta perustuu pitkäaikaisiin sosiaali- ja terveyshuoltopalveluiden kokonais-
 
ja osaulkoistussopimuksiin.
Sopimusten laajuuden, sopimusvastuiden määrittelyjen sekä muutostilanteisiin liittyvien neuvottelupykälien vuoksi ulkoistussopimuksiin liittyy
merkittävä määrä johdon arvioita, jolla saattaa olla merkittävä vaikutus konsernin tulokseen ja taseasemaan.
Konsernin sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistussopimusten tilaaja vaihtui kunnista hyvinvointialueiksi 1.1.2023 lähtien. Hyvinvointialueilla oli
31.10.2023 mennessä oikeus päättää sopimukset ja yksi olennainen sopimus on irtisanottu päättymään voimaanpanolain siirtymäajan mukai-
sesti vuoden 2025 loppuun.
Osassa ulkoistussopimuksia erikoissairaanhoidon kustannusvastuu on tilikauden aikana siirretty neuvottelujen pohjalta hyvinvointialueelle.
Muutos vähentää kuluihin ja tuottoihin liittyviä riskejä.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1 kohdassa
Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut
 
on selostettu koko-
naisulkoistussopimuksiin liittyvien saamisten perintään liittyviä haasteita aiempien tilaajien kanssa. Konserni aloitti oikeudellisen perinnän
osasta saamisiaan ja harkitsee oikeudellisia toimia myös muiden saamisten perinnän osalta. Kyseiset erät eivät enää tilikauden lopussa täyttä-
neet sopimukseen perustuvien varojen määritelmää, ja Pihlajalinna esittää kyseiset erät IAS 37:n mukaisina ehdollisina varoina.
Kyseisten erien alaskirjaukset heikensivät tilikaudella käyttökatetta
 
(EBITDA) yhteensä 7,8 miljoonaa euroa, jonka lisäksi kirjaukset rasittivat
rahoituseriä 0,4 miljoonaa euroa. Alaskirjauksella on merkittävä vaikutus konsernin tilikauden tulokseen.
Ulkoistussopimuksiin liittyvien muutosten sekä johdon arvioita sisältävien erien huomattava määrä tilikauden alussa sekä saamisten alaskirjauk-
sen olennainen vaikutus tilikauden tulokseen muodostavat ulkoistussopimusten perusteella kirjatuista johdon arvioita sisältävistä eristä tilintar-
kastuksen kannalta keskeisen seikan.
Olemme perehtyneet ulkoistussopimuksiin liittyviin johdon arvioita
sisältäviin eriin keskusteluin johdon kanssa, analyyttisesti sekä ai-
neistotarkastuksena. Olemme saaneet käyttöömme eriin liittyviä
sopimuksia ja laskelmia sekä hallintomateriaalia.
Olemme keskustelleet läpi tilaajan vaihtumiseen liittyviä asioita
johdon kanssa. Lisäksi olemme käyneet läpi uudistetut palvelusopi-
mukset, sopimusmuutokset sekä sopimusten päättämisiin liittyvät
päätökset hyvinvointialueilla sekä näiden muutosten vaikutusta
konsernin liikevaihtoon ja kuluihin.
Olemme saaneet käyttöömme lakiasiain vahvistuskirjeen koskien
avoimia oikeuskäsittelyitä. Lisäksi olemme käyneet läpi konsernin
asianajotoimistojen oikeudellisia arvioita Jämsän Terveys Oy:n ja
Jämsän kaupungin välisen riita-asian hovioikeuden ratkaisusta ja
sen vaikutuksista aiemmilta tilaajakunnilta avoinna oleviin saata-
viin.
Olemme käyneet läpi saamisten alaskirjaukset ja niiden perusteet.
Olemme arvioineet johdon arvioita sisältävien tuotto-
 
ja kuluerien kir-
jausperiaatteita verrattuna IFRS-standardeihin sekä arvioineet johdon
arvioita sisältävien erien liitetietojen asianmukaisuutta.
Olemme raportoineet tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle tarkemmin
johdon arvioita sisältävien erien sisällöstä ja muutoksista.
Liikearvon arvostaminen (konsernitilinpäätöksen liitetieto 13 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo)
Konserni on laajentanut toimintaansa yrityshankintojen kautta, minkä seurauksena konsernin taseeseen 31.12.2022 sisältyy liikearvoa 251,8
miljoonaa euroa.
Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain. Arvonalentumistestausten taus-
talla olevien rahavirtaennusteiden määrittäminen edellyttää johdon harkintaa, joka koskee mm. liikevaihdon kasvua, diskonttauskorkoa,
 
pitkän
aikavälin kasvutekijää ja inflaatiota.
Testauksissa käytettäviin
 
ennusteisiin liittyvistä johdon arvioista ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen liikearvon arvostaminen on tilintarkas-
tuksen kannalta keskeinen seikka.
Olemme mm. arvioineet keskeisiä laskelmissa käytettyjä oletuksia
kuten liikevaihdon kasvu, kannattavuus ja diskonttauskorko
 
suh-
teessa emoyhtiön hallituksen hyväksymiin budjetteihin, konsernin
ulkopuolisiin lähteisiin ja omiin näkemyksiimme.
Olemme arvioineet johdon aiemmin laatimien ennusteiden toteu-
tumista vertaamalla toteutuneita rahavirtoja aiempiin ennusteisiin.
Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantun-
tijoita, jotka ovat arvioineet laskelmien teknisen oikeellisuuden ja
verranneet käytettyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin tie-
toihin.
Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liikearvoa ja ar-
vonalentumistestausta koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.
 
 
doc1p2i2 doc1p81i8 doc1p81i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
81
 
Tilinpäätöstä koskevat
 
hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean
ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
 
IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja
siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat
myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin ky-
kyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen
ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jat-
kuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole
muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
 
tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena
 
väärinkäy-
töksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus,
 
joka sisältää
lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen vir-
heellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa
 
tilintarkastuksessa. Virheelli-
syyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin
tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
 
tilinpää-
töksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme
 
ammatillista harkintaa ja
säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheelli-
syyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja han-
kimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin
riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liit-
tyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä
 
jättämistä tai virheellisten tietojen esit-
tämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoi-
tuksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuu-
desta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perus-
teella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävar-
muutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos
johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastusker-
tomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos
epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa
 
lausuntomme. Johtopäätöksemme perustu-
vat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset
tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toi-
mintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,
rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia
 
ja tapahtumia siten,
että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yh-
teisöjä tai liiketoimintoja koskevasta
 
taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon
konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen
 
ohjauksesta, valvonnasta ja suorittami-
sesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja
ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan
merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koske-
via relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,
joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liitty-
vistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat
 
merkittävimpiä tarkastelta-
vana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme
kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen
tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastusker-
tomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat
kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
 
 
doc1p2i2 doc1p82i8 doc1p82i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
82
 
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat
 
tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana Pihlajalinna Oyj:n perustamisesta
15.4.2014 alkaen yhtäjaksoisesti kymmenen vuotta ja Pihlajalinna Terveys Oy:ssä 31.12.2010 päättyneestä
tilikaudesta alkaen. Pihlajalinna Oyj:stä on tullut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 8.6.2015.
Olemme toimineet yhtiön tilintarkastajana koko sen ajan, kun se on ollut yleisen edun kannalta merkittävä
yhteisö.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen
ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkas-
tuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskerto-
muksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhtey-
dessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilin-
tarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti
virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus
laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun infor-
maatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on
olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoi-
tavaa.
Tampereella 16.helmikuuta 2024
KPMG OY AB
Assi Lintula
KHT
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Pihlajalinna Oyj:n ESEF-tilinpäätök-
sestä
Pihlajalinna Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet
 
kohtuullisen
 
varmuuden
 
antavan
 
toimeksiannon, joka
 
koskee
 
sitä,
 
onko
 
Pihlajalinna
Oyj:n (y-tunnus 2617455-1)
 
sähköiseen tilinpäätökseen
 
74370058MTRLEDOCHV67-2023-12-31-fi.zip tilikau-
della 1.1.-31.12.2023
 
sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission
 
delegoidun ase-
tuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen
 
ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimi-
sesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset.
 
Tähän vastuuseen kuuluu
laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan 3 mukaisesti
 
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
 
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat
 
myös sellaisesta sisäisestä
 
valvonnasta, jonka
 
ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia
 
yhtiöstä niiden
 
Suomessa noudatettavien
 
eettisten vaatimusten
 
mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme
 
toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut
 
näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä
 
laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön
on suunniteltava, otettava
 
käyttöön ja
 
pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä,
 
mukaan lukien eet-
tisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaa-
timusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet
 
tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti
 
annamme lausunnon siitä, onko
 
ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konser-
nitilinpäätös merkitty olennaisilta
 
osin ESEF RTS:n
 
4. artiklan vaatimusten
 
mukaisesti. Olemme suorittaneet
kohtuullisen
 
varmuuden
 
antavan
 
toimeksiannon
 
kansainvälisen
 
varmennustoimeksi-antostandardin
 
ISAE
3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
 
 
doc1p2i2 doc1p83i8 doc1p83i9
VUOSI 202
3
VASTUULLISUUS
PALKITSEMINEN
HALLINNOINTI
TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE
PIHLAJALINNAN VUOSIRAPORTTI
 
202
3
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |
 
TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS
 
83
 
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin mer-
kitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
 
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
 
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään
 
yhdenmukaisia.
 
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisäl-
tyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä
 
tai väärinkäytöksestä
 
johtuvaa olennaista poikkeamaa
 
ESEF RTS:n
vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan
 
olemme hankkineet lausuntomme perustaksi
 
tarpeellisen määrän
 
tarkoitukseen so-
veltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Pihlajalinna Oyj:n
 
ESEF-tilinpäätökseen 74370058MTRLEDOCHV67-2023-12-
31-fi.zip sisältyvät
 
konsernitilinpäätöksen
 
päälaskelmat
 
sekä liitetiedot
 
ja yhtiön
 
tunnistetiedot tilikaudelta
1.1.-31.12.2023 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Pihlajalinna Oyj:n
 
konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2023 on
 
an-
nettu tilintarkastuskertomuksellamme 16.2.2024. Tällä
 
raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintar-
kastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Tampere 14. maaliskuuta 2024
KPMG OY AB
Assi Lintula
KHT