HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

|

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS2

Hallituksen toimintakertomus

1.1.–31.12.2024

SISÄLLYSLUETTELO

Katsaus toimintaympäristöön

3

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2025

3

Konsernin liikevaihto ja tulos

3

Raportointisegmentit

4

Konsernin tase ja rahavirta

4

Rahoitusjärjestelyt

5

Yritysostot ja investoinnit

5

Henkilöstö

5

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

6

Tutkimus ja kehitys

6

Riskienhallinta, riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

6

Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien nimitystoimikunta

7

Hallitus

7

Hallituksen nimittämät valiokunnat

7

Hallituksen jäsenten palkitseminen

7

Hallituksen valtuutukset

8

Omien osakkeiden luovutus ja hankinta

8

Liputusilmoitukset

8

Osakkeet ja osakkeenomistajat

8

Hallituksen voitonjakoehdotus ja varsinainen yhtiökokous 2025

11

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

11

Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen

ja vaihtoehtoisen tunnuslukujen laskentakaavat

12

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

14

Täsmäytyslaskelmat vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin

15

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

19

I Johdanto

19

II Hallinnointia koskevat kuvaukset

19

II Kuvaukset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan mekanismeista

24

IV Muut annettavat tiedot

25

Kestävyysraportti

27

Yleiset tiedot (ESRS2)

28

Ilmastonmuutos (E1)

55

Oma työvoima (S1)

63

Kuluttajat ja loppukäyttäjät (S4)

78

Liiketoiminnan harjoittaminen (G1)

89

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitukset

146

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

|

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS3

Hallituksen toimintakertomustilikaudelta

1.1.2024–31.12.2024

Katsaus toimintaympäristöön

Hyvinvointialueet käyvät läpi merkittäviä muutoksia. Talouttatasapai-

notetaan muutosohjelmilla, ja leikkauksia on toteutettu karsimalla so-

siaali-ja terveydenhuollon palveluista sekä irtisanomalla henkilökun-

taa. Lain mukaan hyvinvointialueiden tulisi kattaa vuodesta 2023 ker-

tynyt alijäämänsä vuoteen 2026 mennessä. Syksyllä 2024 tehdyn ar-

vion mukaan hyvinvointialueiden yhteenlaskettua alijäämää on kerty-

nyt yhteensä 2,7 miljardia euroa.

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus päätti tammikuussa 2025,

että Pohjois-Pirkanmaalle etsitään oman tuotannon lisäksi kilpailutuk-

sella sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluntuottaja vuoden 2026

alusta. Kyseessä on ensimmäinen laajempi yksityisen ja julkisen toimi-

jan uusi palvelutuotantosopimus vuoden 2020 jälkeen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yli 166 000 potilasta

odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon hyvinvointialueilla

elokuun 2024 lopussa. Jonottaneista 18 prosenttia oli odottanut hoi-

toon pääsyä yli puoli vuotta. Tämä on eniten THL:n julkaisemassa mit-

taushistoriassa vuodesta 2007. Valvira on määrännyt 14 hyvinvointi-

aluetta ja HUS-yhtymän saattamaan kiireettömään erikoissairaanhoi-

toon pääsyn lainmukaiseksi viimeistään 31.3.2025.

Sairaaloiden päivystys- ja leikkaustoimintaa koskevan sääntelyn muu-

tokset astuivat voimaan vuoden 2025 alusta. Hyvinvointialueet voivat

jatkossakin hankkia päiväkirurgisena ja lyhytjälkihoitoisina toimenpi-

teinä tehtäviä leikkauksia yksityisiltä palveluntuottajilta. Tällaisia leik-

kauksia ovat esimerkiksi polven ja lonkan tekonivelleikkaukset. Ter-

veyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan yksityisissä sairaaloissa teh-

tiin vuoden 2023 aikana yhteensä 2 607 tekonivelten ensileikkausta,

mikä on 772 leikkausta enemmän kuin vuonna 2022. Pihlajalinnan va-

linnanvapaussairaalassa Jämsän Jokilaaksossa tehtiin vuonna 2024

ennätykselliset 893 tekonivelleikkausta.

Vanhuspalvelulakia muutettiin 1.1.2025 alkaen. Laissa määrätty uusi

henkilöstön vähimmäismitoitus on 0,6 työntekijää aiemman 0,65 si-

jaan asiakasta kohti iäkkäiden ympärivuorokautisissa palveluasumisen

toimintayksiköissä.

Yksityinen sektori tuottaa yli puolet kaikista lääkärikäynneistä. Työter-

veyden palveluiden piirissä on 2,1 miljoonaa työntekijää. Työterveys-

laitoksen mukaan yli 70 prosenttia työterveyssopimuksista kattaa laki-

sääteisen ennaltaehkäisevän työterveyden lisäksi sairaanhoitoa. Yksi-

tyinen terveysvakuutus on noin 1,3 miljoonalla suomalaisella, ja va-

kuutusmäärien trendi on nouseva.

Yksityisen terveyspalvelualan palkkoja korotettiin vuoden 2024 syys-

kuussa 2,4 prosentin yleiskorotuksella, ja palkkataulukoita korotettiin

0,51 prosentilla. Joulukuussa 2024 työntekijöille maksettiin 500 euron

kertaerä. Vuonna 2025 palkkoja korotetaan ajalle 1.5.2025–30.4.2026

(12 kk) yleis- ja taulukkokorotuksella, jonka suuruus ja ajankohta mää-

räytyvät verrokkialojen palkankorotusten mukaisesti. Yleissitova työ-

ehtosopimus on voimassa vuoden 2026 kevääseen saakka.

Pihlajalinnan näkymät vuodelle 2025

Pihlajalinna keskittyy vuonna 2025 orgaaniseen kasvuun erityisesti Yk-

sityisissä terveyspalveluissa sekä kannattavuuden jatkuvaan paranta-

miseen.

•Yhtiö arvioi liikevaihdon pysyvän edellisen vuoden tasolla (704,4

miljoonaa euroa vuonna 2024)

•Yhtiö arvioi oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkei-

den poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) nousevan vähintään 9

prosenttiin liikevaihdosta (7,8 prosenttia vuonna 2024)

Yhtiö arvioi kysynnän jatkuvan vakaana. Hidas talouskasvu saattaa

vaikuttaa odotettua enemmän Pihlajalinnan palveluiden kysyntään ja

taloudelliseen tulokseen.

Konsernin liikevaihto ja tulos

Liikevaihto

Pihlajalinnan liikevaihto oli 704,4 (720,0) miljoonaa euroa eli laskua -

2,2 prosenttia. Yksityisissä terveyspalveluissa suun terveyden palve-

luiden divestointi laski liikevaihtoa 4,8 miljoonaa euroa, ja Julkisissa

palveluissa vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun päätty-

minen, Jämsän Terveyden palvelusopimuksen asteittainen siirtyminen

sekä muut ulkoistussopimusten muutokset laskivat liikevaihtoa 61,0

miljoonaa euroa. Pihlajalinnan orgaaninen vertailukelpoinen liikevaih-

don

1)

kasvu oli 51,1 miljoonaa euroa eli 7,8 prosenttia.

¹⁾

Vertailukauden liikevaihdosta on pois luettu suun terveyden palve-

luiden divestointi, vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun

päättyminen, Jämsän Terveyden palvelusopimuksen asteittainen siir-

tyminen, muut ulkoistussopimusten muutokset sekä koronapalvelut.

Kannattavuus

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja ar-

vonalentumisia (EBITA) oli 55,2 (37,8) miljoonaa euroa. Oikaistu

EBITA-marginaali oli 7,8 (5,2) prosenttia. Liikevoiton oikaisut olivat yh-

teensä -0,8 (8,5) miljoonaa euroa. Kannattavuutta paransivat Julkis-

ten palveluiden sopeuttamistoimenpiteet sekä Yksityisten terveyspal-

veluiden kaupalliset toimenpiteet, tehostuneet palveluprosessit ja

kustannusten hallinta.

Kannattavuutta rasittivat tilikaudella johdon arvion perusteella kirja-

tut toimitiloihin liittyvät arvonalennukset sekä varautuminen kiinteis-

töjen perusparannus- ja kunnossapitovastuisiin, yhteensä 2,9 miljoo-

naa euroa.

Käräjäoikeus tuomitsi joulukuussa Jämsän kaupungin maksamaan

Jämsän Terveydelle koronapandemiasta aiheutuneita ylimääräisiä

kustannuksia lisättynä viivästyskoroilla ja oikeudenkäyntikuluilla. Nä-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

|

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS4

kemysero henkilöstön siirron vaikutuksista vuosihintaan sovittiin en-

nen oikeuden istuntoa. Yhteensä nämä erät paransivat tilikauden

käyttökatetta 1,5 miljoonaa euroa, ja ne on käsitelty käyttökatteenoi-

kaisuerinä.

Vertailukaudella edellisten vuosien saamisiin tehdyt alaskirjaukset

heikensivät käyttökatettayhteensä 7,8 miljoonaa euroa, ja ne käsitel-

tiin käyttökatteen oikaisuerinä. Lisäksi kirjaukset rasittivat vertailu-

kauden rahoituseriä 0,4 miljoonaa euroa. Kirjaukset heikensivät ver-

tailukauden tulosta ennen veroja yhteensä 8,2 miljoonaa euroa ja

osakekohtaista tulosta 0,26 euroa.

Pihlajalinnan liikevoitto oli 48,5 (20,6) miljoonaa euroa.

Konsernin nettorahoituskulut olivat -9,8 (-12,4) miljoonaa euroa. Ra-

hoituksen uudelleenjärjestely kesäkuussa aiheutti yhteensä 0,6 mil-

joonan euron kertaluonteiset tulosvaikutteiset rahoituskulut. Vertai-

lukauden rahoituskulut sisältävät lainasaamisten arvonalennuksia yh-

teensä noin 1,2 miljoonaa euroa.Tulos ennen veroja oli 38,6 (8,2)

miljoonaa euroa.

Tilikauden tulos oli 30,2 (4,6) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos

(EPS) oli 1,13 (0,19) euroa.

Raportointisegmentit

Pihlajalinna on muuttanut segmenttiraportointiaan 1.1.2024 alkaen.

Pihlajalinnalla on kaksi raportoitavaa segmenttiä: Yksityiset terveys-

palvelut ja Julkiset palvelut. Uusi raportointirakenne noudattaa Pihla-

jalinnan liiketoimintamallia ja organisaatiorakennetta.

Yksityiset terveyspalvelut -liiketoimintasegmentti koostuu lääkärikes-

kus-, diagnostiikka ja sairaala-, työterveys-, etä- ja liikuntakeskuspal-

veluista. Näitä kokonaisvaltaisen hoitopolun kattavia palveluitaPihla-

jalinna tarjoaa yrityksille, vakuutusyhtiöille, julkiselle sektorille ja yksi-

tyisasiakkaille valtakunnallisen toimipisteverkostonsa ja monipuolis-

ten digitaalisten kanaviensa välityksellä.

Julkiset palvelut -liiketoimintasegmentti koostuu lähinnä julkiselle

sektorille tuotetuista sosiaali- ja terveyspalveluista, jotka koostuvat

ulkoistus-ja asumispalveluista, pääasiassa etänä tuotetuista vastuu-

lääkäripalveluista sekä monipuolisista työvoima- ja rekrytointipalve-

luista.

Yksityiset terveyspalvelut

Liikevaihto

Yksityisten terveyspalveluiden liikevaihto oli 451,5 (423,1) miljoonaa

euroa, kasvua 6,7 prosenttia. Liikevaihto kasvoi erityisesti vakuutus-

yhtiöasiakkaissa ja työterveyshuollon palveluissa. Suun terveyden pal-

veluiden divestointi laski liikevaihtoa 4,8 miljoonaa euroa. Yksityisten

terveyspalveluiden orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon

1)

kasvu

oli 45,0 milj. euroa eli 11,1 prosenttia. Lääkärikeskustoimipisteiden

vastaanottokäyntien määrä kasvoi vertailukauden tasosta hieman.

Kannattavuus

Oikaistu EBITA oli 33,6 (27,2) miljoonaa euroa, kasvua 23,8 prosent-

tia. Oikaistu EBITA-marginaali oli 7,4 (6,4) prosenttia. Kannattavuus

parani erityisesti lääkäriasematoiminnassa ja työterveyden palve-

luissa kaupallisten toimenpiteiden, tehostuneiden palveluprosessien

sekä kustannusten hallinnan myötä. Konversio eli diagnostiikan liike-

vaihdon suhde vastaanottojen liikevaihtoon pysyi vertailukauden ta-

solla. Oikaisut olivat yhteensä 0,7 (0,5) miljoonaa euroa.

Liikevoitto (EBIT) oli 25,8 (19,4) miljoonaa euroa. Vertailukauden liike-

voittoa nosti suun terveyden palveluiden myyntivoitto 3,6 miljoonaa

euroa.

Julkiset palvelut

Liikevaihto

Julkisten palveluiden liikevaihto oli 267,6 (314,3) miljoonaa euroa, las-

kua 14,9 prosenttia. Vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun

päättyminen, Jämsän Terveyden palvelusopimuksen asteittainen siir-

tyminen sekä muut ulkoistussopimusten muutokset laskivat liikevaih-

toa 61,0 miljoonaa euroa. Julkisten palveluiden orgaaninen vertailu-

kelpoinen liikevaihdon

1)

kasvu oli 3,4 milj. euroa eli 1,3 prosenttia.

Kannattavuus

Oikaistu EBITA oli 21,5 (10,6) miljoonaa euroa, kasvua 103,1 prosent-

tia. Oikaistu EBITA-marginaali oli 8,0 (3,4) prosenttia. Kannattavuutta

paransivat kokonaisulkoistusten sopeutustoimenpiteet ja sopimus-

muutokset. Kannattavuutta rasittivat tilikaudella johdon arvion perus-

teella kirjatut toimitiloihin liittyvät arvonalentumiset sekä varautumi-

nen kiinteistöjen perusparannus- ja kunnossapitovastuisiin, yhteensä

2,9 miljoonaa euroa. Oikaisut olivat yhteensä -1,5 (8,5) miljoonaa eu-

roa.

Liikevoitto oli 22,7 (1,2) miljoonaa euroa.

Käräjäoikeus tuomitsi joulukuussa Jämsän kaupungin maksamaan

Jämsän Terveydelle koronapandemiasta aiheutuneita ylimääräisiä

kustannuksia lisättynä viivästyskoroilla ja oikeudenkäyntikuluilla. Nä-

kemysero henkilöstön siirron vaikutuksista vuosihintaan sovittiin en-

nen oikeuden istuntoa. Yhteensä nämä erät paransivat segmentin tili-

kauden käyttökatetta 1,5 miljoonaa euroa, ja ne on käsitelty käyttö-

katteen oikaisuerinä.

Vertailukaudella edellisten vuosien saamisiin tehdyt alaskirjaukset

heikensivät segmentin käyttökatetta yhteensä 7,8 miljoonaa euroa, ja

ne käsiteltiin käyttökatteen oikaisuerinä. Lisäksi vertailukauden rahoi-

tuseriä kirjaukset rasittivat 0,4 miljoonaa euroa. Kirjaukset heikensi-

vät segmentin tilikauden tulosta ennen veroja yhteensä 8,2 miljoonaa

euroa.

¹⁾ Vertailukauden liikevaihdosta on pois luettu suun terveyden palve-

luiden divestointi, vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuun

päättyminen, Jämsän Terveyden palvelusopimuksen asteittainen siir-

tyminen, muut ulkoistussopimusten muutokset, koronapalvelut sekä

segmenttien väliset siirrot.

Konsernin tase ja rahavirta

Tase

Pihlajalinna-konsernin taseen loppusumma 31.12.2024 oli 630,2

(657,5) miljoonaa euroa. Konsernin rahavarat olivat yhteensä 30,9

(24,5) miljoonaa euroa

. Konsernin nettovelat olivat yhteensä 296,6

(352,7) miljoonaa euroa. Nettovelan suhde oikaistuun käyttökattee-

seen kehittyi asetettujen tavoitteiden mukaiselle tasolle päätyen

2,9:ään (4,4). Konsernin omavaraisuusaste oli 26,8 (22,0) prosenttia.

Rahavirta

Liiketoiminnan nettorahavirta oli 100,8 (79,0) miljoonaa euroa. Liike-

toiminnan rahavirta kasvoi parantuneen tuloksen myötä. Nettokäyt-

töpääoman muutos oli -2,1 (0,0) miljoonaa euroa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

|

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS5

Investointien nettorahavirta oli -12,3 (-18,5) miljoonaa euroa. Inves-

toinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat -11,0 (-22,9)

miljoonaa euroa. Suun terveyden palveluiden divestointi paransi ver-

tailukaudella investointien nettorahavirtaa 5,7 miljoonaa euroa. Kon-

sernin rahavirta investointien jälkeen (vapaa kassavirta) oli 88,6 (60,5)

miljoonaa euroa.

Rahoituksen nettorahavirta oli -82,2 (-49,2) miljoonaa euroa. Rahoi-

tusvelkojen muutos, mukaan lukien tililimiittien muutokset, oli yh-

teensä -32,6 (-29,0) miljoonaa euroa. Tilikauden aikana Pihlajalinna ly-

hensi pitkäaikaista lainaansa yhteensä 30,0 miljoonaa euroa. Vertailu-

kaudella Pihlajalinna laski liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilai-

nan.

Tilikaudella Pihlajalinna maksoi hybridilainan korkoa -2,4 (0,0) miljoo-

naa euroa, joka on kirjattu kertyneiden voittovarojen vähennykseksi

verovaikutuksella vähennettynä. Maksetut korot sekä muut rahoitus-

kulut olivat -11,9 (-6,2) miljoonaa euroa. Konserni myi alkuvuoden

2023 aikana koronvaihtosopimuksensa. Myynnin vaikutus vertailu-

kauden maksettuihin korkoihin ja muihin rahoituskuluihin oli 3,9 mil-

joonaa euroa. Kesäkuun lopussa Pihlajalinna maksoi uudelleenrahoi-

tuksen vuoksi pitkäaikaisen lainansa kertyneet korot ja kulut sekä ker-

taluonteiset uudelleenrahoituskulut.

Rahoitusjärjestelyt

Pihlajalinna järjesteli kesäkuussa 2024 uudelleen pitkäaikaisen velka-

rahoituksensa vastuullisuussidonnaisella rahoitusjärjestelyllä. Rahoi-

tussopimus koostuu konsernin aiemman velan uudelleenrahoitukseen

käytetystä 110 miljoonan euron määräaikaislainasta sekä konsernin

yleisiin rahoitustarpeisiin tarkoitetusta 60 miljoonan euron valmius-

luottolimiitistä. Rahoitussopimus on kolmevuotinen ja sisältää lisäksi

kaksi optiovuotta.

Uusi rahoitusjärjestely sisältää vastaavat tavanomaiset taloudelliset

kovenanttiehdot kuin aikaisempi rahoitussopimus, jotka ovat leve-

rage-(nettovelan suhde pro forma -käyttökatteeseen) ja gearing-ra-

hoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Kovenanttien laskennassa

ei oteta huomioon IFRS 16 -vuokrasopimusvelkoja. Rahoituksen laina-

marginaali on lisäksi sidottu Pihlajalinnan keskeisimpiin vastuullisuus-

tavoitteisiin: potilastyytyväisyyteen, leikkaushoidon saavutettavuu-

teen ja henkilöstön tyytyväisyyteen. Vastuullisuustavoitteet vaikutta-

vat vähäisissä määrin lainamarginaaliin riippuen siitä, kuinka monta

määritellyistä vastuullisuustavoitteista saavutetaan. Tilikauden aikana

ja sen päättyessä konserni täytti rahoitussopimuksessa sovitut talou-

delliset kovenanttiehdot. Myös rahoitussopimuksen asettamat vas-

tuullisuustavoitteet saavutettiin vuoden 2024 osalta.

Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa käyttämättömiä sitovia rahoitusli-

miittejä yhteensä 70 miljoonaa euroa. Käyttämättömät rahoituslimii-

tit koostuvat yhteensä 10 miljoonan euron tililimiittisopimuksista sekä

60 miljoonan euron kokonaan nostamattomasta valmiusluottolimii-

tistä.

Konsernilla on 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopi-

mus, jolla vaihtuvakorkoisen rahoitusjärjestelyn korko on muutettu

kiinteäksi. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirran suojaus-

laskentaa, jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan

muihin laajan tuloksen eriin. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä oli

maaliskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti.

Hybridilaina

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilai-

nan. Hybridilainan kuponkikorko on kiinteä 12,00 prosenttia vuodessa

27.3.2026 (Tarkistuspäivä) saakka. Tarkistuspäivästäalkaen korko on

vaihtuva hybridilainan ehtojen mukaisesti.

Hybridilaina on rahoitusinstrumentti, joka on alisteinen yhtiön muille

velkasitoumuksille. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää. Pihlaja-

linnalla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin Tarkistuspäivänä ja

kunakin koronmaksupäivänä tämän jälkeen. Hybridilainaa käsitellään

Pihlajalinnan IFRS-konsernitilinpäätöksessä oman pääoman eränä.

Hybridilainan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia,

eikä hybridilaina laimenna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia.

Yritysostot ja investoinnit

Bruttoinvestoinnit, mukaan lukien yritysostot, olivat 31,1 (66,4) mil-

joonaa euroa. Konsernin bruttoinvestoinnit, jotka muodostuivat kehi-

tys-, lisä-ja korvausinvestoinneista, olivat 14,0 (26,0) miljoonaa eu-

roa.

Bruttoinvestoinnit käyttöoikeusomaisuuseriin olivat 14,0 (40,5) mil-

joonaa euroa. Toimitilasopimuspidennykset ja vuokrankorotukset

kasvattivat bruttoinvestointeja käyttöoikeusomaisuuseriinvertailu-

kaudella poikkeuksellisen merkittävästi.

Bruttoinvestoinnit yritysjärjestelyihin olivat 3,1 (0,7) miljoonaa euroa.

Pihlajalinna hankki 1.5.2024 kokonaan omistukseensa entisen osak-

kuusyhtiönsä Kuura Digilääkäri Oy:n. Aiempi omistusosuus Kuura Di-

gilääkäri Oy:stä oli 45 prosenttia. Pihlajalinna hankki 1.7.2024 entisen

osakkuusyhtiönsä Digital Health Solutions Oy:n osakkeista 41,34 pro-

senttia, ja kaupan jälkeen Pihlajalinna omistaa 82,37 prosenttia yh-

tiön osakkeista.

Konsernin kehitys-, lisä-ja korvausinvestointeihin liittyvät investointi-

sitoumukset olivat noin 3,5 (2,7) miljoonaa euroa. Investointisi-

toumukset liittyvät toimitilamuutoksiin, kliinisten laitteiden lisä- ja

korvausinvestointeihin sekä tietojärjestelmähankkeisiin.

Henkilöstö

Tilikauden lopussa henkilöstön määrä oli 6 493 (6 880), laskua -6 pro-

senttia. Konsernin henkilöstömäärä kokoaikaisiksi työntekijöiksi muu-

tettuna oli 4 416 (4 821), laskua -8 prosenttia. Jämsän Terveyden pal-

velusopimuksen asteittaisen siirtymisen myötä konsernin henkilöstö-

määrä laski noin 470 henkilöä ja kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutet-

tuna noin 273 henkilöä vuoden 2023 lopusta.

Tilikauden lopussa Julkisten palveluiden segmentissä työskenteli 3

428 (4 044) henkilöä ja Yksityisten terveyspalveluiden segmentissä 3

065 (2 836) henkilöä. Kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutetusta luvusta

Julkisten palveluiden segmentissä työskenteli 2 417 (2 775) henkilöä

ja Yksityisten terveyspalveluiden segmentissä 1 999 (2 046) henkilöä.

Kokonaisulkoistusten sopimusmuutokset ja toiminnan sopeuttaminen

hyvinvointialueiden tarpeisiin johti useisiin muutosneuvotteluihin

vuoden 2024 aikana. Kokoluokaltaan merkittävimmät olivat Kuusio-

linna Terveydessä alkuvuonna toteutetut muutosneuvottelut, jotka

päättyivät huhtikuussa. Yleisesti neuvotteluissa on muun muassa tar-

kasteltu ulkoistustoiminnan toimipisteverkoston operatiivisia muu-

toksia, toimintojen supistamisia sekä henkilöstön irtisanomisia ja osa-

aikaistamisia.

Konsernin työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut olivat 321,2 (322,8)

miljoonaa euroa, laskua -1,6 miljoonaa euroa.

Henkilöstön sairauspoissaoloaste oli tilikaudella 5,6 (6,0) prosenttia.

Tilikauden ammatinharjoittajien määrä oli 2 145 (2 103)

1)

.

1)

Vertailutiedosta on pois luettu suun terveyden divestointi.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

|

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS6

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Osakepohjainen avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä,

LTIP 2022

Pihlajalinnan hallitus hyväksyi alkuvuonna 2022 osakepohjaisen kan-

nustinohjelman (LTIP 2022) käynnistämisen yhtiön valituille avainhen-

kilöille. Ohjelma oli kokonaisuudessaan kuusivuotinen eikä sen nojalla

saatuja osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta

2026. Avainhenkilön oli lisäksi sijoitettava Pihlajalinnan osakkeisiin

osallistuakseen ohjelmaan.

Suoritus-ja laatuperusteinen osakeohjelma sisälsi alun perin neljä

erillistä yhden vuoden pituista oikeuden syntymisajanjaksoa (kalente-

rivuodet 2022, 2023, 2024 ja 2025). Mahdolliset osakepalkkiot mak-

settiin syntymisajanjaksojen jälkeen vuosina 2023, 2024 ja 2025. Halli-

tus päätti vuosittain osallistujat, mittarit, mittareiden tavoitetasot ja

ansaintamahdollisuudet. Ohjelman puitteissa käynnistettiin kolme an-

saintajaksoa 2022, 2023 ja 2024. Vuoden 2024 suoritus-ja laatupe-

rusteiseen osakeohjelmaan sovellettavat ansaintakriteerit olivat Pih-

lajalinna-konsernin oikaistu EBITA, asiakastyytyväisyyden kehitys

(NPS), henkilöstön nettosuositteluindeksin kehitys (eNPS) sekä sairas-

poissaoloprosentin kehitys.

Ohjelma käsiteltiin kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoisena

osakeperusteisena maksuna. Suoritusjaksoilta 2022 ja 2023 ei reali-

soitunut osakeohjelman mukaista suoritus-ja laatuperusteista osake-

palkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät täytty-

neet. Ohjelman nojalla maksettavien osakepalkkioiden kokonais-

määrä kaudelta 2024 on yhteensä 181 277 osaketta (bruttomäärä en-

nen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä). Ansaintajakson

2024 osalta vaikutus tilikauden tulokseen on ollut 1,4 miljoonaa eu-

roa. Hallitus päätti 13.12.2024, että viimeistä ansaintajaksoa 2025 ei

käynnistetä

.

Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma Performance

Share Plan (PSP

)

Pihlajalinnan hallitus päätti 13.12.2024 uuden pitkän aikavälin osake-

pohjaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta konsernin avainhen-

kilöille. Järjestelmä korvaa Pihlajalinnan nykyisen osakepohjaisen kan-

nustinohjelman.

Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2025–2029 on

kolme ansaintajaksoa, jotka kattavat tilikaudet 2025–2027, 2026–

2028 ja 2027–2029. Hallitus päättää vuosittain ansaintajakson aloitta-

misesta ja yksityiskohdista.

Ansaintajakson 2025–2027 kohderyhmään kuuluu noin 30 avainhen-

kilöä, mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet ja toimitusjoh-

taja. Ansaintajakson 2025–2027 ansaintakriteerit on sidottu osakkeen

relatiiviseen kokonaistuottoon (rTSR), vuotuiseen liikevaihdon kas-

vuun, sijoitetun pääoman tuottoon ja sairauspoissaoloasteeseen. Jär-

jestelmän perusteella maksettavien palkkioiden arvo vastaa yhteensä

enintään 553 000 Pihlajalinnan osaketta.

Tutkimus ja kehitys

Aineettomien hyödykkeiden lisäykset tilikaudella olivat 2,0 (7,4) mil-

joonaa euroa. Tilikauden aikana toteutetut digitaaliset hankkeet eivät

oman työn osalta täytä IFRS-standardien mukaisia aineettoman hyö-

dykkeen aktivointien kriteerejä, sillä yhtiön johdon arvion mukaan

hankkeet ovat siirtyneet käyttövaiheeseen ja taloudellinen hyöty

omasta työstä realisoituu lyhyellä aikavälillä. Vertailukaudella kritee-

rit täyttäviä oman työn aktivointeja oli yhteensä 2,4 miljoonaa euroa.

Tilikaudella 2024 jatkettiin etäasioinnin ja chat-vastaanottojen kehi-

tystä. Digitaalinen tekoälypohjainen hoidontarpeen arviointi otettiin

käyttöön laajasti eri asiakasryhmille, joka mahdollistaa tehokkaan ja

laadukkaan hoidon chat-palveluissa. PihlajalinnaPRO-sovellusta kehi-

tettiin edelleen ammattilaisten käyttöön, ja sen käyttö laajennettiin

uusille ammattiryhmille. Verkkosivustoa uudistettiin laajalti paran-

taen etenkin käyttäjäkokemusta. Työterveysasiakkaidentyökykyjoh-

tamiseen hyödynnettäviä työkaluja uudistettiin, jotta ne vastaisivat

paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja tukisivat työkyvyn ylläpitämistä.

Ajanvarauksessa otettiin käyttöön vakuutusyhtiöasiakkaille suorakor-

vaukseen liittyviä toiminnallisuuksia.

Vuoden 2025 aikana tullaan kehittämään laajasti Pihlajalinnan tie-

dolla johtamisen kyvykkyyksiä. Uudistamme data-alustaamme sekä

tiedon hallintaa kehitetään vastaamaan paremmin asiakkaiden ja lii-

ketoiminnan tarpeita. Työterveyden organisaatioasiakkaiden palve-

luita kehitetään edelleen keskittyen erityisesti tiedolla johtamisen

työkaluihin, jotka mahdollistavat paremman päätöksenteon tuen or-

ganisaatioille työkyvyn edistämiseen.

Vakuutusasiakkaiden palveluiden kehityksen fokuksessa on yhteiset

asiakaspolut vakuutuskumppanien kanssa sekä asiakaspolun tausta-

toimintojen automatisoinnin lisääminen saumattoman asiakaskoke-

muksen takaamiseksi. Palvelukanavien kehityksessä etenkin verkko-

ajanvarausta tullaan jatkokehittämään vastaamaanyhä paremmin

asiakkaiden ja liiketoiminnan tarpeisiin, parantaen samalla käytettä-

vyyttä ja saavutettavuutta.

Toiminnan tietoturvaa kehitetään ja ylläpidetään aktiivisesti sekä hal-

linnollisesti että teknisesti. Tämä sisältää mm. uusien tietoturvakäy-

täntöjen ja -teknologioiden käyttöönottoa sekä jatkuvaa henkilöstön

kouluttamista tietoturva-asioissa.

Riskienhallinta, riskit ja liiketoiminnan epävar-

muustekijät

Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteet, periaatteet ja toimintatavat

on kuvattu toimintakertomuksessa osana hallinto- ja ohjausjärjestel-

män selvitystä kohdassa

Riskienhallinta.

Osana kestävyysraportointia,

Pihlajalinnan olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hal-

linta (IRO) on kuvattu kohdassa

Yleiset tiedot (ESRS2)

.

Pihlajalinnan toimintaan vaikuttavat strategiset ja liiketoimintariskit

sekä rahoitus- ja vahinkoriskit. Pihlajalinna noudattaa riskienhallin-

nassaan mahdollisimman järjestelmällistä toimintatapaa osana nor-

maaleja liiketoimintaprosesseja. Konserni panostaa laatujärjestelmiin

sekä työturvallisuus-ja työkykyriskien hallintaan. Pihlajalinna pyrkii

rajaamaan riskien mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Yritysvastuuseen

liittyvien riskien arvioinnilla on tärkeä rooli riskienhallinnassa.

Pihlajalinnalla on liiketoimintaa ainoastaan Suomessa. Maailmanpoli-

tiikan epävarmuustekijät, kuten Venäjän hyökkäyssotaUkrainaan ja

Lähi-idän tilanne, aiheuttavat yhtiön toimintaan epäsuoria vaikutuksia

talouskasvun hidastumisen, toimitusketjujen mahdollisen häiriintymi-

sen, inflaation sekä markkinakorkojen muutosten vuoksi.

Pihlajalinna huomioi kaikessa toiminnassaan tietosuojan ja tietotur-

van sekä niihin liittyvät vaatimukset. Tietoturvan ja tietosuojan vaa-

rantuminen voivat johtaa muun muassa merkittäviin mainehaittoihin

ja vahingonkorvausvaatimuksiin. Pihlajalinna on Ukrainan sodan sekä

Suomen Natoon liittymisen seurauksena nostanut kyberhyökkäysten

riskitasoa ja varautumisastettaan.

Yhtiö on tunnistanut sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön saa-

tavuuteen ja palkkakehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Myös

hyvinvointialueiden muodostamiseen liittyvän sosiaali- ja terveysalan

palkkaharmonisoinnin kustannukset ovat vielä osittain avoinna. Li-

säksi korkeat henkilöstön sairauspoissaolot voivat heikentää yhtiön

kannattavuutta ja vaikeuttaa palveluiden tarjontaa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

|

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS7

Pihlajalinna on tunnistanut riskeiksi yhtiön kasvuun liittyvät hankkeet,

kuten yritysostot, digitaalisen kehityksen ja tietojärjestelmähankkeet.

Näiden hankkeiden hallittu onnistunut läpivienti on edellytys yhtiön

strategian mukaiselle kannattavalle kasvulle.

Yhtiön rahoitussopimuksen mukaisten kovenanttien seuranta ja nii-

den ennustaminen ovat merkittävä osa yhtiön riskienhallintaa.

Yleinen kustannusinflaatio ja palkkainflaatio vaikuttavat haitallisesti

kustannustasoon ja näin ollen Pihlajalinnan liiketoimintaan ja kannat-

tavuuteen. Lisäksi inflaatio ja markkinakorkojen muutokset vaikutta-

vat kuluttajien käytettävissä oleviin varoihin ja työllisyyden kehityk-

seen, millä on vaikutusta yksityisten terveyspalveluiden kysyntään.

Merkittävimmät sosiaali-ja terveyspalveluiden riskit ja epävarmuus-

tekijät ovat sidoksissa linjauksiin ja lainsäädäntöön, joita suomalai-

sessa yhteiskunnassa toteutetaan. Pihlajalinna-konsernin yhtiöllä on

käynnissä verotarkastus liittyen käytössä olleeseen palkitsemisjärjes-

telyyn.

Muutokset kokonaisulkoistusopimuksissa

Jämsän Terveyden palvelusopimus Keski-Suomen hyvinvointialueella

päättyy sopimuksen mukaisesti elokuussa 2025. Sopimukseen sisälty-

nyt vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuu päättyi 1.7.2023.

Keski-Suomen hyvinvointialueen kanssa sovittiin palveluiden asteit-

taisesta siirtämisestä hyvinvointialueen vastuulle vuoden 2024 alusta

alkaen. Edellä kuvatut muutokset palvelusopimukseen laskivat kon-

sernin liikevaihtoa 31 miljoonaa euroa vuoden 2023 tasosta. Palvelu-

sopimuksen päättyminen elokuussa 2025 laskee konsernin liikevaih-

toa arviolta noin 19 miljoonaa euroa vuoden 2024 tasosta.

Jokilaakson Terveyden tuottamat perus- ja erikoissairaanhoidon pal-

velut jatkuvat Jokilaakson sairaalassa alihankintasopimuksen mukai-

sesti elokuuhun 2025. Jokilaakson Terveydellä on toimintansa edellyt-

tämä sosiaali-ja terveysministeriön myöntämä poikkeuslupa perus-

terveydenhuollon ympärivuorokautiselle päivystykselle. Lupa on voi-

massa 31.8.2025 asti. Toiminnan päättyminen sopimuksen mukaisesti

elokuussa 2025 laskee konsernin liikevaihtoa arviolta noin 4 miljoo-

naa euroa vuoden 2024 tasosta.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti 30.10.2023

irtisanoa Kuusiolinna Terveyden vuoteen 2030 asti solmitun ulkoistus-

sopimuksen päättymään vuoden 2025 lopussa. Kuusiolinna Terveys ja

Pihlajalinna Terveys valittivat päätöksestä,ja asiassa oli valitus vireillä

korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tämänjälkeen osapuolet kävivät

neuvotteluita vaativan erikoissairaanhoidon eriyttämisestä Kuusio-

linna Terveyden palvelusopimuksesta. Osapuolet saavuttivat neuvot-

telutuloksen vaativan erikoissairaanhoidon eriyttämisen ehdoista ja

siihen liittyvä sopimus allekirjoitettiin 30.4.2024.Sopimuksen ehtojen

mukaisesti Kuusiolinna Terveys ja Pihlajalinna Terveysluopuivat vali-

tuksistaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen 30.10.2023 päätök-

sestä ja vaativan erikoissairaanhoidon kustannusvastuu päättyi

1.1.2024. Edellä kuvattu muutos palvelusopimuksessa laski konsernin

liikevaihtoa 30 miljoonaa euroa vuoden 2023 tasosta. Muut sopimus-

muutokset vuoden 2025 aikana laskevat konsernin liikevaihtoa arvi-

olta noin 6 miljoonaa euroa vuoden 2024 tasosta.

Pirkanmaan hyvinvointialue päätti 28.10.2024 aluehallituksen ko-

kouksessa Kolmostien Terveyden palvelusopimuksen irtisanomisesta

vuoden 2025 lopussa. Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus

päätti 27.1.2025, että Pohjois-Pirkanmaalle etsitään kilpailutuksella

sosiaali-ja terveyspalveluiden palveluntuottaja vuoden 2026 alusta.

Käynnissä olevat oikeudelliset prosessit

Pihlajalinnalla on vireillä joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeudenkäyn-

tejä, joista ei odoteta merkittäviä taloudellisia vaikutuksia konsernille.

Pihlajalinnan tytäryhtiö Jämsän Terveys Oy haastoi entisen tilaajan

Jämsän kaupungin käräjäoikeuteen liittyen lähinnä koronakustannus-

korvauksiin, jotka kaupunki palvelusopimuksen vastaisesti oli jättänyt

maksamatta. Keski-Suomen käräjäoikeus käsitteli asian ja antoi joulu-

kuun lopussa tuomionsa, jolla oikeus velvoitti Jämsän kaupungin mak-

samaan Jämsän Terveydelle sen vaatimat koronakustannukset korkoi-

neen. Muilta osin, kuten henkilöstön siirron vaikutuksista vuosihin-

taan, osapuolet sopivat ennen oikeuden istuntoa. Keski-Suomen kärä-

jäoikeuden antama tuomio ei ole lainvoimainen ja Jämsän kaupunki

on valittanut päätöksestä Vaasan hovioikeuteen.

Vaasan hovioikeus antoi 22.11.2023 ratkaisunsa Jämsän TerveysOy:n

ja Jämsän kaupungin palvelusopimusta koskevaan riitaan. Hovioikeus

päätyi pitämään käräjäoikeuden antaman ratkaisun voimassa. Pihlaja-

linna jätti korkeimmalle oikeudelle valituslupahakemuksen ja valituk-

sen koskien osaa Vaasan hovioikeuden tuomiota. Korkein oikeus ei

myöntänyt Pihlajalinnalle valituslupaa koskien Vaasan hovioikeuden

tuomiota.

Yhtiökokouksen nimittämä osakkeenomistajien

nimitystoimikunta

Pihlajalinnan osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluvat pu-

heenjohtaja Jari Eklund (LähiTapiola-ryhmä), Mikko Wirén (MWW Yh-

tiö Oy), Mika Manninen (Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia) ja Carl

Pettersson (Keskinäinen TyöeläkevakuutusyhtiöElo). Pihlajalinna

Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Leinonen on toiminut nimitys-

toimikunnassa asiantuntijajäsenenä.

Hallitus

Varsinainen yhtiökokous 10.4.2024 päätti, että hallituksen jäsenten

lukumääräksi vahvistetaan seitsemän entisen kahdeksan sijaan. Halli-

tuksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka va-

littiin uudelleen Kim Ignatius, Heli Iisakka, Hannu Juvonen, Tiina Kurki,

Jukka Leinonen, Leena Niemistö ja Mikko Wirén. Yhtiökokous valitsi

Jukka Leinosen hallituksen puheenjohtajaksi ja Leena Niemistön halli-

tuksen varapuheenjohtajaksi.

Hallituksen nimittämät valiokunnat

Pihlajalinna Oyj:n hallitus on valinnut valiokuntiin seuraavat jäsenet:

●

Tarkastusvaliokunta: Kim Ignatius

(pj.),

Heli Iisakka ja Tiina Kurki

●

Henkilöstö-ja vastuullisuusvaliokunta: Hannu Juvonen

(pj.),

Jukka Leinonen, Leena Niemistö ja Mikko Wirén.

Kaikki hallituksen jäsenet voivat halutessaan osallistua kaikkien valio-

kuntien kokouksiin.

Hallituksen jäsenten palkitseminen

Yhtiökokous 10.4.2024 päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan

vuoden 2025 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikau-

delta seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 60 000

euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle sekä valiokuntien puheenjoh-

tajille 40 000 euroa ja muille jäsenille 30 000 euroa.

Vuosipalkkio päätettiin maksaa yhtiön osakkeina ja rahana siten, että

noin 40 prosentilla palkkion määrästä hankitaan hallituksen jäsenten

nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio

voitiin maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen jäse-

nellä oli yhtiökokouspäivänä 10.4.2024 hallussaan yli 1 000 000 euron

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

|

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS8

arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheu-

tuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Jos hallituksen jäsenen toimi-

kausi päättyy ennen vuoden 2025 varsinaista yhtiökokousta, hallituk-

sella on oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinperin-

nästä sopivaksi katsomallaan tavalla.

Lisäksi yhtiökokous päätti, että kullekin hallituksen jäsenelle makse-

taan rahana jokaiselta hallituksen ja sen valiokuntien kokoukselta ko-

kouspalkkiona 600 euroa. Lisäksi korvataan hallituksen jäsenten koh-

tuulliset matkakulut yhtiön matkustussäännön mukaisesti.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 10.4.2024 päätti valtuuttaa hallituksen päät-

tämään enintään 2 260 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta,

mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön nykyisistä osakkeista. Omia

osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla

pääomalla. Hankkiminen voidaan toteuttaa suunnattuna. Valtuutus

on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen

saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 asti.

Varsinainen yhtiökokous päätti lisäksi valtuuttaa hallituksen päättä-

mään osakeannista ja muiden osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoi-

tettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yh-

teensä enintään 2 260 000 osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia

yhtiön nykyisistä osakkeista. Valtuutus koskee sekäuusien osakkeiden

antamista että omien osakkeiden luovuttamista. Valtuutus oikeuttaa

toteuttamaan annin suunnattuna. Valtuutus on voimassa seuraavan

varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään

30.6.2025 asti.

Omien osakkeiden luovutus ja hankinta

Pihlajalinna luovutti tammikuussa 2024 yhteensä 10 000 osaketta toi-

mitusjohtaja Tuomas Hyyryläiselle. Palkitseminen liittyi toimitusjohta-

sopimuksessa sovittuun oikeuteen hankkia osakkeita osakepalkkiojär-

jestelmän alussa, jolloin Pihlajalinna luovutti osakkeita ostoja vastaan.

Pihlajalinna luovutti toukokuussa 2024 yhteensä 11 977 yhtiön hal-

lussa olevaa omaa osaketta Pihlajalinnan hallituksen jäsenille osana

hallituksen vuosipalkkiota.

Pihlajalinna aloitti 27.3.2024 omien osakkeiden hankinnan, joka päät-

tyi 28.6.2024. Osakkeet hankittiin käytettäväksi osana konsernin osa-

kepohjaisen kannustinjärjestelmän palkkioiden ja hallituksen jäsenten

vuosipalkkioiden maksamista. Tänä aikana Pihlajalinna hankki 109

181 omaa osaketta keskihintaan 8,5795 euroa osakkeelta.

Hankinnan ja edellä esitettyjen luovutusten jälkeen Pihlajalinnan hal-

lussa oli 31.12.2024 yhteensä 141 184 omaa osaketta, jotka vastaavat

noin 0,62 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä.

Liputusilmoitukset

Pihlajalinna vastaanotti 15.2.2024 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5

§:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan LähiTapiola Keskinäinen Va-

kuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö -yhtiöi-

den omistusosuus Pihlajalinna Oyj:n osakkeista ja äänistä oli ylittänyt

25 prosenttia 14.2.2024. LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö ja Lä-

hiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö -yhtiöiden omistusosuus

nousi 25,62 prosenttiin eli 5 794 480 osakkeeseen Pihlajalinna Oyj:n

kaikista osakkeista ja äänistä.

Pihlajalinna Oyj vastaanotti 9.4.2024 arvopaperimarkkinalain 9 luvun

5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan LähiTapiola Keskinäinen

Henkivakuutusyhtiön omistusosuus Pihlajalinna Oyj:n osakkeista ja

äänistä on ylittänyt 10 prosenttia 8.4.2024. LähiTapiola Keskinäinen

Henkivakuutusyhtiön osakkeiden kokonaismäärä on noussut 10,15

prosenttiin eli 2 295 656 osakkeeseen Pihlajalinna Oyj:n kaikista osak-

keista ja äänistä.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Pihlajalinnan osake on listattu Nasdaq Helsingin päälistalla kaupan-

käyntitunnuksella PIHLIS. Konsernin osakkeiden lukumäärä on yh-

teensä 22 620 135. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 osakkeista ulkona

oli 22 478 951 ja yhtiön omassa hallussa 141 184, jotka vastaavat noin

0,62 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä. Yhtiöllä oli tili-

kauden lopussa 15 202 (15 150) osakkeenomistajaa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

|

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS9

Osakkeenomistuksen jakautuminen

31.12.2024

Yritykset

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset

Julkisyhteisöt

Kotitaloudet

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

Hallintarekisteröidyt

Omistajaryhmät 31.12.2024

Omistajien lkm

Osuus omistajista, %

Osakkeita, kpl

Osuus osakkeista, %

Yritykset

495

3,3 %

4 384 709

19,4 %

Rahoitus-ja vakuutuslaitokset

33

0,2 %

9 914 230

43,8 %

Julkisyhteisöt

5

0,0 %

2 031 818

9,0 %

Kotitaloudet

14 585

95,9 %

5 494 941

24,3 %

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

44

0,3 %

154 514

0,7 %

Ulkomaat

40

0,3 %

42 022

0,2 %

Yhteensä

15 202

100,0 %

22 022 234

97,4 %

Hallintarekisteröityjä

8

597 901

2,6 %

Liikkeeseen laskettu määrä

22 620 135

100,0 %

Osaketiedot, ulkona olevat osakkeet

2024

2023

Määrä kauden lopussa, kpl

22 478 951

22 566 155

Määrä kaudella keskimäärin, kpl

22 511 765

22 557 957

Osakkeen ylin kurssi, euroa

11,85

9,90

Osakkeen alin kurssi, euroa

6,88

6,82

Osakkeen keskikurssi, euroa ¹⁾

8,29

8,20

Osakkeen päätöskurssi, euroa

10,50

7,06

Osakevaihto, 1 000 kpl

3 184

2 801

Osakevaihto, %

14,1

12,4

Markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa

236,0

159,3

¹⁾ kaupankäyntimäärillä painotettukeskikurssi

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

|

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS10

Osakkeenomistuksen jakautuminen

31.12.2024

1

̶

100

osaketta/osakas

101

̶̶

1 000

1 001

̶̶

10 000

10 001

̶̶

100 000

100 001

̶̶

500 000

500 001 ̶̶

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024

Osakkeita kpl

Osuus osakkeista ja äänistä, %

1

LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ

3 809 028

16,8 %

2

KESKINÄINEN VAKUUTUSYHTIÖ FENNIA

2 357 965

10,4 %

3

MWW YHTIÖ OY

2 319 010

10,3 %

4

LÄHITAPIOLA KESKINÄINEN, HENKIVAKUUTUSYHTIÖ

2 295 656

10,1 %

5

KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ELO

1 267 161

5,6 %

6

KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN

728 431

3,2 %

7

NIEMISTÖ LEENA KATRIINA

709 644

3,1 %

8

VIPUNEN CAPITAL OY

360 000

1,6 %

9

NORDEA HENKIVAKUUTUS SUOMI OY

352 140

1,6 %

10

FONDITA NORDIC MICRO CAP SIJOITUSRAHASTO

285 000

1,3 %

10 suurinta yhteensä

14 484 035

64,0 %

Muut osakkeenomistajat

8 136 100

36,0 %

Yhteensä

22 620 135

100,0 %

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2024

Osakkeita/osakas

Omistajien lkm

Osuus omistajista, %

Osakkeita, kpl

Osuus osakkeista, %

1 - 100

8 891

58,5 %

365 963

1,6 %

101 - 1 000

5 488

36,1 %

1 866 078

8,2 %

1 001 - 10 000

714

4,7 %

1 966 116

8,7 %

10 001 - 100 000

87

0,6 %

1 986 128

8,8 %

100 001 - 500 000

15

0,1 %

2 948 955

13,0 %

500 001 -

7

0,0 %

13 486 895

59,6 %

Yhteensä

15 202

100,0 %

22 620 135

100,0 %

joista hallintarekisteröityjä

8

597 901

2,6 %

Liikkeeseen laskettu määrä

22 620 135

100,0 %

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

|

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS11

Hallituksen voitonjakoehdotus ja varsinainen yh-

tiökokous 2025

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 216 832 340,28 euroa, josta tili-

kauden tulos on 15 823 303,76 euroa. Hallitus ehdottaa, että

31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa osinkopolitiikan

mukaisesti 0,38 euroa osakkeelta. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 yh-

tiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 22 478 951 osaketta, jota vas-

taava osingon määrä hallituksen ehdotuksen mukaisesti on 8 542

001,38 euroa.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen

tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä

ehdotettu varojenjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yh-

tiön maksukykyä.

Tilikauden osakekohtainen tulos oli 1,13 euroa. Ehdotettu osinko 0,38

euroa on 34 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta. Pihlajalinnan

osinkopolitiikan mukaisesti osinkoina tai pääoman palautuksina jae-

taan vähintään noin yksi kolmasosa osakekohtaisesta tuloksesta ot-

taen huomioon yhtiön strategia ja taloudellinen asema.

Pihlajalinna Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi

24.4.2025 Tampereella. Hallitus päättää yhtiökokouskutsusta ja sen

sisältämistä esityksistä myöhemmin.

Laskelma emoyhtiön jakokelpoisistavaroista:

Euroa

31.12.2024

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

183 190 483,50

Voitto edellisiltä tilikausilta

17 818 553,02

Tilikauden tulos

15 823 303,76

Yhteensä

216 832 340,28

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tapahtunut mitään olennaista.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

|

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS12

Taloudellista kehitystäkuvaavien tunnuslukujen ja vaihtoehtoistentunnuslukujen laskentakaavat

Tunnusluvut

Osakekohtainen tulos (EPS)

Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden tulos

- Hybridilainan korot verojen jälkeen

Osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikau-

della

Vaihtoehtoiset tunnusluvut

Osakekohtainen oma pääoma

Oma pääoma

Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa

Osakekohtainen osinko

Tilikauden osingonjako (tai ehdotus)

Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa

Osinko tuloksesta, %

Osakekohtainen osinko

x 100

Osakekohtainen tulos (EPS)

Efektiivinen osinkotuotto,%

Osakekohtainen osinko

x 100

Tilikauden päätöskurssi

Hinta/voittosuhde (P/E-luku)

Tilikauden päätöskurssi

Osakekohtainen tulos (EPS)

Osakevaihto, %

Osakkeiden vaihtomäärä kauden aikana

x 100

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Oman pääoman tuotto, % (ROE)

Tilikauden tulos

x 100

Oman pääoman tuottoprosentti kertoo,

kuinka paljon omalle pääomalle on kertynyt

tuottoa tilikauden aikana. Se kertooyrityk-

sen kyvystä huolehtia omistajien yritykseen

sijoittamista pääomista.

Oma pääoma (keskiarvo)

Sijoitetun pääoman tuotto, %

(ROACE)

Tulos ennen veroja +

rahoituskulut

x 100

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti mittaa

yrityksen suhteellista kannattavuuttaeli sitä

tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle

korkoa tai muuta tuottoa vaativallepää-

omalle.

Taseen loppusumma – korottomat

velat (keskiarvo)

Omavaraisuusaste, %

Oma pääoma

x 100

Omavaraisuusaste mittaa yrityksenvakava-

raisuutta, tappion sietokykyä sekä kykyäsel-

viytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Se

kertoo, kuinka suuri osuus yhtiön varallisuu-

desta on rahoitettu omalla pääomalla.

Taseen loppusumma - saadut ennakot

Nettovelkaantumisaste

(Gearing), %

Korolliset rahoitusvelat - rahavarat

x 100

Nettovelkaantumisaste kuvaayrityksen vel-

kaantuneisuutta. Se kertoo,mikä on omista-

jien yritykseen sijoittamien omien pääomien

ja rahoittajilta lainattujen korollistenvelko-

jen suhde.

Oma pääoma

Käyttökate (EBITDA)

Liikevoitto + poistot ja

arvonalentumiset

Käyttökate kertoo,kuinka paljon yrityksen

liikevaihdosta jää katetta,kun siitä vähenne-

tään yrityksen toimintakulut. Käyttökatteen

riittävyyttä arvioitaessa tulee ottaa huomi-

oon yrityksen rahoituskulujen, poistovaati-

musten ja voitonjakotavoitteensuuruus.

Käyttökate (EBITDA), %

Liikevoitto + poistot ja

arvonalentumiset

x 100

Liikevaihto

Oikaistu käyttökate (EBITDA)¹⁾

Liikevoitto + poistot ja

arvonalentumiset + oikaisuerät

Oikaistu käyttökate antaamerkittävää lisä-

tietoa kannattavuudesta, koskasiitä on eli-

minoitu eriä, jotka eivät välttämättäkerro

yhtiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksen-

tekokyvystä. Oikaistu käyttökateparantaa

vertailukelpoisuutta eri kausien välillä.

Oikaistu käyttökate (EBITDA),%¹⁾

Liikevoitto + poistot ja

arvonalentumiset + oikaisuerät

x 100

Liikevaihto

Oikaistu liikevoitto ennen

aineettomien hyödykkeiden

poistoja ja arvonalentumisia

(EBITA) ¹⁾

Liikevoitto + oikaisuerät +

aineettomien hyödykkeiden poistot ja ar-

vonalentumiset

Oikaistu EBITA, %¹⁾

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien

hyödykkeiden poistoja ja

arvonalentumisia (EBITA)

x 100

Liikevaihto

Nettovelan suhde oikaistuun

käyttökatteeseen¹⁾, rullaava

12 kk

Korolliset rahoitusvelat - rahavarat

Tunnusluku kuvaa sitä, kuinkanopeasti yri-

tys saisi nykyisellä tulostahdilla maksettua

velkansa, jos käyttökate käytettäisiinkoko-

naisuudessaan velkojen maksuun olettaen,

että yritys ei esimerkiksi investoi taijaa osin-

koa.

Oikaistu käyttökate EBITDA

Rahavirta investointien jälkeen

Liiketoiminnan nettorahavirta +

investointien nettorahavirta

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

|

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS13

Oikaistu liikevoitto (EBIT) ¹⁾

Liikevoitto + oikaisuerät

Oikaistu liikevoitto antaa merkittäväälisätie-

toa kannattavuudesta, koskasiitä on elimi-

noitu eriä, jotka eivät välttämättäkerro yh-

tiön operatiivisen liiketoiminnan tuloksente-

kokyvystä. Oikaistu liikevoittoparantaa ver-

tailukelpoisuutta eri kausien välillä.

Oikaistu liikevoitto, %¹⁾

Oikaistu liikevoitto (EBIT)

x 100

Liikevaihto

Tulos ennen veroja

Tilikauden voitto + tuloverot

Bruttoinvestoinnit

Lisäykset aineellisiin ja aineettomiin

hyödykkeisiin sekä

käyttöoikeusomaisuuseriin

Vertailukelpoinen edellisen

kauden liikevaihto

Edellisen kauden liikevaihto

- divestointien vaikutus liikevaihtoon

- koronapalvelut

- muut vertailukelpoisuuteen vaikuttavat

erät

Orgaaninen vertailukelpoinen

liikevaihdon kasvu

Kauden liikevaihto

-vertailukelpoinen edellisen kauden liike-

vaihto

-yritysjärjestelyjen liikevaihto

Liikevaihdon orgaaninen kasvu on olemassa

olevan liiketoiminnan kasvua, jotaei ole

hankittu yritysjärjestelyjen kautta. Orgaani-

nen vertailukelpoinen kasvu lasketaanilman

divestointien vaikututusta, vaativanerikois-

sairaanhoidon kustannusvastuun päätty-

mistä, Jämsän Terveydenpalvelusopimuksen

asteittaista siirtymistä, koronapalveluita

sekä segmenttien välisiä siirtoja.

Orgaaninen vertailukelpoinen

liikevaihdon kasvu, %

Orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon

kasvu

x 100

Vertailukelpoinen edellisen kaudenliike-

vaihto

* Määrältään merkittävät liiketapahtumat,jotka ovat tavanomaiseen liiketoimintaankuulumattomia, liittyvät liiketoiminnan hankintojen kuluihin (IFRS3), ovat harvoin toistuvia tai rahavirtaan vaikuttamattomiaarvostuseriä, käsitellään raportointikausien väliseen vertailukelpoisuuteenvaikuttavina

oikaisuerinä. Pihlajalinnan määritelmän mukaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt,omaisuuden arvonalentumisetja tytäryhtiöiden aikaisemman omistuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojenja toimipisteiden lopettamiskulut tai liiketoiminnanmyynnistä aiheutuvat myyntivoi-

tot ja -tappiot, toiminnan uudelleenjärjestelyistä ja hankittujen liiketoimintojenintegroimisesta aiheutuvat kulut, työsuhteiden päättämisiinliittyvät kulut ja sakot sekä sakonluonteisetkorvaukset. Pihlajalinna on esittänyt oikaisueränä myösIFRS-tulkintakomitean antaman pilvipalveluja koskevan

agendapäätöksen kulukirjaukset ja poistojen oikaisut. Pilvipalveluja koskevanagendapäätöksen kulukirjauksia ja poistojen oikaisuja eiole käsitelty 1.1.2024 alkaen vertailukelpoisuuteen vaikuttavinaoikaisuerinä.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

|

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS14

Taloudellista kehitystäkuvaavat tunnusluvut

Toiminnan laajuus

2024

2023

2022

2021

2020

Liikevaihto, milj. euroa

704,4

720,0

690,5

577,8

508,7

Muutos, %

-2,2

4,3

19,5

13,6

-1,9

Liikevaihdon orgaaninen kasvu, milj. euroa*

50,9

75,4

34,9

58,1

-11,3

Muutos, %

7,8

12,0

6,0

11,4

-2,2

Bruttoinvestoinnit, milj. euroa*

31,1

66,4

234,5

44,8

25,4

% liikevaihdosta

4,4

9,2

34,0

7,8

5,0

Aktivoidut kehittämismenot, milj. euroa*

0,0

0,0

0,0

0,0

0,4

% liikevaihdosta

0,0

0,0

0,0

0,0

0,1

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut, milj. euroa

321,2

322,8

296,6

255,2

214,2

Henkilöstö kauden lopussa

6 493

6 880

7 016

6 297

5 550

Henkilöstö keskimäärin (FTE)

4 416

4 821

4 851

4 746

4 308

Kannattavuus

2024

2023

2022

2021

2020

Käyttökate (EBITDA), milj. euroa

101,5

72,5

54,4

62,6

52,2

Käyttökate, %

14,4

10,1

7,9

10,8

10,3

Oikaistu käyttökate (EBITDA) milj. euroa*

100,7

80,6

64,2

65,3

54,8

Oikaistu käyttökate, %

14,3

11,2

9,3

11,3

10,8

Liikevoitto (EBIT), milj. euroa

48,5

20,6

8,9

27,9

18,1

Liikevoitto, %

6,9

2,9

1,3

4,8

3,6

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien hyödykkeiden pois-

toja ja arvonalentumisia (EBITA), milj. euroa*

55,2

37,8

26,7

37,3

27,4

Oikaistu EBITA, %

7,8

5,2

3,9

6,5

5,4

Nettorahoituskulut, milj. euroa

-9,8

-12,4

-7,4

-3,7

-4,4

% liikevaihdosta

-1,4

-1,7

-1,1

-0,6

-0,9

Tulos ennen veroja, milj. euroa

38,6

8,2

1,5

24,2

13,7

% liikevaihdosta

5,5

1,1

0,2

4,2

2,7

Tuloverot, milj. euroa

-8,5

-3,6

6,1

-5,1

-4,8

Tilikauden voitto

30,2

4,6

7,7

19,1

8,9

Rahavirta investointien jälkeen, milj. euroa

88,6

60,5

0,0

24,9

43,7

Oman pääoman tuotto ROE, %*

19,2

3,4

6,2

16,1

8,1

Sijoitetun pääoman tuotto ROCE, % *

9,7

4,0

2,3

8,8

5,7

Rahoitus ja taloudellinen asema

2024

2023

2022

2021

2020

Korolliset nettorahoitusvelat, milj. euroa

296,6

352,7

385,7

194,7

194,8

% liikevaihdosta

42,1

49,0

55,9

33,7

38,3

Omavaraisuusaste, %*

26,8

22,0

18,6

26,9

25,9

Nettovelkaantumisaste (Gearing), %*

175,5

243,9

313,8

158,8

170,6

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen*

2,9

4,4

6,0

3,0

3,6

Osakekohtaiset tunnusluvut

2024

2023

2022

2021

2020

Osakekohtainen tulos (EPS)

1,13

0,19

0,42

0,89

0,38

Osakekohtainen oma pääoma, euroa*

7,59

6,56

5,50

5,27

4,82

Osinko/osake, euroa (hallituksen esitys)

0,38

0,07

0,30

0,20

Osinko/tulos, %*

33,6

37,3

33,7

52,0

Efektiivinen osinkotuotto, %*

3,62

0,99

2,37

2,13

Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

22 478 951

22 566 155

22 549 644

22 594 235

22 617 841

Osakkeiden lukumäärä keskimäärin

22 511 765

22 557 957

22 560 271

22 589 383

22 586 212

Markkina-arvo, milj. euroa

236,0

159,3

192,1

285,6

212,2

Osingonjako, milj. euroa (hallituksen esi-

tys)

8,5

1,6

6,8

4,5

Hinta/voittosuhde (P/E-luku)*

9,29

37,60

20,19

14,21

24,39

Osakkeen kurssi kauden lopussa, euroa

10,50

7,06

8,52

12,64

9,38

* Vaihtoehtoinen tunnusluku

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

|

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS15

Täsmäytyslaskelmatvaihtoehtoisiin tunnuslukuihin

Pihlajalinna julkaisee laajasti vaihtoehtoisia eli tilinpäätösstandardeihin perustumattomia tunnuslukuja, sillä

niiden arvioidaan olevan merkityksellisiä sijoittajille, johdolle ja yhtiön hallitukselle konsernin taloudellista

tilaa ja tuloksellisuutta arvioitaessa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tulisi pitää korvaavina mittareina verrat-

tuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määriteltyihin tunnuslukuihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihto-

ehtoisten tunnuslukujen täsmäyslaskelmat ja perustelut niiden esittämiselle.

Lukuohjeet:

/ jaetaan seuraavalla luvulla/luvuilla

- vähennetään seuraava luku/luvut

+ lisätään seuraava luku/luvut

Oman pääoman tuotto, % (ROE)

milj. eur

1–12/2024

1–12/2023

Tilikauden tulos

30,2

4,6

Oma pääoma (keskiarvo) x 100

156,8

133,7

Oman pääoman tuotto, % (ROE)

19,2

3,4

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROACE)

milj. eur

1–12/2024

1–12/2023

Tulos ennen veroja +

38,6

8,2

Rahoituskulut

10,9

12,7

Tulos ennen veroja + rahoituskulut

49,6

20,9

Taseen loppusumma - korottomat velat

(tilikauden alun ja lopun keskiarvo)

509,1

522,3

Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROACE)

9,7

4,0

Omavaraisuusaste, %

milj. eur

1–12/2024

1–12/2023

Oma pääoma /

169,0

144,6

Taseen loppusumma -

630,2

657,5

Saadut ennakot x 100

0,0

0,3

Omavaraisuusaste, %

26,8

22,0

Nettovelkaantumisaste (Gearing), %

milj. eur

1–12/2024

1–12/2023

Korolliset rahoitusvelat -

327,5

377,2

Rahavarat /

30,9

24,5

Oma pääoma x 100

169,0

144,6

Nettovelkaantumisaste (Gearing), %

175,5

243,9

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA)

milj. eur

1–12/2024

1–12/2023

Korolliset rahoitusvelat -

327,5

377,2

Rahavarat

30,9

24,5

Nettovelka /

296,6

352,7

Oikaistu käyttökate EBITDA

100,7

80,6

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen (EBITDA)

2,9

4,4

Käyttökate (EBITDA) ja Oikaistu käyttökate(EBITDA)

milj. eur

1–12/2024

1–12/2023

Kauden tulos

30,2

4,6

Tuloverot

-8,5

-3,6

Rahoituskulut

-10,9

-12,7

Rahoitustuotot

1,1

0,4

Poistot ja arvonalentumiset

-53,0

-51,9

Käyttökate (EBITDA)

101,5

72,5

IFRS 3-kulut

0,0

0,7

Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset

1,0

Muut käyttökatteen oikaisut

-0,8

6,4

Käyttökatteen oikaisut yhteensä

-0,8

8,1

Oikaistu käyttökate (EBITDA)

100,7

80,6

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

|

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS16

Käyttökate (EBITDA), %

milj. eur

1–12/2024

1–12/2023

Käyttökate /

101,5

72,5

Liikevaihto x 100

704,4

720,0

Käyttökate (EBITDA), %

14,4

10,1

Oikaistu käyttökate (EBITDA), %

milj. eur

1–12/2024

1–12/2023

Oikaistu käyttökate /

100,7

80,6

Liikevaihto x 100

704,4

720,0

Oikaistu käyttökate (EBITDA), %

14,3

11,2

Liiketulos (EBIT) ja oikaistu liiketulos (EBIT)

milj. eur

1–12/2024

1–12/2023

Kauden tulos

30,2

4,6

Tuloverot

-8,5

-3,6

Rahoituskulut

-10,9

-12,7

Rahoitustuotot

1,1

0,4

Liiketulos (EBIT)

48,5

20,6

Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset

0,0

-0,5

Muut poistojen ja arvonalentumisten oikaisut

0,0

0,9

Käyttökatteen oikaisut yhteensä

-0,8

8,1

Liiketuloksen oikaisut yhteensä

-0,8

8,5

Oikaistu liiketulos (EBIT)

47,7

29,1

PPA-poistot

2,1

2,1

Muut aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset

5,3

6,6

Pilvipalveluja koskevan agendapäätöksen kirjaukset

0,0

0,5

Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja

arvonalentumisia (EBITA)

55,2

37,8

Liiketulos (EBIT), %

milj. eur

1–12/2024

1–12/2023

Liiketulos /

48,5

20,6

Liikevaihto x 100

704,4

720,0

Liiketulos (EBIT), %

6,9

2,9

Oikaistu liikevoitto (EBIT), %

milj. eur

1–12/2024

1–12/2023

Oikaistu liikevoitto /

47,7

29,1

Liikevaihto x 100

704,4

720,0

Oikaistu liikevoitto (EBIT), %

6,8

4,0

Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja

arvonalentumisia (EBITA), %

milj. eur

1–12/2024

1–12/2023

Oikaistu liiketulos ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja

arvonalentumisia (EBITA) /

55,2

37,8

Liikevaihto x 100

704,4

720,0

Oikaistu EBITA, %

7,8

5,2

Rahavirta investointien jälkeen

milj. eur

1–12/2024

1–12/2023

Liiketoiminnan nettorahavirta

100,8

79,0

Investointien nettorahavirta

-12,3

-18,5

Rahavirta investointien jälkeen

88,6

60,5

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

|

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS17

Tulos ennen veroja

milj. eur

1–12/2024

1–12/2023

Kauden tulos

30,2

4,6

Tuloverot

-8,5

-3,6

Tulos ennen veroja

38,6

8,2

Bruttoinvestoinnit

milj. eur

1–12/2024

1–12/2023

Aineelliset hyödykkeet kauden lopussa

63,6

65,8

Käyttöoikeusomaisuuserät kauden lopussa

185,1

203,9

Muut aineettomat hyödykkeet kauden lopussa

15,7

21,1

Liikearvo kauden lopussa

254,9

251,8

Kauden poistot ja arvonalentumiset

53,0

51,9

Aineelliset hyödykkeet kauden alussa

65,8

58,7

Käyttöoikeusomaisuuserät kauden alussa

203,9

197,7

Muut aineettomat hyödykkeet kauden alussa

21,1

22,8

Liikearvo kauden alussa

251,8

251,0

Aineellisten hyödykkeiden myynnit ja vähennykset kaudella

-1,4

-2,3

Bruttoinvestoinnit

31,1

66,4

Liikevaihdon orgaaninen kasvu, %

milj. eur

1–12/2024

1–12/2023

Edellisen kauden liikevaihto

720,0

690,5

Divestointien vaikutus liikevaihtoon kaudella -

-4,8

-12,0

Sopimusmuutokset kokonaisulkoistuksissa -

-61,0

-32,1

Koronapalvelut ja liikevaihdon alaskirjaukset -

-0,9

-18,0

Vertailukelpoinen edellisen kauden liikevaihto (B)

653,3

628,4

Yritysjärjestelyjen liikevaihto kaudella (C)

0,0

16,2

Liikevaihdon kasvu yritysjärjestelyjen johdosta, %

0,0

2,6

Kauden liikevaihto (A)

704,4

720,0

Orgaaninen vertailukelponen liikevaihdon kasvu (A-B-C)

51,1

75,4

Orgaaninen vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu, %

7,8

12,0

Liikevaihdon muutos

-15,5

29,5

Liikevaihdon muutos, %

-2,2

4,3

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| SELVITYS HALLINTO-JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ19

Selvitys hallinto-ja ohjausjärjestelmästä

I JOHDANTO

Pihlajalinna Oyj:n (Yhtiö) hallinto- ja ohjausjärjestelmä perustuu voi-

massa olevaan lainsäädäntöön, Yhtiön yhtiöjärjestykseen ja Nasdaq

Helsinki Oy:ssä listattuja yhtiöitä koskeviin sääntöihin ja määräyksiin.

Yhtiö noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen

listayhtiöiden hallinnointikoodia 2025. Suomen listayhtiöiden hallin-

nointikoodi on saatavilla arvopaperimarkkinayhdistyksen ylläpitä-

mältä verkkosivulta www.cgfinland.fi.

Pihlajalinna ei ole vuonna 2024 poikennut hallinnointikoodin suosi-

tuksista.

Pihlajalinna Oyj:n tarkastusvaliokunta on hyväksynyt tämän hallinto-

ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen 10.3.2025 ja hallitus

19.3.2025.

II HALLINNOINTIA KOSKEVATKUVAUKSET

Yhtiökokous

Yhtiökokous on Pihlajalinnan ylin päättävä elin. Yhtiön yhtiöjärjestyk-

sen mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain kuuden

(6) kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinainen yhtiö-

kokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuu-

luvista asioista, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoitta-

man voiton käyttämisestä ja hallituksen jäsenten sekä tilintarkastajan

valitsemisesta ja heidän palkkioistaan. Varsinainen yhtiökokous päät-

tää myös vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjoh-

tajalle.

Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle ja päättää sen pitämispaikasta

ja -ajasta.

Yhtiöjärjestyksen mukaan kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava

osakkeenomistajille aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään

kolme (3) viikkoa ennen kokousta, kuitenkin viimeistään yhdeksän (9)

päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Kutsu on toimitettava

osakkeenomistajille heidän Yhtiön osakeluetteloon merkittyihin osoit-

teisiinsa postitetuilla kirjeillä tai ilmoituksella, joka julkaistaan yhtiön

internet-sivuilla tai ainakin yhdessä hallituksen määräämässä valta-

kunnallisessa päivälehdessä. Lisäksi yhtiökokouskutsu julkaistaan

pörssitiedotteena. Yhtiökokouksen esityslista, päätösesitykset ja ko-

kousaineisto ovat saatavilla Yhtiön verkkosivustolla viimeistään kolme

viikkoa ennen yhtiökokousta.

Osakkeenomistajalla on oikeus saada osakeyhtiölain mukaan yhtiöko-

koukselle kuuluva asia yhtiökokouksen esityslistalle, mikäli hän pyytää

tätä kirjallisesti Yhtiön hallitukselta Yhtiön verkkosivuilla ilmoitettuun

päivään mennessä. Päivämäärä ilmoitetaan Yhtiön internet-sivuilla

viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun

mennessä.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja, jäsenet sekä toimitusjohtaja ja tilin-

tarkastaja ovat läsnä yhtiökokouksessa. Lisäksi hallituksen jäseneksi

ehdolla oleva henkilö on läsnä valinnasta päättävässä yhtiökokouk-

sessa. Mikäli hallituksen jäsen tai ehdolla oleva henkilö ei ole läsnä

yhtiökokouksessa, Yhtiö ilmoittaa poissaolosta yhtiökokoukselle ko-

kouksen alkaessa.

Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan kokouksenjälkeen pörssitie-

dotteella. Yhtiökokouksen pöytäkirja julkaistaan yhtiön internet-si-

vuilla kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Yhtiökokousasiakirjat

pidetään yhtiön internet-sivuilla vähintään viiden vuoden ajan yhtiö-

kokouksesta.

Pihlajalinnan yhtiöjärjestys on nähtävillä yhtiön kotisivuilla osoit-

teessa http://investors.pihlajalinna.fi/corporate-governance/articles-

of-association. Yhtiöjärjestyksen muuttaminen edellyttää yhtiöko-

kouksen päätöstä.

Pihlajalinna Oyj:n vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous pidettiin

10.4.2024. Yhtiökokoukseen osallistui 58 osakkeenomistajaa henkilö-

kohtaisesti tai asiamiehen edustamana. Kokouksessa oli edustettuna

noin 63 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä.

Hallitus

Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

Hallitus valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiön yh-

tiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee hallitukseen vähintään

neljä (4) ja enintään kymmenen (10) jäsentä.

Yhtiökokous valitsee hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohta-

jan. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan

varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Mikäli hallituksen puheenjoh-

taja ja varapuheenjohtaja eroavat tai muutoin estyvät toimimasta pu-

heenjohtajana kesken toimikauden, hallitus voi valita keskuudestaan

uuden puheenjohtajan jäljellä olevalle toimikaudelle.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan tehtävänä on valmistella

hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyvät ehdotukset

yhtiökokoukselle.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta koostuu neljästä osakkeen-

omistajien nimeämästä jäsenestä. Lisäksi Yhtiön hallituksen puheen-

johtaja osallistuu nimitystoimikunnan työhön asiantuntijana. Osak-

keenomistajia edustavien jäsenten nimeämisoikeus on vuosittain

niillä neljällä osakkeenomistajalla, joiden osuus Yhtiön kaikkien osak-

keiden tuottamista äänistä on Euroclear Finland Oy:n pitämän yhtiön

osakasluettelon perusteella suurin syyskuun 1. päivänä, kuitenkin si-

ten, että mikäli osakkeenomistaja, joka on hajauttanut omistustaan

esimerkiksi useisiin rahastoihin ja jolla on arvopaperimarkkinalain mu-

kainen velvollisuus ottaa nämä omistukset huomioon ilmoittaessaan

omistusosuutensa muutoksista, esittää viimeistään elokuun 31. päi-

vänä Yhtiön hallituksen puheenjohtajalle asiaa koskevan kirjallisen

pyynnön,lasketaan tällaisen osakkeenomistajan useisiin rahastoihin

tai rekistereihin merkityt omistukset yhteen nimeämisoikeuden rat-

kaisevaa ääniosuutta laskettaessa. Mikäli osakkeenomistaja ei halua

käyttää nimeämisoikeuttaan, oikeus siirtyy seuraavaksi suurimmalle

omistajalle, jolla ei muutoin olisi nimeämisoikeutta.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| SELVITYS HALLINTO-JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ20

Hallituksen puheenjohtajan tehtävänä on pyytää kunkin vuoden syys-

kuun 1. päivänä neljää osakeomistuksen perusteella suurinta osak-

keenomistajaa nimeämään kukin yhden jäsenen osakkeenomistajien

nimitystoimikuntaan. Toimikunta valitsee keskuudestaanpuheenjoh-

tajan. Toimikunnan jäsenten toimikausi päättyy vuosittain uuden toi-

mikunnan tultua nimetyksi.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestys on saatavilla yh-

tiön internet-sivuilla osoitteessa

http://investors.pihlajalinna.fi/cor-

porate-governance/general-meeting/shareholders-nomination-

board

.

Pihlajalinna Oyj:n neljä suurinta rekisteröityä osakkeenomistajaa (Eu-

roclear Finland Oy:n pitämä yhtiön osakasluettelo 1.9.2024) ovat ni-

mittäneet osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan seuraavat edusta-

jat:

●

Jari Eklund,yhtiöryhmän johtaja, nimeäjä LähiTapiola Keskinäi-

nen Vakuutusyhtiö ja LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyh-

tiö

●

Mikko Wirén, toimitusjohtaja, nimeäjä MWW Yhtiö Oy

●

Mika Manninen, toimitusjohtajan sijainen, CFO, nimeäjä Keski-

näinen Vakuutusyhtiö Fennia

●

Carl Pettersson, toimitusjohtaja, nimeäjä Keskinäinen Työeläke-

vakuutusyhtiö Elo.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on valinnut puheenjohtajak-

seen Jari Eklundin. Pihlajalinna Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jukka

Leinonen on toiminut nimitystoimikunnassa asiantuntijajäsenenä.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta kokoontui 6 kertaa. Osallistu-

misprosentti oli 100 %. Nimitystoimikunta toimitti 17.1.2025 Pihlaja-

linnan hallitukselle ehdotuksensa esitettäväksi varsinaisessa yhtiöko-

kouksessa. Ehdotukset on julkaistu pörssitiedotteella.

Hallituksen jäsenten pätevyys ja riippumatto-

muus sekä hallituksen monimuotoisuus

Hallituksella tulee olla sen työn kannalta riittävä ja monipuolinen

osaaminen sekä kokemus. Hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuk-

sen valmistelussa otetaan huomioon Yhtiön toiminnan asettamat vaa-

timukset ja Yhtiön kehitysvaihe. Hallituksen jäseneksi valittavalla on

oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittä-

västi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituksen jäsenten lukumäärän ja

hallituskokoonpanon on mahdollistettava hallituksen tehtävien teho-

kas hoitaminen.

Yhtiön liiketoiminnan monipuolista tukemista ja kehittämistä varten

Yhtiön hallituksen kokoonpanon tulee olla riittävän monimuotoinen.

Yhtiön tavoitteena on, että naiset ja miehet ovat hallituksessa tasa-

puolisesti edustettuina hallinnointikoodissa määritellyllä tavalla. Halli-

tuskokoonpanolta tavoitellaan kokonaisuutena arvioiden riittävän

laaja-alaista pätevyyttä, osaamista ja kokemusta. Hallituksen riittävä

monimuotoisuus, kuten ikä- ja sukupuolijakauma sekä koulutukselli-

nen ja ammatillinen tausta, otetaan huomioon hallituskokoonpanoa

koskevan ehdotuksen valmistelussa.

Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia Yhtiöstä.

Vähintään kahden Yhtiöstä riippumattoman hallituksen jäsenen on ol-

tava riippumattomia myös Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen jäsenten on annettava hallitukselle riittävät tiedot hänen

pätevyytensä ja riippumattomuutensa arvioimiseksi sekä ilmoitettava

tiedoissa tapahtuvista muutoksista. Hallituksen jäsenet eivät edusta

Yhtiössä heitä jäseneksi ehdottaneita tai muutoin heidän etupiiriinsä

kuuluvia tahoja.

Hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät osakeyhtiölain, yhtiöjär-

jestyksen ja hallituksen työjärjestyksen pohjalta. Hallitus arvioi vuosit-

tain toimintaansa ja työskentelytapojaan, ja uudistaa työjärjestystään

tarpeen mukaan.

Hallituksessa käsiteltäviin ja päätettäviin asioihin kuuluvat kaikki Yh-

tiön liiketoiminnan kannalta laajakantoiset asiat. Työjärjestyksen mu-

kaan hallitus muun muassa

●

käsittelee ja päättää Yhtiön pitkän aikavälin strategiasuunnitel-

man ja tavoitteet

●

hyväksyy Yhtiön liiketoimintasuunnitelman, budjetin ja rahoitus-

suunnitelman sekä seuraa näiden toteutumista

●

arvioi vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttämistä ja esittämistä

●

vahvistaa Yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaat-

teet

●

käy läpi Yhtiön toimintaan liittyvät keskeiset riskit ja niiden hal-

linnan sekä valvoo Yhtiön hallintoprosessien riittävyyttä, asian-

mukaisuutta ja tehokkuutta

●

käsittelee ja hyväksyy yrityskaupat ja -järjestelyt sekä muut eri-

tyisen merkittävät päätökset

●

valitsee ja vapauttaa toimitusjohtajan sekä toimitusjohtajan si-

jaisen ja päättää näiden toimisuhteen ehdoista

●

vahvistaa toimitusjohtajan esityksestä konsernin johtoryhmän

jäsenet, liiketoimintajohtajat ja muut toimitusjohtajan suorat

alaiset

●

hyväksyy toimitusjohtajan ja muun johdon kannustinjärjestelmät

sekä Yhtiön noudattamat palkitsemisen periaatteet

●

hyväksyy Yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskevan sel-

vityksen, palkitsemisraportin sekä muista kuin taloudellisista tie-

doista annettavan selvityksen

●

vahvistaa Yhtiön sisäpiiriohjeen ja lähipiiriohjeen sekä määritte-

lee sisäpiiri-ja lähipiiriliiketoimien seurantaa ja arviointia koske-

vat periaatteet ja valvoo niiden noudattamista

●

päättää Yhtiön tiedonantopolitiikasta ja valvoo sen noudatta-

mista.

Hallituksen jäsenille annetaan riittävät tiedot konsernin toiminnasta,

toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta, ja uusi hallituksen

jäsen perehdytetään Yhtiön toimintaan hallituskauden alkaessa. Halli-

tus saa säännönmukaisesti tiedokseen konsernin johtoryhmässä käsi-

tellyt asiat, tulosraportit, tilintarkastajan kertomukset sekä kuulee

säännöllisesti vähintään vuosittain tilintarkastajan näkemyksen Yhtiön

taloudellisesta tilanteesta ja sen kehityksestä.

Hallitus kokoontuu säännöllisesti. Hallituksen kokousten ajankohdat

vahvistetaan ennakkoon koko toimikaudeksi. Lisäksi hallitus kokoon-

tuu tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin, jotka voidaan järjestää pu-

helinkokouksina. Kokouksista vähintään yksi on strategiakokousja vä-

hintään yhden kokouksen yhteydessä hallitus tapaa tilintarkastajan.

Vuosikelloon merkittyjen kokousten yhteydessä hallitus käy sisäisen

keskustelun ilman johdon läsnäoloa.

Vuonna 2024 hallituksen kokoonpanoa koskeva ehdotus valmisteltiin

nimitystoimikunnan toimesta. Nimitystoimikunnassa edustettuina oli-

vat LähiTapiola-ryhmä, MWW Yhtiö Oy (Mikko Wirén), Keskinäinen

Vakuutusyhtiö Fennia ja Keskinäinen TyöeläkevakuutusyhtiöElo, jotka

yhdessä edustivat yhteensä noin 48 prosenttia Yhtiön osakkeista.

Hallituksen kokoonpanoa koskevat periaatteet toteutuivatvuonna

2024 valitussa hallituksessa. Hallituksessa toimi kolme naisjäsentä ja

neljä miesjäsentä (neljä naisjäsentä 10.4.2024 saakka). Hallituksen jä-

senet edustavat monipuolista kokemusta johto- tai hallitustehtävistä.

Kaikilla vuonna 2024 hallituksen jäseniksi valituilla on korkeakoulutut-

kinto, ja yksi heistä on väitellyt tohtoriksi. Hallituksen jäsenillä on mo-

nipuolisesti sekä toimialaosaamista että taloudellista ja liiketoiminnal-

lista osaamista. Hallituksen jäsenten ikäjakauma on 54–69 vuotta.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| SELVITYS HALLINTO-JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ21

Hallituksen jäsenet tilikaudella 2024

Hallituksen jäsenet varsinaiseen yhtiökokoukseen 10.4.2024 saakka

olivat Jukka Leinonen (puheenjohtaja), Leena Niemistö (varapuheen-

johtaja), Kim Ignatius, Heli Iisakka, Hannu Juvonen,Tiina Kurki, Seija

Turunen ja Mikko Wirén.

Vuoden 2024 varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettiin, että Yhtiön

hallitukseen kuuluu kerrallaan seitsemän jäsentä. Yhtiön hallitukseen

valittiin seuraavat henkilöt: Kim Ignatius, Heli Iisakka, Tiina Kurki,

Hannu Juvonen, Jukka Leinonen, Leena Niemistö ja Mikko Wirén. Yh-

tiökokous valitsi Pihlajalinna Oyj:n hallituksen puheenjohtajaksi Jukka

Leinosen ja varapuheenjohtajaksi Leena Niemistön.

Tilikaudella 2024 Yhtiön hallitus kokoontui 14 kertaa. Keskimääräinen

osallistuminen kokouksiin kuluneella tilikaudella oli 100 %.

Hallituksen jäsenet

JUKKA LEINONEN

hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2023

diplomi-insinööri

Suomen kansalainen, s. 1962

riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä

osakkeenomistajista

päätoimet: hallitusammattilainen

LEENA NIEMISTÖ

hallituksen jäsen vuodesta 2014

hallituksen varapuheenjohtaja vuoteen 2018 saakka

ja uudelleen vuodesta 2019 alkaen

lääketieteen tohtori ja fysiatrian erikoislääkäri

Suomen kansalainen, s. 1963

riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista

päätoimet: hallitusammattilainen

KIM IGNATIUS

hallituksen jäsen vuodesta 2023

ekonomi

Suomen kansalainen, s. 1956

riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeen-

omistajista

päätoimet: hallitusammattilainen

HELI IISAKKA

hallituksen jäsen vuodesta 2022

kauppatieteiden maisteri

Suomen kansalainen, s. 1968

riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeen-

omistajista

päätoimet: Colliers Finland Oy, talousjohtaja

HANNU JUVONEN

hallituksen jäsen vuodesta 2019

lääketieteen lisensiaatti, erikoislääkäri MBA

Suomen kansalainen, s. 1955

riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeen-

omistajista

päätoimet: ammatinharjoittaja, liikkeenjohdon konsultti

TIINA KURKI

hallituksen jäsen vuodesta 2023

kauppatieteiden maisteri

Suomen kansalainen, s. 1970

riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeen-

omistajista

päätoimet: Alma Media Oyj, Alma Media Solutionsin Senior Vice Pre-

sident / johtaja

MIKKO WIRÉN

hallituksen jäsen vuodesta 2016

hallituksen puheenjohtaja vuosina 2016–2023

lääketieteen lisensiaatti

Suomen kansalainen, s. 1972

ei-riippumaton yhtiöstä, ei-riippumaton merkittävistä

osakkeenomistajista

päätoimet: MWW Yhtiö Oy, toimitusjohtaja

Lisätietoja hallituksen jäsenistä Yhtiön sijoittajasivuilla osoitteessa

http://investors.pihlajalinna.fi.

Tiedot hallituksen jäsenille maksetuista palkkioista on esitetty erilli-

sessä toimielinten palkitsemisraportissa.

Hallituksen valiokunnat

Hallitus voi asettaa määräämiään tehtäviä varten valiokuntia, johto-

ryhmiä ja muita pysyviä tai määräaikaisia elimiä. Hallitus vahvistaa Yh-

tiön valiokuntien ja johtoryhmän työjärjestyksen ja muiden asetta-

miensa toimielinten toimintaohjeet ja toimintavaltuudet. Hallituksella

on tarkastusvaliokunta sekä henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta,

joiden jäsenet se nimittää keskuudestaan. Valiokunnilla on hallituksen

hyväksymät kirjalliset työjärjestykset.

Tarkastusvaliokunta

Pihlajalinna Oyj:n hallitus on perustanut keskuudestaan tarkastusva-

liokunnan, jonka tehtävänä on seurata Yhtiön tilinpäätösraportoinnin

prosessia sekä Yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkas-

tuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta. Tarkastusvaliokun-

nan tehtävänä on lisäksi käsitellä Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestel-

mästä annettavaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen ra-

portointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jär-

jestelmien pääpiirteistä, seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätök-

sen lakisääteistä tarkastusta sekä arvioida lakisääteisen tilintarkasta-

jan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheis-

palvelujen tarjoamista Yhtiölle. Tarkastusvaliokunnalla on oltava va-

liokunnan tehtäväalueen edellyttämä asiantuntemus ja kokemus ja

vähintään yhdellä jäsenellä tulee olla asiantuntemusta erityisesti las-

kentatoimen tai tilintarkastuksen alalta.

Tarkastusvaliokuntaan kuuluu kolmestaviiteen jäsentä, jotka hallitus

valitsee keskuudestaan. Tarkastusvaliokunnanjäsenten enemmistön

on oltava riippumattomia Yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on ol-

tava riippumaton Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallitus on vahvistanut tarkastusvaliokunnalle kirjallisen työjärjestyk-

sen, jonka mukaan tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu:

●

yhtiön taloudellisen tilanteen ja rahoitustilanteen seuranta

●

poikkeuksellisten tai merkittävien liiketoimien vaikutusten arvi-

ointi

●

kirjausperiaatteiden ja taseeseen arvostettujen erien merkittä-

vien muutosten käsittely

●

yhtiön tilinpäätösraportoinnin prosessin, tilinpäätöksen ja mui-

den taloudellisten raporttien laadun ja luotettavuuden seuranta

●

arvioida vaihtoehtoisten tunnuslukujen käyttämistä ja esittä-

mistä

●

Yhtiön taloudellisen raportointiprosessin ja yrityskauppaproses-

sin valvonta

●

keskustella neljännesvuosittain talousjohdon ja tilintarkastajien

kanssa yhtiön taloudellisesta tuloksesta ja pörssitiedotteesta en-

nen hallituksen hyväksymistä

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| SELVITYS HALLINTO-JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ22

●

keskustella merkittävistä taloudellisista riskeistä ja johdon toi-

menpiteistä riskien seuraamiseksi, hallitsemiseksi ja raportoi-

miseksi

●

yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja

riskienhallintajärjestelmien suunnitelmien ja raporttien käsittely

sekä tehokkuuden seuranta

●

perehtyä lähipiiritoimien seurantaa ja arviointia koskeviin peri-

aatteisiin

●

yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antaman selvityksen

käsittely mukaan lukien siihen sisältyvä kuvaus taloudelliseen ra-

portointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallin-

nanjärjestelmien pääpiirteistä

●

tukea yhtiön hallitusta vastuullisuuteen sekä ESG-kriteereihin

liittyvien toimintojen asianmukaisessa hallinnoinnissa sekä ym-

päristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvien riskien hallin-

nassa

●

käsitellä säännöllisesti vastuullisuuteen liittyvää raportointia,

prosesseja ja vastuullisuuteen liittyviä riskejä sekä kontrolleja

●

seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä ti-

lintarkastusta sekä kestävyysraportoinnin varmentamista

●

lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön sekä kes-

tävyysraportoinnin varmentajan riippumattomuuden ja oheis-

palvelujen tarjoamisen arviointi

●

arvioida tilintarkastajan pätevyyttä ja suoriutumista

●

tilintarkastajan sekä kestävyysraportoinnin varmentajan valintaa

koskevan päätösehdotuksen valmistelu

●

yhteydenpito tilintarkastajaan sekä kestävyysraportoinnin var-

mentajaan sekä näiden tarkastusvaliokunnalle laatimien raport-

tien ja johdon niihin antamien vastineiden läpikäynti sekä

●

seurata lakien ja määräysten ja yhtiön politiikoiden noudatta-

mista ja yhtiön vaatimustenmukaisuusjärjestelmän tehokkuutta.

●

seurata ja arvioida vastuullisuuden kehittymistä (CSRD-vaati-

mukset ja EU-taksonomia)

●

käsitellä hallituksen toimituskertomus kokonaisuudessaan

●

seurata ja arvioida konsernin ESG-arviointien ja -analyysien tu-

loksia (Ecovadis, COP,jne).

Tarkastusvaliokunta raportoihallitukselle säännöllisesti yhteenvedon

valiokunnan käsittelemistä asioista.

Valiokuntatyöskentelystämaksetaan yhtiökokouksen määrittelemä

palkkio.

Hallitus valitsi 10.4.2024 tarkastusvaliokunnan jäseniksi Kim Ignatiuk-

sen (puheenjohtaja), Heli Iisakan ja Tiina Kurjen.

Tilikauden 2024 aikana tarkastusvaliokunta kokoontui 8 kertaa.Valio-

kunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin oli 100 %.

Henkilöstö-ja vastuullisuusvaliokunta

Pihlajalinna Oyj:n hallitus on perustanut keskuudestaan henkilöstö- ja

vastuullisuusvaliokunnan, jonka tehtävänä on hallitusta avustavana

elimenä valmistella toimitusjohtajan ja Yhtiön muun johdon palkitse-

mis- ja nimitysasiat sekä palkitsemisessa noudatettavat periaatteet.

Lisäksi valiokunta valmistelee hallitukselle organisaation kehittämistä

sekä vastuullisuuskysymyksiin liittyvät asiat.

Henkilöstö-ja vastuullisuusvaliokuntaan kuuluu kolmesta viiteen jä-

sentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan. Valiokunnan jäsenten

enemmistön on oltava Yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtajatai

Yhtiön muuhun johtoon kuuluva henkilö ei saa olla henkilöstövalio-

kunnan jäsen.

Hallitus on vahvistanut henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnalle kirjal-

lisen työjärjestyksen, jonka mukaan valiokunnan tehtäviin kuuluu:

●

toimitusjohtajan ja muun johdon palkkauksen ja muiden talou-

dellisten etuuksien valmistelu

●

yhtiön palkitsemisjärjestelmiä koskevien asioiden valmistelu

●

toimitusjohtajan ja muun johdon palkitsemisen arviointi sekä

huolehtiminen palkitsemisjärjestelmien tarkoituksenmukaisuu-

desta

●

palkka- ja palkkioselvitykseen liittyviin kysymyksiin vastaaminen

yhtiökokouksessa henkilöstövaliokunnan tehtäviin kuuluvissa

asioissa

●

toimitusjohtajan ja muun johdon nimitysasioiden valmistelu

sekä heidän seuraajiensa kartoittaminen sekä henkilöprofiilien

määrittäminen

●

muun henkilöstön palkitsemisen ja organisaation kehittämisen

suunnittelu

●

henkilöstötutkimusten tulosten käsittely sekä henkilöstön moni-

muotoisuuden seuranta

●

ohjata ja arvioida talenttien tunnistamisen ja kehittämisen pro-

sessia

●

seurata ja arvioida toimintaympäristön ja regulaation sekä sidos-

ryhmätuen kehittymistä

●

seurata ja arvioida vastuullisuuteen liittyvää tavoiteasetantaa ly-

hyellä ja pitkällä aikavälillä

●

käsitellä ja valmistella vastuullisuusohjelman henkilöstöasiat, ku-

ten työturvallisuuteen ja työkykyyn sekä tasa-arvoon ja moni-

muotoisuuteen liittyvät asiat

●

käsitellä ja valmistella muita vastuullisuusohjelman olennaisiin

asioihin liittyviä asioita, kuten laatua, vaikuttavuutta,tietosuojaa

ja ympäristöä koskevat asiat

●

käsitellä ja valmistella hyvään hallintoon liittyvät asiat

●

seurata ja arvioida konsernin ESG-arviointien ja -analyysien tu-

loksia (Ecovadis, COP,jne).

Valiokuntatyöskentelystämaksetaan yhtiökokouksen määrittelemä

palkkio

.

Hallitus valitsi 10.4.2024 henkilöstö-ja vastuullisuusvaliokunnan jäse-

niksi

Hannu Juvosen (puheenjohtaja), Leena Niemistön, Jukka Leino-

sen ja Mikko Wirénin.

Tilikauden 2024 aikana henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta kokoon-

tui 7 kertaa.

Valiokunnan jäsenten osallistuminen kokouksiin oli 100

%.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| SELVITYS HALLINTO-JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ23

Hallituksen ja valiokuntien jäsenten osallistuminen kokouksiin

2024:

Nimi

Hallituksen

kokoukset

(1

Tarkastus-

valiokunnan

kokoukset

(1

Henkilöstö- ja

vastuullisuus-

valiokunnan

kokoukset

(1

Kim Ignatius

hallituksen jäsen

14/14

8/8

-

Heli Iisakka

hallituksen jäsen

14/14

8/8

-

Hannu Juvonen

hallituksen jäsen

14/14

-

7/7

Tiina Kurki

hallituksen jäsen

14/14

8/8

-

Jukka Leinonen

hallituksen puheenjohtaja

14/14

-

7/7

Leena Niemistö

hallituksen varapuheenjohtaja

14/14

-

7/7

Seija Turunen

(2

hallituksen jäsen

3/3

1/1

-

Mikko Wirén

hallituksen jäsen

14/14

-

7/7

1) Osallistuminen on esitetty kunkin jäsenen toimikauden aikaisistakokouksista.

2) Hallituksen jäsen 10.4.2024 saakka.

Pihlajalinna Oyj:n hallituksen jäsenten suorat ja epäsuorat

osakeomistukset 31.12.2024:

Osakkeita, kpl

Mikko Wirén, yhteensä

2 325 343

MWW Yhtiö Oy

2 319 010

Mikko Wirén

6 333

Leena Niemistö

709 644

Jukka Leinonen

15 302

Juvonen Hannu

5 291

Seija Turunen (hallituksessa 10.4.2024 saakka)

4 392

Heli Iisakka

3 600

Ignatius Kim

3 095

Tiina Kurki

2 651

Toimitusjohtaja

Yhtiön hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää tämän toimisuh-

teen ehdoista. Toimitusjohtajan tehtäväon johtaa Yhtiön operatii-

vista hallintoa ja konsernin liiketoimintaa hallituksen antamien ohjei-

den ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaaYhtiön kirjanpi-

don lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.

Toimitusjohtajan tukena johtamisessa toimii johtoryhmä.

Pihlajalinna Oyj:n toimitusjohtajana tilikaudella 2024 toimi Tuomas

Hyyryläinen. Pihlajalinna Oyj:llä ei ole toimitusjohtajan sijaista.

Konsernin johtoryhmä

Pihlajalinna-konsernin johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa konser-

nin operatiivisen liiketoiminnan johtamisessa. Johtoryhmä valmiste-

lee ja ohjaa konsernin prosessien ja liiketoiminnan kehitystä sekä kon-

sernin yhteisiä toimintoja ja edistää tiedonkulkua sekä yhteistyötä or-

ganisaation eri osien välillä. Se valmistelee konsernin strategista

suunnittelua ja budjetointia, valvoo suunnitelmien toteutumista ja ra-

portointia sekä valmistelee yrityskauppoja ja muita merkittäviä inves-

tointeja. Lisäksi johtoryhmä seuraa ja arvioi liiketoimintojen kannatta-

vuutta sekä sisäisten valvonta-ja raportointijärjestelmien toimi-

vuutta. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti toimitusjohtajan kut-

susta. Johtoryhmä suorittaa vuosittain toimintansa ja työskentelyta-

pojensa arvioinnin.

Konsernin johtoryhmä (31.12.2024):

Tuomas Hyyryläinen

s. 1977, kauppatieteiden maisteri

yhtiön palveluksessa vuodesta 2023

toimitusjohtaja (CEO)

Heikki Färkkilä

s. 1980, diplomi-insinööri

yhtiön palveluksessa vuodesta 2024

johtaja, strategia ja konsernioperaatiot

Anu Kallio

s. 1968, kauppatieteiden maisteri

Yhtiön palveluksessa vuodesta 2024

Liiketoimintajohtaja, yksityiset terveyspalve-

lut

Seppo Kariniemi

s. 1983, MBA

yhtiön palveluksessa vuodesta 2022

liiketoimintajohtaja, julkiset palvelut

Tuula Lehto

s. 1973, yhteiskuntatieteiden maisteri

yhtiön palveluksessa vuodesta 2022

viestintä- ja vastuullisuusjohtaja

Jaakko Liljeroos

s. 1979, oikeustieteen maisteri

yhtiön palveluksessa vuodesta 2024

lakiasiainjohtaja (CLO)

Lauri Muhonen

s. 1984, laboratorioanalyytikko (AMK), eMBA

yhtiön palveluksessa vuodesta 2024

tietohallintojohtaja (CIO)

Tarja Rantala

s. 1972, kauppatieteiden maisteri

yhtiön palveluksessa vuodesta 2014

talous- ja rahoitusjohtaja (CFO)

Sari Riihijärvi

s. 1977, lääketieteen tohtori, erikoislääkäri

yhtiön palveluksessa vuodesta 2021

lääketieteellinen johtaja (CMO)

Mika Videman

s. 1967, diplomi-insinööri

Yhtiön palveluksessa vuodesta 2024

henkilöstöjohtaja

Vuoden 2024 aikana johtoryhmään ovat lisäksi kuuluneet tietohallin-

tojohtaja Antti Jussi Aro (10.5.2024 saakka), yksityisten terveyspalve-

luiden liiketoimintajohtaja Timo Harju (29.2.2024 saakka), julkisten

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| SELVITYS HALLINTO-JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ24

palveluiden liiketoimintajohtaja Eetu Salunen (21.5.2024 saakka) ja la-

kiasiainjohtaja Marko Savolainen (1.12.2024 saakka).

Johtoryhmä on kokoontunut säännöllisesti viikoittain.

Pihlajalinna-

konsernin toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän jäsenten suorat ja

epäsuorat osakeomistukset (31.12.2024) on esitetty seuraavassa tau-

lukossa.

Osakkeita, kpl

Tuomas Hyyryläinen, toimitusjohtaja

40 000

Tarja Rantala

17 142

Seppo Kariniemi

7 100

Heikki Färkkilä

4 400

Sari Riihijärvi

4 004

Jaakko Liljeroos

4 000

Lauri Muhonen

4 000

Anu Kallio

2 876

Tuula Lehto

1 510

Mika Videman

0

III KUVAUKSET SISÄISEN VALVONNANJA RISKIEN-

HALLINNAN MEKANISMEISTA

Sisäinen valvonta

Konsernin sisäisen valvonnan järjestelmien tarkoituksena on varmis-

taa, että Yhtiön toiminta on voimassa olevien lakien ja määräysten

sekä Yhtiön liiketoimintaperiaatteiden mukaista. Taloudelliseen ra-

portointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan tavoitteena on varmis-

taa, että Yhtiön julkistamat taloudelliset raportit on laadittu Yhtiön

soveltamien laskentaperiaatteiden mukaisesti ja että ne antavat olen-

naisesti oikeat tiedot konsernin taloudellisesta tilasta sekä varmistaa,

että taloudellinen raportointi on täsmällistä ja luotettavaa.

Konsernin taloudellista kehitystä seurataan kokokonsernin kattavien

raportointijärjestelmien avulla. Järjestelmät kattavat taloudelliset to-

teutumatiedot, hallituksen hyväksymän budjetin, kuukausittaiset ta-

loudelliset ennusteet sekä operatiiviset mittarit. Konsernin johto-

ryhmä analysoi tulosta ja poikkeamia, vastaa budjetoinnista ja ennus-

teista yhdessä toimitusjohtajan kanssa, seuraa toteutettujen yritysjär-

jestelyjen integraatiota ja kehitystä sekä muita investointeja. Business

controller -toiminto ja talousjohto analysoivat ja tuottavat talousra-

portit sekä laativat erillisselvityksiä johdon, tarkastusvaliokunnan ja

hallituksen käyttöön. Konsernin rahoitus on keskitetty.

Konsernin talousjohto ohjeistaa tilinpäätöksen ja välitilinpäätösten

laadinnan sekä vastaa yhdessä konserniviestinnän ja lakiasianjohtajan

kanssa yhtiön säännöllisestä tiedonantovelvoitteesta.

Pihlajalinnan talous- ja henkilöstöjohto on määritellyt ja dokumentoi-

nut talous-, raportointi- ja henkilöstöhallinnon prosesseihin liittyvät

kontrollitavoitteet ja kontrollipisteet(prosessikohtaiset kontrollikata-

logit). Kontrollitavoitteiden ja kontrollipisteiden tarkoituksenmukai-

suus ja vaikuttavuus arvioidaan vähintään vuosittain yhdessä tilintar-

kastajien kanssa. Sisäisen valvonnan havainnot analysoidaan ja ne

johtavat toimintaohjeiden, käytäntöjen ja mahdollisesti myös kontrol-

lipisteiden päivittämiseen.

Kontrollitoimenpiteet koostuvat prosessien automaattisista ja manu-

aalisista täsmäytyksistä, kontrolleista, analyyttisista tarkastuksistaja

ohjeista, joiden avulla pyritään varmistamaan taloudellisen raportoin-

nin oikeellisuus. Keskeisiä kontrollimekanismejaovat lisäksi tieto- ja

raportointijärjestelmien käyttöoikeuksien hallinta, toimivaltuuksien

sekä järjestelmämuutosten hallittu toteutus. Talousjohto käsittelee ja

raportoi hallitukselle säännöllisesti poikkeukselliset ja arvionvaraiset

erät sekä analysoi ennusteiden muutosten taustalla olevat syyt.

Toimitusjohtaja ja tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavatvastuu-

alueidensa kirjanpidon ja hallinnon lainmukaisuudesta sekä konsernin

toimintaohjeiden noudattamisesta. Konsernin lakiosasto huolehtii

vastuualueelleen kuuluvien toimintaohjeiden antamisesta. Tilintar-

kastajat tarkastavat vuosittain emoyhtiön ja tytäryhtiöiden kirjanpi-

don ja hallinnon. Tilintarkastuksen suorittaa auktorisoitu tilintarkas-

tusyhteisö kaikissa konserniyhtiöissä. Emoyhtiön tilintarkastajalla on

vastuu tilintarkastusten painopistealueiden koordinoinnista, tarkas-

tushavaintojen analysoinnista konsernitilinpäätöksen näkökulmasta

sekä yhteydenpidosta konsernin talousjohtoon ja toimitusjohtajaan.

Tilintarkastuksen yksityiskohtaisesta tuloksesta raportoidaan vuosit-

tain konsernijohdolle, tarkastusvaliokunnalle sekä hallitukselle.

Tarkastusvaliokunta valvoo,että kirjanpito, taloushallinto, rahoitus,

sisäinen tarkastus ja tilintarkastus on järjestetty asianmukaisesti. Hal-

litus käsittelee ja hyväksyy puolivuosi- ja osavuosikatsaukset sekä ti-

linpäätöstiedotteet.

Kestävyysraportoinnin osalta kuvaus sisäisestä valvonnasta on ku-

vattu toimintakertomuksessa osana kestävyysraporttia kohdassa

Ylei-

set tiedot (ESRS2).

Sisäinen tarkastus

Pihlajalinnan sisäisen tarkastuksen tarkoituksena on arvioida yhtiön

sisäisen valvontajärjestelmän ja riskienhallinnan sekä johtamis- ja hal-

lintoprosessien tarkoituksenmukaisuutta ja tuloksellisuutta. Sisäisen

tarkastuksen avulla tuetaan organisaation kehittämistä ja tehostetaan

hallitukselle kuuluvan valvontavelvollisuuden hoitamista.

Sisäinen tarkastus auttaa organisaatiota sen tavoitteiden saavuttami-

sessa arvioimalla ja tutkimalla sen toimintoja sekä valvomalla yhtiön

ohjeistuksen noudattamista. Tätä varten sisäinen tarkastus tuottaa

analyysejä, arvioita, suosituksia ja tietoa yhtiön hallituksen ja ylimmän

johdon käyttöön. Arvioinneista raportoidaan niiden valmistuttua toi-

mitusjohtajalle, talousjohtajalle ja arviointikohteen johdolle sekä

säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle.

Sisäinen tarkastustoiminta perustuu kansainvälisiin standardeihin

(IIA). Sisäinen tarkastus on muusta organisaatiosta riippumaton toi-

minto. Tarkastuksen lähtökohtaon ensisijaisesti liikkeenjohdollinen,

ja työtä koordinoidaan yhteistyössä tilintarkastuksen kanssa. Vuotui-

nen tarkastussuunnitelma ja tarkastuskertomus esitellään tarkastus-

valiokunnalle. Sisäinen tarkastus suorittaa hallituksen ja Pihlajalinnan

johtoryhmän pyynnöstä tarkastuksia myös muista, erikseen sovitta-

vista asioista.

Pihlajalinnan sisäistä tarkastustoimintaa jatkettiin vuonna 2024 PwC:n

kanssa aiemmin organisoidun yhteistyön mukaisesti. PwC:n. seuran-

tatarkastuksen kohteena oli tietoturva ja siihen liittyvät kontrollit.

Tarkastuksessa arvioitiin myös kahtena uutena kohteenaomaisuu-

den- ja toimittajaketjujen hallintaa. Lisäksi vuonna 2024 Pihlajalinna

kehitti yhdessä ulkoisen kumppaninsa kanssa erityisesti laskutukseen

liittyviä prosesseja ja kontrolleja.

Riskienhallinta

Pihlajalinnan riskienhallintapolitiikassa kuvataan riskienhallinnan ta-

voitteet, periaatteet ja toimintatavat sekä vastuut. Riskienhallintaa on

Pihlajalinnassa tehty konserni-, liiketoiminta-, yksikkö-, palvelu-ja

prosessitasoisesti Pihlajalinnan hallituksen hyväksymän riskienhallin-

tapolitiikan mukaisesti. Konserni panostaa lisäksi työturvallisuus-ja

työterveysriskien hallintaan sekä laatujärjestelmiin, kuten ISO9001 ja

ISO14001.

Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää konsernin strate-

gisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, asiakas- ja potilas-

turvallisuutta, omistaja-arvoa, konsernin liiketoiminnan tulokselli-

suutta ja vastuullisten toimintatapojen toteutumista. Riskienhallinnan

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| SELVITYS HALLINTO-JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ25

avulla varmistetaan, että yhtiön toimintaan vaikuttavat riskit tunne-

taan, niitä arvioidaan ja seurataan sekä toteutetaan toimenpiteet ris-

kien hallitsemiseksi. Sisäinen riskiraportointi sisältyy säännölliseen lii-

ketoiminnan raportointiin sekä liiketoiminnan suunnitteluun ja pää-

töksentekoon. Sidosryhmille keskeisistä riskeistä ja niiden hallinnasta

raportoidaan säännöllisesti ja tarvittaessa tapauskohtaisesti.

Kestävyyteen liittyvien riskien arvioinnilla on tärkeä rooli riskienhallin-

nassa. Osakokonaisuus on kattanut liiketoimintariskiarvioinnin, ihmis-

oikeusriskiarvioinnin sekä kaksoisolennaisuusarvioinnin osalta vaiku-

tusten ja riskien tunnistamisen ja arvioinnin. Nämä osa-alueet yhte-

näistetään konsernin yleiseen riskinhallintaprosessiin tulevien tilikau-

sien aikana.

Pihlajalinnan riskienhallintaperiaatteissa korostuvat toimintaan koh-

distuvat välttämättömät velvoitteet ja niistä nousevat mahdollisuudet

riskienhallinnan organisoimiselle, standardiperusteisen laadunhallin-

nan työkalut sekä omavalvonta. Riskienhallinta tukee johtamisjärjes-

telmää ja palveluiden päivittäisjohtamista. Riskienhallinta integroituu

osaksi palveluprosesseja ja riskienhallinnasta vastaa prosessiomistaja.

Tavoitteena on riskin toteutuessa mahdollisimman vähäinen vaikutus

Pihlajalinna toimintaan.

Vuoden 2024 alussa Pihlajalinnan johtoryhmä käynnisti laadullisen

riskienhallintahankkeen päivittääkseen analyysin yhtiöön kohdistu-

vista konsernitason riskeistä. Selvityksen pohjalta muodostettiin ris-

kienhallintatyön pohjaksi Pihlajalinnan uudet riskienhallintaperiaat-

teet, päivitettiin Pihlajalinnan riskienhallinnan mallitaulukko, koottiin

Pihlajalinnan eri liike-ja konsernitoimintoja kattavasti edustavaris-

kienhallintaverkosto sekä määritettiin verkostolle työsuunnitelma.

Selvityksen yhteydessä tunnistettiin myös riskienhallinnan kiinteä yh-

teys jatkuvuus- ja valmiussuunnitteluun.

Pihlajalinnan riskienhallintahankkeessa keskeisiksi riskienhallintatoi-

menpiteiden kohteiksi tunnistettiin vuonna 2024 muuttuva toimin-

taympäristö normaali-ja poikkeusoloissa, resurssit ja esihenkilötyö,

organisoituminen, strategia ja priorisointi, järjestelmät ja niiden kehi-

tys, henkilöstön saatavuus ja työkyky, tietoturva erityisesti kybertur-

vallisuuden näkökulmasta ja potilasturvallisuus erityisesti omavalvon-

nan näkökulmasta.

Vastuu riskienhallinnasta on konserni-ja liiketoimintajohdolla rapor-

tointivastuiden mukaisesti. Lisäksi riskienhallinnan asiantuntijat oh-

jaavat ja kehittävät konsernin riskienhallintaa. Konsernin johtoryhmä

käsittelee konsernin liiketoiminnan kannalta keskeisempiä riskejä

säännöllisesti. Myös jokaisen Pihlajalinnassa työskentelevän pitää

tuntea ja hallita oman vastuualueensa riskit. Sisäisen tarkastuksen toi-

minto arvioi yhtiön riskienhallinnan tarkoituksenmukaisuutta ja tulok-

sellisuutta osana vuotuista tarkastussuunnitelmaansa.

IV MUUT ANNETTAVATTIEDOT

Sisäpiirihallinto ja -periaatteet

Pihlajalinna Oyj noudattaa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta siinä

muodossa kuin se kulloinkin on voimassa Pihlajalinnaa koskevin ja

Pihlajalinnan sisäpiiriohjeessa mainituin täsmennyksin. Nasdaq Hel-

sinki Oy:n sisäpiiriohjetta täsmentävä Pihlajalinnan sisäpiiriohje hy-

väksytään hallituksessa vuosittain.

Yhtiön sisäpiiritietoa sekä johtohenkilöiden ja heidän lähipiirinsä liike-

toimia Yhtiön rahoitusvälineillä hallinnoidaan sovellettavan lainsää-

dännön ja Yhtiön sisäpiiriohjeen mukaisesti. Yhtiössä perustetaan tar-

vittaessa hankekohtaisia sisäpiiriluetteloita, joihin merkitään kaikki ne

henkilöt, joille Yhtiö antaa yksilöityä hanketta koskevaa sisäpiirintie-

toa.

Sisäpiiriluettelot eivät ole julkisia. Yhtiön sisäpiiriluetteloita ylläpide-

tään Euroclear Finland Oy:n SIRE-palvelussa.

Sisäpiiriluetteloiden lisäksi Yhtiö laatii ja ylläpitää luetteloa ilmoitus-

velvollisista johtotehtävissä toimivista henkilöistä ja näiden lähipiiriin

kulloinkin kuuluvista henkilöistä (luonnollinen tai oikeushenkilö), joilla

on velvollisuus ilmoittaa Yhtiölle ja Finanssivalvonnalle Yhtiön rahoi-

tusvälineitä koskevat liiketoimet kolmenarkipäivän kuluessa liiketoi-

men toteuttamisesta. Yhtiö julkaisee sille ilmoitetut liiketoimet tie-

dotteella saman määräajan kuluessa. Johtotehtävissä toimivilla henki-

löillä tarkoitetaan Pihlajalinna Oyj:n hallituksen ja johtoryhmän jäse-

niä.

Pihlajalinnan johtohenkilöt sekä Yhtiön määrittelemät muut kuin joh-

totehtävissä toimivat henkilöt eivät saa käydä kauppaa omaan lu-

kuunsa tai kolmannen osapuolen lukuun Yhtiön arvopapereilla tai nii-

hin liittyvillä johdannaisilla sekä muilla rahoitusvälineillä 30 päivän pi-

tuisen suljetun ajanjakson aikana ennen Yhtiön vuositilinpäätöksen,

osavuosikatsauksen ja puolivuosikatsauksen julkaisemista (suljettu ik-

kuna) tai edellä mainittujen tietojen julkaisupäivänä.

Pihlajalinna Oyj on julkaissut sisäpiiriperiaatteet (Lähipiiri- ja sisäpiiri-

periaatteet) yhtiön internet-sivuilla.

Lähipiirihallinto- ja lähipiiritoimia koskevat

periaatteet

Pihlajalinna noudattaa lähipiiritoimiin liittyvää lainsäädäntöä ja huo-

lehtii lainsäädännön ja pörssiyhtiöille suunnatun hallinnointikoodin

mukaisesti siitä, että lähipiiritoimien seurannalle, arvioinnille, päätök-

senteolle ja tiedottamiselle asetettuja vaatimuksia noudatetaan. Pih-

lajalinnan lähipiiritoimien seurannan ja arvioinnin periaatteet sisäl-

tävä lähipiiriohje hyväksytään vuosittain Pihlajalinnan hallituksessa,

joka seuraa ja arvioi lähipiiritoimia.

Pihlajalinna Oyj:n lähipiiriohjeen tarkoituksena on varmistaa liiketoi-

mien riippumattomuus ja markkinaehtoisuus sellaisissa liiketoimissa,

joissa on mukana Yhtiön lähipiiriin kuuluvia tahoja. Yhtiö arvioi ja seu-

raa, että tehtävät lähipiiriliiketoimet ovatkokonaisuutena Yhtiön

edun mukaisia ja eturistiriitakysymykset huomioidaan lähipiiriliiketoi-

mesta päätettäessä asianmukaisesti. Lähipiiriohjeiden periaatteita

noudatetaan koko konsernissa ja kaikkia konserniyhtiöitä koskevassa

päätöksenteossa.

Pihlajalinna Oyj:n lähipiiriin kuuluvat konsernin johtohenkilöt (Yhtiön

hallituksen jäsenet, mahdolliset varajäsenet ja sihteeri, toimitusjoh-

taja, varatoimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet) sekä edellä mainit-

tujen avio- tai avopuolisot ja muut samassa kotitaloudessa asuvat

henkilöt. Lisäksi lähipiiriin katsotaan kuuluvaksi yhteisöt, joissa edellä

mainittu lähipiiriläinen yksin tai yhdessä oman lähipiirinsä kanssa

käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa taimääräysvaltaa. Lähipiiriin

kuuluvat lisäksi Yhtiön tytäryhtiöt, osakkuusyritykset ja yhteisyritykset

sekä niiden toimitusjohtajat ja hallitusten jäsenet ja mahdolliset vara-

jäsenet ja edellä mainittujen vaikutus- ja määräysvaltayhteisöt. Lisäksi

lähipiiriin kuuluvat Yhtiön osakkeenomistajat, jotka omistavat vähin-

tään 10 prosenttia Yhtiön osakkeista tai kaikkien osakkeiden tuotta-

masta äänimäärästä.

Pihlajalinna Oyj pitää lähipiirirekisteriä Yhtiön ja sen lähipiirin kesken

tehtävistä merkittävistä liiketoimista,niiden osapuolista ja keskeisistä

ehdoista. Rekisteriin merkittävät tiedot kerätään Yhtiön lähipiiriin

kuuluvilta henkilöiltä vuosittain tehtävillä tarkastuskyselyillä. Yhtiön

lähipiirirekisteri ei ole julkinen eikä siihen sisällytettyjä tietoja luovu-

teta kolmansille osapuolille mahdollisia tiedon saantiin oikeutettuja

viranomaistahoja ja tilintarkastajaa lukuun ottamatta. Lähipiiriin kuu-

luvilla henkilöillä on velvollisuus ilmoittaa suunnitelluista tai tietoonsa

tulleista lähipiiriliiketoimista Yhtiön lähipiirihallinnolle viipymättä lii-

ketoimesta tiedon saatuaan. Lähipiiriliiketoimia koskevan seurannan

tulokset raportoidaan säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokun-

nalle.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| SELVITYS HALLINTO-JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ26

Pihlajalinna voi tehdä lähipiirinsä kanssa liiketoimia, jotka ovat osa

Pihlajalinnan tavanomaista liiketoimintaa ja jotka tehdään tavanomai-

sin kaupallisin ehdoin Pihlajalinnan sisäisen ohjeistuksen mukaista

päätöksentekomenettelyä noudattaen. Lähipiiriliiketoimista, jotka ei-

vät ole Pihlajalinnan tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta

tavanomaisin kaupallisin ehdoin, päättää Pihlajalinnan hallitus esteel-

lisyyssäännökset huomioiden.

Lähipiirin kanssa tehtävät liiketoimet käsitellään Pihlajalinnan halli-

tuksen hyväksymän lähipiiriohjeistuksen mukaisesti. Pihlajalinnan joh-

don ja sen lähipiirin kanssa tehtävistä merkittävistä liiketoimista päät-

tää aina Yhtiön hallitus.

Pihlajalinna raportoi lähipiiritoimista säännöllisesti vuosittain tilinpää-

töksessään. Osakkeenomistajan kannalta olennaiset lähipiiritoimet,

jotka eivät ole tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei tehdä tavan-

omaisin kaupallisin ehdoin, julkistetaan arvopaperimarkkinalain ja

Nasdaq Helsinki Oy:n pörssin sääntöjen mukaisesti.

Pihlajalinna Oyj on julkaissut lähipiiritoimia koskevat periaatteet (lähi-

piiri-ja sisäpiiriperiaatteet) yhtiön internet-sivuilla.

Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaan Yhtiöllä on yksi (1) tilintarkastaja, jonka tu-

lee olla tilintarkastusyhteisö päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT-

tilintarkastaja.

Tilintarkastaja antaa vuosittain tilintarkastuskertomuksen Yhtiön var-

sinaiselle yhtiökokoukselle. Yhtiön hallitus saa tilinpäätöstä käsitelles-

sään vastuulliselta tilintarkastajalta selostuksen tarkastuksen toteutu-

misesta ja havainnoista.

Pihlajalinna Oyj:n yhtiökokous 10.4.2024 päätti hallituksen ehdotuk-

sen mukaisesti valita tilintarkastajaksi KPMG Oy Ab:n toimikaudeksi,

joka päättyy vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

KPMG Oy Ab:n nimeämänä Yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana

on toiminut KHT Assi Lintula.

Konserniyhtiöiden tilintarkastajana on tilikauden 2024 aikana toimi-

nut KPMG Oy Ab. Tilintarkastajalle maksettiin palkkioita alla olevan

taulukon mukaisesti (tuhatta euroa):

Tilintarkastajan palkkiot

2024

2023

Tilintarkastus, KPMG Oy Ab

328

328

Lausunnot, KPMG Oy Ab

64

10

Muut työt, KPMG Oy Ab

48

57

Yhteensä

441

395

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI28

Yleiset tiedot (ESRS2)

Kestävyysraportin laatimisperusteet (BP-1)

28

Raportoinnin rajaukset ja perusteet (BP-2)

28

Ylimmän johdon rooli kestävyyden hallinnassa (GOV-1)

31

Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat (GOV-2)

32

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)

33

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence-prosessista (GOV-4)

33

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5)

34

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)

35

Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)

38

Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toiminnassa ja niiden yhteys strategiaan (SBM-3)

39

Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi (IRO-1)

42

Lista ESRS-standardien mukaisista julkaisuvaatimuksista (IRO-2)

45

Taulukko: Pihlajalinnan olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta (IRO)

48

Kestävyysraportin laatimisperusteet (BP-1)

Pihlajalinna Oyj:n kestävyysraportti on laadittu kirjanpitolain 7 lu-

vussa säädettyjen vaatimusten ja kestävyysraportointistandardien

(ESRS) mukaisesti. Vuoden 2024 kestävyysraportti kattaa ajanjakson

1.1.–31.12.2024, ja se on laadittu konsolidoidusti vuoden 2024 tilin-

päätöksen kanssa. Konsolidoinnin laajuus kestävyysraportissa on

sama kuin tilinpäätöksessä. Konserniyritykset on kuvattu konserniti-

linpäätöksen liitetiedostossa.

Kestävyysraportista ei ole jätetty pois tietoja, jotka liittyvät teollis- ja

tekijänoikeuksiin, tietotaitoon tai innovaatioiden tuloksiin. Kestävyys-

raportissa raportoidut kestävyysaiheet ja kestävyyden tunnusluvut

perustuvat EU:n kestävyysraportointistandardien vaatimuksiin sekä

Pihlajalinnan kaksoisolennaisuusanalyysiin (double materiality ana-

lysis, DMA), joka toteutettiin loppuvuodesta 2023. Olennaisuusana-

lyysiin perustuvat olennaiset teemat ja kestävyysaiheet on hyväksytty

Pihlajalinnan

hallituksen toimesta. IRO-1:ssä kuvattu DMA-prosessi si-

sältää vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka kattavat Pihlajalin-

nan omat toiminnot sekä tuotantoketjun ylä- ja alavirran olennaisilta

osin. Pihlajalinnan arvoketjuun ulottuvat toimintaperiaatteet, toimet,

tavoitteet ja mittarit kuvataan kyseisiin standardeihin liittyvissä koh-

dissa. Tarkempia lisätietoja Pihlajalinnan kaksoisolennaisuusanalyy-

siprosessista sekä sen tuloksista ESRS 2 -osiossa, kohdassa IRO-1: Pro-

sessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnista-

miseksi.

Arvoketjunala- ja ylävirran kattavuus

Kestävyysraportin tiedot raportoidaan koko Pihlajalinna-konsernin

osalta kattaen Pihlajalinnan oman toiminnan sekä osittain arvoketjun

ylä- ja alavirran. Pihlajalinnan olennaiset kestävyysaiheet ulottuvat

kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Arvoketjun työntekijöihin kestävyysai-

heet ulottuvat ylä- ja alavirrassa palvelu-ja toimittajakumppanien

kautta. Kuluttajiin olennaiset kestävyysaiheet ulottuvat alavirrassa

omien palveluiden sekä palvelukumppanien välityksellä. Kestävyysai-

heet ulottuvat ympäristöön arvoketjun ylä- ja alavirrassa henkilöstön,

asiakkaiden ja hankinnan seurauksena toimittaja- ja palvelukumppa-

nien toimitusketjun kautta.Vastuullisuuslausuma kattaa arvoketjun

olennaiset kestävyysaiheet.

Raportoinnin rajaukset ja perusteet (BP-2)

Aikahorisontit

Tässä kestävyysselvityksessä noudatetaan ESRS-standardien määritte-

lemiä aikahorisontteja. Lyhyt aikaväli (1 vuosi) kuvaa tulevaa tili-

kautta, keskipitkä seuraavia 1–5 vuotta ja pitkä aikaväli yli 5 vuoden

ajanjaksoa.

Arvoketjun estimoinnin lähteet ja tuloksen epävarmuus

Pihlajalinna-konsernin vuoden 2024 kestävyysraportti on ensimmäistä

kertaa laadittu eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien

(ESRS) rakenteita ja periaatteita noudattaen. Tämänvuoksi kaikkia

kestävyysseikkojen tietoja ei esitetä vertailukausilta. Ainoastaan kas-

vihuonekaasujen päästölaskennan osalta esitetään vertailukauden

tiedot. Muutokset aiempiin vastuullisuuskatsauksiin liittyvät pääasi-

assa tunnuslukutietojen kattavuuteen ja niiden esittämiseen sekä ra-

portin rakenteeseen. Kasvihuonekaasujen (GHG) päästölaskentaa on

laajennettu raportointirajojen ja huomioon otettavien päästölähtei-

den osalta. Tarkempi päästölaskennan kuvaus luettavissaE1-osiossa,

kohdassa E1-6: Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -

bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI29

Päästölaskennan menetelmänä (consolidation approach) on käytetty

toiminnallista hallintaa (operational control), eli vuokrattujen tilojen

energianpäästöt on laskettu Pihlajalinnan Scope 1 ja 2 -päästöiksi.

Suurimmat epävarmuudet päästölaskennan tuloksissa sisältyvät kus-

tannusperusteisesti laskettujen ostojen ja hankintojen sekä asiakkai-

den liikkumisesta aiheutuviin päästöihin ja henkilöstökyselyn perus-

teella laskettujen työssäkäyntimatkustuksen päästöihin. Koska nämä

kategoriat kattavat yli kaksi kolmasosaapäästöistä, on kokonaispääs-

töihin suhtauduttava varauksella. Pihlajalinnan kokonaispäästöt tule-

vat tarkentumaan tiedonkeruun tarkentuessa.Päästölaskennan epä-

suorien lähteiden kustannusperusteista laskentaa kehitetään jat-

kossa. Tunnistettuja kehitysmahdollisuuksia ovat muun muassa datan

tarkkuuden ja saatavuuden parantaminen. Erityisesti arvoketjun alku-

päähän kohdistuvia datan lähteitä tarkennetaan datan laadun ja las-

kennan tarkkuuden parantamiseksi. Päästölaskentaa koskevatkehi-

tyssuunnitelmat tarkentuvat tulevien tilikausien aikana.

ESRS sisältöindeksi

ESRS

Standardi

Tiedonantovaatimus (DR)

Kestävyysselvityksen kohdat

ESRS2 Yleiset

tiedot

BP-1

Kestävyysselvityksen yleiset laatimisperusteet

Kestävyysraportin laatimisperusteet (BP-1)

BP-2

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Raportoinnin rajaukset ja perusteet (BP-2)

GOV-1

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Ylimmän johdon rooli kestävyyden hallinnassa (GOV-1)

GOV-2

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsit-

telemät kestävyysseikat

Hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat(GOV-2)

GOV-3

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)

GOV-4

Selvitys kestävyyttä koskevastadue diligence -prosessista

Selvitys kestävyyttä koskevastadue diligence -prosessista (GOV-4)

GOV-5

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta (GOV-5)

SBM-1

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)

SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus stra-

tegian ja liiketoimintamallin kanssa

Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toiminnassa ja niiden yhteys strategiaan (SBM-3)

IRO-1

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja ar-

viointiprosesseista

Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi (IRO-1)

IRO-2

Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonanto-

vaatimukset

Lista ESRS-standardien mukaisista julkaisuvaatimuksista (IRO-2)

Taulukko: Pihlajalinnan olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta (IRO)

ESRS E1 Ilmas-

tonmuutos

ESRS 2, GOV-3

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)

ESRS 2, IRO-1

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi (IRO-1)

ESRS 2, SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus stra-

tegian ja liiketoimintamallin kanssa

Olennaiset ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta

(SBM-3)

E1-1

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1)

E1-2

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperi-

aatteet

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2)

E1-3

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3)

E1-4

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4)

E1-5

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)

E1-6

Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonais-

päästöt

Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (E1-6)

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI30

ESRS S1 Oma työ-

voima

ESRS 2, SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)

ESRS 2, SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa

Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toiminnassa ja niiden yhteys strategiaan (SBM-

3)

S1-1

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

Olennaisten aiheiden johtaminen ja toimintaperiaatteet (S1-1)

S1-2

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista

omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

Vuoropuhelu oman työvoiman kanssa (S1-2)

S1-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenai-

heiden esiin tuomiseksi

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat oman työvoiman huolenaihei-

den esiin tuomiseksi (S1-3)

S1-4

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen

ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olen-

naisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

Toimenpiteet (S1-4, S1-5)

S1-5

Tavoitteet, jotka liittyvätolennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vai-

kutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Toimenpiteet (S1-4, S1-5)

S1-6

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)

S1-9

Monimuotoisuuden mittari

Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)

S1-10

Riittävä palkka

Riittävä palkka (S1-10)

S1-14

Terveyttä ja turvallisuutta koskevatmittarit

Työterveyttä ja turvallisuutta koskevatmittarit (S1-14)

S1-16

Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

Ansiotuloa koskevat mittarit (S1-16)

S1-17

Tapaukset, valitukset ja vakavatihmisoikeusvaikutukset

Tapaukset, valitukset ja vakavatihmisoikeusvalitukset (S1-17)

ESRS S4 Kuluttajat

ja

tai loppukäyttäjät

ESRS 2, SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

ESRS 2, SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa.

Olennaiset kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

sekä niiden hallinta (SBM-3)

S4-1

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

Olennaisten aiheiden johtaminen ja toimintaperiaatteet (S4-1)

S4-2

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjienkanssa

Vuoropuhelu kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa (S4-2)

S4-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille

huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi, kanavat kuluttajien ja loppukäyttäjien

huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S4-3)

S4-4

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen

ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitse-

miseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehok-

kuus

Toimenpiteet (S4-4)

S4-5

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja

olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Tavoitteet ja mittarit (S4-5)

ESRS G1 Liiketoi-

minnan harjoittami-

nen

ESRS 2, GOV-1

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (ESRS2 GOV-1)

ESRS 2, IRO-1

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointipro-

sesseista

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

(ESRS2 IRO-1)

G1-1

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteetja yrityskulttuuri (G1-1), Ta-

voitteet ja mittarit (G1)

G1-5

Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta

Poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta (G1-5), Tavoitteetja mittarit (G1)

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI31

Ylimmän johdon rooli kestävyyden hallinnassa

(GOV-1)

Johtamalla vastuullisuutta johdonmukaisesti Pihlajalinna haluaa var-

mistaa, että konserni toimii vastuullisesti ja eettisesti sekä edistää ja

mahdollistaa vastuullisuudelle asetettujen tavoitteiden saavuttami-

sen.

Pihlajalinnan toiminta on keskittynyt Suomeen, joten kaikilla hallinto-,

johto- ja valvontaelimillä on maantieteellisen sijainnin kannalta mer-

kityksellistä kokemusta. Kaikilla on lisäksi käytössään merkityksellistä

toimiala-, tuote- ja palveluosaamista. Pihlajalinnan hallituksessa, sen

valiokunnissa ja toimivassa johdossa on edustettuna kattavasti asian-

tuntemusta ja osaamista tärkeiden liiketoimintaan ja kestävyyteen

liittyvien alueiden osalta. Esimerkiksi laadun, lääketieteellisen vaikut-

tavuuden, eettisen liiketoiminnan, tietosuojan ja henkilöstön osalta

osaaminen on korkealla tasolla.

Pihlajalinna-konsernin johtoryhmä on käsitellyt tapaa lisätä työsuh-

teisten työntekijöiden edustus konsernin ylimpään hallintoon vuoden

2024 aikana. Asiaa on myös käsitelty yhdessä konsernin luottamus-

miesten kanssa. Päätös asiasta tehdään vuoden 2025 aikana.

Hallitus

Hallituksen jäsenten sukupuolijakauma ja monimuotoisuus

Miehet

%

Naiset

%

Muut

%

Yhteensä

Liikkeenjohtoon osallistuvat jäsenet

4

57

3

43

0

0

7

Muut jäsenet

0

0

0

0

0

0

0

Jäsenet yhteensä

4

57

3

43

0

0

7

Hallituksen sukupuolijakauma (nais-ja miesjäsenten suhdeluku)

0,75

Riippumattomien hallituksen jäsentenprosenttiosuus

86

Johtoryhmän jäsenten sukupuolijakauma ja monimuotoisuus

Miehet

%

Naiset

%

Muut

%

Yhteensä

Pihlajalinna -konsernin johtoryhmä

6

60

4

40

0

0

10

Muut jäsenet

0

0

0

0

0

0

0

Työntekijöiden edustus

0

0

0

0

0

0

0

Johtoryhmän sukupuolijakauma

0,66

Raportointikauden lopussa (31.12.2024), Pihlajalinnan hallituksessa

oli seitsemän jäsentä: Jukka Leinonen (puheenjohtaja), Leena Nie-

mistö (varapuheenjohtaja), Kim Ignatius, Heli Iisakka, Hannu Juvonen,

Tiina Kurki ja Mikko Wirén. Hallituksen vakituisena sihteerinä toimi

30.11.2024 asti konsernin lakiasiainjohtaja Marko Savolainen ja

1.12.2024 alkaen konsernin lakiasianjohtaja Jaakko Liljeroos. Hallituk-

sen jäsenistä kolme on naisia (43 prosenttia) ja neljä on miehiä. Halli-

tuksen sukupuolijakauma on näin ollen 0,75. Hallituksessa ei ole työ-

suhteisia tai muita työntekijöitä.

Pihlajalinnan hallitus on korkein kestävyydestä vastaavataho. Hallitus

hyväksyy konsernin toimintaa ja sisäistä valvontaa ohjaavat konser-

nipolitiikat ja -periaatteet, kuten Pihlajalinnan eettiset toimintaohjeet

(Code of Conduct), ihmisoikeusperiaatteet sekä korruptio ja lahjonta-,

henkilöstö-, yhdenvertaisuus-, laatu-, riskienhallinta-, tietosuoja-, tie-

toturva-ja ympäristöpolitiikat. Se katselmoi ja hyväksyy vastuullista

liiketoimintaa koskevat periaatteet, politiikatsekä tavoitteet ja tulok-

set. Politiikkoja, toimintaperiaatteita ja tavoitteita tarkastellaansään-

nöllisesti ja päivitetään tarvittaessa toimintaympäristössä tapahtuvien

muutosten mukaisesti. Hallitus hyväksyy vastuullisuusohjelman ja

strategiset kestävyystavoitteetsekä valvoo niiden edistämistä. Halli-

tus on hyväksynyt konsernin kaksoisolennaisuuden olennaiset aiheet

(DMA) sekä kestävyysraportin ja on ylin taho, joka on vastuussa niihin

liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista (IRO). Toimitus-

johtaja antaa hallitukselle säännöllisiä päivityksiä vaikutuksista, ris-

keistä ja mahdollisuuksista. Hallitus saa myös säännölliset läpikäynnit

kestävyystavoitteiden edistymisestä viestintä-ja vastuullisuusjohta-

jalta. Lisäksi hallitus käy läpi konserninkeskeisimpiä riskejä ja niiden

hallintaa säännöllisesti ja katselmoi kokonaisuuden kerran vuodessa.

Hallitus ja ylin johto on koulutettu kestävyysraportointiin,ja teemaa

käsitellään säännöllisesti. Pihlajalinna on tunnistanut kasvavan tar-

peen uudenlaiselle asiantuntijuudelle myös muiden vastuullisuusai-

heiden ja kestävyysraportoinnin osalta ja on systemaattisesti kasvat-

tanut operatiivisia resursseja näillä osa-alueilla. Viestintä- ja vastuulli-

suusjohtaja on konsernin johtoryhmän jäsen.

Pihlajalinnan hallituksessa on kokonaisuutena kattava osaaminen ja

kokemus ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen sekä hyvään hallin-

toon liittyvistä aihealueista sekä laaja osaaminen sosiaali-ja terveys-

toimialasta ja lääketieteestä. Lisäksi hallituksella on monipuolinen ko-

kemus konsernin kestävyysraportoinnin olennaisista aiheista sekä sii-

hen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioinnista. Useilla hallituk-

sen jäsenillä on kokemusta myös muiden pörssiyhtiöiden hallitustyös-

kentelystä. Heillä on laaja-alainen näkemys vastuullisuuteen ja kestä-

vyysraportoinnin vaatimuksiin eri toimialojen näkökulmista, kuten te-

leviestinnästä, elintarviketeollisuudesta, ympäristö- ja kiinteistötoimi-

alalta, vähittäiskaupasta, lääketeollisuudesta ja logistiikasta. Lisäksi

hallituksen jäsenillä on laaja kokemus terveydenhuollon julkishallin-

nosta sekä eri edunvalvonnan organisaatioista. Hyvän hallintotavan

eri ulottuvuudet ovat osa hallituksen osaamista niin hallitustyösken-

telyn kuin suurten yritysten johtotehtävistä ja heidän toimimisestaan

erittäin reguloiduilla toimialoilla.

Hallituksen monimuotoisuus ja riippumattomuusarviointi

Pihlajalinnan liiketoiminnan monipuolista tukemista ja kehittämistä

varten konsernin

hallituksen kokoonpanon on oltava riittävän moni-

muotoinen. Hallituskokoonpanolta tavoitellaan kokonaisuutena arvi-

oiden riittävän laaja-alaista pätevyyttä, osaamista ja kokemusta. Halli-

tuksen riittävä monimuotoisuus, kuten ikä- ja sukupuolijakauma sekä

koulutuksellinen ja ammatillinen tausta, otetaan huomioon hallitus-

kokoonpanoa koskevanehdotuksen valmistelussa. Hallituksen ko-

koonpanoa koskevaa esitystä valmisteltaessa kukin hallituksen jä-

senehdokas antaa konsernin antamien ohjeiden mukaisesti luotta-

muksellisesti pätevyyden ja ajankäytön arviointia varten tarvittavat

tiedot.Hallituskokoonpanoa koskeva ehdotus valmistellaan suurim-

pien osakkeenomistajien toimesta nimitysvaliokunnassa. Hallituksen

tehtävänä on arvioida jäsentensä riippumattomuus,ja enemmistön

jäsenistä on oltava riippumattomiakonsernista.Riippumattomuus on

tällä raportointikaudella 86 prosenttia.Vähintään kahden riippumat-

toman hallituksen jäsenen on oltava riippumattomia myös konsernin

merkittävistä osakkeenomistajista.

Ignatius Kim, Iisakka Heli, Juvonen Hannu, Kurki Tiina, Leinonen Jukka

ja Niemistö Leena ovat riippumattomia merkittävistä osakkeenomis-

tajista.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI32

Valiokunnat

Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja henkilöstö-

ja vastuullisuusvaliokunta. Valiokunnilla on selkeä vastuujakotyöjär-

jestyksissä kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kokonaisuudessa.

Tarkastusvaliokunta vastaakestävyysraportoinnista sekä valvoo ja ke-

hittää kestävyysraportointia.Valiokunta käsittelee hallituksen toimin-

takertomuksen kokonaisuudessaan. Henkilöstö-ja vastuullisuusvalio-

kunta vastaa toimintaympäristön kehittymisen seurannasta sekäoh-

jaa konsernin vastuullisuusohjelmaa ja sen tavoitteita.

Konsernin johtoryhmä

Kaikki ylimpään johtoon liittyvät määrälliset tiedot koskevat kokoon-

panoa 31. joulukuuta 2024. Johtoryhmässä on edustettuna konsernin

liiketoiminnot sekä konsernitoiminnot. Työntekijöiden edustuksesta

päätetään vuonna 2025.

Pihlajalinnassa johtoryhmä vastaa siitä, että Pihlajalinnan olennaisten

kestävyysaiheiden vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonta ja

toimeenpano tapahtuu suunnitelmien mukaan. Johtoryhmä vastaa

Pihlajalinnan kestävyystavoitteiden asettamisesta, edistymisen seu-

rannasta sekä sellaisten toimintatapojen valvonnasta, joilla puututaan

olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin.Lisäksi se katsel-

moi vastuullisuustyön edistymistä ja kestävyyteen liittyviä kokonai-

suuksia neljännesvuosittain. Esittelystä vastaa viestintä- ja vastuulli-

suusjohtaja, joka on johtoryhmän jäsen. Johtoryhmä myös valvoo

osaltaan hyväksyttyjen kestävyystoimenpiteiden täytäntöönpanoa.

Vaikutusten, mahdollisuuksien ja riskien hallintaan ei käytetä tällä

hetkellä erityisiä menettelyjä, vaan valvonta on osa normaalia riskien-

hallinnan ja sisäisen valvonnan prosesseja.

Kestävyysasioiden toimeenpanosta vastaa konsernin toimitusjohtaja.

Toimitusjohtajalla on delegoitu vastuu kestävyysasioista,jotka katta-

vat kestävän kehityksen toimintasuunnitelman ja -kyvyn. Toimitusjoh-

taja vie kokonaisuuden hallituksen tiedoksi kaksi kertaa vuodessa ja

mahdollisesti edelleen päätettäväksi vähintään kerran vuodessa. Li-

säksi kestävyysaiheiden eri osa-alueiden vaikutusten, riskien ja mah-

dollisuuksien valvonnasta sekä päätöksenteosta vastaa osa-alueen

vastaava johtaja. Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja vastaa kestävyysra-

portoinnista sekä vastuullisuustyön edistymisestä strategisella tasolla.

Henkilöstön hyvinvoinnista puolestaan vastaa henkilöstöjohtaja, asi-

akkaiden terveydestä ja turvallisuudesta lääketieteellinen johtaja ja

eettiseen toimintaan liittyvistä osa-alueista lakiasiainjohtaja.

Hallinto-, johto-ja valvontaelimille toimitettavat

tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

(GOV-2)

Hallituksen ja sen valiokuntien kokouksissa esitellään kestävyyden eri

osa-alueita toimivan johdon ja asiantuntijoiden toimesta. Katsauksista

jäsenet saavat tietoa konsernin kestävyyteen liittyvistä olennaisim-

mista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä ajantasaista

tietoa kestävyysasioista yleisesti sekä tähän liittyvästä regulaatiosta.

Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja, joka on johtoryhmän jäsen, vastaa

kestävyysaiheiden esittelystä hallitukselle, valiokunnille ja johtoryh-

mälle. Hallitukselle pidetään esittely kaksi kertaa vuodessa ja valio-

kunnille sekä johtoryhmälle neljännesvuosittain. Näissä esittelyissä

käydään läpi myös kestävyystavoitteidenedistyminen. Hallitus saa

myös toimitusjohtajalta katsauksen vaikutuksista, riskeistä ja mahdol-

lisuuksista kaksi kertaa vuodessa. Johtoryhmässä puolestaan käsitel-

lään vähintään neljännesvuosittain kestävyyteen liittyviä kokonai-

suuksia tavoiteasetannan ja raportoinnin mukaisesti. Pihlajalinnan

kaikki vastuullisuuteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mah-

dollisuudet on käsitelty hallituksessa vuonna 2024.

Pihlajalinnan riskienhallinnan tulokset, mukaan lukien vastuullisuu-

teen liittyvät olennaiset riskit, esitellään osana normaalia riskienhal-

linnan ja omavalvonnan prosessia hallitukselle kerran vuodessa ja joh-

toryhmälle neljännesvuosittain viestintä-ja vastuullisuusjohtajan sekä

riskienhallintaprosessista vastaavien asiantuntijoiden toimesta. Vuo-

den 2024 aikana hallinto-, johto- ja valvontaelimille on esitelty olen-

naisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien käsittelemiseksi hy-

väksyttyjen toimintaperiaatteiden, toimien, mittareiden ja tavoittei-

den tuloksia ja tehokkuutta viestintä ja vastuullisuusjohtajan sekä ai-

healueiden asiantuntijoiden toimesta. Läpikäyntejä on kuluvana

vuonna ollut useita ensimmäiseen raporttiin valmistautumisen

vuoksi, mutta jatkossa hallitus saa läpikäynnit kaksi kertaa vuodessa.

Due diligence -prosessin täytäntöönpanosta hallitus sai päivityksen ih-

misoikeuksien osalta raportointivuonna 2024, mutta tulee jatkossa

saamaan laajemman esittelyn osana säännöllisiä katsauksia. Due dili-

gence -prosessia kokonaisuutena täsmennetään vuonna 2025 ja mu-

kaan liitetään myös HRDD-kokonaisuus. Tässäraportissa esitetyistä

sekä edelleen kehitettävistä kokonaisuuksistasekä niihin asetetuista

toimintaperiaatteista, toimista, mittareista ja tavoitteidentuloksista

ja tehokkuudesta hallitus saa jatkossa päivityksiä viestintä-ja vastuul-

lisuusjohtajalta kaksi kertaa vuodessa.

Vuoden 2024 strategisia painopistealueita kehitettäessä tärkeimpiä

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on otettu huomioon siinä mää-

rin kuin niitä on tunnistettu ennen varsinaisen kaksoisolennaisuus-

analyysin tuloksia. Kuluttajien ja loppukäyttäjien priorisointi on huo-

mioitu siten, että henkilöasiakkaiden palveluiden uudistaminen oli

yksi strategisista painopistealueista. Pihlajalinna on esimerkiksi vah-

vistanut monikanavaisia palveluitaan uusilla palvelukonsepteilla sekä

digitaalisilla innovaatioilla. Tämä tukee palveluiden saatavuutta eri

puolilla Suomea, mikä on yksi Pihlajalinnan myönteisistä vaikutuk-

sista. Toinen tärkeä painopistealue liittyy yhteistyöhön julkisen ter-

veydenhuollon kanssa. Tässä konsernilla on havaittu todellinen myön-

teinen vaikutus, sillä Pihlajalinnalla on pitkät perinteet julkisen tervey-

denhuollon toimintaedellytysten kehittämisessä tiiviissä yhteistyössä

julkisten toimijoiden kanssa. Kolmanneksi Pihlajalinna panostaa työn-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI33

teon digitaaliseen kehittämiseen sekä johtamiseen ja esihenkilötyö-

hön. Etänä tehtävä työ vähentää kielteistä vaikutusta henkilöstön

kuormitukseen, kun käytössä on käytettävyydeltään parempia työväli-

neitä. Tämä tukee myös työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Lisäksi hy-

vin johdetut operaatiot ja selkeät työtehtävät edesauttavat henkilös-

tön työhyvinvointia ja -terveyttä ymmärrettävien työtehtävien ja -

roolien avulla.

Tulevaisuudessa vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tullaan huomioi-

maan kiinteämmin osana strategiatyötä, riskienhallintaprosessia sekä

suuria liiketoimintaa koskevia päätöksiä niin, että niitä käsitellään

strategian ja liiketoimintapäätöksien valmisteluprosesseissa johtoryh-

män sekä hallituksen ja sen valiokuntien tasolla. Suunnitelmia laadit-

taessa pyritään huomioimaan henkilöstöresurssitarpeet, jotta voi-

daan hallita paremmin henkilöstön kuormitusta.

Hallituksen ja sen valiokuntien sekä konsernin johtoryhmän

kokouksissa käsiteltyjä kestävyyteenliittyviä aihealueita tili-

kaudella 2024:

•

Vastuullisuusohjelma ja -tavoitteet

•

Kaksoisolennaisuusarvion tulokset

•

Kestävyysraportointi ja sen regulaatiokehitys

•

Kestävyysraportoinnin varmentaminen

•

Päästölaskenta ja ilmastotiekartta

•

Asiakaskokemus ja -tyytyväisyys

•

Henkilöstön hyvinvointi,kehittäminen ja henkilöstökyselyn tu-

lokset

•

Henkilöstökyselyn toimenpidesuunnitelma (konsernin johto-

ryhmä)

•

Työturvallisuus

•

Monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja mukaan ottamisen

(DEI) kehitystyö

•

Ihmisoikeusperiaatteet ja -sitoumus

•

Tietoturva ja -suoja

•

Riskienhallinta

•

Kestävyysraportointi ja sen regulaatiokehitys (konsernin johto-

ryhmä)

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttämi-

nen kannustinjärjestelmiin (GOV-3)

Pihlajalinnan palkitsemispolitiikassa on kuvattu palkitsemisen periaat-

teet sekä hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokonaispalkitseminen.

Palkitsemispolitiikan ja sen mahdolliset olennaiset muutokset valmis-

telee

Pihlajalinnan

hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta.

Hallitus käsittelee ja hyväksyy yhtiökokoukselle esitettävänpalkitse-

mispolitiikan ja sen olennaiset muutokset. Pihlajalinnan hallitus päät-

tää toimitusjohtajan palkitsemisesta palkitsemispolitiikan mukaisesti.

Henkilöstö-ja vastuullisuusvaliokunta valmistelee palkitsemista kos-

kevat asiat tarvittaessa riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoi-

den avustuksella.

Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän palk-

kiomahdollisuus vuonna 2024 on Pihlajalinnan liiketuloskerroin huo-

mioiden enintään 60 prosenttia palkasta. Palkkio perustuu Pihlajalin-

nan liiketulokseen oikaistu EBITA (painotus 60 prosenttia), liikevaih-

don orgaaniseen kasvuprosenttiin (30 prosenttia) ja henkilöstötyyty-

väisyyteen, eNPS (10 prosenttia). Lisäksi toimitusjohtaja osallistuu pit-

kän aikavälin osakepalkkio-ohjelmaan, jonka palkkiomahdollisuus on

sidottu Pihlajalinnan oikaistuun EBITAn (painotus 60 prosenttia), sai-

rauspoissaoloprosentin kehittymiseen (20 prosenttia), asiakastyyty-

väisyyteen, NPS (10 prosenttia) ja henkilöstötyytyväisyyteen, eNPS

(10 prosenttia).

Muilla johtoryhmän jäsenillä pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelman

palkkiomahdollisuus on sidottu samoihin mittareihin kuin toimitus-

johtajalla. Lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmän palkkiomahdolli-

suus vuonna 2024 on Pihlajalinnan liiketuloskerroin huomioiden enin-

tään 25–33 prosenttia palkasta. Palkkio perustuu painotetusti konser-

nin oikaistun EBITAn ja orgaaniseen liikevaihdon kasvuun sekä henki-

löstötyytyväisyyteen. Lisäksi mukana on omaan vastuualueeseen liit-

tyviä tavoitteita.

Vastuullisuusohjelman tavoitteista johdon pitkän ja lyhyen aikavälin

palkitsemiseen on sidottu asiakastyytyväisyys (NPS), sairauspoissaolo-

aste (SPO) ja henkilöstötyytyväisyys (eNPS). Nämä ovat keskeisiä mit-

tareita Pihlajalinnan olennaisten kestävyysaiheiden (S4 kuluttajat ja

loppukäyttäjät sekä S1 oma työvoima) kannalta. Ilmastoon liittyvät

näkökohdat eivät ole osana hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsen-

ten palkitsemista.

Seuranta

Hallituksen henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunta seuraa palkitsemis-

politiikan toteutumista ja esittää hallitukselle tarvittaessa toimen-

pide-ehdotuksensa palkitsemispolitiikan toteutumisen varmista-

miseksi. Hallitus esittää palkitsemispolitiikan yhtiökokouksen käsitel-

täväksi tarvittaessa, kuitenkin vähintään neljän (4) vuoden välein. Li-

säksi hallitus esittää vuosittain varsinaiselle yhtiökokoukselle palkitse-

misraportin, jonka avulla osakkeenomistajat voivat arvioida palkitse-

mispolitiikan toteutumista

Pihlajalinnassa. Yhtiökokous päättää palkit-

semisraportin hyväksymisestä. Yhtiökokouksen palkitsemisraporttia

koskeva päätös on neuvoa-antava.

Hallituksen palkitsemisen kuvaus ja täytäntöönpano

Pihlajalinnan yhtiökokous päättää konsernin

hallituksen jäsenille mak-

settavista palkkioista. Hallituksen jäsenten palkitsemista koskeva pää-

tösesitys valmistellaan osakkeenomistajien nimitystoimikunnan toi-

mesta. Hallituksen jäsenille voidaan maksaa esimerkiksi vuosi- tai

kuukausipalkkio sekä kokouspalkkiota hallituksen, sen valiokuntien tai

muiden toimielinten kokouksista. Hallituksen palkitseminen muodos-

tui vuonna 2024 osake-ja rahapalkasta. Osakkeina maksettiin yh-

teensä 107 973 euroa. Rahapalkkiona maksettiin 250 227 euroa, sisäl-

täen kokouspalkkiot.

Toimitusjohtajan palkitsemisen kuvaus

Pihlajalinnan

hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää tämän toi-

misuhteen ehdoista. Ennen hallituksen päätöksentekoa asiakokonai-

suus valmistellaan hallituksen henkilöstö-ja vastuullisuusvaliokun-

nassa. Toimitusjohtaja ei ole henkilöstö- ja vastuullisuusvaliokunnan

jäsen eikä osallistu päätöksentekoon palkitsemistaan koskevassa asi-

assa. Toimitusjohtajan palkitseminen perustuu palkitsemispolitiikan

mukaisesti kiinteään kuukausipalkkaan luontoisetuineen sekä erik-

seen päätettäviin muuttuviin palkitsemisen osiin kuten esimerkiksi

pitkän aikavälin osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään tai lyhyen

aikavälin kannustinohjelmaan.

Selvitys kestävyyttä koskevastadue diligence -

prosessista (GOV-4)

Pihlajalinnanhuolellisuusvelvoite (due diligence) on osa konsernin

toiminta- ja hallintotapaa, joka perustuu Suomen listayhtiöiden hallin-

nointikoodiin. Hallinnon osalta prosessi asettaa vaatimuksia organi-

saation läpinäkyvyydelle, eettiselle johtamiselle sekä sidosryhmien

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI34

osallistumiselle päätöksentekoon. Lisäksi Pihlajalinnan due diligence -

prosessia on laajennettu ihmisoikeuksien turvaamiseen, jotta toi-

minta ei loukkaa perusoikeuksia. Tämä kattaa muun muassa työolo-

jen, syrjinnän ehkäisyn ja muiden ihmisoikeusloukkausten estämisen.

Ihmisoikeusriskiarviointi toteutettiin vuoden 2024 aikana. Toimenpi-

teiden kehittäminen jatkuu tulevien tilikausien aikana, mukaan lukien

ympäristön entistä kattavampi arvio. Lisäksi due diligence -prosessi

integroidaan entistä vahvemmin osaksi liiketoiminnan keskeisiä pro-

sesseja, jolloin se tukee strategista päätöksentekoa ja operatiivista

toimintaa.

Kestävyysraportoinnissa due diligence -prosessin sisällyttäminen hal-

lintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin kuvataan seuraavissa osi-

oissa: ESRS 2 GOV-4: Selvitys kestävyyttä koskevastadue diligence-

prosessista ja SBM-1: Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju.

Haitallisten vaikutusten tunnistamisen ja arvioinnin tapoja kuvataan

osiossa: ESRS 2 IRO-1: Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja SBM-3: Olennaiset kestävyysai-

heet Pihlajalinnan toiminnassa ja niiden yhteys strategiaan, GOV-5:

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta, S1-3

ja S4-3: Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat

oman työvoiman ja kuluttajien sekä loppukäyttäjien huolenaiheiden

esiin tuomiseksi.

Vuorovaikutusta vaikutusten kohteenaolevien sidosryhmien kanssa

kaikissa due diligence -prosessissa kuvataan osioissa:

SBM-2: Sidosryhmien edut ja näkemykset, IRO-1: Prosessi olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi, S1-2: Proses-

sit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden

ja heidän edustajiensa kanssa, G1-5 Poliittinen vuorovaikutus ja lob-

baustoiminta ja S4-2: Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kulutta-

jien ja loppukäyttäjien kanssa.

Toimien toteuttamista kyseisten haitallistenvaikutusten torjumiseksi

kuvataan osioissa: S1-3: Prosessit kielteisten vaikutusten korjaa-

miseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuo-

miseksi, S1-4: Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistu-

vien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoi-

maan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten

mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikutta-

vuus, G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaat-

teet ja yrityskulttuuri, S4-3: Prosessit kielteisten vaikutusten korjaa-

miseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi ja E1-3: Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin

liittyvät toimet ja resurssit.

Toimien tuloksellisuuden seurantaa ja viestintää kuvataan osioissa:

SBM-2: Sidosryhmien edut ja näkemykset, S4-5: Olennaisten kielteis-

ten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja

olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

sekä S1-5: Tavoitteet, jotka liittyvät olennaistenkielteisten vaikutus-

ten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennais-

ten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan.

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysra-

portoinnin osalta (GOV-5)

Kestävyysraportoinnissa noudatetaan Pihlajalinnan lakisääteisen ra-

portoinnin, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteita. Kestä-

vyysraportointi on keskitetty konsernipalveluiden viestintä- ja vas-

tuullisuustiimille. Kestävyysraportointia suorittavat kestävyysrapor-

tointiin ja raportointistandardeihin perehtyneet henkilöt. Pihlajalin-

nan yleiset riskienhallinnan periaatteet hyödyntävät lainsäädännön

sekä julkishallinnon ja yritysasiakkaiden asettamat velvoitteet (mm.

valvontalaki, valmiuslaki, NIS2). Lisäksi käytössä oleviin ISO 9001:2015

ja ISO 14001 -standardeihin liittyvät riskienhallinnan vaatimukset ovat

osana strategista ja päivittäisjohtamista.Standardien kattavuus on

kuvattu G1-osion toimintaperiaatteet-taulukossa.

Varmistaakseen raportoitavan tiedon oikeellisuuden ja oikea-aikai-

suuden, Pihlajalinna on määrittänyt ja ottanut käyttöön hallintomal-

lin, joka määrittää roolit ja vastuut kestävyysraportoinnille. Tiedon

tuottamiseen tarvittavat kyvykkyydet on tunnistettu ja määritelty Pih-

lajalinnan toiminnan eri osa-aluilta siten, että kaikki raportoitavat

osa-alueet katetaan riittävällä tasolla. Tämäsisältää asiantuntijoiden

osallistamisen talous- ja henkilöstöhallinnosta, hankinnasta, viestin-

nästä ja vastuullisuudesta sekä lakiosastolta.

Hallitus kantaa lopullisen vastuun siitä, että raportointiin liittyvä sisäi-

nen valvonta on asianmukaista. Hallitus tarkistaa ja hyväksyy vuosit-

tain hallituksen toimintakertomuksen sisältäen kestävyysrapotin ja ti-

linpäätöksen. Tarkastusvaliokunta avustaahallitusta sisäisen valvon-

nan ja riskienhallinnan periaatteiden tehokkuuden seurannassa. Tar-

kastusvaliokunta valvoo tilinpäätöksen ja taloudellisen raportoinnin

sekä kestävyyden raportoinnin prosesseja, jotta vuosiraportointi ja sii-

hen liittyvät tiedot olisivat laadukkaita ja ehyitä. Pihlajalinnan hallitus

arvioi sisäisen valvonnan tason vähintään kerran vuodessa. Hallitus

voi myös tarvittaessa käyttää erillisiin sisäisen tarkastuksen toimeksi-

antoihin ulkopuolista palveluntuottajaa.

Pihlajalinnan ensimmäiseen kestävyysraportointistandardien (ESRS)

mukaiseen kestävyysraportointiin liittyy uuteen raportointitapaan

kohdistuva tiedon tarkkuudesta tai inhimillisestä virheestä johtuva

virheellisyyden riski. Muut kestävyysraportoinnin tunnistetut riskit

ovat raportoitavan tiedon oikeellisuus ja toistettavuus sekä raportoin-

nin oikea-aikaisuus. Raportoinnin on oltava henkilöistä riippuma-

tonta. Riskien lieventämiseksi ja hallitsemiseksi noudatetaan sisäiseen

valvonnan periaatteita ja kestävyysraportoinnin hallintomallia. Pihla-

jalinna on ottanut käyttöön raportointijärjestelmän, joka tukee rapor-

tointivaatimusten täyttöä ja tiedon hallintaa. Raportoinnista vastaa-

vat henkilöt voivat tarkistaa syötetyt tiedot, seurata edistymistä sekä

tunnistaa ja korjata mahdolliset epäjohdonmukaisuudet. Pihlajalin-

nalla on käytössä raportointiprosessin toimintatavat, säännölliset

edistymisen seurannat sekä tarkastusvaliokunnan katselmukset,

mutta ei vielä erillistä kestävyysraportoinnin riskienhallintamallia. Se

tullaan muodostamaan tulevan tilikauden aikana.

Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta perustuu riskien tunnistuk-

seen, analysointiin ja valvonnan kohdistamiseen olennaisimpiin tun-

nistettuihin riskeihin sekä sisäisen valvonnan parhaisiin käytäntöihin.

Raportointiin käytettävä tieto syntyy liiketoimintaprosessien ede-

tessä, ja vastuu tiedon oikeellisuudesta on kaikilla prosessiin osallistu-

villa. Raportointiin liittyvät riskit ja niiden priorisointi on arvioitu pro-

sessiin osallistujien havaintojen kautta,ja mahdollisiin riskeihin on

reagoitu välittömillä toimenpiteillä. Raportointiprosessin aikana ei il-

mennyt erityisiä kriittisiä riskejä.

Liiketoiminta-alueet ja konsernitoiminnot vastaavat siitä, että proses-

siympäristö pystyy tuottamaan läpinäkyvyyden tarvittavaan raportoi-

tavaan tietoon. Sisällöllinen vastuu tiedon oikeellisuudesta sekä vas-

tuu raportoinnin aikataulujen noudattamisesta ja toimittamisesta kes-

tävyysraportoinnista vastaavalle henkilölle on liiketoiminta-alueissa

sekä konsernitoiminnoissa hallintomallissa määritellyillä työrooleilla.

Raportoitavan sisällön oikeellisuutta sekä oikea-aikaisuutta varmista-

maan on otettu käyttöön sisäisiä kontrolleja, jotka ovat osa yhteisiä

prosesseja ja joiden systemaattinen seuranta on osa sisäisen valvon-

nan raportointia. Kestävyysraportointiin liittyvät riskit ja havainnot on

käsitelty erillisinä aiheina, eikä niitä ole vielä ensimmäisenä raportoin-

tivuotena sisällytetty konsernin muihin riskienhallinnan prosesseihin.

Prosessien ja toimintatapojen yhtenäistämistä tarkastellaan ensim-

mäisen raportoinnin valmistuttua. Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja

raportoi kestävyysraportoinnista ja mahdollisista riskihavainnoista

säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle sekä johtoryhmälle.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI35

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju (SBM-1)

Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveys-

palveluiden tuottajista. Konsernilla on kattavat ja laadukkaat lääkäri-

keskus-ja sairaalapalvelut sekä työterveys-ja vakuutusyhteistyöpal-

velut. Pihlajalinna tarjoaa hyvinvointialueillesosiaali- ja terveyden-

huollon palvelutuotantomalleja. Pihlajalinnan asiakkaita, yksityishen-

kilöitä, yrityksiä, vakuutusyhtiöitä ja julkista sektoria palvellaan laa-

jalla lähi-, etä- ja digipalveluvalikoimalla. Pihlajalinnan osakkeet on lis-

tattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä, ja osakkeiden omistus on 98,5-prosent-

tisesti Suomessa. Konsernin liiketoiminta on kokonaisuudessaan Suo-

messa. Pihlajalinna maksaa kaikki veronsa Suomeen.

Konsernilla oli tilikauden 2024 lopussa 6 493 (6 880) alan työntekijää

ja 2 145 (2 103) ammatinharjoittajaa. Pihlajalinnan pääkonttori sijait-

see Tampereella.Konsernin kaikki toiminnot sijaitsevat Suomessa.

Pihlajalinnan arvoja ovat energisyys, eettisyys ja ennakkoluulotto-

muus. Pihlajalinna rakentaa vaikuttavia sosiaali-ja terveyspalveluita,

jotka edistävät terveyttä ja vähentävätsairastavuutta sekä pitävät

huolta hoiva- ja erityisasumispalveluiden asiakkaista. Pihlajalinna ha-

luaa olla toimialan vaikuttavasti vastuullinen edelläkävijä, joka tarjoaa

nopeaa ja laadukasta hoitoa. Tätä tavoitettaedistetään kehittämällä

monikanavaisia palveluja kaikille asiakasryhmille.

Lääkärikeskus-ja sairaalapalvelut

Pihlajalinnan lääkärikeskusverkosto kattaa kokoSuomen, painottuen

suurimpiin maakuntakeskuksiin. Yleis- ja erikoislääkärien sekä hoita-

jien vastaanottojen ja päivystystoiminnan lisäksi tarjottavat lääkäri-

keskuspalvelut koostuvat muun muassa leikkaustoiminnasta, fysiote-

rapiasta ja tutkimuspalveluista.

Työterveyspalvelut

Työterveyden asiakasyrityksille tarjotaan työkykyä ylläpitäviä palve-

luita, joiden tavoitteena on tukea organisaatioita ja auttaa niitä saa-

vuttamaan tavoitteensa. Palvelut tuotetaan Pihlajalinnan lääkärikes-

kuksissa, sairaaloissa ja etäasiointikanavissa.

Tutkimuspalvelut

Pihlajalinnalla on kattava valikoima erilaisia laboratorio- ja kuvanta-

mispalveluita. Kuvantamisen tutkimuksia ovat muun muassa mag-

neetti-, röntgen ja ultraäänitutkimukset. Palvelut kattavat myös kliini-

sen fysiologian tutkimukset.

Etäpalvelut

Pihlajalinna panostaa palveluiden monikanavaisuuteen. Etäpalvelut

tasa-arvoistavat alueellisia eroja ja tuovat kustannustehokkuutta.Pih-

lajalinna tarjoaa etänä hoidon tarpeen arviointeja, yleis-ja erikoislää-

käripalveluita sekä erilaisia konsepteja, kuten Kansaterveysklinikka,

vastuulääkäripalvelu ja Digiterveysasema.

Liikuntakeskuspalvelut

Forever-liikuntakeskukset tarjoavatmonipuolisia hyvinvointipalveluita

kuntoileville aikuisille. Liikuntakeskukset täydentävätPihlajalinnan en-

naltaehkäisevää toimintaa työterveydessä ja kuntoutuspolkua erikois-

sairaanhoidon toimenpiteiden jälkeen.

Julkiset palvelut

Pihlajalinna tuottaa hyvinvointialueille vaikuttavia sosiaali- ja terveys-

palveluja. Ulkoistuspalveluita ovat hoivayksiköt, terveyskeskuksetja

kokonais-ja osaulkoistukset sekä etäpalvelut, kuten vastuulääkäripal-

velut. Lisäksi Pihlajalinna tarjoaa ulkoistuksena palvelutuotantoa, ku-

ten palveluseteleillä tuotettavia palveluita ja tietyn leikkausmäärän

kattavia hankintakokonaisuuksia. Tutkimustenperusteella kustannus-

tehokkain tapa tuottaa julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluja

on monituottajamalli, jossa palveluita tuottavat ja tarjoavat julkinen

ja yksityinen sektori sekä järjestöt yhteistyössä.

Strategia

Pihlajalinnan strategian kaksi painopistealuetta vuonna 2024 olivat

henkilöasiakkaan palveluiden uudistaminen ja sote-yhteistyö. Kon-

serni kehittää asiakaskokemusta ja kohtaaasiakkaansa yhä moni-

kanavaisemmin siellä, missä palveluita tarvitaan. Hyvinvointialueet

ovat muuttaneet alan toimintaympäristöä merkittävästi. Vahvakoke-

mus julkisen terveydenhuollon kumppanuudesta auttaa Pihlajalinnaa

ratkaisemaan yhteiskunnan haasteita yhteistyössä hyvinvointialuei-

den kanssa. Pihlajalinnan toimintaan liittyvät ja kestävyysseikkoihin

vaikuttavat merkittävimmät haasteet ovat ammattilaisten pitoja ve-

tovoima sekä monipuolisten palveluiden toteuttaminen ja edelleen

kehittäminen.

Pihlajalinna asettaa tavoitteet kestävän kehityksenedistämiseksi asia-

kaskategorioittain ja sidosryhmäsuhteissa. Lääkärikeskus-ja sairaala-

palvelut tähtäävät asiakkaiden nopeaan, tarpeenmukaiseen ja laaduk-

kaaseen hoitoon. Laadukas hoidon tarpeen arviointi mahdollistaa ter-

veydenhuollon resurssien optimaalisen käytön. Työterveyspalvelut

keskittyvät yritysten työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen sekä kus-

tannustehokkaihin ratkaisuihin yrityksille. Laajalla maantieteellisellä

kattavuudella pyritään alueellisesti yhdenvertaisiin palveluihin. Va-

kuutusyhtiöyhteistyössä painottuu erityisesti yhteistyö yhteisten ta-

voitteiden saavuttamiseksi ja vaikuttavien palveluiden jatkuva paran-

taminen paitsi henkilöasiakkaiden nopean ja tarkoituksenmukaisen

hoidon myös kustannustehokkaiden ratkaisuiden varmistamiseksi.

Oman työvoiman hyvinvointi on keskeinen osa Pihlajalinnan strate-

giaa. Konserni panostaa henkilöstö- ja ammatinharjoittajakokemuk-

sen parantamiseen. Tämä varmistaa kykyä tarjota laadukkaita palve-

luita ja toimia vastuullisena työnantajana.

Etäpalveluilla parannetaan kustannustehokkuutta ja tasataan alueelli-

sia eroja. Etäasioinnin kasvaessa ja hoidontarpeen arvioinnin tehostu-

essa asiakkaiden liikkumisesta syntyvät kasvihuonepäästöt vähenevät.

Tämä edistää konsernin tavoitettavähentääarvoketjun kielteisiä vai-

kutuksia ilmastonmuutokseen. Ympäristökestävyyden osalta minimoi-

daan päästöjä, hyödynnetään resursseja viisaasti sekä vähennetään

jätteiden syntymistä ja varmistetaan niiden asianmukainen käsittely.

Pihlajalinna tuottaa laajan valikoiman sosiaali-ja terveyspalveluja.

Tuotantopanokset ja resurssit näkyvät tarkemmin alla olevassa ku-

vassa kohdassa Vaikuttavuuden perusta. Keskeisettoiminnot, tuotok-

set ja tulokset asiakkaille, sijoittajille ja muille sidosryhmille koituvien

nykyisten ja odotettujen hyötyjen muodossa on kuvattu kohdissa Pal-

velumme ja Vaikutukset. Asiakassegmentit on kuvattu Asiakasryhmät-

kohdassa. Sosiaali-ja terveyspalvelujen tuottajana konsernilla ei ole

varsinaisia jakelukanavia.

Pihlajalinna kehittää toimintaansa jatkuvasti varmistaakseen palvelui-

den korkean laadun ja saatavuuden sekä turvatakseen henkilöstöre-

surssit. Laitteistoista ja kiinteistöistä huolehditaan tarvittavilla huolto-

toimilla. Riskiarviointeja tehdään säännöllisesti, ja konsernilla on luo-

tettavat ISO-sertifikaatit (ISO 9001, ISO 27001 ja ISO 14001), joiden

kattavuus on kuvattu G1-osassa, Toimintaperiaatteet-taulukossa.Di-

gitaalisista ohjelmistoista pidetään huolta tarvittavilla päivityksillä

sekä esimerkiksi varautumalla kyberhyökkäyksiin. Materiaalien ja lait-

teiden saatavuutta Pihlajalinna pyrkii varmistamaan pitkillä sopimuk-

silla ja hyvillä toimittajasuhteilla.

Konserni toimii vain terveysalalla, joten muita merkittäviä aloja ei ole.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien suhde konsernin liiketoimin-

tamalliin ja arvoketjuun on kuvattu tarkemmin ESRS 2 -osiossa, koh-

dassa SBM-3: Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toiminnassa ja

niiden yhteys strategiaan. Liiketoimintasegmenttien kustannusra-

kenne ja tulot IFRS 8:n tiedonantovaatimusten mukaisesti on konser-

nitilinpäätöksen liitetiedossa 1.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI36

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI37

Pihlajalinnan arvoketju on kuvattu alla olevassa kuvassa. Kuvasta näkyvät arvoketjun ylä- ja alavirran pääpiirteet ja Pihlajalinnan asema arvoketjussa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI38

Sidosryhmä

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Tarkoitus ja kehityskohteet

Vuorovaikutuskanavat

Henkilöasiakkaat

Laadukas ja vaikuttavahoito ja hoiva

Asiantunteva ja ammattitaitoinenhoitohenki-

löstö

Monipuoliset etäpalvelut

Sujuva ajanvaraus ja asioinninsujuvuus

Luotettavuus ja tietosuoja

Henkilökunnan ammattitaito ja koulutuk-

set

Monikanavaisen asioinnin kehittäminen

Laaja ja ajantasainen tietojen käsittelyja

tietoturva

Laatusertifioinnit

Vuorovaikutus palveluissa

Asiakaspalvelukanavat

Asiakastyytyväisyyskyselyt

Palautekanavat

Sosiaalinen media

Asiakasorganisaatiot:

hyvinvointialueet,

julkisyhteisöt, vakuu-

tusyhtiöt ja yritykset

Tehokas hoitoonohjaus

Kustannusten hallinta

Laadukkaat ja vaikuttavatpalvelut

Tietosuoja ja tietoturva

Kumppanuusmallit

Henkilöstön ammattitaito ja koulutukset

Riittävät resurssit

Etäkanavien jatkuva kehittäminen

Toimintaympäristönmuutoksiin ratkaisu-

jen tuottaminen

Vaikuttavuusperusteisethoito- ja palvelu-

mallit

Henkilökohtainen vuorovaikutus

Asiakaspalvelukanavat

Asiakastyytyväisyyskyselyt

Henkilöstö ja amma-

tinharjoittajat

Selkeät työnkuvat ja tavoitteet

Erinomainen johtaminen ja esihenkilötyö

Yhteistyö yhteistoiminnassa

Työhyvinvoinnin johtaminenja työsuojelu

Tasa-arvo kaikessatoiminnassa

Laadukkaat työvälineet

Ensiluokkaiset fasiliteetit

Kannustava palkka- ja palkkiomalli

Tavoite-ja kehityskeskustelutyksilö- ja tii-

mitasolla

Johtamisen ja esihenkilötyön kehittäminen

Aktiivinen viestintä ja vuoropuhelu

Henkilöstö-, yhdenvertaisuus-ja tasa-arvo-

politiikat

Työvälineiden kehittäminen

Henkilökohtainen vuorovaikutus

Henkilöstöinfot

Tavoite-ja kehityskeskustelut

Koulutukset ja valmennukset

Intranet

Pihliksen Pulssi -henkilöstökysely

Yhteistoiminta ja työsuojelukokouk-

set sekä Kimpassafoorumi

Pihlajalinna Akatemia -koulutuspor-

taali

Anonyymi ilmoituskanava (Whist-

leblowing)

HSE Lite-työsuojeluilmoitusjärjes-

telmä

Omistajat

Yhtiön strateginen johtaminenja omistaja-arvon

kasvattaminen

Läpinäkyvä ja säännöllinen viestintä

Ymmärryksen jakaminen toimintaympäristön

muutoksista ja vaikutuksista

Riskienhallinta

Vastuullisuuden kehittäminen

Ajantasainen ja luotettavataloudellinen rapor-

tointi

Hyvä johtaminen, kannattavuudenja kas-

vun edistäminen

Johdonmukainen strategia ja tavoitteelli-

nen tiekartta

Aktiivinen viestintä liiketoiminnanja stra-

tegian kehityksestä ja edistymisestä

Laaja-alainen toimintaympäristönluotaus

Kattava riskienhallinnanprosessi

Vastuullisuustyön edistäminen

Kvartaali-ja vuosiraportointi

Kvartaali-tuloswebcastit

Pörssitiedottaminen ja verkkosivut

IR-tapaamiset

Yhtiökokous

Media

Viestinnän luotettavuus, avoimuus,oikea-aikai-

suus ja nopeus

Nopea reagointi median pyyntöihin

Oikeat asiantuntijat haastatteluihin

Aktiivinen vuoropuhelu

Viestinnän resurssit ja ammattitaidonvar-

mistaminen

Tiedonantopolitiikka

Koulutetut puhehenkilöt

Pörssi-ja mediatiedotteet

Sähköpostit ja puhelut

Sosiaalinen media

Mediatapaamiset

Viranomaiset ja toi-

mialajärjestöt

Sujuva ja alan yhteisiä tavoitteitaedistävä yhteis-

työ

Laaja-alainen asiantuntemuksen jakaminen

Avoin vuoropuhelu toimialaan liittyvistäai-

heista

Viranomaisyhteistyö

Ajankohtaisten teemojenja ideoiden jaka-

minen

Verkkosivut

Verkostoissa toimiminen

Tietopyyntöihin vastaaminen

Henkilökohtaiset tapaamiset

Sidosryhmien edut ja näkemykset (SBM-2)

Pihlajalinna on merkittävä sosiaali- ja terveystoimialan toimija Suo-

messa. Konsernilla on lukuisia sidosryhmiä, joiden odotuksiin se pyrkii

vastaamaan avoimella vuoropuhelulla. Vuorovaikutus eri sidosryh-

mien kanssa varmistetaan monipuolisilla viestintäkanavilla.Tärkeitä

sidosryhmiä ovat vakuutusyhtiöt, yritykset, kuluttajat sekä julkinen

sektori. Ammattitaitoisen henkilöstön avulla Pihlajalinnan kykenee

vastaamaan muiden sidosryhmien odotuksiin. Sosiaali-ja terveysalalla

toimiminen edellyttää myös tiivistä vuorovaikutusta viranomaisten,

päättäjien sekä toimialan organisaatioiden kanssa. Julkisena osakeyh-

tiönä Pihlajalinna luo arvoa omistajilleen sekä käy avointa vuoropuhe-

lua median kanssa.

Pihlajalinna käy aktiivista vuoropuhelua alan eri toimijoiden kanssa ta-

paamisissa ja omissa kanavissaan. Pihlajalinna on jäsen Hyvinvointiala

HALI ry:ssä, joka edustaa sosiaali-ja terveysalan palveluja tuottavia

yrityksiä ja järjestöjä. HALI ry on Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n jä-

sen. Lisäksi Pihlajalinna on Lääkäripalveluyhdistys LPY:n jäsen.

Pihlajalinna ei ole muuttanut liiketoimintaansa tai strategiaansa sidos-

ryhmäanalyysin perusteella raportointivuoden aikana, mutta pyrkii

jatkossa ottamaan tulokset yhä paremmin huomioon. Hallinto-, johto-

ja valvontaelimille tiedotetaan vaikutusten kohteena olevien sidos-

ryhmien näkemyksistä ja yrityksen kestävyyteen liittyvistä vaikutuk-

sista viestintä- ja vastuullisuusjohtajan, vastuullisuuspäällikön sekä eri

toimintojen vastuuhenkilöiden, kuten HR:n toimesta.

Pihlajalinnan oma henkilöstö on vaikutuksen kohteena olevista sidos-

ryhmistä keskeisin ryhmä. Pihlajalinna kuuntelee henkilöstöään aktii-

visesti. Konsernin laaja henkilöstökysely toteutetaan kerran vuodessa

ja se on tärkeä työkalu työyhteisön hyvinvoinnin ja toimintatapojen

arvioinnissa, seuraamisessa ja kehittämisessä sekä henkilöstön ja esi-

henkilöiden välisessä vuoropuhelussa. Laajaa henkilöstökyselyä täy-

dentävät säännöllisin väliajoin toteutettavat kevyemmätminipulssit.

Lisäksi käytössä on erillinen DEI-kysely. Tuloksia hyödynnetään niin

konsernitasoisessa päätöksenteossa ja kehittämisessä kuin tiimikoh-

taisesti. Pihlajalinna on hyödyntänyt henkilöstökyselyn avoimia pa-

lautteita osana tulevan strategiakautensa suunnittelua. Pihlajalin-

nassa työskentelevien ammatinharjoittajien käsityksiä konsernista

seurataan heille suunnatun kyselyn lisäksi säännöllisesti järjestettä-

vissä ammatinharjoittajailloissa. Pihlajalinna kunnioittaa työnteki-

jöidensä järjestäytymisoikeutta ja kehittää luottamukseen ja avoi-

muuteen perustuvaa yhteistoimintaa yhdessä henkilöstön edustajien

kanssa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI39

Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toimin-

nassa ja niiden yhteys strategiaan (SBM-3)

Pihlajalinnan kaksinkertaisessa olennaisuusarvioinnissa tunnistetut

olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on esitetty yhdessä

ESRS-standardien E1 (Ilmastonmuutos), S1 (Oma työvoima), S4 (Kulut-

tajat ja loppukäyttäjät) ja G1 (Liiketoiminnan harjoittaminen) kanssa

tässä kestävyysraportissa.

Pihlajalinna toimii vain Suomessa, joten kaikki vaikutukset keskittyvät

Suomeen. Pääosin vaikutukset tapahtuvat samankaltaisesti kaikissa

toimitiloissa, mutta pientä variaatiota on riippuen siitä, onko kyseessä

toimisto, lääkärikeskus, sairaala, palveluasumisen yksikkö tai liikunta-

keskus. Esimerkiksi työntekijöiden kuormitusta esiintyy eniten hoito-

puolella eikä niinkään tavallisessa toimistotyössä. Loppukäyttäjiin liit-

tyvät vaikutukset realisoituvat niin etä-kuin lähipalveluissa. Ilmastoon

(E1) ja hyvään hallintoon (G1) liittyvät teemat vaikuttavat kokokon-

sernin toiminnassa samankaltaisesti. Pihlajalinnan resilienssianalyysi

toteutetaan tulevien tilikausien aikana strategiapäivitysten yhtey-

dessä. Ensimmäisenä ESRS mukaisena raportointivuotena Pihlajalinna

on arvioinut strategian ja liiketoimintamallin kykyä käsitellä olennaisia

kestävyyteen liittyviä vaikutuksia ja riskejä ja toisaalta sen kykyä hyö-

dyntää olennaisia mahdollisuuksia osana kestävyysraportointiproses-

sia.

Kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten perusteella Pihlajalinnan olen-

naisia kestävyysvaikutuksia on esitelty oheisessa olennaisuusmatrii-

sissa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI40

Ilmastonmuutos (E1)

Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettiin ilmastonmuutokseen so-

peutumiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä olennaisia to-

dellisia kielteisiä vaikutuksia Pihlajalinnan omassa toiminnassa ja ar-

voketjun alku-ja loppupäässä. Pihlajalinnan liiketoiminnan luonteen

vuoksi ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tai hillintään ei ole tunnis-

tettu liittyvän merkittäviä riskejä. Konsernin ilmastonmuutokseen ja

siihen sopeutumiseen liittyvä resilienssi on arvioitu korkeaksi. Olen-

naisten ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdol-

lisuuksien nykyiset ja ennakoidut vaikutukset eivät vaikuta Pihlajalin-

nan strategiaan tai liiketoimintamalliin eikä niillä ole merkittäviä ta-

loudellisia vaikutuksia. Tarkempi ilmastonmuutoksen skenaario-ja re-

silienssianalyysi toteutetaan tulevina tilikausina.

Pihlajalinnan tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä, parantaa

energiatehokkuutta ja kehittää vuoropuhelua sidosryhmien kanssa

sekä luoda toimittajakumppaneiden kanssa tavoitteet ja toimenpiteet

hankinnan päästöjen vähentämiseksi.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillintä

Pihlajalinnan oma ympäristöjalanjälki tuottaa kielteistä vaikutusta il-

mastoon, eikä varsinaisia hillintä- ja sopeutustoimia ole vielä tehty.

Kasvihuonepäästöt esimerkiksi hankinnasta sekä henkilöstön ja asiak-

kaiden liikkumisesta liiketoiminnan seurauksena vaikuttavat kieltei-

sesti ilmastoon ja ympäristöön sekä vaikeuttavat ilmastonmuutoksen

hillintää. Liiketoiminnan vaatimat pitkät toimitusketjut ovat alttiita

esimerkiksi erilaisille ilmastonmuutoksen aiheuttamille sääilmiöille ja

vaikeuttavat ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Vaikutukset aiheutuvat koko arvoketjussa.Liiketoiminta tuottaa pääs-

töjä pitkillä toimitusketjuilla esimerkiksi terveydenhuollossa käytetty-

jen tuotteiden osalta. Myös strategia liiketoiminnan kasvattamisesta

ajaa välillisesti päästöjä suuremmiksi.

Oma työvoima (S1)

Pihlajalinnan olennaiset vaikutukset kohdistuvat omaan työvoimaan

kattaen työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat sekä mahdollisen

vuokratyövoiman. Omaan henkilöstöön kohdistuvien olennaisten kiel-

teisten vaikutusten esiintyminen liittyy toimialalle tyypillisiin vaiku-

tuksiin, kuten työturvallisuuteen, -aikoihin ja -hyvinvointiin. Lisäksi

kielteisiä vaikutuksia liittyy yksittäisiin tapahtumiin. Pihlajalinna toimii

tavoitteellisesti kasvavassa ja muuttuvassa toimintaympäristössä,

jossa henkilöstöresurssien, osaamisen ja hyvinvoinnin ylläpito on en-

siarvoisen tärkeää. Toimialan muutos ja liiketoiminnan nopea kasvu

voivat mahdollisesti vaikuttaa kielteisesti muun muassa työntekijöi-

den hyvinvointiin ja työaikoihin. Nämä mahdolliset kielteiset vaikutuk-

set vaikuttavat työntekijöihin omassa toiminnassa. Terveydenhuollon

kokonaiskuormitus on toimialalle tyypillisesti korkea ja se voi aiheut-

taa henkilöstölle ja resursseille ylimääräistä kuormaa. Pihlajalinnan

resilienssi on arvioitu korkeaksi ja varautuminen mahdollisiin toimi-

alalle tyypillisiin muutoksiin ja riskeihin on osa toiminnan jatkuvaa

seurantaa ja parantamista.

Osana ihmisoikeusriskiarviointia Pihlajalinna on kehittänyt käsitystään

niistä henkilöstön erityisryhmistä, joihin voi kohdistua kielteisiä vaiku-

tuksia. Pihlajalinnan omaan työvoimaan kuuluvia erityisryhmiä, ovat

muun muassa nuoret työntekijät ja erityisryhmiin tai vähemmistöön

kuuluvat työntekijät, jotka voivat olla alttiimpia fyysiseen ja henkiseen

kehitykseensä kohdistuville vaikutuksille. Tällaisia vaikutuksia voivat

olla esimerkiksi psykososiaaliset kuormitustekijät, joilla tarkoitetaan

työtehtävän, työn mitoituksen ja suunnittelun, työjärjestelyjen sekä

johtamisen ominaisuuksia tai piirteitä, jotka voivat aiheuttaa työnteki-

jälle haitallista kuormitusta. Psykososiaaliset kuormitustekijät eivät

ole yksilön ongelmia, vaan ne koskevat kaikkia työntekijöitä. Toimi-

alalle tyypillisiä ovat myös erityisryhmät, joiden tehtävän luonteeseen

liittyen voi aiheutua työturvallisuusriski. Lisäksi eritysryhmiin kuuluvat

siirtotyöläiset ja heikosti omia oikeuksiaan tuntevat työntekijät, joilla

ei mahdollisesti ole kykyä tai osaamista hyödyntää tarvittaessa ulko-

puolista apua esimerkiksi rekrytointiprosessissa tai muissa työsuhde-

asioissa. Pihlajalinna toimii Suomessa, eikä sillä ole suoria toimintoja

alueilla, joihin liittyisi merkittäviä pakkotyövoimaan liittyviä riskejä.

Pihlajalinnalla on vähäisissä määrin kansainvälistä rekrytointia, johon

voisi kohdistua riski pakkotyöstä.

Pihlajalinnalaisilla on käytössä anonyymi ilmoituskanava häirintäta-

pausten varalta sekä toimintamalli, jos tapauksia ilmenee.

Työolot

Pihlajalinnan myönteinen todellinen vaikutus työoloihin liittyy henki-

löstön työssä viihtymiseen, turvallisuuteen, riittävään palkkaan sekä

hyvinvointiin. Pihlajalinna panostaa laadukkaaseen esihenkilötyöhön

ja henkilöstön käytettävissä ovat myös joustavattyöaikajärjestelyt ku-

ten liukuva työaika sekä laadukas työterveyshuolto. Alan asiantunti-

jana Pihlajalinna voi tarjota henkilöstölleen ensiluokkaista terveyden-

hoitoa. Työympäristön riskejä arvioidaan säännöllisesti ja niihin puu-

tutaan tarvittaessa. Riittävä palkka voi vähentää henkilöstön taloudel-

lista huolta, millä voi olla mahdollinen myönteinen vaikutus henkilös-

töön.

Kielteinen todellinen vaikutus liittyy puolestaan raskaaseen yötyöhön,

joka kuormittaa osaa henkilöstöstä sekä tapaturmiin, jotka aiheutuvat

asiakastyön väkivaltatilanteista. Työ-ja yksityiselämän tasapainoon

liittyy mahdollisia kielteisiä vaikutuksia työn kuormittavuuden takia.

Mahdollisia kielteisiä vaikutuksia on huomattu myös henkilöstön psy-

kologisessa turvallisuuden tunteessa sekä mielenterveydessä. Lisäksi

lääketieteellisiin laitteisiin, esimerkiksi heliumin purkautumiseen liit-

tyy mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Nämä vaikutukset realisoituvat

konsernin omassa toiminnassa jo lyhyellä aikavälillä.Työoloilla on vä-

lillinen vaikutus liiketoimintaan, sillä hyvinvoivat työntekijät tekevät

tuottavampaa työtä. Kustannusrakenteen optimointi voi puolestaan

viedä etuja ja lisätä henkilöstön kuormitusta.

Henkilöstön työolojen ja -hyvinvoinnin sekä terveyden ja turvallisuu-

den varmistaminen on myös taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien

näkökulmasta merkittävää. Kuormituksen tai tapaturman seurauk-

sena voi syntyä pitkiä sairauspoissaoloja.

Kilpailukykyisen palkan ylläpitäminen aiheuttaa kustannuksia ja voi

vaikuttaa lyhyen aikajänteen kannattavuuteen. Toisaaltahyvä kor-

vaus työstä on veto- ja pitovoimatekijä ja työmotivaation kasvattaja.

Työoloista huolehtiminen kasvattaa työurien pituutta ja tuottavuutta.

Henkilöstöstä huolehtiminen ja työntekijää tukeva toiminta avaakin

taloudellisia mahdollisuuksia luoden myönteistä työnantajakuvaaja

kasvattaen mainetta. Pihlajalinnan ilmastotiekartan toimenpiteillä ei

ole tunnistettu olevan kielteisiä vaikutuksia henkilöstöön.

Nämä riskit ja mahdollisuudet realisoituisivat omassa toiminnassa.

Yhdenvertainen kohtelu ja mahdollisuudet

Pihlajalinnan olennaiset kestävyysseikat oman työvoiman osalta ovat

pääasiassa myönteisiä ja ne realisoituvat lyhyellä tai keskipitkällä aika-

välillä. Toimet keskittyvät erityisesti henkilöstön työoloihin, työhyvin-

vointiin ja psykologiseen turvallisuuteen. Työntekijät kokevathenki-

löstökyselyiden perusteella työn merkityksellisyyttä ja arvostusta, hei-

dän työssään viihtymisensä on parantunut ja heillä on hyvät mahdolli-

suudet oppimiseen ja kehittymiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään

työn ja yksityiselämän tasapainoon, riittävään palkkaukseen ja yhden-

vertaisiin mahdollisuuksiin. Nämä tekijät yhdessä tukevat työssä viih-

tymistä ja työntekijöiden psykologista turvallisuutta.

Pihlajalinnalla on myönteinen todellinen vaikutus henkilöstön yhden-

vertaisiin mahdollisuuksiin työssäoppimisen ja kehitysmahdollisuuk-

sien avulla. Pihlajalinna tarjoaa henkilöstölleen yhdenvertaiset ja tasa-

arvoiset mahdollisuudet koulutukseen ja oman osaamisen kehittämi-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI41

seen. Jokaisen työntekijän kanssa käydään vuosittaiset kehityskeskus-

telut. Pihlajalinnassa osaamisen kehittäminen on etupäässä työssä

oppimista sekä sisäisen tiedon jakamista ja kouluttautumista. Suurin

osa työssä tapahtuvasta oppimisesta tapahtuu varsinaista työtä teke-

mällä ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Käytännön työkaluja ovat

lisäksi mm. perehdytys-ja työhönopastus, tiimi- ja henkilökohtaiset

tavoite-ja kehityskeskustelut, itsenäinen opiskelu, mentorointi, työn-

ohjaus sekä työkierto. Ammatillista koulutusta antavat sekä Pihlajalin-

nan omat asiantuntijat että ulkopuoliset kouluttajat. Jokaiselle työn-

tekijälle laaditaan osaamisen kehittämissuunnitelma vuosittaisessa

tavoite-ja kehityskeskustelussa.

Yhdenvertaisuustyöhön panostetaan myös tasa-arvoisella palkkauk-

sella. Henkilöstön palkkaus perustuu työehtosopimuksiin sekä kunkin

työntekijän vastuisiin, osaamiseen sekä yhdenvertaisen kohtelun peri-

aatteiden noudattamiseen. Sukupuoli ei vaikuta palkan suuruuteen.

Pihlajalinnan viimeisin palkkakartoitus tehtiin syyskuussa 2024. Palk-

kakartoituksessa on tarkastelu naisten ja miesten sijoittumisesta eri

tehtäviin sekä palkoista ja palkkaeroista. Palkkavertailustaei ole pää-

teltävissä, että miesten ja naisten välillä olisi sukupuoleen liittyviä

palkkaeroja.

Nämä vaikutukset realisoituvat konserninomassa toiminnassa jo lyhy-

ellä aikavälillä.

Yhdenvertaisuus ei ole merkittävässä vuorovaikutuksessa strategian

tai liiketoiminnan kanssa, mutta yhdenvertaisuus voi tukea työmoti-

vaatiota ja tuottavuutta ja sitä kautta liiketoimintaa.Tasa-arvoisen

palkan ylläpito on veto- ja pitovoimatekijä ja työmotivaation kasvat-

taja ja on näin myönteinen mahdollisuus. Yhdenvertaisuudesta huo-

lehtiminen ja kaikkia työntekijöitä tasa-arvoisesti tukeva toiminta

avaa taloudellisia mahdollisuuksia, synnyttää myönteistä työnantaja-

kuvaa ja rakentaa mainetta. Tämämahdollisuus realisoituisi omassa

toiminnassa.

Kuluttajat ja loppukäyttäjät (S4)

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvilla olennaisilla riskeillä ja mah-

dollisuuksilla tunnistettiin olevan taloudellisia vaikutuksia Pihlajalin-

nan taloudelliseen asemaan ja tulokseen sekä kassavirtoihin.

Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutuk-

set

Pihlajalinna tuottaa ja jakaa yhdessä henkilöstönsä kanssa tietoa yh-

teiskunnan kannalta merkityksellisistä sosiaali-ja terveydenhoitoalan

teemoista. Tällä on todellinen myönteinen vaikutus asiakkaisiin. Asi-

akkaiden yksityisyyteen liittyy todellisia kielteisiä vaikutuksia kohdis-

tuen esimerkiksi potilasturvallisuuteen ja tietosuojaan, mutta vakavia

poikkeamia ei havaittu raportointivuonna. Lisäksi mahdollinen kieltei-

nen vaikutus liittyy kyberturvallisuuden uhkaan infrastruktuurissa ja

laitteistoissa, mikä voi vaarantaa järjestelmien saatavuuden, luotta-

muksellisuuden ja eheyden. Nämä vaikutukset realisoituvat lyhyellä

aikavälillä konsernin omassa toiminnassa.

Pihlajalinnan tietosuojan ja tietoturvan johtamisen tarkoituksena on

varmistaa kaikkien Pihlajalinnan tietojen, erityisesti potilas- ja henki-

lötietojen, turvallinen käsittely sekä potilaiden ja asiakkaiden yksityi-

syyden suoja. Pihlajalinna on tehostanut tietosuoja- ja tietoturvatii-

mien yhteistyötä poikkileikkaavan, säännöllisesti kokoontuvan yhteis-

työryhmän perustamisella. Pihlajalinnalla on myös käytössä kybertur-

van kehittämissuunnitelma, joka ohjaa tietoturvan kehitystyötä ja sille

asetettujen tavoitteiden seurantaa. Tietoturvajohtamisella pyritään

varmistamaan tietojen eheys, luottamuksellisuus ja saatavuus. Pihla-

jalinnalla on käytössä ulkopuolinen tietoturvavalvomo (SOC), joka var-

mistaa organisaation tietoturvallisuuden jatkuvan valvonnan sekä

tunnistaa ja reagoi tietoturvauhkien ja -poikkeamien varalta, suojaten

näin organisaation tietojärjestelmiä ja tietoja.

Strategia ei ole suorassa vuorovaikutuksessa yksityisyyden tai infor-

maation saatavuuden kanssa, mutta terveystoimialan konsernina

Pih-

lajalinnan liiketoimintamalli on kiinteästi vuorovaikutuksessa yksityi-

syyden kanssa, koska sen on kerättäväasiakkaiden terveystietoja esi-

merkiksi osana päivittäistä sairaala- ja lääkärikeskusten asiakaspalve-

lutyötä.

Asiakkaiden yksityisyyteen, tietosuojaan ja tietoturvaan sekä mahdol-

lisuuteen saada laadukkaita tietoja tunnistettiin liittyvän niin ikään

merkittäviä taloudellisia riskejä. Merkittävimpiä riskejä ovat ky-

berhyökkäykset infraan tai laitteistoon sekä näistä aiheutuvat maine-

haitta ja mahdolliset korvausvelvollisuudet. Riskit voivat toteutua ly-

hyellä ja keskipitkällä aikajänteellä omassa toiminnassa ja arvoketjun

alavirrassa.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen terveys ja turvalli-

suus

Pihlajalinna vaikuttaa myönteisesti asiakkaiden terveyteen ja turvalli-

suuteen tarjoamalla monipuolisia yleis- ja erikoislääkäripalveluja. Pih-

lajalinnalla on kattava sairaala- ja lääkärikeskusverkosto,etäpalvelut

sekä laajat diagnostiikan palvelut. Konsernituottaa todellisia myön-

teisiä vaikutuksia eri sidosryhmille, kuten nopealla hoitoon pääsyllä

henkilöasiakkaille asiakkaille terveyshyötyä sekä yhteiskunnalle ja

työnantajille säästöjä. Pihlajalinna tähtää erinomaiseen asiakaskoke-

mukseen kaikissa palveluissaan. Lisäksi fyysinen potilasturvallisuus on

vahvalla tasolla.

Mahdollinen riski liittyy fyysiseen potilasturvallisuuteen, mainehait-

taan sekä mahdollisiin korvausvelvollisuuksiin. Ne arvioidaan ja huo-

mioidaan säännöllisesti riskikartoituksen sekä ihmisoikeusriskien arvi-

oinnin yhteydessä. Asiakkaiden henkilösuojaan ja lasten suojelemi-

seen liittyy todellisia kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi potilasturvalli-

suuteen ja tietosuojaan liittyen. Vaikutukset tunnistetaan muistutuk-

sista, kanteluista ja potilasvahinkoilmoitusten määrästä. Vuonna 2024

ei ollut korvattavia potilasvahinkoja. Lisäksi mahdollisia kielteisiä vai-

kutuksia molempiin osa-aiheisiin voi tulla kyberhyökkäyksien kautta.

Pihlajalinna kehittää kyberturvaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Nämä vaikutukset toteutuvat konsernin omassa toiminnassa lyhyellä

aikavälillä.

Terveystoimialan toimijana Pihlajalinnan liiketoimintamalli on yhtey-

dessä asiakkaiden terveyteen ja turvallisuuteen, henkilösuojaan sekä

lasten suojeluun.Etäpalveluiden kasvattaminen ja kehittäminen vah-

vistavat asiakkaiden inkluusiota ja on myös vuorovaikutuksessa stra-

tegiaan Lisäksi hyvät käytännöt voivat tukea vastuullista liiketoimin-

taa ja vähentää kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvistä riippuvuussuh-

teista kumpuavia riskejä.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio

Asiakkaiden sosiaalinen inkluusio on Pihlajalinnan toiminnan keski-

össä ja siihen liittyy useita todellisia myönteisiä vaikutuksia. Asiakkai-

den yhdenvertaisuutta voidaan lisätä parantamalla palveluiden saata-

vuutta etäpalveluilla sielläkin, missä tarvittavia lähipalveluita ei ole

tarjolla. Tämä auttaa julkista palvelujärjestelmää ja siten kokoyhteis-

kuntaa. Sosiaali-ja terveyspalveluiden tuottajana ja pörssiyhtiönä lä-

pinäkyvä, oikea-aikainen ja luotettava viestintä sidosryhmille on Pihla-

jalinnalle erityisen tärkeää ja se on myös konsernin

myönteinen todel-

linen vaikutus. Pihlajalinnan markkinoinnin ja viestinnän perustana on

asiallisuus, luotettavuus ja totuudenmukaisuus sekä ajantasainen lää-

ketieteellinen tieto ja se nähdään todellisena myönteisenä vaikutuk-

sena. Vaikutukset realisoituvat omassa toiminnassa lyhyellä aikavä-

lillä.

Strategia ja liiketoiminta eivät suoraan vaikuta asiakkaiden sosiaali-

seen inkluusioon, mutta hyvät käytännöt markkinoinnissa, saavutet-

tavuus ja asiakkaiden syrjimättömyys voivat tukea liiketoimintaa.

Maine voi aiheuttaa niin merkittäviä taloudellisia riskejä kuin mahdol-

lisuuksiakin. Riski realisoituisi omassa toiminnassa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI42

Liiketoiminnan harjoittaminen (G1)

Tämän aihestandardin olennaisilla riskeillä ja mahdollisuuksilla ei ha-

vaittu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Pihlajalinnan taloudelli-

seen asemaan, tulokseen ja kassavirtoihin.

Yrityskulttuuri

Pihlajalinnalla on todellinen myönteinen vaikutus yrityskulttuuriin, ja

konserni rakentaa sitä johdonmukaisesti vahvistamalla johtamisen ja

esihenkilötyön osaamista sekä työyhteisötaitoja. Lisäksi Pihlajalinnan

noudattaa toiminnassaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, viranomai-

sohjeita ja listayhtiöitä koskevia sääntöjä ja määräyksiä sekä koulut-

taa henkilöstöään. Tällä on yhteiskuntaan myönteinen vaikutus.

Pihlajalinnan toiminnassa noudatettavat periaatteet on kirjattu eetti-

siin toimintaohjeisiin (Code of Conduct) sekä korruption- ja lahjonnan

vastaiseen politiikkaan. Eettisten ohjeiden koulutus on pakollinen kai-

kille pihlajalinnalaisille mukaan lukien ammatinharjoittajat ja se on

osa Pihlajalinnan perehdytysohjelmaa. Esihenkilöiden valmiutta puut-

tua epäkohtiin kehitetään koulutusten avulla. Pihlajalinnalla on myös

käytössä sisäiset kontrollit sekä luottamuksellinen ilmoituskanava

(Whistleblowing), jossa voi ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytök-

sistä ja epäkohdista organisaatiossa. Vaikutukset realisoituvat

konser-

nin

omassa toiminnassa ja arvoketjun alavirrassa lyhyellä aikavälillä.

Eettiset käytännöt vaikuttavat myönteisestiliikesuhteisiin, kuten pie-

nempiin alan toimijoihin, arvoketjussa.

Kestävä liiketoiminta ja strategia, jossahuomioidaan koko henkilös-

tön tarpeet, voivat vaikuttaa myönteisesti yrityskulttuuriin. Suoraa

vaikutusta ei ole havaittavissa nykyisellä strategialla. Osa-aihe huomi-

oidaan mahdollisuutena, sillä eettinen toiminta kasvattaa luotta-

musta sidosryhmissä. Eri sidosryhmät kuten sijoittajat, kumppanit,

työntekijät sekä asiakkaat ovat ensisijaisen tärkeitä kannattavanliike-

toiminnan varmistamiseksi. Luottamus voi kasvattaa osakkeen arvoa,

mahdollistaa edullisemmat rahoituspaketit, parantaa työntekijöiden

saatavuutta sekä uusien asiakkuuksien kasvattamisen ja olemassa ole-

vien pitämisen. Mahdollisuudet voisivat realisoitua niin omassa toi-

minnassa kuin arvoketjun alavirrassa.

Poliittinen vuorovaikutus

Pihlajalinnalla on todellinen myönteinen vaikutus poliittiseen vuoro-

vaikutukseen. Pihlajalinna seuraa aktiivisesti lainsäädäntöä ja sen val-

mistelua sekä yleisesti poliittista vuoropuhelua. Pihlajalinnalla on pit-

kät perinteet julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisuuksien

kehittämisessä yhdessä eri toimijoiden kanssa, kuten nykyisten hyvin-

vointialueiden kanssa. Pihlajalinna muokkaa toimintatapoja lainsää-

dännön mukaisesti. Konserni myös noudattaa poliittisessa vuorovai-

kutuksessa eettisiä toimintaperiaatteita. Pihlajalinna on rekisteröity-

nyt valtakunnalliseen avoimuusrekisteriin vaikuttamistoiminnan lä-

pinäkyvyyden varmistamiseksi. Pihlajalinna tekee vaikuttamistyötä

vain Suomessa. Konserni ei tue poliittisia puolueita tai näiden jäseniä.

Nämä vaikutukset realisoituvat omassa toiminnassa pitkällä aikavä-

lillä.

Poliittinen vuorovaikutus voi vaikuttaa myönteisesti liiketoimintaan.

Pihlajalinnan yksi strateginen painopistealue on toimia julkisen ter-

veydenhuollon kumppanina ja näin toimintaedellytysten varmistami-

nen julkisessa terveydenhuollossa. Poliittinen vuorovaikutus voi edes-

auttaa yksityisille terveydenhuollon toimijoille suotuisamman lainsää-

däntökehyksen ja mahdollistaa näin taloudellista hyötyä. Osa-aihe

nähdään mahdollisuutena, vaikka siihen liittyy myös maineriski poliit-

tisen vaikuttamisen yhteydessä. Sekä riskit että mahdollisuudet voivat

realisoitua omassa toiminnassa.

Ei olennaisiksi aiheiksi arvioitiin:

•

ESRS E2 Pilaantuminen

•

ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

•

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

•

ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

•

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

•

ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

Pihlajalinna tunnisti osana kaksoisolennaisuusarviointia vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia ottaen huomioon konsernin sijainnin, toi-

minnan, toimialan ja liiketoimen rakenteen. Pihlajalinnan toiminta-

alue on Suomi. Pihlajalinna tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita sekä

liikuntakeskuspalveluita. Oma toiminta ei ole sidoksissa suureen ve-

denottoon, luonnon resurssien hyödyntämiseen esimerkiksi kaivostoi-

minnan tai elinympäristöjen heikentämiseen maa- tai metsätalouden

tai rakentamisen kautta. Toiminnassasyntyvät jätemäärät on arvioitu

suuruusluokaltaan ei olennaisiksi kaksoisolennaisuuden arvioinnissa,

ja tässä on huomioitu myös terveyspalvelutoiminnassa syntyvät vaa-

ralliset jätteet.

Pihlajalinnan toimipisteet sijaitsevat Suomessa, kaupunkien keskus-

toissa ja kaupunkimaisissa ympäristöissä, rakennuksissa, joissa on en-

sisijaisesti toimisto-ja liiketilakäyttöä. Omaa tuotantoa, rakennus-tai

kiinteistöjen kehittämiseen liittyvää toimintaa tai maa- ja metsäta-

loutta Pihlajalinnalla ei ole. Vaikutukset ympäristön pilaantumiseen,

vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin luontotyyppien ja lajien

elinympäristöjen heikkenemiseen ovat mahdollisia arvoketjun ylävir-

rassa, mutta Pihlajalinnan tietoon ei ole tullut hankintaketjuun liitty-

viä, merkittäviä ympäristövaikutuksia. Edellä kuvatut vaikutukset on

olennaisuuden arvioinnin vaiheessa arvioitu vähäisiksi eikä korjaavia,

biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä toimia ole todettu olevan

tarpeen tehdä.

Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja mah-

dollisuuksien tunnistamiseksi (IRO-1)

Pihlajalinna tunnisti osana kaksoisolennaisuusarviointia vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia ottaen huomioon konsernin sijainnin, toi-

minnan, toimialan ja liiketoimen rakenteen. Pihlajalinnan toiminta-

alue on Suomi ja se on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja

terveyspalveluiden tuottajista. Konsernilla on kattavat lääkärikeskus-

ja sairaalapalvelut sekä työterveys- ja vakuutusyhteistyöpalvelut. Li-

säksi konserni tarjoaa hyvinvointialueille sosiaali- ja terveydenhuollon

palvelutuotantomalleja.

Pihlajalinna toteutti vuonna 2023 kaksinkertaisen olennaisuuden arvi-

oinnin ESRS:n vaatimusten mukaisesti ja raportoi olennaisista kestä-

vyysseikoista vuodesta 2025 alkaen, vuoden 2024 tiedoilla. Analyy-

sissä on hyödynnetty EFRAG:in ohjeita sekä selkeää prosessia, joka pi-

tää sisällään tarkan pisteytyslogiikan ja priorisoi olennaiset vastuulli-

suusaiheet asiantuntijoiden avulla. Olennaiset aiheet on ryhmitelty

ympäristö-, sosiaalisiin ja hyvän hallintotavan teemoihin ESRS-stan-

dardien mukaisesti.

Kaksoisolennaisuusanalyysi koostui useista vaiheista. Esiarvioinnissa

seulottiin mahdolliset kestävyysseikat ESRS-standardien ja tieteellisen

tutkimuksen perusteella ja kavennettiin aiheet lyhyeksi listaksi, jonka

asiantuntijat arvioivat. Arvioinnissa tunnistetut olennaiset kestävyys-

aiheet on kuvattu ja niiden olennaisuudelle on annettu numeraaliset

arvot hyödyntäen olennaisuuden arvioinnin laskentamallia, joka on

kuvattu ESRS 1 -standardissa.

DMA-prosessissa tunnistettiin vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia,

jotka kattavat Pihlajalinnan omat toiminnot sekä tuotantoketjunylä-

ja alavirran arvoketjut. Olennaisuuden arviossa ei keskitytty tiettyyn

toimiin, liikesuhteisiin tai maantieteellisiin alueisiin vaan arvio kattoi

koko oman toiminnan sekä arvoketjun. Oman toiminnan sekä arvo-

ketjun tuottamat vaikutukset on arvioitu jokaisen aiheen kohdalla

erikseen. Laskentataulukossa on erillinen kolumni, jossa tunnistettiin,

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI43

missä kohtaa arvoketjua vaikutus syntyy: ala- ja/tai ylävirrassa. Vaiku-

tus voi olla seurausta siis joko omasta toiminnasta ja/tai eri puolin ar-

voketjua. Näin ollen arviossa otetaan huomioon vaikutukset, joihin

yritys osallistuu sekä oman toimintansa että liikesuhteidensa kautta.

Sidosryhmänäkemyksen kerääminen oli kaksoisolennaisuusanalyysin

tärkeä osa, jonka avulla täydennettiin ymmärrystä vaikutuksista sidos-

ryhmiin sekä minkälaista tietoa sidosryhmät odottavat päätöksen te-

konsa pohjaksi. Pihlajalinnalla on aktiivista vuoropuhelua sidosryh-

mien kanssa, mutta sen lisäksi osana analyysia tehtiin sidosryhmäky-

sely, jotta sidosryhmien näkemyksestä ja odotuksista saataisiin sy-

vempää ja tarkempaa käsitystä. Kyselyyn vastanneet sidosryhmät oli-

vat konsernin oman henkilöstön lisäksi muun muassa asiakkaat, asia-

kasorganisaatiot, ammatinharjoittajat, omistajat, viranomaiset ja

päättäjät,kumppanit ja media.

Esiarvioinnin ja sidosryhmäkuulemisen jälkeen toteutettiin asiantun-

tija-arvio, jossa tunnistettiin ja arvioitiin ns. lyhyelle listalle valittujen

kestävyysseikkojen kautta Pihlajalinnan vaikutuksista luontoon ja yh-

teiskuntaan sekä näistä vaikutuksista sekä luonnosta ja yhteiskun-

nasta nousevia riskejä ja mahdollisuuksia (kaksoisolennaisuus). Asian-

tuntija-arvion tuloksista keskusteltiin yhdessä Pihlajalinnan asiantun-

tijoiden kanssa työpajassa ja sen pohjalta toteutettiin kaksoisolennai-

suusarviointi, jossa tunnistettiin Pihlajalinnalle olennaiset vastuulli-

suusteemat. Pihlajalinnan hallitus on hyväksynyt olennaisten aiheiden

valinnan, ja konsernin kestävyysraportoinnin varmentajana toimii

KPMG.

Olennaisuuden arvio on laadittu ESRS 1 -vaatimusten mukaisesti ja

siinä on käytettystandardin antamia kriteerejä sekä aikahorisontteja.

Olennaisuuden arviossa on esiseulonnan perusteella määritelty, mitkä

aiheet ovat todennäköisesti olennaisia ja niille on tehty numeerinen

arvio. Jokaisesta aiheesta on arvioitu vaikutuksen olennaisuus sekä ta-

loudellinen olennaisuus. Kielteisen vaikutuksen olennaisuutta arvioi-

taessa on arvioitu mittakaava, laaja-alaisuus sekä peruuttamaton

luonne, joista yhteensä syntyy vaikutuksen vakavuus. Tästävakavuu-

desta on laskettu vaikutuksen vakavuuden keskiarvo jakamalla vaka-

vuus kolmella. Vakavuuden keskiarvo on kerrottutodennäköisyydellä,

jotta saadaan lopullinen vaikutuksen olennaisuuden arvo, joka voi olla

väliltä 0–5.

Kynnysarvona on käytetty arvoa 3. Jos myönteisen vaikutuksen arvo

on tai ylittää arvon 3 tai kielteisen vaikutuksen olennaisuus on tai ylit-

tää arvon 3, on aihe olennainen. Aiheita ei ole suoranaisesti laitettu

tärkeysjärjestykseen, mutta lukujen perusteella järjestys on nähtä-

vissä. Myönteisiä vaikutuksia ei ole laitettu tärkeysjärjestykseen suh-

teellisen laajuuden ja todennäköisyyden perusteella, mutta järjestyk-

sen näkee arviointitaulukosta. Alempana on taulukoituna tarkempi

kriteeristö.

Olennaisten teemojen osalta on arvioitu, miten tunnistetut kielteiset

ja myönteiset vaikutukset voivat vaikuttaa vastuullisuudesta nouse-

viin riskeihin ja mahdollisuuksiin. Tehdyn arvioinnin pohjalta on tun-

nistettu kestävyysaiheiden olennaisia vaikutuksia ja riskejä. Riippu-

vuuksia on arvioitu tyypillisesti eri kestävyysseikkojen kohdalla eri nä-

kökulmista eli riippuvuuksia voi olla niin henkilöstön, talouden ja

luonnon osalta ja ne otettiin huomioon riskejä arvioitaessa esiseulon-

nan läpäisseille aiheille. Lisäksi toteutettiin sidosryhmien kuuleminen

yleisellä tasolla vaikutusten kohdistumisen ymmärtämiseksi. Kestä-

vyyteen liittyviä riskejä ei ole toistaiseksi asetettu tärkeysjärjestyk-

seen suhteessa muihin riskeihin.

Riskien ja mahdollisuuksien taloudellisia vaikutuksia sekä riskien reali-

soitumisen todennäköisyyttä arvioidaan myös ESRS 1 -ohjeiden mu-

kaan. Taloudellisessa arviossa on pohdittu eri kestävyysseikojen ja ai-

heiden euromääräisiä liiketoimintariskejä ja -mahdollisuuksia arvio on

ulkopuolisten asiantuntijoiden tarkastama. Taloudellinen merkittä-

vyys on ensin arvioitu välillä 0–5 ja sitten kerrottu todennäköisyy-

dellä, josta on saatu lopullinen olennaisuuden arvio. Kynnysarvona on

tässäkin arvo 3.

Päätösprosessi

Pihlajalinna on toteuttanut olennaisuuden arvioinnin yhdessä ulkois-

ten asiantuntijoiden kanssa. Pihlajalinnan hallitus on hyväksynyt olen-

naisuuden tuloksen.

Vaikutukset, mahdollisuudet ja riskit osana riskienhallinta-ja

johtamisprosesseja

Pihlajalinna ei ole vielä sisällyttänyt vaikutusten,riskien ja mahdolli-

suuksien tunnistamis-, arviointi-ja hallintaprosessia yleiseen riskinhal-

lintaprosessiin tai käytä sitä yleisen riskiprofiilin ja riskinhallintapro-

sessien arviointiin. Pihlajalinnan vaikutusten,riskien ja mahdollisuuk-

sien tunnistamis-, arviointi-ja hallintaprosessia on kehitetty kuluneen

tilikauden aikana. Riskienhallintaprosessi on kattanut liiketoimintaris-

kiarvioinnin, ihmisoikeusriskiarvioinnin sekä kaksoisolennaisuusarvi-

oinnin osalta vaikutusten ja riskien tunnistamisen ja arvioinnin osana

kokonaisuutta. Nämä osa-alueet yhtenäistetään konsernin yleiseen

riskinhallintaprosessiin tulevien tilikausien aikana. Mahdollisuuksien

tunnistamis-, arviointi-ja hallintaprosessia ei raportointivuotena ole

vielä sisällytetty yleiseen johtamisprosessiin.

Olennaisuuden arvioinnin yksityiskohtaisuus, lähteet ja jatko

Ensimmäinen olennaisuuden arvion tarkastelu on tehty ylätasoisesti

standarditasolla ja tärkeimpien aiheiden tiimoilta vaikutuksia on tar-

kennettu osa- ja osa-osa-aiheiden tasolle ja niille on tehty olennaisuu-

den arvion laskelma. Seuraavina vuosina Pihlajalinna syventää arviota

niin osa- kuin osa-osa-aihe että yksittäisten vaikutusten tasolla sekä

perusteellisemmin arvoketjussaan. Pihlajalinna on käyttänyt päätieto-

lähteinään tieteeseen perustavaa ja yleisesti hyväksyttyä IPPC:n kuu-

detta arviointiraporttia (2023) sekä toimialakohtaisia lähteitä, mutta

aikoo hyödyntää lähteitä jatkossa vielä kokonaisvaltaisemmin.Olen-

naisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen pro-

sessi ei ole muuttunut edelliseen raportointikauteen verrattuna,

koska Pihlajalinna raportoi ensimmäisen kerran vuonna 2024 euroop-

palaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. Kaksois-

olennaisuusanalyysia tarkistetaan ja päivitetään vuoden 2025 aikana.

Kuvaus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien

olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk-

sien tunnistamis- ja arviointiprosesseista (G1 IRO-

1)

Pihlajalinna-konsernissa on käytössä liiketoiminnan riskienhallinta-

suunnitelma. Konsernilla on riskienhallintaverkosto, jonka omistajana

toimii lääketieteellinen johtaja ja jonka hallintaa koordinoi hallintoyli-

lääkäri. Verkostoon kuuluu kattavastieri konsernitoimintojen johto-

tehtävissä toimivia henkilöitä. Pihlajalinna on kartoittanut vaikutuk-

set, riskit ja mahdollisuudet, sekä riskienhallintakäytännöt ja -työkalut

sekä ISO-laatustandardien riskienhallintaa koskevat sisällöt. Niiden

perusteella on muodostettu riskienhallintaperiaatteet ja -politiikka.

Pihlajalinnan riskienhallintaverkosto vie vuosittain riskienhallintapoli-

tiikan konsernin johtoryhmälle, joka esittelee asiakokonaisuuden kon-

sernin hallitukselle. Pihlajalinnan hallitus on hyväksynyt riskienhallin-

tapolitiikan ja johtoryhmän vuosittain esittelemät riskit ja mahdolli-

suudet. Riskienhallintapolitiikassa on Pihlajalinnan riskienhallinnan si-

sältö, tavoitteet, toimintatavat ja -periaatteetsekä vastuut. Säännölli-

sesti tehtävän riskianalyysin tulokset käsitellään konsernin johtoryh-

mässä. Riskienhallintaverkoston sisällä on muodostettu työryhmä,

joka työskentelee riskienhallinnan parissa sekä suunnittelee toimenpi-

teet riskienhallintaa ja sen täytäntöönpanoa varten.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI44

Pihlajalinna hyödyntää riskienhallinnan viitekehyksenä sosiaali- ja ter-

veyspalvelussa laajalti käytettävää riskiluokittelua, jossa määritellään

ulkoiset, sisäiset ja ulkopuolisille aiheutetut riskit. Lisäksi keskiössä

ovat Pihlajalinnan arvonluonnin mallin mukaisesti asiakas, ammattilai-

nen, terveys sekä talous ja ympäristö. Riskien vaikuttavuusarvioin-

nissa hyödynnetään viisiportaista todennäköisyysarviota, jota peila-

taan riskien vaikuttavuuden viisiportaisella asteikolla teemoissa ta-

lous, maine, asiakkuus, henkilöstö ja tietosuoja. Riskityön osana tun-

nistetaan aina riskien hallintakeinot sekä riskien omistajat, jotta ris-

kien hallinta on varmistettu kunkin operatiivisen vastuun alueella. Ris-

kienhallintaa Pihlajalinnassa on perinteisesti tehty konserni-, liiketoi-

minta-, yksikkö-, palvelu-ja prosessitasoisesti. Keskeisimmät riskit ja

häiriöt tunnistetaan ja arvioidaan säännöllisesti, ja niiden varalle on

laadittu jatkuvuussuunnitelmat, jolloin riskin toteutuessa Pihlajalin-

nan toiminta jatkuu mahdollisimman vähin häiriöin.

Pihlajalinnan riskienhallinnan tavoitteena on edistää konsernin strate-

gisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamista, omistaja-arvoa,

konsernin liiketoiminnan tuloksellisuutta ja vastuullisten toimintata-

pojen toteutumista. Riskienhallinnan avulla pyritään varmistamaan,

että konsernin liiketoimintaan vaikuttavatriskit tunnetaan, niitä arvi-

oidaan ja seurataan sekä huolehditaan käytännön toimenpiteet ja jat-

kuva valvonta riskien ennakoimiseksi ja haitallisten vaikutusten lie-

ventämiseksi tai vähentämiseksi.

Konsernin riskienhallinnan yleiset periaatteet ovat hallituksen hyväk-

symät. Rahoitusriskien tunnistamisesta ja käytännön riskienhallin-

nasta vastaa konsernin talous- ja rahoitusjohtaja yhdessä liiketoimin-

tajohdon kanssa. Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on

varmistaa riittävä maksuvalmius ja minimoida rahoituskustannukset

sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota konsernin rahoituk-

sellisesta tilanteesta ja riskeistä.

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutus-

ten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

(E1 ESRS2 IRO-1)

Pihlajalinna konsernin

vaikutukset ilmastonmuutokseen ja

kasvihuo-

nekaasupäästöt on kuvattu E1-osiossa, kohdassa E1-6: Kasvihuone-

kaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonais-

päästöt. Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistettiin Pihlajalinnan vai-

kutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Arvioinnissa on otettu huomi-

oon Pihlajalinnan liiketoimintamallin erityispiirteet sekä Pihlajalinnan

arvoketju. Tunnistettuja kielteisiä vaikutuksia ovat oman toiminnan

kasvihuonekaasupäästöt, toimitusketjujen kestävyys sekä ympäristö-

jalanjälki, jotka aiheutuvat henkilöstön ja asiakkaiden liikkumisesta ja

hankinnasta. Pihlajalinnan liiketoiminnan luonteen vuoksi ilmaston-

muutoksen sopeutumiseen tai hillintään ei ole tunnistettu liittyvän

merkittäviä riskejä. Ilmastoon liittyvien fyysisten ja siirtymäriskien lii-

ketoimintavaikutuksiin liittyvä skenaario-ja resilienssianalyysi, jossa

tunnistetaan kattavammin riskejä ja niihin liittyviä hallintakeinoja ja

vaikutuksia toimintaan, toteutetaan tulevien tilikausien aikana.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI45

Lista ESRS-standardien mukaisista julkaisuvaatimuksista (IRO-2)

Muusta EU:n lainsäädännöstä johdetut monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteet

Oheisessa taulukossa on esitetty ESRS 2:n ja aihekohtaisten ESRS-standardien tietopisteet, jotka on johdettu muustaEuroopan unionin (EU) lainsäädännöstä ESRS 2:n liitteen B mukaisesti. Taulukossa kerrotaan mistäolennai-

set tietopisteet löytyvät kestävyysraportissa ja mitkä tietopisteet eivät ole olennaisia.

Tiedonanto-

vaatimus

Tietopiste

Viittaus tiedonanto

velvoiteasetukseen

Viit-

taus pi-

lariin 3

Viittaus ver-

tailuarvo-

asetukseen

Viittaus

EU:n ilmas-

tolakiin

Olennaisuus

ESRS 2 GOV-1

21 d

Hallituksen sukupuolijakauma

X

X

Ylimmän johdon rooli kestävyyden hallin-

nassa (GOV-1)

ESRS 2 GOV-1

21 e

Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus

X

Ylimmän johdon rooli kestävyyden hallin-

nassa (GOV-1)

ESRS 2 GOV-4

30

Selvitys kestävyyttä koskevastadue diligence -prosessista

X

Selvitys kestävyyttä koskevastadue dili-

gence -prosessista (GOV-4)

ESRS 2 SBM-1

40 d i

Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan

X

X

X

Ei olennainen

ESRS 2 SBM-1

40 d ii

Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan

X

X

Ei olennainen

ESRS 2 SBM-1

40 d iii

Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan

X

X

Ei olennainen

ESRS 2 SBM-1

40 d iv

Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan

X

Ei olennainen

ESRS E1-1

14

Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen

2050 mennessä

X

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva

siirtymäsuunnitelma (E1-1)

ESRS E1-1

16 g

Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yri-

tykset

X

X

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva

siirtymäsuunnitelma (E1-1)

ESRS E1-4

34

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet

X

X

X

Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeu-

tumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4)

ESRS E1-5

38

Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähtei-

den mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)

X

Ei olennainen

ESRS E1-5

37

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

X

Energiankulutus ja energialähteiden yh-

distelmä (E1-5)

ESRS E1-5

40–43

Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan mer-

kittävillä aloilla

X

Ei olennainen

ESRS E1-6

44

Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja ko-

konaispäästöt

X

X

X

Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2-

ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonais-

päästöt (E1-6)

ESRS E1-6

53–55

Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti

X

X

X

Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2-

ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonais-

päästöt (E1-6)

ESRS E1-7

56

Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset

X

Ei olennainen

ESRS E1-9

66

Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille

X

Siirtymäsäännöstä sovellettu

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI46

ESRS E1-9

66 a

66 c

Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mu-

kaan; Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin koh-

distuu olennainen fyysinen riski

X

Siirtymäsäännöstä sovellettu

ESRS E1-9

67 c

Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehok-

kuusluokittain

X

Siirtymäsäännöstä sovellettu

ESRS E1-9

69

Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa

X

Siirtymäsäännöstä sovellettu

ESRS E2-4

28

Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden

määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja

siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa

X

Ei olennainen

ESRS E3-1

9

Vesivarat ja merten luonnonvarat

X

Ei olennainen

ESRS E3-1

13

Kohdennetut toimintaperiaatteet

X

Ei olennainen

ESRS E3-1

14

Merien ja valtamerten kestävyys

X

Ei olennainen

ESRS E3-4

28 c

Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä

X

Ei olennainen

ESRS E3-4

29

Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa

kohti laskettuna

X

Ei olennainen

ESRS 2 SBM3-E4

16 a i

Toiminnot, jotka vaikuttavatkielteisesti biologisen monimuotoisuuden

kannalta herkkiin alueisiin

x

Ei olennainen

ESRS 2 SBM3-E4

16 b

Olennaiset kielteiset vaikutukset, jotka liittyvät maaympäristön tilan

heikkenemiseen, aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen

x

Ei olennainen

ESRS 2 SBM3-E4

16 c

Toiminta, joka vaikuttaa uhanalaisiin lajeihin

X

Ei olennainen

ESRS E4-2

24 b

Kestävät maata tai maataloutta koskevatkäytännöt tai toimintaperi-

aatteet

X

Ei olennainen

ESRS E4-2

24 c

Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet

X

Ei olennainen

ESRS E4-2

24 d

Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet

X

Ei olennainen

ESRS E5-5

37 d

Kierrättämätön jäte

X

Ei olennainen

ESRS E5-5

39

Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte

X

Ei olennainen

ESRS 2 – SBM-3 – S1

14 f

Pakkotyötapausten riski

X

Olennaiset kestävyysaiheet

Pihlajalinnan toiminnassa ja

niiden yhteys strategiaan

(SBM-3)

ESRS 2 – SBM-3 – S1

14 g

Lapsityövoimatapausten riski

X

Olennaiset kestävyysaiheet

Pihlajalinnan toiminnassa ja

niiden yhteys strategiaan

(SBM-3)

ESRS S1-1

20

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

X

Toimintaperiaatteet

ESRS S1-1

21

Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittele-

miä aiheita koskevat due diligence -käytännöt

X

Toimintaperiaatteet

ESRS S1-1

22

Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet

X

Toimintaperiaatteet

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI47

ESRS S1-1

23

Työtapaturmien ehkäisemistä koskevattoimintaperiaatteet tai hallin-

tajärjestelmä

X

Prosessit kielteisten vaikutus-

ten korjaamiseksi ja kanavat

oman työvoiman huolenai-

heiden esiin tuomiseksi (S1-3)

ESRS S1-3

32 c

Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät

X

Prosessit kielteisten vaikutus-

ten korjaamiseksi ja kanavat

oman työvoiman huolenai-

heiden esiin tuomiseksi (S1-3)

ESRS S1-14

88 b, c

Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus

X

X

Työterveyttä ja turvallisuutta

koskevat mittarit (S1-14)

ESRS S1-14

88 e

Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauk-

sien vuoksi menetettyjen päivien määrä

X

Siirtymäsäännöstä sovellettu

ESRS S1-16

97 a

Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero

X

X

Ansiotuloa koskevat mittarit

(S1-16)

ESRS S1-16

97 b

Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka

X

Ansiotuloa koskevat mittarit

(S1-16)

ESRS S1-17

103 a

Syrjintätapaukset

X

Tapaukset, valitukset ja vaka-

vat ihmisoikeusvaiktukset

(S1-17)

ESRS S1-17

104 a

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaattei-

den ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen

X

X

Tapaukset, valitukset ja vaka-

vat ihmisoikeusvaiktukset

(S1-17)

ESRS 2 – SBM-3 – S2

11 b

Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa

X

Ei olennainen

ESRS S2-1

17

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

X

Ei olennainen

ESRS S2-1

18

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

X

Ei olennainen

ESRS S2-1

19

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaattei-

den ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

x

x

Ei olennainen

ESRS S2-1

19

Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittele-

miä aiheita koskevat due diligence -käytännöt

X

Ei olennainen

ESRS S2-4

36

Arvoketjun alku-ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ih-

misoikeuksien loukkaukset 36 kohta

X

Ei olennainen

ESRS S3-1

16

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

X

Ei olennainen

ESRS S3-1

17

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaattei-

den, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta

jättäminen

X

X

Ei olennainen

ESRS S3-4

36

Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset

X

Olennainen

ESRS S4-1

16

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

X

Olennaisten aiheiden johta-

minen ja toimintaperiaatteet

(S4-1)

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI48

ESRS S4-1

17

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaattei-

den ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

X

X

Olennaisten aiheiden johta-

minen ja toimintaperiaatteet

(S4-1)

ESRS S4-4

35

Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset

X

Toimenpiteet (S4-4)

ESRS G1-1

10 b

Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus

X

Toimintaperiaatteet

ESRS G1-1

10 d

Väärinkäytösten paljastajien suojelu

X

Ei olennainen

ESRS G1-4

24 a

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta mää-

rätyt sakot

X

X

Ei olennainen

ESRS G1-4

24 b

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit

X

Ei olennainen

Taulukko: Pihlajalinnan olennaisten vaikutusten,riskien ja mahdollisuuksien hallinta (IRO)

E1 Ilmastonmuutos

Kestävyysseikka

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO)

Vaikutus-

alue

Aikajänne

Arvoketjun vaihe ja

sidosryhmä

Hallintakeino

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöt,toimitusketjujen

kestävyys, ympäristöjalanjälki.

Pihlajalinnan oman toiminnan päästöt ovatperäisin muun mu-

assa liiketoiminnasta, liikematkoistaja toimitilojen energian

käytöstä. Tuotetuillapäästöillä on todellinen, kielteinenvaiku-

tus ympäristöön.

Todellinen kielteinen

vaikutus

Laaja

Keskipitkä

Kaikki /

Ympäristö, yhteiskunta

Päästölaskennan datanlaadun parantamisella voidaan tarkemminkohdentaa

vaikuttavia toimenpiteitä.Ilmastotiekartan hyväksyminen(SBTi viitekehyk-

seen perustuva) sekä toimenpiteidenvaikuttavuuden johtaminenja seuranta.

Ilmastonmuutoksen hil-

lintä

Asiakkaiden ja henkilöstön liikkumisestasekä hankinnasta joh-

tuvat kasvihuonekaasupäästöt

Todellinen kielteinen

vaikutus

Laaja

Lyhyt

Arvoketjun ylävirta, ala-

virta /

Ympäristö, yhteiskunta

Etäasiointipalvelujen vahvistaminenvähentää asiakkaiden liikkumisestaai-

heutuvien päästöjä. Sidosryhmävuoropuhelunylläpitäminen toimittajakump-

paneiden kanssa hankinnan päästöjenvähentämiseksi.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI49

S1 Oma työvoima

Kestävyysseikka

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO)

Vaikutus-

alue

Aikajänne

Arvoketjun vaihe ja

sidosryhmä

Hallintakeino

Oman työvoiman työ-

suhteiden vakaus

Pihlajalinna tarjoaa vakaita työsuhteitasekä mahdollisuuden

harjoittaa ammattia.

Todellinen myöntei-

nen vaikutus

Laaja

Lyhyt

Oma toiminta /

Työntekijät

Pihlajalinna tarjoaa esihenkilöille tukea työsuhdeasioissakeskitetyn HR-neu-

vonnan kautta, esihenkilöiden johtamisenkehittymiseen panostetaankoh-

dennetuilla koulutuksilla. Pihlajalinna-konsernissakäytössä oleva työaika-

pankki ja liukuva työaika joissakin toiminnoissa.Lisäksi etätyönä voi tehdä

työtehtäviä, joissa läsnäolo työpaikallaei ole välttämätöntä työnhoita-

miseksi.

Pihlajalinna tarjoaa laajat mahdollisuudet toimia ammatinharjoittajana,erityi-

sesti lääkärinä. Työ voidaanräätälöidä joustavastilääkärin oman mielenkiin-

non mukaan ja työn tukena toimivatlääkäriasiakkuusvastaavat,jotka avusta-

vat arjen sujuvuudessa ja käytännönasioissa.

Mahdollisuudet työnantajanäkökulmastasuuret: veto-ja pito-

voima työnantajana, työmotivaatio,työurien pituus, jaksami-

nen, tuottavuus, esihenkilötyö ja johtaminen.

Mahdollisuus

Laaja

Kaikki

Henkilöstön työolojen ja -hyvinvoinninsekä terveyden ja tur-

vallisuuden varmistaminen on myöstaloudellisten riskien ja

mahdollisuuksien näkökulmastamerkittävää. Kuormituksen tai

tapaturman seurauksena voi olla pitkiäsairaspoissaoloja ja kil-

pailukykyisen palkan tarjoaminen voi vaikuttaalyhyen aikavälin

kannattavuuteen.

Riski

Yksittäinen

Kaikki

Oman työvoiman työ-

aika

Yötyö kuormittaahenkilöstöä

Todellinen kielteinen

vaikutus

Yksittäinen

Lyhyt

Oma toiminta /

Työntekijät

Pihlajalinnassa on käytössä terveystarkastukseterityistä sairastumisen vaaraa

aiheuttavissa töissä. Konsernissaon käytössä varhaisen puuttumisenmalli ja

se on koulutettu kaikille esihenkilöille.Pihlajalinna noudattaa voimassa ole-

vaa työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia.Pihlajalinna tarjoaa esihenkilöille

tukea työsuhdeasioissa keskitetynHR-neuvonnan kautta,esihenkilöiden työ-

suhdeosaamisen kehittymiseen panostetaankohdennetuilla koulutuksilla.

Mahdollisuudet työnantajanäkökulmastasuuret: veto-ja pito-

voima työnantajana, työmotivaatio,työurien pituus, jaksami-

nen, tuottavuus, esihenkilötyö ja johtaminen.

Mahdollisuus

Laaja

Kaikki

Pihlajalinna tarjoaa esihenkilöille tukea työsuhdeasioissakeskitetyn HR-neu-

vonnan kautta, esihenkilöiden työsuhdeosaamisenkehittymiseen panoste-

taan kohdennetuilla koulutuksilla.Pihlajalinna-konsernissa käytössäoleva

työaikapankki ja liukuva työaikajoissakin toiminnoissa. Lisäksi etätyönävoi

tehdä työtehtäviä, joissa läsnäolotyöpaikalla ei ole välttämätöntätyön hoita-

miseksi.

Henkilöstön työolojen ja -hyvinvoinninsekä terveyden ja tur-

vallisuuden varmistaminen on myöstaloudellisten riskien ja

mahdollisuuksien näkökulmastamerkittävää. Kuormituksen tai

tapaturman seurauksena voi olla pitkiäsairaspoissaoloja ja kil-

pailukykyisen palkan tarjoaminen voi vaikuttaalyhyen aikavälin

kannattavuuteen.

Riski

Yksittäinen

Kaikki

Oman työvoiman riit-

tävä palkka

Mahdollisuudet työnantajanäkökulmastasuuret: veto-ja pito-

voima työnantajana, työmotivaatio,työurien pituus, jaksami-

nen ja tuottavuus. Myös myönteinentyönantajakuva sekä

maine tuovat taloudellista hyötyä.

Mahdollisuus

Laaja

Kaikki

Oma toiminta /

Työntekijät

Pihlajalinna noudattaa voimassa olevaatyölainsäädäntöä ja työehtosopimuk-

sia. Pihlajalinnassa on rooliarkkitehtuuri sopimuspalkkaisilletyöntekijöille.

Henkilöstön palkkaus perustuu työehtosopimustenlisäksi kunkin työntekijän

työn vaativuuteen, osaamiseen, työssäsuoriutumiseen sekä yhdenvertaisen

kohtelun periaatteiden noudattamiseen.Pihlajalinna huomioi ja palkitsee esi-

merkillistä toimintaa sekä merkittäviätyösaavutuksia palkitsemisen eri muo-

doilla. Lisäksi tarjotaan henkilöstöetuja,joiden avulla tuetaan henkilöstön työ-

hyvinvointia ja -tyytyväisyyttä.

Palkkojen nostaminen voi lisätäkustannuksia vaikuttaenlyhyen

aikavälin kannattavuuteen.

Riski

Yksittäinen

Kaikki

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI50

Sukupuolten tasa-arvo

ja sama palkka saman-

arvoisesta työstä oman

työvoiman keskuudessa

Henkilöstön palkkaus perustuu kunkintyöntekijän osaamiseen

sekä yhdenvertaisen kohtelunperiaatteiden noudattamiseen.

Työehtosopimusten piiriinkuuluvissa tehtävissä palkkauspe-

rustuu työehtosopimuksen mukaisiin palkkaryhmiin.Palkkauk-

seen vaikuttavat lisäksitehtäväkohtaisetvastuulisät, kokemus-

vuodet sekä paikkakuntakalleusluokittelu.Sukupuoli ei ole mis-

sään tilanteessa palkkaukseen vaikuttavatekijä. Ylempien toi-

mihenkilöiden palkkaus määräytyy mm. tehtävänja työn vaati-

vuuden mukaan sekä osaamisen, työkokemuksen,suorituksen

ja tulosten perusteella.

Todellinen myöntei-

nen vaikutus

Laaja

Lyhyt

Oma toiminta /

Työntekijät

Pihlajalinnassa kaikki palkkausta, palkitsemistaja ylennyksiä koskevatpäätök-

set perustuvat kunkin työntekijänosaamiseen ja saavutuksiin. Pihlajalinna to-

teuttaa säännöllisesti palkkakartoituksia.

Oman työvoiman työ-ja

yksityiselämän tasa-

paino

Veto-ja pitovoima työnantajana, työmotivaationsekä työurien

pituuden kasvattaminen,kuntouttava ja joustava,elämänkaa-

ren vaiheet huomioiva ja työntekijäätukeva toiminta tuo myös

taloudellisia mahdollisuuksia, työnantaja

maine vastuullisena toimijana.

Mahdollisuus

Laaja

Kaikki

Oma toiminta /

Työntekijät

Pihlajalinnassa on käytössä työaikapankkija liukuva työaika joissakin toimin-

noissa. Pihlajalinnassa etätyönä voi tehdätyötehtäviä, joissa läsnäolo työpai-

kalla ei ole välttämätöntätyön hoitamiseksi. Työ-ja yksityiselämän tasapai-

noa tuetaan laadukkaalla esihenkilötyölläja aktiivisen välittämisen mallin mu-

kaisella toiminnalla.

Kuormituksen tai tapaturman seurauksenasairaspoissaolot.

Riski

Yksittäinen

Kaikki

Oman työvoiman ter-

veys ja turvallisuus

Psykologinen turvallisuus, mielenterveydenhaasteet

Todellinen kielteinen

vaikutus

Yksittäinen

Lyhyt

Oma toiminta /

Työntekijät

Työntekijöiden hyvinvoinninedistämisen tavoitteenaon hyvinvoiva työnte-

kijä, toimiva työyhteisö ja työstäjohtuvien sairauksien tehokas ennaltaeh-

käisy. Pihlajalinnassaihmisten hyvinvoinnin johtaminenhuomioidaan osana

kaikessa johtamisessa. Pihlajalinnantyöterveyshuolto perustuu ennaltaehkäi-

sevään toimintaan sekä aktiivisenvälittämisen malliin, jossa esihenkilöitäkou-

lutetaan ottamaan työntekijäntyökyky puheeksi mahdollisimman varhaisessa

vaiheessa. Pihlajalinnassa on käytössä mukautetuntyön toimintamalli ja Mie-

len huoli -palvelut. Henkilöstön hyvinvointiatuetaan laadukkaalla arjen johta-

misella.

Työtapaturmat

Potentiaalinen kiel-

teinen vaikutus

Yksittäinen

Lyhyt

Työsuojeluriskien hallinnalla tunnistetaantyön vaarat, riskit ja haittavaikutuk-

set sekä suunnitelmallisesti poistamaantai pienentämään niitä. Työympäris-

töjen riskit arvioidaan Pihlajalinnan yksiköissävähintään kerran vuodessaja

aina merkittävien muutosten yhteydessä.Tunnistettujen riskienterveydellistä

merkitystä arvioidaan lisäksi työterveyshuollonsuorittamissa työpaikkaselvi-

tyksissä, joita tehdään vähintäänviiden vuoden välein tai merkittävienmuu-

tosten yhteydessä. Toimipisteissäsuoritetaan säännöllisesti turvallisuuskä-

vely, minkä tarkoituson tutustuttaa työntekijätoman työpaikkansa ja sen lä-

hiympäristön turvallisuuteen ja työsuojeluunkäytännössä.

Alan asiantuntijana Pihlajalinnalla on potentiaalitarjota henki-

löstölleen ensiluokkaista terveydenhoitoa.

Todellinen myöntei-

nen vaikutus

Laaja

Lyhyt

Työntekijöiden hyvinvoinninedistämisen tavoitteenaon hyvinvoiva työnte-

kijä, toimiva työyhteisö ja työstäjohtuvien sairauksien tehokas ennaltaeh-

käisy. Pihlajalinnassatarkastellaan säännöllisesti työterveyssopimuksensisäl-

töä, jotta se tukee henkilöstöntyökykyisyyttä parhaalla mahdollisellatavalla.

Veto-ja pitovoima työnantajana, työmotivaationsekä työurien

pituuden kasvattaminen,kuntouttava ja joustava,elämänkaa-

ren vaiheet huomioiva ja työntekijäätukeva toiminta tuo myös

taloudellisia mahdollisuuksia, työnantaja

maine vastuullisena toimijana.

Mahdollisuus

Laaja

Kaikki

Kuormituksen tai tapaturman seurauksenasairaspoissaolot

Riski

Yksittäinen

Kaikki

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI51

Toimenpiteet työpai-

kalla esiintyvän väkival-

lan ja häirinnän torju-

miseksi omassa työvoi-

massa

Pihlajalinnassa noudatetaan epäasiallisen kohtelunvastaista

toimintamallia, jonka mukaan työntekijöihinkohdistuvaa häi-

rintää tai epäasiallista kohteluaei hyväksytä missään muo-

dossa. Esihenkilöillä on velvollisuus puuttuaepäasialliseen koh-

teluun tai häirintään heti, kun asiaon tullut esihenkilön tie-

toon.

Todellinen myöntei-

nen vaikutus

Laaja

Lyhyt

Oma toiminta /

Työntekijät

Pihlajalinnassa on häirinnän ja epäasiallisen kohtelunhallinnan toimintamalli,

jonka mukaisesti toimimalla edistetäänhenkilöstön työhyvinvointia.

Oman työvoiman koulu-

tus ja taitojen kehittä-

minen

Pihlajalinna tarjoaa henkilöstölleen yhdenvertaisetja

tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseenja oman osaamisen

kehittämiseen

Todellinen myöntei-

nen vaikutus

Laaja

Lyhyt

Oma toiminta /

Työntekijät

Kaikki Pihlajalinnan työntekijät ovatvuotuisten kehityskeskusteluidenpiirissä.

Henkilöstölle on oma verkko-oppimisympäristö,Pihlajalinna Akatemia, jossa

on saatavilla uusia osaamisen kehittymistätukevia sisältöjä. Konsernin koulu-

tussuunnitelmaan on koottu konserninstrategiaan ja liiketoiminta-alueiden

osaamistarpeisiin perustuvat konsernitasoltakohderyhmittäin järjestettävät

koulutukset. Työkyvyttömyys-ja työttömyysuhan alaistentyöntekijöiden huo-

mioiminen. Eri elämäntilanteissa olevien työntekijöidenerityistarpeiden huo-

mioiminen.

Yhdenvertainen kohtelu sekäosaamisen ja taitojen kehittämi-

nen on myös taloudellisten riskienja mahdollisuuksien näkö-

kulmasta merkittävää.Veto-ja pitovoima työnantajana, työ-

motivaation sekä työurien pituudenkasvattaminen, tasa-arvoi-

nen, osaamista kartuttavatoiminta tuo myös taloudellisiamah-

dollisuuksia.

Mahdollisuus

Laaja

Kaikki

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI52

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Kestävyysseikka

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO)

Vaikutus-

alue

Aikajänne

Arvoketjun vaihe ja

sidosryhmä

Hallintakeino

Kuluttajien ja loppu-

käyttäjien yksityisyys

Potilasturvallisuuden, tietosuojanylläpitäminen (kyberhyök-

käykset infraan ja laitteistoon)

Todellinen ja poten-

tiaalinen kielteinen

vaikutus

Laaja

Lyhyt

Oma toiminta /

Kuluttajat ja loppukäyt-

täjät

Pihlajalinnan tietosuojan ja tietoturvan johtamisentarkoituksena on varmis-

taa kaikkien Pihlajalinnan tietojen, erityisestipotilas-ja henkilötietojen, tur-

vallinen käsittely sekä potilaiden,asiakkaiden ja henkilöstön yksityisyyden

suoja. Tietoturvajohtamisella pyritäänvarmistamaan tietojen eheys,luotta-

muksellisuus ja saatavuus. Kyberturvankehittämissuunnitelma ohjaatieto-

turvan kehitystyötä ja sille asetettujentavoitteiden seurantaa.Käytössä ulko-

puolinen tietoturvavalvomo (SOC), jokavarmistaa organisaationtietoturvalli-

suuden jatkuvan valvonnan sekätunnistaa ja reagoi tietoturvauhkienja -poik-

keamien varalta, suojatennäin organisaation tietojärjestelmiäja tietoja.

Asiakkaiden yksityisyyteen, tietosuojaanja tietoturvaan liittyy

merkittäviä taloudellisia riskejä.Merkittävimpiä riskejä ovatky-

berhyökkäykset infraantai laitteistoon sekä näistäaiheutuvat

mainehaitta ja mahdolliset korvausvelvollisuudet.

Riski

Laaja

Lyhyt, keski-

pitkä

Kuluttajien ja loppu-

käyttäjien henkilön-

suoja

Potilasturvallisuuden, tietosuojanylläpitäminen (kyberhyök-

käykset infraan ja laitteistoon)

Todellinen ja poten-

tiaalinen kielteinen

vaikutus

Laaja

Lyhyt

Oma toiminta /

Kuluttajat ja loppukäyt-

täjät

Asiakkaiden yksityisyyteen, tietosuojaanja tietoturvaan liittyy

merkittäviä taloudellisia riskejä.Merkittävimpiä riskejä ovatky-

berhyökkäykset infraantai laitteistoon sekä näistäaiheutuvat

mainehaitta ja mahdolliset korvausvelvollisuudet.

Riski

Laaja

Lyhyt, keski-

pitkä

Kuluttajien ja/tai loppu-

käyttäjien sananvapaus

Mainehaitta ja asiakastyytyväisyys

Riski

Yksittäinen

Keskipitkä

Oma toiminta /

Kuluttajat ja loppukäyt-

täjät

Pihlajalinnan palveluperiaatteet ohjaavatasiakaspalvelutyötä ja asiakkaiden

kohtaamisen toimintatapoja.Pihlajalinna ohjeistaa ja kouluttaahenkilöstöä

viestinnässä muun muassa asiakkaiden yksityisyydensuojan, tietosuojan ja

palveluiden turvallisuuden aihealueilta.

Kuluttajien ja loppu-

käyttäjien mahdollisuus

saada laadukkaita tie-

toja

Pihlajalinna tuottaa ja jakaa yhdessä henkilöstönsäkanssa tie-

toa yhteiskunnan kannalta merkityksellisistäsosiaali-ja tervey-

denhoitoalan teemoista.Viestintä ei kuitenkaansaa vaarantaa

asiakkaiden tai työntekijöiden yksityisyydensuojaa, tietosuojaa

tai palveluiden turvallisuutta.

Todellinen myöntei-

nen vaikutus

Laaja

Lyhyt

Oma toiminta /

Kuluttajat ja loppukäyt-

täjät

Pihlajalinna ohjeistaa ja kouluttaahenkilöstöä viestinnässä muun muassaasi-

akkaiden ja työntekijöiden yksityisyydensuojan, tietosuojan ja palveluiden

turvallisuuden aihealueilta.

Kuluttajien ja loppu-

käyttäjien terveys ja

turvallisuus

Pihlajalinna tuottaa asiakkaille terveyshyötyä,yhteiskunnalle ja

työnantajille säästöjä, hoitoon pääsynnopeuttaminen (jonojen

purku). Potilasturvallisuus (fyysinen potilasturvallisuus)ja

myönteinen vaikuttavuusovat vahvoja.

Todellinen ja poten-

tiaalinen myönteinen

vaikutus

Laaja

Lyhyt

Oma toiminta /

Kuluttajat ja loppukäyt-

täjät

Pihlajalinnalla on kattava sairaala-ja lääkärikeskusverkosto,etäpalvelut sekä

laajat diagnostiikan palvelut, joiden avullavarmistetaan palveluiden nopea

saatavuus sekä pystytäänauttamaan hyvinvointialueitahoitojonojen purka-

misessa. Pihlajalinna on tehostanut tietosuoja-ja tietoturvatiimien yhteis-

työtä poikkileikkaavan yhteistyöryhmäperustamisella, joka kokoontuusään-

nöllisesti. Pihlajalinnalla on käytössä kyberturvankehittämissuunnitelma,

joka ohjaa tietoturvan kehitystyötäja sille asetettujen tavoitteidenseurantaa

tulevina vuosina.

Pihlajalinna tähtää erinomaiseen asiakaskokemukseenkaikissa palveluissaan.

Palautteen systemaattinenkerääminen ja käsittely mahdollistavatyhtiön pal-

veluiden, prosessien ja toimintamallienkehittämisen asiakkaita kuunnellen.

Pihlajalinna mittaa asiakaskokemustanettosuositteluindeksillä (Net Promoter

Score, NPS).

Potilasturvallisuuden merkittävävaarantuminen

Mahdollinen kieltei-

nen vaikutus

Yksittäinen

Kaikki

Potilasturvallisuuteen liittyviä kielteisiävaikutuksia ja riskejä hallitaanmuun

muassa ennaltaehkäisevillä prosesseilla,henkilöstön ammattitaidon ylläpitä-

misellä, laatukriteerien täyttämiselläja varmistamalla laadukkaidenpalvelu-

jen tuottaminen. Arvioidaan ja huomioidaan säännöllisestiriskikartoituksen

sekä ihmisoikeusriskien arvioinnin yhteydessä.

Asiakkaiden terveys, turvallisuus ja henkilönsuojaovat Pihlaja-

linnan toiminnan keskiössä. Potilasturvallisuuteenliittyvät ris-

kit ovat mainehaitta ja mahdolliset korvausvelvollisuudet.

Riski

Yksittäinen

Lyhyt, keski-

pitkä

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI53

Kuluttajien ja loppu-

käyttäjien lasten suoje-

leminen

Potilasturvallisuuden, tietosuojanylläpitäminen (kyberhyök-

käykset infraan ja laitteistoon)

Todellinen ja poten-

tiaalinen kielteinen

vaikutus

Laaja

Lyhyt

Oma toiminta /

Kuluttajat ja loppukäyt-

täjät

Pihlajalinna on tehostanut tietosuoja-ja tietoturvatiimien yhteistyötäpoikki-

leikkaavan yhteistyöryhmäperustamisella, joka kokoontuusäännöllisesti.

Pihlajalinnalla on käytössä kyberturvan kehittämissuunnitelma,joka ohjaa

tietoturvan kehitystyötäja sille asetettujen tavoitteidenseurantaa tulevina

vuosina.

Potilasturvallisuuden, tietosuojanylläpitäminen. (kyberhyök-

käykset infraan ja laitteistoon)

Riski

Laaja

Lyhyt, keski-

pitkä

Kuluttajien ja loppu-

käyttäjien syrjimättö-

myys

Asiakkaiden samanarvoinen kohtelu

Todellinen myöntei-

nen vaikutus

Laaja

Lyhyt

Oma toiminta /

Kuluttajat ja loppukäyt-

täjät

Asiakkaiden yhdenvertaisuutta voidaanlisätä parantamalla palveluidensaa-

tavuutta etäpalveluilla sielläkin,missä lähipalveluita ei ole tarjolla.

Asiakkaiden syrjimättömyyson myös Pihlajalinnan toiminnan

keskiössä. Näihin liittyvä mainehaittavoi aiheuttaa merkittäviä

taloudellisia riskejä, mutta toisaaltamyös mainehyöty voi

tuoda mahdollisuuksia.

Riski ja mahdollisuus

Laaja

Lyhyt, keski-

pitkä

Tuotteiden ja palvelujen

saanti

Julkisen palvelujärjestelmä kriisiytynyt. Pihlajalinnatuottaa asi-

akkailleen, yhteiskunnalle ja työnantajillesäästöjä palveluiden

saatavuudella

Todellinen myöntei-

nen vaikutus

Laaja

Lyhyt

Oma toiminta /

Kuluttajat ja loppukäyt-

täjät

Monipuolisten ja kysyntää vastaavienpalvelujen tarjonta ja etäpalveluiden

saatavuuden parantaminen.

Asiakkaisiin liittyvä tuotteiden ja palvelujensaanti ovat myös

Pihlajalinnan toiminnan keskiössä. Näihin liittyvämainehyöty

ja toisaalta mainehaitta voivataiheuttaa niin taloudellisia ris-

kejä kuin mahdollisuuksiakin.

Riski ja mahdollisuus

Laaja

Lyhyt, keski-

pitkä

Oma toiminta /

Kuluttajat ja loppukäyt-

täjät

Vastuullinen markki-

nointi

Pihlajalinnan markkinoinnin ja viestinnän perustanaon asialli-

suus, luotettavuus ja totuudenmukaisuussekä ajantasainen

lääketieteellinen tieto.

Todellinen myöntei-

nen vaikutus

Laaja

Lyhyt

Oma toiminta /

Kuluttajat ja loppukäyt-

täjät

Sosiaali-ja terveyspalveluiden tuottajana japörssiyhtiönä läpinäkyvä, oikea-

aikainen ja luotettava viestintäsidosryhmille on Pihlajalinnalle erityisen tär-

keää. Pihlajalinnan markkinoinnin ja viestinnänperustana on asiallisuus, luo-

tettavuus ja totuudenmukaisuussekä ajantasainen lääketieteellinentieto.

Vastuullinen markkinointi on myösPihlajalinnan toiminnan

keskiössä ja siihen liittyvä mainehyötyja toisaalta mainehaitta

voivat aiheuttaa niin merkittäviätaloudellisia riskejä kuin mah-

dollisuuksiakin.

Riski ja mahdollisuus

Laaja

Lyhyt, keski-

pitkä

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI54

G1 Hallinto

Kestävyysseikka

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO)

Vaikutus-

alue

Aikajänne

Arvoketjun vaihe

Hallintakeino

Yrityskulttuuri (eettinen

liiketoiminta)

Isona konsernina Pihlajalinnalla mahdollisuuskirittää koko toi-

mialaa.

Toimiala vahvastireguloitu, mikä on luonut alalle vahvateetti-

set toimintatavatmm. potilastyössä ja tietojenkäsittelyssä.

Läpinäkyvien prosessien kehittäminenerityisesti liiketoimin-

nassa,sillä hallinnon muodolliset prosessit on oltavakunnossa.

Todellinen myöntei-

nen vaikutus

Laaja

Lyhyt

Arvoketjun ylävirta,

oma toiminta /

Yhteiskunta

Pihlajalinna noudattaa toiminnassaanvoimassa olevaa

lainsäädäntöä, viranomaisohjeita ja listayhtiöitäkoskevia sääntöjä jamää-

räyksiä. Lisäksi yhtiön toiminnassanoudatettavat periaatteeton kirjattu eet-

tisiin toimintaohjeisiin (Code of Conduct)sekä korruption-ja lahjonnan vas-

taiseen politiikkaan. Eettistenohjeiden koulutus on pakollinenosa Pihlajalin-

nan perehdytysohjelmaa. Esihenkilöiden valmiuttapuuttua epäkohtiin kehi-

tetään koulutusten avulla.Pihlajalinnalla on käytössä sisäiset kontrollit.Pihla-

jalinnalla on käytössä luottamuksellinenilmoituskanava(Whistleblowing),

jossa voi ilmoittaa havaitsemistaanväärinkäytöksistä ja epäkohdistaorgani-

saatiossa.

Eettisesti toimiminen kasvattaaluottamusta sidosryhmien kes-

kuudessa. Eri sidosryhmät kuten sijoittajat,kumppanuudet,

työntekijät sekä asiakkaat ovatensisijaisen tärkeitä kannatta-

van liiketoiminnan varmistamiseksi.Luottamus voi kasvattaa

osakkeen arvoa, mahdollistaa edullisempiarahoituspakettien

saamisen, parantaa työntekijöidensaatavuutta sekä uusienasi-

akkuuksien kasvattamisenja olemassa olevien pitämisen.

Mahdollisuus

Laaja

Lyhyt

Poliittinen vuorovaiku-

tus

Pihlajalinna toimii vahvasti julkisessarajapinnassa ja käy kes-

kustelua eri tasoilla. Tiedon jakaminenyritystoiminnasta osaksi

poliittista päätöksentekoavahvistaa monipuolista tietopääoma

päätöksentekijöille.

Pihlajalinnalla on pitkät perinteet julkisenterveydenhuollon

kumppanina.

Todellinen myöntei-

nen vaikutus

Laaja

Pitkä

Oma toiminta /

Yhteiskunta

Pihlajalinna seuraa aktiivisesti lainsäädäntöäja sen valmistelua sekä yleisesti

poliittista vuoropuhelua. Yhtiö noudattaapoliittisessa vuorovaikutuksessa

eettisiä toimintaperiaatteita.Pihlajalinna on rekisteröitynyt valtakunnalliseen

avoimuusrekisteriin vaikuttamistoiminnanläpinäkyvyyden varmistamiseksi.

Yhtiö ei tue poliittisia puolueita tai näidenjäseniä.

Poliittinen vuorovaikutus voijohtaa yksityisille terveydenhuol-

lon organisaatoille suotuisampaan lainsäädäntökehykseenja

mahdollistaa näin taloudellista hyötyä.

Mahdollisuus

Laaja

Lyhyt

Aktiivinen lainsäädännön ja sen valmistelunsekä yleisen poliittisen vuoropu-

helun seuranta.

Poliittiseen vuorovaikutukseenvoi liittyä maineriski.

Riski

Yksittäinen

Lyhyt

Kaikki vuorovaikutus tapahtuuainoastaan viestintä-ja vastuullisuusjohtajan

tai johtoryhmän hyväksynnänkautta ja on siten hallittavissaja johdettavissa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI55

Ilmastonmuutos(E1)

EU-taksonomia

55

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi (ESRS 2 IRO)

59

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma (E1-1)

59

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2)

59

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3)

60

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet (E1-4)

60

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä (E1-5)

60

Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

61

Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

1.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiinliittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstroin-

tia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, ettäpolttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman

vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Ei

2.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön taiprosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja tur-

vallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa,varten sekä niiden turvallisuuden paranta-

mista, käyttäen parasta käytettävissäolevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Ei

3.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitostenturvallista toimintaa, myös

kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista,

tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Ei

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

4.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttäviensähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimin-

taa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Ei

5.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävienyhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä

tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamistaja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Ei

6.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävienlämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten raken-

tamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Ei

EU-taksonomian mukainen raportointi

EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä ympäristön kannalta kestäville

taloudellisille toiminnoille. Taksonomia-asetuksessa asetetaan kuusi

ympäristötavoitetta: ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutumi-

nen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu,

siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön saastumisen vähentäminen

ja ehkäisy sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu

ja ennallistaminen. Taloudellista toimintaa, joka edistää mitä tahansa

näistä tavoitteista vahingoittamattamuita, voidaan pitää ympäristön

kannalta kestävänä. Ympäristön kannaltakestävien hankkeiden tulisi

kunnioittaa myös ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia.

Pihlajalinna on ottanut huomioon vain ne taloudelliset toiminnot,

joilla on suurin tarve ja potentiaali vaikuttaa merkittävästi ilmaston-

muutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Pihlajalinnan tulkinta

on, että sen liiketoiminta ei ole luokitusjärjestelmän piirissä, koska so-

siaali-ja terveysala ei kuulu suuripäästöisimpien toimialojen piiriin.

Pihlajalinna on arvioinut liiketoimintonsa taksonomiakelpoisuuden

(eligibility).Taksonomiakelpoisten toimintojen osuus liikevaihdosta

on 704,4 miljoonaa euroa, investoinneista (pääomamenot) 31,1 mil-

joonaa euroa ja operatiivisista kustannuksista (toimintamenot) 12,3

miljoonaa euroa on kaikista 0 prosenttia. Vastaavasti ei-takso-

nomiakelpoisia toimintoja näillä tunnusluvuilla mitattuna on 100 pro-

senttia kustakin (non-eligible). Pihlajalinnalla ei ole ydinvoimaan ja

fossiilisiin kaasuihin liittyviä toimintoja. Tiedot taksonomiakelpoisista

toiminnoista on esitetty oheisissa taulukoissa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI56

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus liikevaihdosta

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI57

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus pääomamenoista

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI58

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI59

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk-

sien tunnistaminen ja arviointi

Ilmastonmuutosta koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdolli-

suudet on tunnistettu kaksoisolennaisuusanalyysissä. Kuvaus olennai-

suuden arvioinnin prosessista ja arvioinnin kriteereistä löytyy osiosta

ESRS 2 -osiosta, kohdasta IRO-1: Prosessi olennaisten vaikutusten, ris-

kien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Pihlajalinna raportoi toimis-

taan kaksoisolennaisuusanalyysissä olennaisiksi määriteltyjen aihei-

den osalta.

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymä-

suunnitelma (E1-1)

Pihlajalinna on aloittanut siirtymäsuunnitelman valmistelemisen ra-

portointikauden aikana. Siirtymäsuunnitelmaluonnos on käsitelty

konsernin johtoryhmässä vuoden 2024 lopulla ja toimitetaan hallituk-

sen käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi vuoden 2025 aikana.

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/1818 esitettyjen (12

artikla) kriteerien perusteella Pihlajalinnaa ei ole suljettu EU:n Pariisin

sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen

liittyvät toimintaperiaatteet (E1-2)

Alla kuvatut toimintaperiaatteet ohjaavat Pihlajalinnan toimintaa il-

mastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen liittyvien

olennaisten vaikutusten ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi ja arvioi-

miseksi. Toimintaperiaatteet kattavatseuraavat seikat: ilmastonmuu-

toksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

E1 Ilmaston muutoksen sopeutumiseen ja hillintään liittyvät toimintaperiaatteidenja tavoitteiden väliset yhteydet

Kestävyysseikka

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO)

Toimintaperiaate

Tavoite

Mittari

Ilmastonmuutokseen so-

peutuminen

Oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöt,toimitusketjujen kestävyys,

ympäristöjalanjälki.

Pihlajalinnan oman toiminnan päästöt ovatperäisin muun muassa liike-

toiminnasta, liikematkoistaja toimitilojen energian käytöstä.Tuotetuilla

päästöillä on todellinen, kielteinen vaikutusympäristöön.

Todellinen kielteinen

vaikutus

Ympäristöpolitiikka

Riskienhallintapolitiikka

Laatupolitiikka

Tavoitteetjulkaistaan vuoden 2025 aikanatulevan ilmastotiekartan

valmistuttua.

Päästöt

Ilmastonmuutoksen hil-

lintä

Asiakkaiden liikkumisesta ja hankinnastajohtuvat kasvihuonekaasupääs-

töt

Todellinen kielteinen

vaikutus

Ympäristöpolitiikka

Riskienhallintapolitiikka

Laatupolitiikka

Tarkemmattavoitteet julkaistaanvuoden 2025 aikana tulevan ilmas-

totiekartan valmistuttua. Tavoitteenavahvistaa hoidontarpeenarvi-

ointia ja etäasiointipalveluja asiakkaidenliikkumisesta aiheutuvien

päästöjen vähentämiseksi.

Lisäksi tavoitteena on kehittäävuoropuhelua sidosryhmien kanssa ja

luoda toimittajakumppaneiden kanssatavoitteet ja toimenpiteet

hankinnan päästöjen vähentämiseksi.

Asiakkaiden liikkumisesta

aiheutuvat päästöt. Han-

kinnan Scope 3 päästöt.

Toimien kattavuuson koko arvoketju.Oman toiminnan toimialueena Suomi (ei muitamaantieteellisiä alueita). Perusvuosion 2024ja perusarvona 2024 arvot. Tulostenanalyysi ja perustelut: Kaikki vuoden2024 tulokset ovat linjassa suunnitellun

vuositavoitteen ja pitkän aikavälintavoitteen saavuttamisenkanssa. Ulkopuolinen tahoei ole validoinut tavoitteitatai mittareita. Kaikkien tulevientoimien osalta aikajänne on tulevattilikaudet tai toimetovat jatkuvia.

Seuraavat toimintaperiaatteet kattavatkasvihuonekaasupäästöihin,

ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät vaiku-

tukset omissa toiminnoissa ja arvoketjun alku- ja loppupäässä. Toi-

mintaperiaatteita sovelletaan kaikkiin Pihlajalinnan työntekijöihin ja

liiketoimintaan koko arvoketjussa ja niitä on noudatettavakaikissa

Pihlajalinnan toimipaikoissa ja toimintamaissa. Toimintaperiaatteet

ovat saatavilla Pihlajalinnan verkkosivuilla ja intranetissä.

Ympäristöpolitiikka

Pihlajalinna konsernin ympäristöpolitiikka koostaa toimintaperiaat-

teet ympäristöjohtamiselle ja käytänteille, kuten esimerkiksi toimin-

nan ympäristövaikutusten tunnistamiselle ja toiminnan jatkuvalle ke-

hittämiselle. Pihlajalinnan ympäristöpolitiikka määrittelee sitoutumi-

sen ympäristötyöhön ja ohjaa päätöksentekoa. Pihlajalinnan yksityiset

terveyspalvelut eli työterveys- ja lääkärikeskukset sekä sairaalat on

sertifioitu ISO 14001 -ympäristöjohtamisstandardin mukaan. Toiminta

perustuu ympäristöjohtamisen ISO 14001 -viitekehykseen, joka osana

Pihlajalinnan yhteistä johtamisjärjestelmää luo yhtenevät toimintata-

vat yhtiölle. Ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyviä

vaikutuksia arvioidaan ympäristöpolitiikan mukaisesti. Ympäristöpoli-

tiikka on huomioitu myös hankintasopimuksissa ja toimittajien valin-

nassa, joka on ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta Pihlajalinnalle

tärkeä keino hillitä kielteisiä vaikutuksiaan. Järjestelmällinen ympäris-

töpolitiikan mukainen ympäristöjohtaminen varmistaa etenemisen

kohti tavoitetta ja on siten myös yhteneväinen ilmastotiekartanta-

voitteiden kanssa. Ylin toteutuksesta vastaava taho

on laatujohtaja.

Osana seurantaprosessia lakiasiainjohtaja yhdessä laatujohtajan

kanssa ylläpitää listaa laista ja asetuksista, jotka koskevat Pihlajalin-

nan ympäristönäkökohtia. Ympäristönäkökohdatkatselmoidaan ker-

ran vuodessa ko. vastuuhenkilön toimesta. Lääkärikeskus-ja sairaala-

palvelutoimipisteille on nimetty ympäristövastaavat. Ympäristövas-

taavat huolehtivat ympäristönäkökulmien huomioimisesta yksikön

toiminnassa sekä ympäristöohjelman toteuttamisen seuraamisesta.

He kokoontuvat kerran kuussa ulkopuolisten jäteasiantuntijoiden

kanssa tarkastelemaan ja kehittämään toimipistekohtaisia ympäristö-

suunnitelmia ja -ohjeita. Sitovia velvoitteita otetaan huomioon eri toi-

minnoissa siten, että töissä on riittävästi osaavaa henkilöstöä, asian-

mukaiset tilat, välineet ja toimivat tietojärjestelmät sekä korkealla ta-

solla oleva tietosuoja. Henkilökunnalta edellytetään sitovien velvoit-

teiden noudattamista. Sitovien velvoitteiden noudattamista seura-

taan eri tasoilla ja eri menetelmin. Pihlajalinnan lääkärikeskuksia val-

vovat sekä Valvira että aluehallintovirastot.Pihlajalinnassa sitovien

velvoitteiden noudattamista seurataan esim. auditoinnin, laadunhal-

linnan, palautteiden, poikkeamailmoitusten ja omavalvonnan avulla.

Riskienhallintapolitiikka ja laatupolitiikka

Lisäksi ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdolli-

suudet otetaan huomioon Pihlajalinnan riskienhallinta- ja laatupolitii-

kassa. Riskienhallintapolitiikka on kuvattu tarkemmin G1-osiossa, koh-

dassa G1-1: Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaat-

teet ja yrityskulttuuri. Laatupolitiikka on kuvattu S4-osiossa, kohdassa

S4-1: Laadunhallinta. Riskienhallintapolitiikan ja laatupolitiikan seu-

rantaprosessit sekä kuhunkin toimintaperiaatteeseen liittyvät kestä-

vyysaiheet on kuvattu G1-osiossa toimintaperiaatetaulukossa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI60

Energiankulutus ja energialähteiden yhdis-

telmä (E1-5)

Energiankulutus ja energianlähteiden yhdistelmä

2024

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus(MWh)

34 473

Uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta%

73 %

Biomassaan perustuva energiankulutus (MWh)

13 612

Ostetun energian osuus (MWh)

34 473

Itse tuotetun energian osuus (MWh)

0

Fossiilisen energian kokonaiskulutus(MWh)

12 692

Fossiilisen energian osuus energiankulutuksesta%

27 %

Ostetun energian osuus

12 692

Itse tuotetun energian osuus (MWh)

0

Ydinenergia (MWh)

0

Ydinenergian osuus energiankulutuksesta%

0 %

Kokonaisenergiankulutus (MWh)

47 165

Tiedot on laskettu markkinaperusteisesti.Tiedot vuodelta 2024 sisältävät vain

kiinteistöjen energian, ei ajoneuvoja.

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaattei-

siin liittyvät toimet ja resurssit (E1-3)

Raportointivuonna 2024 tehtyjä toimia olivat ilmastotiekarttaluon-

noksen laatiminen sekä toiminnan vaikutusten kartoittaminen, muun

muassa päästölaskentaa tarkentamalla. Päästövähennystavoitteiden

ja -toimien asettaminen on aloitettu ja ne tullaan hyväksymään vuo-

den 2025 aikana. Toimien vaikuttavuutta ei vielä voida arvioida.

Osana valmistelutyötä Pihlajalinna on suunnitellut mahdollisia toimia,

joilla päästöjä tullaan vähentämään. Terveydenhuoltoala kuluttaa

energiaa ja resursseja hankinta- ja kiinteistönäkökulmista, mutta vä-

hentämällä energiankulutusta, käyttämällä uusiutuvaa energiaa ja op-

timoimalla toimintoja voidaan pienentää hiilijalanjälkeä. Digitaalisten

ratkaisujen hyödyntäminen, kuten etäpalvelut ja sähköinen viestintä

vähentävät matkustamista ja siten päästöjä. Myös asiakasohjaus

muun muassa etäpalveluihin on otettu huomioon tulevassa ilmasto-

tiekartassa. Ohessa on lueteltu mahdollisia toimia, joilla päästöjä

suunnitellaan vähennettävän tulevilla raportointikausilla:

Tärkeimmät mahdolliset toimet: hankinnat

1.

Suurimpien toimittajien sitoutuminen ilmastotavoitteisiin.

Ilmastokriteerit hankintoihin ja hankintoja tekevien koulu-

tus ilmastokriteerien huomioimiseen.

2.

Kumppaneiden kannustaminen irtautumaan fossiiliteolli-

suudesta.

3.

Laitteiden käyttöiän pidentäminen, korjauspalveluiden te-

hokkaampi hyödyntäminen.

Tärkeimmät mahdolliset toimet: liikkuminen

1.

Etävastaanottojen käyttöasteen edelleen nostaminen

2.

Vähäpäästöisen työssäkäyntimatkustuksen tukeminen

3.

Leasing-autot kulkemaan uusiutuvalla sähköllä mahdolli-

suuksien mukaan.

Tärkeimmät mahdolliset toimet: kiinteistöt

1.

Uusissa kiinteistösopimuksissa ja jatkosopimuksissa ilmas-

tokriteerit käytössä.

2.

Energiaremontit erityisesti perusparannusten yhteydessä.

3.

Uusiutuvan energian edellyttäminen tai siihen kannustami-

nen vuokrakiinteistöissä.

Pihlajalinnan tuleva ilmastotiekartta ja toimenpidesuunnitelma eivät

ole riippuvaisia ulkoisesta rahoituksesta. Taloudellisten resurssien

vaatimukset lasketaan vuonna 2025 aikana. Näin ollen Opex- ja Ca-

pex-menojen suuruutta ei toistaiseksi ole Pihlajalinnalla arvioitu tar-

kemmin.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutu-

miseen liittyvät tavoitteet (E1-4)

Kestävyysseikoille ei ole vielä muotoiltu standardin vaatimusten mu-

kaisia tavoitteita, mutta ne tullaan laatimaan vuonna 2025. Kestä-

vyysseikkoja ja niihin liittyvien toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden

toteutumista sekä toimien vaikuttavuutta tullaan seuraamaan, kun

päästövähennystavoitteet ja -toimet on asetettu. Päästövähennysta-

voitteita on jo aloitettu laatimaan ja hallituksen on tarkoitus hyväksyä

ne vuonna 2025. Ulkopuolinen toimija ei ole validoinut esitettyjä ta-

voitteita tai mittareita. Kaikkien tulevien toimien osalta aikajänne on

tulevat tilikaudet tai toimet ovat jatkuvia.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI61

Kasvihuonekaasupäästöt

(t CO2-ekv.)

Vuosi 2024

Scope 1 päästöt

446,09

Scope 2 Päästöt

Sijaintiperusteiset päästöt

2 841,64

Markkinaperusteiset päästöt

1 899,38

Scope 3

27 769,23

1. Ostetut tavarat ja palvelut

18 049,31

3. Polttoaineeseen ja energiaan liittyvättoiminnat

1 093,15

4. Tuotantoketjunalkupään kuljetukset ja jakelu

39,45

5. Toiminnassa muodostuvajäte

12,3

6. Liiketoimintaan liittyvämatkustaminen

772,98

7. Työsuhteisten työntekijöidentyömatkaliikenne

4 617,95

9. Kuljetukset tuotantoketjunloppupäässä

3 115,89

13. Tuotantoketjunloppupään vuokratut omaisuuserät

68,21

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Sijaintiperusteiset päästöt

31 433,88

Markkinaperusteiset päästöt

30 114,71

Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja koko-

naispäästöt (E1-6)

Biogeeniset kasvihuonekaasupäästöt

(t CO2-ekv.)

Vuosi 2024

Scope 1

0

Scope 2

2 523,00

Scope 3

55,66

Päästöintensiteetti suhteessaliikevaihtoon

(t CO2-ekv. / MEUR)

Vuosi 2024

Sijaintiperusteiset päästöjen perusteella

44,6

Markkinaperusteiset päästöjen perusteella

42,8

Intensiteetin laskemiseen käytettyliikevaihto (MEUR)

704,4

Liikevaihto (muut)

0,0

Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksissä)

704,4

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI62

Kasvihuonekaasupäästöjen laskentaperiaatteet

Pihlajalinnan energia- ja kasvihuonekaasupäästöjen mittaaminen ja

laskenta perustuvat GHG Protocol Corporate Standard (versio 2004)

ja GHG Protocol Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Re-

porting Standard (versio 2011) -standardeihin. Mittareiden tietojen

laadinnan konsolidointitapa on operationaalinen kontrolli. Tiedot ke-

rättiin eri järjestelmistä ja koottiin yhteen konsernitasolla. Tiedot vali-

doitiin vastuuhenkilöiden toimesta ja tuotiin yhteiselle tiedonkeruu-

alustalle. Päästöt laskettiin yhdistämällä lähtötiedot päästökertoimiin.

Pihlajalinnan kasvihuonekaasupäästölaskennan perusvuosi on 2023,

joka on ensimmäinen edustava vuosi, jolle tehtiin GHG-inventaariora-

portti. Perusvuosi laskettiin uudelleen vuonna 2025, sillä tiedonke-

ruun menetelmät kehittyivät ja lähtödatan kattavuus parani vuoden

2024 laskennan yhteydessä. Perusvuoden laskentatietoja ei kuiten-

kaan ole varmennuksen puutteen vuoksi julkaistu tässä kestävyyssel-

vityksessä, vaan ne tullaan julkaisemaan seuraavan raportointikauden

yhteydessä. Raportoinnissa ei ole tapahtunut menetelmämuutoksia

perusvuoden ja tämän raportin välillä.

Analyysiin sisältyvät seuraavat kasvihuonekaasut: hiilidioksidi (CO2),

metaani (CH4), dityppioksidi (N2O), rikkiheksafluoridi (SF6), typ-

pitrifluoridi (NF3), fluorihiilivedyt (HFC) ja perfluorihiilivedyt (PFC).

Näiden kasvihuonekaasujen päästöt ilmaistaan CO2-ekvivalenttina

(CO2e), joka perustuu niiden ilmaston lämpenemispotentiaaliin 100

vuoden aikajänteellä (GWP100). Kasvihuonekaasujen lämmityspoten-

tiaalin (GWP) arvot perustuvat hallitustenvälisen ilmastonmuutospa-

neelin (IPCC) neljänteen, viidenteen tai kuudenteen arviointiraporttiin

(AR4, AR5 tai AR6) laskennassa käytettyjen päästökerroinjulkaisijoi-

den metodologisten valintojen mukaisesti.

Ilmailun päästökertoimia on laajennettu siten, että niissä otetaan

huomioon kaasujen ja aerosolien päästöjen aiheuttaman säteilypa-

kotteen ja muuttuvan pilvisyyden aiheuttamat lisävaikutukset. Tätä

varten käytetään GWP100-lukuun sovellettavaa kerrointa,joka on ar-

vioitu keskitetysti. Tällä arviolla pyritään ottamaan huomioon parhaa-

seen saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön perustuva lisävaikutus

ja olemaan samalla johdonmukainen UNFCCC:n raportointisopimuk-

sen kanssa. Tämän raportin kokonaispäästöt sisältävätsähköpäästöt

sekä markkina-että paikkaperusteisen menetelmän mukaisesti.

Hiilidioksidipäästöjen kompensaatioita tai poistoja ei ole, eikä niitä si-

ten ole vähennetty kokonaismäärästä.

Kullekin toiminnalle on valittu parhaan harkinnan mukaan mahdolli-

simman relevantti ja paikallinen päästökerroin. Paikallisuuden ja mer-

kityksellisyyden lisäksi muita näkökohtia olivat päästökertoimien saa-

tavuus ja päästökerroinjulkaisujen valinnan johdonmukaisuus koko

asiakirjassa.

Scope 1 ja 2 laskennassa hyödynnettiin Exiobasen, DEFRA:n ja AIB:n

päästökertoimia Carbon+Alt+Deleten päästökerroinpankista. Kauko-

lämmön osalta kaikkiin kohteisiin on käytetty kaukolämpöyhtiöiden

viimeisimpiä ominaispäästökertoimia. Lisäksi Scope 1 laskennassa

hyödynnettiin suoria päästötietoja kumppaneiden raporteista. Scope

3 laskennassa on hyödynnetty Exiobasen, EcoInventin ja DEFRA:n

päästökertoimia Carbon+Alt+Deleten päästökerroinpankista sekä

SYKE:n ja tilastokeskuksen päästökertoimia. Laskennassa hyödynnet-

tiin myös Postin ja VR:n päästökertoimia. Energiatuotannon elinkaari-

vaikutusten laskennassa on hyödynnetty AIB:n, DEFRA:n ja IEA:n sekä

kaukolämpöyhtiöiden viimeisimpiä ominaispäästökertoimia. Lisäksi

mahdollisuuksien mukaan on käytetty kumppaneiden toimittamia

päästötietoja.

Markkina-ja sijaintiperusteisten Scope 2 -päästöjen ja markkina-ja si-

jaintiperusteisten kokonaispäästöjen välisten erotusten ero johtuu

energiatuotannon elinkaaren päästöistä (kategoria 3.3), jotka on

myös laskettu markkina- ja sijaintiperusteisesti. Muut Scope 3 -pääs-

töt on laskettu sijaintiperusteisesti GHG-protokollan ohjeistuksen mu-

kaisesti.

Laskentatiedot kerättiin mahdollisimman laajasti ja kattavasti käy-

tössä olevien resurssien puitteissa. Erityisesti kiinteistöjen ja hankin-

tojen osalta tiedonkeruujärjestelmissä havaittiin puutteita, minkä ta-

kia laskennassa hyödynnettiin viime vuoden perusteella tehtyjä arvi-

oita sekä kuluperäistä laskentatapaa.

Pihlajalinna on jättänyt kasvihuonekaasupäästölaskennan ulkopuo-

lelle raportointivuonna 2024 seuraavat kategoriat, koska ne eivät ole

relevantteja Pihlajalinnan toiminnan kannalta tai päästötiedot on si-

sällytetty muihin kategorioihin.

3.1.1 Pilvipalvelut ja datakeskuspalvelut

3.2 Tuotantohyödykkeet

3.8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät

3.10 Myytyjen tuotteiden jalostus

3.11. Myytyjen tuotteiden käyttö

3.12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa

3.14 Franchising

3.15 Investoinnit

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI63

Oma työvoima (S1)

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

63

Olennaiset omaan henkilöstöön liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta (SBM-3)

63

Olennaisten aiheiden johtaminen ja toimintaperiaatteet (S1-1)

65

Vuoropuhelu oman työvoiman kanssa (S1-2)

65

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat oman työvoiman huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)

66

Toimenpiteet (S1-4, S1-5)

66

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)

75

Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)

76

Riittävä palkka (S1-10)

76

Työterveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit (S1-14)

76

Ansiotuloa koskevat mittarit (S1-16)

76

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvalitukset (S1-17)

77

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk-

sien tunnistaminen ja arviointi

Omaa työvoimaa koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdolli-

suudet on tunnistettu kaksoisolennaisuusanalyysissä, joka on kuvattu

osiossa ESRS 2-osiossa, kohdassa IRO-1: Prosessi olennaisten vaiku-

tusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Pihlajalinna ra-

portoi toimistaan kaksoisolennaisuusanalyysissä olennaisiksi määritel-

tyjen aiheiden osalta.

Olennaiset omaan henkilöstöön liittyvät vaiku-

tukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hal-

linta (SBM-3)

Kuvaus olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista ja nii-

den vuorovaikutuksesta strategian ja liiketoimintamallin kanssa on

esitetty ESRS 2 -osiossa, kohdassa SBM-3: Olennaiset kestävyysaiheet

Pihlajalinnan toiminnassa ja niiden yhteys strategiaan.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI64

S1 Omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kestävyysseikka

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO)

Oman työvoiman työsuhteiden vakaus

Pihlajalinna tarjoaa vakaita työsuhteitasekä mahdollisuuden harjoittaa ammattia.

Todellinen myönteinenvaikutus

Mahdollisuudet työnantajanäkökulmastasuuret: veto-ja pitovoima työnantajana, työmotivaatio,työurien pituus, jaksaminen, tuottavuus,esihenkilötyö ja

johtaminen.

Mahdollisuus

Henkilöstön työolojen ja -hyvinvoinninsekä terveyden ja turvallisuudenvarmistaminen on myös taloudellistenriskien näkökulmasta merkittävää.Kuormituk-

sen tai tapaturman seurauksena voiolla pitkiä sairaspoissaoloja ja kilpailukykyisen palkantarjoaminen voi vaikuttaa lyhyenaikavälin kannattavuuteen.

Riski

Oman työvoiman työaika

Yötyö kuormittaahenkilöstöä

Todellinen kielteinenvaikutus

Mahdollisuudet työnantajanäkökulmastasuuret: veto-ja pitovoima työnantajana, työmotivaatio,työurien pituus, jaksaminen, tuottavuus,esihenkilötyö ja

johtaminen.

Mahdollisuus

Henkilöstön työolojen ja -hyvinvoinninsekä terveyden ja turvallisuudenvarmistaminen on myös taloudellistenriskien näkökulmasta merkittävää.Kuormituk-

sen tai tapaturman seurauksena voiolla pitkiä sairaspoissaoloja ja kilpailukykyisen palkantarjoaminen voi vaikuttaa lyhyenaikavälin kannattavuuteen.

Riski

Oman työvoiman riittävä palkka

Mahdollisuudet työnantajanäkökulmastasuuret: veto-ja pitovoima työnantajana, työmotivaatio,työurien pituus, jaksaminen ja tuottavuus.Myös myönteinen

työnantajakuva sekä mainetuovat taloudellista hyötyä.

Mahdollisuus

Palkkojen nostaminen voi lisätäkustannuksia vaikuttaenlyhyen aikavälin kannattavuuteen.

Riski

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka saman-

arvoisesta työstä oman työvoimankeskuu-

dessa

Henkilöstön palkkaus perustuu kunkintyöntekijän osaamiseen sekä yhdenvertaisenkohtelun periaatteidennoudattamiseen. Työehtosopimustenpiiriin kuulu-

vissa tehtävissä palkkaus perustuutyöehtosopimuksen mukaisiin palkkaryhmiin.Palkkaukseen vaikuttavatlisäksi tehtäväkohtaisetvastuulisät, kokemusvuodet

sekä paikkakuntakalleusluokittelu.Sukupuoli ei ole missään tilanteessa palkkaukseenvaikuttava tekijä. Ylempientoimihenkilöiden palkkaus määräytyymm.

tehtävän ja työn vaativuudenmukaan sekä osaamisen, työkokemuksen,suorituksen ja tulosten perusteella.

Todellinen myönteinenvaikutus

Oman työvoiman työ-ja yksityiselämän tasa-

paino

Veto-ja pitovoima työnantajana, työmotivaationsekä työurien pituuden kasvattaminen,kuntouttava ja joustava,elämänkaaren vaiheet huomioiva jatyönteki-

jää tukeva toiminta tuo myöstaloudellisia mahdollisuuksia, työnantajamainevastuullisena toimijana.

Mahdollisuus

Kuormituksen tai tapaturman seurauksenasairaspoissaolot

Riski

Oman työvoiman terveys ja turvallisuus

Psykologinen turvallisuus, mielenterveydenhaasteet

Todellinen kielteinenvaikutus

Työtapaturmat

Potentiaalinen kielteinen vaikutus

Alan asiantuntijana Pihlajalinnalla on potentiaalitarjota henkilöstölleen ensiluokkaistaterveydenhoitoa.

Todellinen myönteinenvaikutus

Kuormituksen tai tapaturman seurauksenasairaspoissaolot.

Riski

Veto-ja pitovoima työnantajana, työmotivaationsekä työurien pituuden kasvattaminen,kuntouttava ja joustava,elämänkaaren vaiheet huomioiva jatyönteki-

jää tukeva toiminta tuo myöstaloudellisia mahdollisuuksia, työnantajamainevastuullisena toimijana.

Mahdollisuus

Toimenpiteet työpaikallaesiintyvän väkivallan

ja häirinnän torjumiseksi omassa työvoimassa

Pihlajalinnassa noudatetaan epäasiallisen kohtelunvastaista toimintamallia, jonkamukaan työntekijöihin kohdistuvaahäirintää tai epäasiallista kohteluaei

hyväksytä missään muodossa.Esihenkilöillä on velvollisuus puuttua epäasialliseen kohteluuntai häirintään heti, kun asia on tullutesihenkilön tietoon.

Todellinen myönteinenvaikutus

Oman työvoiman koulutus ja taitojenkehittä-

minen

Pihlajalinna tarjoaa henkilöstölleen yhdenvertaisetja tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseenja oman osaamisen kehittämiseen.

Todellinen myönteinenvaikutus

Yhdenvertainen kohtelu sekäosaamisen ja taitojen kehittäminenon myös mahdollisuuksien näkökulmastamerkittävää.Veto-ja pitovoima työnantajana,

työmotivaation sekä työurien pituudenkasvattaminen, tasa-arvoinen,osaamista kartuttavatoiminta tuo myös taloudellisiamahdollisuuksia.

Mahdollisuus

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI65

Olennaisten aiheiden johtaminen ja toimintaperi-

aatteet (S1-1)

Kuvaus Pihlajalinnan johtamisjärjestelmästä ja keskeisistä toimintape-

riaatteista löytyy ESRS 2 -osion kohdasta GOV-1: Ylimmän johdon

rooli kestävyyden hallinnassa. Tiedot keskeisistä toimintaperiaatteista

löytyy kestävyysraportin G1-osiosta, toimintaperiaatteet-taulukosta.

Pihlajalinna on sitoutunut ihmisoikeussitoumuksessa kunnioittamaan

oman työvoiman ihmisoikeuksia ja noudattamaan omaa työvoimaa

koskevien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnoimiseksi

seuraavia kansainvälisiä periaatteita: YK:n ihmisoikeuksien yleismaail-

mallinen julistus, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän

perusperiaatteista ja -oikeuksista, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia kos-

kevat ohjaavat periaatteet ja OECD:n ohjeet monikansallisille yrityk-

sille. Pihlajalinna on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen ja

kunnioittaa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeus- ja tasa-arvo-

periaatteita. Pihlajalinnan ihmisoikeusarviointi katselmoidaan joka

toinen vuosi konsernin vastuullisuustyöryhmässä. Arviointi on saata-

villa yhtiön verkkosivuilla.

Pihlajalinnan eettiset toimintaohjeet (Code of Conduct) ohjaavat kaik-

kien pihlajalinnalaisten toimintaa. Ohjeet kuvaavat konsernin tapaa

toimia, joka perustuu hyvän hallinnon ja lakien, avoimuuden, oikeu-

denmukaisuuden ja luottamuksellisuuden periaatteille. Jokaisella pih-

lajalinnalaisella on velvollisuus tuntea eettiset toimintaperiaatteet ja

vastuu noudattaa niitä työssään. Jokaisen pihlajalinnalaisen tulee suo-

rittaa pakollinen eettisiä toimintaperiaatteita koskeva koulutusja si-

toutua noudattamaan näitä toimintaohjeita ja siten myös kunnioitta-

maan ihmisoikeuksia. Konsernin johtoryhmä vastaa eettisten toimin-

taperiaatteiden laadinnasta ja toimiva johto niiden arkeen viennistä

koko organisaatioon.Seurantaa toteutetaan aktiivisesti ja koulutus-

ten suoritusvelvoitteesta muistutetaan henkilökohtaisesti.

Päivittäistä työtä ohjaavat eettisten toimintaperiaatteiden lisäksi in-

tranetissä ja verkkosivulla saatavilla olevat yksityiskohtaisemmat toi-

mintaohjeet ja -politiikat.

Pihlajalinna on sitoutunut edistämään oman työvoimansa monimuo-

toisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta allekirjoittamalla muun

muassa FIBS monimuotoisuussitoumuksen. Pihlajalinna ei hyväksy

minkäänlaista henkilön syntyperään, kansallisuuteen, uskontoon,

ihonväriin, sukupuoleen, ikään tai muuhun vastaavaan tekijään perus-

tuvaa syrjintää.

Vuoropuhelu oman työvoiman kanssa (S1-2)

Pihlajalinna kuuntelee henkilöstöään säännöllisesti. Henkilöstön sään-

nöllinen Pihliksen pulssi -kysely ja yhdenvertaisuutta, monimuotoi-

suutta ja osallisuutta kartoittava DEI-kysely auttavat seuraamaan toi-

menpiteiden vaikutuksia ja havainnoimaan mahdollisia kehityskoh-

teita. Konsernin laaja henkilöstökysely Pihliksen pulssi toteutetaan

kerran vuodessa. Pulssi on tärkeä työkalu työyhteisön tilan ja toimin-

tatapojen arvioinnissa, seuraamisessa ja kehittämisessä sekä henki-

löstön ja esihenkilöiden välisessä vuoropuhelussa. Pihliksen pulssia

täydentävät säännöllisin väliajoin toteutettavat,kevyemmät minipuls-

sit. Pulssin tuloksia hyödynnetään niin konsernitasoisessa päätöksen-

teossa ja kehittämisessä kuin tiimikohtaisesti. Konsernitasoisista tu-

loksista ja niiden hyödyntämisestä kerrotaan henkilöstölle muun mu-

assa Kimpassa-tapaamisessa sekä henkilöstöinfoissa. Pulssikyselyiden

tuloksia käsitellään ja niitä hyödynnetään tiimin tavoite-ja kehityskes-

kustelussa. Pihlajalinna on hyödyntänyt henkilöstökyselyn avoimia pa-

lautteita myös osana tulevan strategiakauden suunnittelua. Pihlajalin-

nassa työskentelevien ammatinharjoittajien käsityksiä yhtiöstä seura-

taan pulssin lisäksi säännöllisesti järjestettävissä ammatinharjoittajail-

loissa.

Pihlajalinna kunnioittaa työntekijöidensä järjestäytymisoikeutta ja ke-

hittää luottamukseen ja avoimuuteen perustuvaa yhteistoimintaa yh-

dessä henkilöstön edustajien kanssa. Pihlajalinna on Hyvinvointialan

HALI ry:n jäsen ja on jäsenyyden perusteella velvollinen noudatta-

maan yleissitovia työehtosopimuksia, jotka ovat terveyspalvelualan

työehtosopimus ja yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus.

Pihlajalinnan ja sen henkilöstön välisten vuorovaikutuksellisten yh-

teistoimintamenettelyjen edistämiseksi Pihlajalinnassa toteutetaan

Kimpassa-toimintaa. Toiminta on kokokonsernin kattava yhteistoi-

mintaorganisaatio. Kimpassa-yhteistoimintaorganisaatio kokoontuu

kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Toiminnassaovat mukana

työntekijöiden valitsemat Kimpassa-edustajat, luottamusmiehet ja

työsuojeluorganisaatio. Toiminnalla halutaan kehittää Pihlajalinnan

yhdenvertaisuutta, vuoropuhelua, johdon ja henkilöstön välistä luot-

tamusta sekä vastata yt-laissa asetettuihin vaatimuksiin. Tapaamisten

kokousmuistiot säilytetään kaikkien nähtävillä intrassa.

Työhyvinvoinnin ja työolojen seuraaminen ja turvallisuudesta huoleh-

timinen sekä epäkohtiin puuttuminen kuuluvat jokaiselle pihlajalinna-

laiselle. Henkilöstön työoloja seurataan jatkuvasti ja niistä raportoi-

daan säännöllisesti liiketoiminta-ja konsernijohdolle. Pihlajalinnalla

on aktiivista yhteistyötä myös työsuojeluorganisaation kanssa. Pihla-

jalinnan alue- ja yhtiökohtaiset työsuojelun yhteistoimintaryhmät

(YTR) kokoontuvat säännöllisesti neljä kertaa vuodessa ja käsittelevät

työsuojeluasioita yhdenmukaisen esityslistan mukaisesti. Yhteistoi-

mintaryhmien keskeisenä tehtävänä on varmistua työolojen turvalli-

suudesta, terveellisyydestä ja reiluista työoloista sekä edistää työsuo-

jelun toimintaohjelman toteutumista. Yhteistoimintaryhmässä käsi-

tellään henkilöstön edustajien kanssa myös muita yhteistoimintalain

piiriin sisältyviä asioita. Yhteistoimintaryhmässä ovat mukana työsuo-

jeluvaltuutettu, alueellinen luottamusmies, työsuojelupäällikkö, hen-

kilöstöpäällikkö sekä puheenjohtajana aluejohtaja tai toimitusjohtaja.

Kokoukseen voidaan myös tarvittaessa kutsua esimerkiksi työterveys-

huollon edustaja. Työpaikan henkilöstö pidetään ajan tasalla työsuo-

jelun yhteistoiminnasta ja kokousmuistiot säilytetään kaikkien nähtä-

villä intrassa.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja ja viestintä-ja vastuullisuusjohtaja sekä

konsernin HR-johtaja tapaavat pääluottamusmiehet neljännesvuosit-

tain. Liiketoimintojen HR-johtajat käyvät säännöllistä vuoropuhelua

konsernin pääluottamusmiesten kanssa kuukausittain. Tämänlisäksi

henkilöstöpäälliköt ja alueelliset luottamusmiehet tapaavat vähintään

kerran kvartaalissa. Pihlajalinna-konsernin henkilöstöhallinnolla on

operatiivinen vastuu varmistaa, että yhteistoiminta toteutuu lainsää-

dännön mukaisesti ja oman henkilöstön näkökulmat vaikuttavat pää-

töksiin ja toimiin.

Henkilöstöä kannustetaan aktiiviseen dialogiin esihenkilöiden tai luot-

tamushenkilöiden kanssa, jotta mahdolliset kielteiset vaikutukset voi-

daan tunnistaa ja korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä. Pihlajalin-

nalla on käytössä raportointijärjestelmä, jolla koko henkilöstö voi il-

moittaa havaitsemistaan työturvallisuuspoikkeamista ja huolenai-

heista.

Pihlajalinna on tunnistanut ja arvioinut ihmisoikeusvaikutuksia huolel-

lisuusvelvoitteen mukaisesti huomioiden oman henkilöstön ja asiak-

kaat. Lisäksi arvoketjun työntekijöiden osalta on tehty ensimmäinen

arviointi, jonka pohjalta työtä jatketaan kattavamman ymmärryksen

luomiseksi. Huolellisuusvelvoitteen mukaisesti käytäntöjä ja toiminta-

tapoja kehitetään jatkuvasti, jotta ihmisoikeuksien kunnioittaminen

tulee huomioiduksi kaikessa toiminnassa.

Pihlajalinna on tunnistanut tarpeen kehittää sisäisiä ilmoituskanavi-

aan ja on ryhtynyt toimiin varmistaakseen, että tulevien vuosien ai-

kana saadaan entistä paremmin tietoa muun muassa niiden työnteki-

jöiden näkökulmasta, jotka saattavat olla erityisen alttiita mahdolli-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI66

sille kielteisille ihmisoikeusvaikutuksille. Syksystä 2024 lähtien nuor-

ten työntekijöiden kokemusta ja näkökulmaa on kartoitettu osana

Pihlajalinnan laajaa henkilöstökyselyä. Huolellisuusvelvoitteen mukai-

silla prosesseilla pyritään välttämään, ehkäisemään ja lieventämään

potentiaalisia sekä tapahtuneita haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja

kanavat oman työvoiman huolenaiheiden esiin

tuomiseksi (S1-3)

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi

Pihlajalinna ryhtyy toimiin kaikissa havainnoissa mahdollisista ihmisoi-

keusloukkauksista sekä arvojen ja sopimusten lainvastaisesta toimin-

nasta riippumatta siitä, onko ihmisoikeusloukkausten kohteena ollut

omaan tai arvoketjun työvoimaan, vaikutuksen alaisiin yhteisöihin tai

kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kuuluva henkilö. Käytössä on selkeät pro-

sessit asioiden systemaattiselle käsittelylle, jotta ihmisoikeusrikko-

muksiin voidaan puuttua ja korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä

välittömästi. Kaikille kriittisimmille, mahdollisille ja tosiasiallisille ih-

misoikeusvaikutuksille määritellään kohdennetut toimenpiteet kiel-

teisten vaikutusten minimoimiseksi ja niiden ehkäisemiseksi.

Jokaisella pihlajalinnalaisella on velvollisuus ilmoittaa viipymättä epäi-

lemistään lainsäädännön rikkomuksista tai Pihlajalinnan eettisten toi-

mintaperiaatteiden vastaisesta toiminnasta. Esihenkilöiden on käsitel-

tävä kaikki tietoon tulleet epäilyt asiallisesti ja ryhdyttävä asianmukai-

siin korjaaviin toimenpiteisiin. Esihenkilöiden on kohdeltava kaikkia

asianosaisia kunnioittavasti ja huolehdittava, että työntekijälle ei ai-

heudu ilmoittamisesta kielteisiä seuraamuksia ja ilmoitettava tietoon

tulleet tapaukset tai epäilyt konsernin lakiasiainosastolle. Pihlajalin-

nalla on myös luottamuksellinen ilmoituskanava (Whistleblowing).

Pihlajalinnalla on riskiarvioihin pohjautuva työsuojelun toimintaoh-

jelma, jossa määritetään työturvallisuuteen liittyvät vastuut ja mitta-

rit. Työsuojelun toimintaohjelman laatiminen on lakisääteistä, ja se

tarkistetaan vuosittain. Työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti työ-

suojelun tavoitteena on turvata kaikille Pihlajalinnassa työskentele-

ville terveelliset, turvalliset ja reilut työolot, tukea työkykyä ylläpitäviä

toimia sekä kannustaa jokaista vaalimaan omalta osaltaan hyvää työil-

mapiiriä ja avointa tiedonkulkua. Pihlajalinnan paikalliset työsuojelu-

toimikunnat laativat lisäksi alueelliset toimintasuunnitelmat ja määrit-

tävät alueelliset työturvallisuustavoitteet.

Työolojen seuraaminen ja turvallisuudesta huolehtiminen kuuluu jo-

kaiselle työntekijälle. Pihlajalinnan työtapaturmien ehkäisemistä kos-

kevana toimintaperiaatteena on tunnistaa ja arvioida tapaturmia ai-

heuttavat vaaratekijät sekä poistaa tai hallita riskit. Pihlajalinnalla on

käytössä HSE Lite -työturvallisuuden johtamisen ja kehittämisen säh-

köinen järjestelmä. Toimintaperiaatteiden kirjallinen dokumentointi

valmistuu tulevan tilikauden aikana.HSE Lite -raportointijärjestel-

mällä, jolla henkilöstön tulee ilmoittaa havaitsemistaan vaaratilan-

teista ja työturvallisuuspoikkeamista. Kyseessä on ennakoiva työtur-

vallisuuden työkalu, jonka Fennia tarjoaa työtapaturmavakuutusasiak-

kailleen työturvallisuuden kehittämiseen. Työkalu on kaikkien pihlaja-

linnalaisten saatavilla ja ilmoituksen voi tehdä avoimen linkin tai QR-

koodin kautta. Turvallisuushavaintoilmoitusten käsittelystävastaa en-

sisijaisesti ilmoittajan esihenkilö. Ilmoittaja saa käsittelyn etenemi-

sestä ja tehdyistä korjaavista toimenpiteistä tiedon sähköpostitse.

Turvallisuushavainnot käsitellään esihenkilön johdolla tiimin palave-

rissa. Korjaavien toimien tehokkuutta arvioidaan tilannekohtaisesti.

Turvallisuushavaintoilmoitusten lisäksi järjestelmässä tehdään riski-

kartoitukset sekä kirjataan työtapaturmat.

Kanava huolenaiheiden tai tarpeiden esiin tuomiseksi

Pihlajalinnan luottamuksellisen ilmoituskanavan (Whistleblowing)

kautta voi ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epäkohdista

organisaatiossa. Ilmoituskanava on toteutettu puolueettoman ja ulko-

puolisen kumppanin kanssa anonyymin ilmoittajan henkilöllisyyden

salaamiseksi.Tarkempi kuvaus ilmoituskanavaanliittyvistä toiminta-

periaatteista, jotka koskevat rakenteitaja prosesseja käyttävien hen-

kilöiden suojelua vastatoimilta on luettavissa G1-osiosta, kohdasta

Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseksi, raportoimiseksi ja tutki-

miseksi. Ilmoituskanava löytyy Pihlajalinnan intrasta ja verkkosivuilta

suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja sen toiminnasta viestitään sään-

nöllisesti henkilöstölle ja sidosryhmille.

Yhteistoimintaorganisaatiota, poikkeama-ja ilmoituskanavia sekä

henkilöstökyselyä koskeva perehdytys on osa Pihlajalinnan konserni-

tasoista yleisperehdytystä, joka on suunnattu kaikille pihlajalinnalin-

nalaisille. Esihenkilö vastaa perehdytyksen toteutumisesta. Henkilös-

tön tietoisuutta ja luottamusta huolenaiheiden ilmoittamisen proses-

siin arvioidaan osana omavalvontakyselyä.

Työolot, yhdenvertainen kohteluja yhtäläiset mahdollisuudet

kaikille

Pihlajalinna kunnioittaa työntekijöidensä järjestäytymisoikeutta ja ke-

hittää luottamukseen ja avoimuuteen perustuvaa yhteistoimintaa yh-

dessä henkilöstön edustajien kanssa. Pihlajalinnalla on koko konser-

nin kattava Kimpassa-yhteistoimintaorganisaatio, jonka kauttahenki-

löstöllä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja työympäris-

töönsä.

Henkilöstön työ- ja yksityiselämän tasapaino, työntekijöiden

terveys ja turvallisuus, henkilöstön työaika

Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoituksena on varmistaa työsuojelua

koskevien säännösten noudattaminen sekä parantaa työympäristöä ja

työolosuhteita työsuojelun viranomaisvalvonnan sekä työnantajan ja

työntekijöiden yhteistoiminnan avulla. Konsernin yhteistoimintaryh-

mät (YTR) kokoontuvat säännöllisesti neljä kertaa vuodessa ja käsitte-

levät työsuojeluasioita yhdenmukaisen esityslistan mukaisesti.

Huolellisuusvelvoitteen mukaisesti Pihlajalinna on tunnistanut, että

merkittävänä terveys- ja sosiaalialan toimijana Pihlajalinnalla on mah-

dollisia ja tosiasiallisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin ja niiden toteutumi-

seen sekä suoraan että välillisesti arvoketjun kautta. Pihlajalinna ko-

kosi vuoden 2024 aikana moniammatillisen työryhmän arvioimaan

Pihlajalinnan mahdollisia ja tosiasiallisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin.

Näiden sidosryhmäkeskusteluiden myötä Pihlajalinna on tunnistanut

esimerkiksi nuorten työntekijöiden olevan haavoittuvassa asemassa.

Pihlajalinnalla on omaa työvoimaa koskevia toimintaperiaatteita,

jotka edistävät työvoiman inklusiivisuutta ja myönteistä toimintaa eri-

tyisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta. Nuoret

työntekijät on huomioitu erityisesti Pihlajalinnan perehdytysohjel-

massa. Esihenkilöille suunnatussa Esihenkilönä Pihlajalinnassa -pereh-

dytysvalmennuksessa kuvataan konkreettisia keinoja, joilla esihenkilö

voi tukea aloittelevaa työntekijää ja vahvistaa nuorten voimavaroja

työuran alussa. Esihenkilöille on myös tarjottu koulutusta koskien

nuorten mielenterveyden tukemista.

Toimenpiteet (S1-4, S1-5)

Omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten riskien ja mah-

dollisuuksien toimien kattavuus on oma henkilöstö ja oma toiminta

Suomessa (konsernilla ei ole muita maantieteellisiä alueita). Kaikkiin

nykyisiin ja suunniteltuihin toimiin varatut taloudelliset resurssit ovat

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI67

henkilöstöresursseja. Kaikkien toimien osalta aikajänne on tulevat tili-

kaudet (2025–2026) tai toimet ovat jatkuvia. Toimien osalta Pihlaja-

linna ei ole tunnistanut omalle työvoimalle aiheutuvia kielteisiä vaiku-

tuksia, jotka aiheutuisivat siirtymisestä vihreämpään ja ilmastoneut-

raaliin talouteen.

Myönteiset vaikutukset

Olennaisia myönteisiä vaikutuksia kohdistuu oman työvoiman työsuh-

teiden vakauteen, riittävään palkkaan, terveyteen ja turvallisuuteen,

sukupuolten tasa-arvoon ja samaan palkkaan samanarvoisesta työstä

oman työvoiman keskuudessa, oman työvoiman koulutukseen ja tai-

tojen kehittämiseen sekä toimenpiteisiin työpaikalla esiintyvän väki-

vallan ja häirinnän torjumiseksi omassa työvoimassa.

Pihlajalinnan HR on yhtenäistänyt viimeisen vuoden aikana useita työ-

suhteisiin liittyviä käytänteitä ja prosesseja. Pihlajalinnan HR jatkaa

tulevien tilikausien aikana käynnissä olevaa työtä henkilöstöproses-

sien kehityskohteiden tunnistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi. Pih-

lajalinnassa nähdään, että ihmisten hyvinvoinnin johtaminen ei ole

erillistä toimintaa, vaan hyvinvointi on osa kaikkea johtamista. Pihla-

jalinnassa on jatkettuvuonna 2023 alkanutta työkykykokonaisuuksien

kehittämistä. Työtä on edistettyyhteistyössä työterveyshuollon ja

työeläkevakuutusyhtiöiden kanssa. Tulevien tilikausien aikana Pihlaja-

linnan HR yhteistyössä työterveyden kanssa selkeyttää työkykyyn ja

työterveyshuoltoyhteistyöhön liittyviä prosesseja entistä sujuvam-

miksi ja konsernitasoisesti yhdenmukaisemmiksi. Oman työvoiman

terveyttä ja turvallisuutta edistävän työn tukemiseksi Pihlajalinnan

työhyvinvointitiimin resursseja on vahvistettu uudella työturvallisuus-

ja työsuojelupäällikön tehtävällä syksyllä 2024.

Työsuhteiden vakaus

Pihlajalinna tarjoaa vakaita työsuhteita sekä mahdollisuuden harjoit-

taa ammattia. Pihlajalinna on rakentanut kuluneen raportointivuoden

aikana Pihlajalinnan yhtenäistä rekrytointia. Yhteisen rekrytoinnin

myötä on luotu uusi rekrytointiorganisaatio ja -prosessit, yhdenmu-

kaistettu rekrytoinnin käytänteitä ja vahvistettu rekrytointipalvelui-

den resursseja. Toimenpiteiden vaikuttavuuttaseurataan ja arvioi-

daan Pihlajalinnan rekrytoinnin ohjausryhmässä. Yhtenäisen rekry-

toinnin toiminnan kehittäminen jatkuu tulevien tilikausien aikana.

Riittävä palkka

Pihlajalinnassa työntekijöiden palkkaus perustuu kunkin työntekijän

työn vaativuuteen, osaamiseen, työssä suoriutumiseen sekä yhden-

vertaisen kohtelun periaatteiden noudattamiseen. Pihlajalinnassa

huomioidaan ja palkitaan esimerkillistä toimintaa sekä merkittäviä

työsaavutuksia. Pihlajalinna tarjoaa myös henkilöstöetuja, joiden

avulla tuetaan henkilöstön hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä. Riittävä

palkka voi vähentää taloudellista painetta ja parantaa työntekijöiden

hyvinvointia sekä lisätä sosiaalista tasa-arvoa. Pihlajalinna toteutti

tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman mukaisen palkkakartoi-

tuksen ja sopimuspalkkaisten vaativuusluokittelun vuoden 2024 ai-

kana. Tämän lisäksi Pihlajalinna on panostanut palkitsemiskokonai-

suuden rakentamiseen. Palkkausta koskevattoimet koskevat työsuh-

teisia työntekijöitä. Tavoitteena on vastatatulevan EU:n palkka-avoi-

muusdirektiivin vaatimuksiin ja tuoda läpinäkyvyyttä työtehtävien

vaativuusluokkiin. Toimien vaikutuksia arvioidaan osana palkkakartoi-

tusta sekä säännöllisessä vuoropuhelussa luottamushenkilöiden

kanssa. Pihlajalinna jatkaa palkkaharmonisointisuunnitelmien mu-

kaista toimintaa sekä palkitsemiskokonaisuuden kehittämistä.

Työvoiman koulutus ja taitojen kehittäminen

Pihlajalinna tarjoaa henkilöstölleen yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset

mahdollisuudet koulutukseen ja oman osaamisen kehittämiseen.

On-

nistuneella perehdytyksellä tuetaan henkilöstön hyvinvointia. Pihlaja-

linnan verkko-oppimisympäristössä on julkaistu itsenäisesti suoritet-

tava yleisperehdytyskoulutus, joka tarjoaa hyvän yleiskäsityksen Pih-

lajalinnasta yrityksenä, perustiedot ja ymmärryksen työhön liittyvistä

oikeuksista ja velvollisuuksista sekä siitä kuinka Pihlajalinna tukee

työnantajana henkilöstön hyvinvointia ja kehittymistä. Pihlajalinnan

perehdytyksen kehittäminen jatkuu tulevien tilikausien aikana.

Pihlajalinna tulee vuoden 2025 aikana tarjoamaan henkilöstölleen

ammatillisen osaamisen vahvistamisen lisäksi monipuolista, kohden-

nettua koulututusta muun muassa monimuotoisuudesta, muutok-

sessa elämisestä ja modernista työstä. Tämän lisäksi tulevan vuoden

aikana esihenkilöille tullaan tarjoamaan teemakoulutuksia muun mu-

assa työkykyjohtamiseen, muutosjohtamiseen, palautteen antami-

seen ja työsuhdeosaamiseen liittyen. Pihlajalinna hyödyntää koulu-

tusten suunnittelussa ja toteutuksessa sisäistä asiantuntemusta, ul-

koisia sidosryhmiä sekä yhteistyökumppaneita. Tavoitteenaon, että

jokaisella pihlajalinnalaisella on tarvittava osaaminen tavoitteiden

saavuttamiseen ja mahdollisuus oman ammatillisen osaamisen kehit-

tämiseen ja ylläpitämiseen. Pihlajalinna arvioi toimien vaikuttavuutta

säännöllisesti osaamisen johtamiselle asetettujen tavoitteiden va-

lossa.

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä oman

työvoiman keskuudessa

Pihlajalinnalla on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, jonka

mukaisten toimenpiteiden tarkoituksena on tuottaa myönteisiä vaiku-

tuksia omalle henkilöstölle. Pihlajalinna on vuoden 2024 aikana kehit-

tänyt palkitsemiskokonaisuutta, rakentanut ihmisoikeuksia koskevan

huolellisuusvelvoiteprosessin sekä luonut monimuotoisuutta, yhden-

vertaisuutta ja osallisuutta edistävän ohjelman vuosille 2025–2026.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmanmukaisesti Pihlajalinna

keskittyy erityisesti tasa-arvoisen palkkauksen ja rekrytoinnin sekä

työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen kehittämiseen, arvojen

mukaisen yrityskulttuurin vahvistamiseen sekä henkilöstön osaamisen

vahvistamiseen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyen. Tämän

kehittämistyön tuloksena määritellään Pihlajalinnan työyhteisöperi-

aatteet, edistetään Pihlajalinnan DEI-ohjelmaa, päivitetään Pihlajalin-

nan nykyiset häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeet ja

toimintamallit sekä valmistaudutaan palkka-avoimuusdirektiivin mu-

kaisen toiminnan valmisteluun. Työtä johtaa Pihlajalinnan HR ja työ-

hön osallistetaan sisäisiä sidosryhmiä.

Pihlajalinnassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilannetta seurataan ja

arvioidaan säännöllisesti henkilöstölle tehtävillä kyselyillä. Tämän li-

säksi kerätään tietoa muun muassa naisten ja miesten sijoittumisesta

eri henkilöstöryhmiin ja tehtäviin. Suunnitelman päivityksen yhtey-

dessä raportoidaan konsernin johdolle ja henkilöstölle tasa-arvo- ja

yhdenvertaisuustyölle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Tasa-

arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen seurannasta, arvioinnista

ja raportoinnista vastaa konsernin HR.

Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torju-

miseksi

Pihlajalinnassa noudatetaan epäasiallisen kohtelun vastaista toiminta-

mallia, jonka mukaan työntekijöihin kohdistuvaa häirintää tai epäasi-

allista kohtelua ei hyväksytä missään muodossa. Esihenkilöillä on vel-

vollisuus puuttua epäasialliseen kohteluun tai häirintään heti, kun

asia on tullut esihenkilön tietoon. Työtapaturmien ehkäisyssä sekä

työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumisessa Pihlajalinna

tekee tiivistä yhteistyötä työtapaturmavakuutusyhtiön kanssa. Työ-

turvallisuuden kehittämistyötä tukemaan perustettiin uusi työsuojelu-

ja työturvallisuuspäällikön tehtävä syksyllä 2024. Pihlajalinna on vii-

meisen vuoden aikana vahvistanut esihenkilöiden työturvallisuusjoh-

tamisosaamista kohdennetuilla verkkokoulutuksilla sekä lisännyt ai-

heeseen liittyvää viestintää. Työturvallisuus-ja työsuojelutyön tavoit-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI68

teena on turvata terveelliset, turvalliset ja reilut työolot kaikille pihla-

jalinnalaisille. Vaikutuksia arvioidaan Pihlajalinnan työsuojelulle ja

työturvallisuudelle asetettujen tavoitteiden ja mittareiden kautta. Tu-

levan tilikauden aikana tullaan päivittämään Pihlajalinnan väkivallan

uhkaan varautumisen ja sen ehkäisyn toimintamallia.

Pihlajalinna pyrkii parantamaan henkilöstön työhyvinvointia myös laa-

dukkaalla esihenkilötyöllä. Pihlajalinnan johtamisen kehittämiseen on

panostettu ja tämän työn kehitystuloksena määriteltiin ja lanseerat-

tiin Pihlajalinnan johtamisperiaatteet. Pihlajalinnan johtamisperiaat-

teet kuvaavat, millaista johtamista Pihlajalinnassa tavoitellaan ja ar-

vostetaan. Johtamisperiaatteet on määritelty yhteistyössä henkilös-

tön kanssa. Toimien vaikutuksia arvioidaan osana vuosittaista laajaa

henkilöstökyselyä ja työkykyjohtamisen mittaristoa. Psykososiaalisen

kuormituksen arviointia toteutetaan yhteistyössä esihenkilöiden ja

konsernin HR:n työsuojelun kanssa. Psykososiaalisten kuormitusteki-

jöiden arviointi on osa työterveyden toteuttamaa työpaikkaselvitystä.

Toimenpiteiden vaikuttavuus

Pihlajalinna seuraa ja arvioi toimenpiteiden vaikuttavuutta jatkuvan

kehittämisen toimintaperiaatteen mukaisesti. Pihlajalinna toteuttaa

kerran vuodessa laajan Pihliksen pulssi -henkilöstökyselyn, jota täy-

dentää tiiviimmät pulssikyselyt läpi vuoden. Laajan henkilöstökyselyn

tavoitteena on mitata ja seurata Pihlajalinnan johtamisperiaatteiden

toteutumista, työyhteisön toimivuutta, henkilöstön työhyvinvointia

sekä yhteenkuuluvuutta. Pihliksen pulssi -kysely auttaa seuraamaan

tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia ja havainnoimaan mahdollisia ke-

hityskohteita. Pienempien pulssikyselyiden avulla seurataan vuoden

aikana henkilöstökokemuksen ja työkykyindeksin kehittymistä.

Laajan henkilöstökyselyn ja pulssikyselyiden lisäksi muun muassa Pih-

lajalinnan HR, työsuojelu, johto ja esihenkilöt seuraavat oman vastuu-

alueensa henkilöstön hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä useiden eri

mittareiden näkökulmasta. Työterveyshuolto seuraa omalta osaltaan

työntekijöiden työkykyä muun muassa työpaikkaselvitysten ja ter-

veystarkastusten avulla.

Pihlajalinna seuraa toimintansa vaikuttavuutta myös ulkoisten sidos-

ryhmien, kuten työterveyden ja työeläkevakuutusyhtiöiden, kanssa

pidettävissä yhteisissä ohjausryhmissä ja tapaamisissa. Pihlajalinnassa

toimii sisäisiä työryhmiä ja ohjausryhmiä, jotka vastaavat keskeisten

toimenpiteiden edistymisestä ja seurannasta sekä vaikuttavuuden ra-

portoinnista ylemmälle johdolle. Työsuojelulle asetettujen tavoittei-

den toteutumista seurataan muun muassa turvallisuushavaintoilmoi-

tusten määrän, työtapaturmien ja työmatkatapaturmien määrän, ta-

paturmataajuusluvun, työkyvyn arviointien sekä työilmapiirikartoitus-

ten avulla. Yhteistoimintaryhmät ja Kimpassa-organisaatio ovat kes-

keisiä sisäisiä foorumeita myös vaikuttavuuden seurannan näkökul-

masta.

Ihmisoikeustyötä tarkastellaan ja arvioidaan säännöllisesti johdon ja

vastuullisuustyöryhmän toimesta ja ihmisoikeuksiin ja omaan työvoi-

maan kohdistuvat riskit käsitellään osana konsernin riskienhallinnan

prosessia. Tarkastelun yhteydessä varmistetaan,etteivät huolellisuus-

velvoitteen myötä tehdyt toimet aiheuta tai edistä olennaisia kieltei-

siä ihmisoikeusvaikutuksia liittyen omaan työvoimaan. Pihlajalinna

pyrkii täyttämään huolellisuusvelvoitteen ihmisoikeuskysymyksissä

osana yrityksen päätöksentekoprosessia.

Huolellisuusvelvoiteprosessi auttaa tunnistamaan ihmisiin kohdistu-

vat nykyiset ja potentiaaliset vaikutukset sekä puuttumaan epäkohtiin

välittömästi. Korjaavat prosessit tukevat kokonaisuuttaja mahdollis-

tavat ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja toteutumisen osana toimin-

taa. Ihmisoikeuksiin liittyvä haitallisten vaikutusten arviointi sekä kor-

jaavat toimenpiteet toteutetaan osana Ihmisoikeushuolellisuusvelvoi-

tetta (human rights due diligence) ja yhteistyössä eri toimintojen

kanssa. Materiaalisten vaikutusten hallintaa toteutetaan yhteistyössä

eri sidosryhmien kanssa. Työhön osallistuu muun muassa konsernin

HR, alueelliset ja yhtiökohtaiset henkilöstöpäälliköt, luottamusmie-

het, työsuojeluorganisaatio, työterveyshuolto, työtapaturmavakuu-

tusyhtiö ja työeläkevakuutusyhtiöt. Pihlajalinna on kuvannut käytössä

olevat resurssit toteutettujen, suunniteltujen ja käynnissä olevien toi-

menpiteiden yhteydessä.

Kielteiset vaikutukset

Pihlajalinnassa potentiaalisia ja todellisia kielteisiä vaikutuksia kohdis-

tuu oman työvoiman työaikaan, työ- ja yksityiselämän tasapainoon

sekä oman työvoiman terveyteen ja turvallisuuteen.

Pihlajalinna toteutti vuoden 2024 aikana useita kehittämistoimenpi-

teitä, joiden tavoitteena on ollut kehittää johtamista, vahvistaatyöhy-

vinvointia, edistää moderneja työtapoja sekä yhdenmukaistaa työsuh-

teisiin ja rekrytointiin liittyviä toimintaperiaatteita. Toimenpiteiden

tavoitteena on myönteiset vaikutukset oman henkilöstön työntekijä-

kokemuksen parantamiseksi sekä omaan työvoimaan kohdistuvien

kielteisten vaikutusten ehkäisy.Pihlajalinna pyrkii parantamaan hen-

kilöstön työhyvinvointia muun muassa laadukkaalla esihenkilötyöllä,

työjärjestelyillä, työterveyspalveluilla ja aktiivisella tuella sekä hyvin-

vointia tukevilla kehittämishankkeilla. Pihlajalinnalla on käytössä työ-

aikapankki ja liukuva työaika osassa toimintoja. Pihlajalinnassa etä-

työnä voi tehdä työtehtäviä, jotka eivät ole sidottuja työnantajan työ-

paikkaan.

Työsuojeluriskien hallinnalla pyritään tunnistamaan työn vaarat, riskit

ja haittavaikutukset sekä suunnitelmallisesti poistamaan tai pienentä-

mään niitä. Työympäristöjen riskit arvioidaan Pihlajalinnan yksiköissä

vähintään kerran vuodessa ja aina merkittävien muutosten yhtey-

dessä. Tunnistettujen riskien terveydellistä merkitystä arvioidaan li-

säksi työterveyshuollon suorittamissa työpaikkaselvityksissä, joita

tehdään vähintään viiden vuoden välein tai merkittävien muutosten

yhteydessä. Pihlajalinnaan työsuhteessa olevat työntekijät ovat laki-

sääteisen työterveyshuollon sekä työtapaturma- ja ammattitautiva-

kuutusten piirissä. Pihlajalinnassa työperäisiä sairauksia ja poissaolon

syitä seurataan vuositasolla. Toimenpiteiden vaikuttavuuttaseuraa ja

analysoi Pihlajalinnan HR.

Työvoiman työaika

Pihlajalinnassa ehkäistään ja lievennetään oman työvoiman työaikaan

liittyviä kielteisiä vaikutuksia, kuten yötyön kuormittavuutta, monin

eri tavoin. Yötyöhön liittyvän kuormituksen osalta Pihlajalinna tekee

aktiivista yhteistyötä työterveyden kanssa. Työterveys seuraaomalta

osaltaan työntekijöiden työkykyä muun muassa työpaikkaselvitysten

ja terveystarkastusten avulla. Myös työehtosopimusten mukaisten le-

poaikojen seuraaminen, turvallisuuspalveluiden tarjoaminen ja työ-

vuorojen suunnittelu auttavat lieventämään yötyön aiheuttamaa

kuormitusta. Työsuojelulla on keskeinen rooli työaikaan liittyvien kiel-

teisten vaikutusten ehkäisyssä. Jokaisessa Pihlajalinnan yksikössä to-

teutetaan ja päivitetään vuosittain yksikkökohtainen riskikartoitus.

Yötyön kuormittavuutta ehkäisevätja lieventävät toimet kohdistuvat

erityisesti vuorotyötä tekevään henkilöstöön. Toimien tuloksena on

kohtuulliseksi rajattu työaika ja turvallisten ja terveellisten työolosuh-

teiden varmistaminen. Vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä esihenki-

lön, työterveyden ja työsuojelun kanssa.Pihlajalinna jatkaa nykyisten

toimien toteuttamista ja panostaa entisestään työturvallisuuden ke-

hittämiseen.

Pihlajalinnassa on käytössä aktiivisen välittämisen toimintamalli, jolla

pyritään ratkaisemaan työkykyyn ja työstä suoriutumiseen liittyviä

haasteita ennakoivasti ja suunnitelmallisesti. Esihenkilö on vastuussa

työn resurssoinnista sekä työntekijöiden työterveydestä ja työturvalli-

suudesta. Pihlajalinnan aktiivisen välittämisen mallin mukaisella aktii-

visella vuoropuhelulla sekä säännöllisillä tavoite-ja kehityskeskuste-

luilla varmistetaan, että esihenkilö on tietoinen työntekijän työky-

vystä sekä työhön liittyvistä mahdollisista kuormitustekijöistä, kuten

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI69

yötyöstä, jotta mahdollisiin kuormitustekijöihin voidaan reagoida en-

nakoivasti.

Oman työvoiman työaikaan liittyvien kielteisten vaikutusten ehkäisy-

ja lievennystoimien vaikutuksia arvioidaan yhteistyössä työsuojelun ja

työterveyden kanssa.Vuosittaiset riskikartoitukset, 3–5 vuoden vä-

lein toteutettavat työpaikkaselvitykset ja Aluehallintoviraston tarkas-

tuskertomukset käsitellään yhteistoimintaryhmissä. Vaikutusten eh-

käisyyn ja lieventämiseen osallistuu useita sisäisiä ja ulkoisia sidosryh-

miä, kuten Pihlajalinnan HR ja työsuojelu, esihenkilöt sekä työterveys.

Pihlajalinna jatkaa nykyisten toimenpiteiden mukaista toimintaa ja

panostaa tulevien tilikausien aikana työturvallisuuden kehittämiseen.

Työ-ja yksityiselämän tasapaino

Oman työvoiman työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyy kielteisiä,

potentiaalisia vaikutuksia. Mikäli työkuorma kasvaa kohtuuttomaksi,

vaikuttaa tämä työ- ja yksityiselämän tasapainoon, jolloin työntekijät

voivat kuormittua kohtuuttoman paljon. Pihlajalinna on seuraavilla

toimilla ehkäissyt ja lieventänyt potentiaalisia kielteisiä vaikutuksia:

työajanseuranta ja ylityön sekä työajan rajaaminen työsopimuksissa,

mukautetun työn toimintamallin käyttöönotto, työaikapankki ja liu-

kuva työaika joissain palveluissa ja toiminnoissa sekä etätyön mahdol-

listaminen niiden työtehtävien osalta, jotka eivät ole sidottuja työn-

antajan työpaikkaan.

Pihlajalinna huomioi eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden eri-

tyistarpeet mahdollisuuksien mukaan. Pihlajalinna haluaa helpottaa

työntekijöiden työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja tavoit-

teena on mahdollistaa ongelmaton paluu perhevapaalta. Pihlajalinna

suhtautuu myönteisesti erilaisiin perhetilanteisiin ja haluaa mahdollis-

taa niihin liittyvät perhevapaat mahdollisimman sujuvasti. Työnantaja

ja työntekijä voivat yhdessä sopia työaikajärjestelyistä työntekijän tar-

peen sekä työnantajan mahdollisuuksien mukaan. Myös mahdollisim-

man pitkiksi sovitut käytössä olevat työajan tasausjaksot tai työaika-

pankkiedesauttavat työn ja perhe-elämän joustavaa yhteensovitta-

mista.

Osatyökykyisten työntekijöiden työllistämisedellytyksistä huolehdi-

taan keskittymällä aktiivisen välittämisen mallin mukaisesti työn ja

työkyvyn yhteensovittamiseen yhteistyössä työntekijän, esihenkilön

ja työterveyshuollon kanssa. Osatyökykyisiä työntekijöitä työhön pa-

luussa tukevia keinoja voivat olla: työhön paluun suunnitelma, työjär-

jestelyt, työaikajärjestelyt, tehostettu tuki, työkyvyn arviointi ja va-

kuutusyhtiön ammatillisen kuntoutuksen keinot. Työterveyshuollon

kanssa yhteistyössä pidettävissä työterveysneuvotteluissa pyritään

selvittämään työntekijälle paras tuki ja keinot työhön paluun mahdol-

listamiseksi.

Toimien tuloksena on turvata kaikille pihlajalinnaisille turvalliset ja

reilut työolot, tukea työkykyä ylläpitäviä toimia sekä kannustaa jo-

kaista vaalimaan omalta osaltaan hyvää työilmapiiriä ja avointa tie-

donkulkua. Työ-ja yksityiselämän tasapainoon vaikuttavien toimien

vaikutuksia arvioidaan konsernitasoisesti osana vuosittaista laajaa

henkilöstökyselyä. Pihlajalinnan työajanseurannan järjestelmän

kautta esihenkilö seuraa ja varmistaa, että työaika pysyy kohtuul-

liseksi rajattuna. Vaikutusten ehkäisyyn ja lieventämiseen osallistuu

useita sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä, kuten Pihlajalinnan HR, esihen-

kilöt ja työterveys. Tulevien tilikausien aikana Pihlajalinna tulee kehit-

tämään työvoiman hallintajärjestelmää sekä työhyvinvoinnin johta-

misjärjestelmää. Pihlajalinnan HR vastaa työajanseurannan järjestel-

män kehittämisestä ja siihen vaadittavista resursseista.

Työvoiman terveys ja turvallisuus

Oman työvoiman terveyteen ja turvallisuuteen on tunnistettu liitty-

vän niin todellisia kuin potentiaalisia kielteisiä vaikutuksia. Mielenter-

veyden ja psykologisen turvallisuuden edistämiseksi Pihlajalinna te-

kee tiivistä yhteistyötä työterveyden ja työeläkevakuutusyhtiöiden

kanssa. Pihlajalinnassa työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja

työsuojelun toimintaohjelman mukainen toiminta on keskiössä. Työ-

terveyshuolto seuraa omalta osaltaan työntekijöiden työkykyä muun

muassa työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten avulla. Pihlaja-

linna tarjoaa työntekijöilleen mielen hyvinvointia tukevia palveluita,

kuten Mielen huoli -linjan, työterveyspsykologin konsultaatiot, lyhyt-

terapia, lyhytpsykoterapia ja univalmennus. Esihenkilöille ja koko hen-

kilöstölle on vuonna 2024 tarjottu verkkokoulutusten muodossa tie-

toa ja käytännönläheisiä työkaluja mielen hyvinvoinnin tukemisesta

työympäristössä. Psykologisen turvallisuuden vahvistamista ja työky-

kyjohtamista käsitellään osana esihenkilöiden perehdytysvalmen-

nusta. Syksyllä 2024 alkanutta muutosjohtamisen valmennusohjel-

maa tullaan jatkamaan vuonna 2025. Valmennusohjelma on toteu-

tettu yhteistyössä ulkoisen kumppanin kanssa.

Riskit ja mahdollisuudet

Henkilöstön työolojen ja -hyvinvoinnin sekä terveyden ja turvallisuu-

den varmistaminen on taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien nä-

kökulmasta merkittävää

.

Omaa työvoimaa koskevat olennaiset riskit

ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksoisolennaisuusanalyysissa, joka

on kuvattu osiossa ESRS 2- osiossa,kohdassa IRO-1: Prosessi olennais-

ten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Pihlaja-

linnassa käytössä olevat taloudellisten riskien hallintakeinot ovat

olennaisia myös mahdollisuuksien näkökulmasta. Käynnissä olevia toi-

menpiteitä on kuvattu tarkemmin ESRS 2 -osiossa, kohdassa SBM-2:

Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toiminnassa ja niiden yhteys

strategiaan.

Yhdenvertainen kohtelu sekä osaamisen ja taitojen kehittäminen

Yhdenvertainen kohtelu sekä osaamisen ja taitojen kehittäminen on

myös taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien näkökulmasta merkit-

tävää. Pihlajalinnassa osaamisen kehittäminen on erityisesti työssä

oppimista sekä sisäisen tiedon jakamista ja kouluttautumista. Suurin

osa työssä tapahtuvasta oppimisesta tapahtuu varsinaista työtä teke-

mällä ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Käytännön työkaluja ovat

lisäksi muun muassa perehdytys ja työhön opastus, tiimitasoiset ja

henkilökohtaiset tavoite-ja kehityskeskustelut, itsenäinen opiskelu,

mentorointi, työnohjaus sekä työkierto. Ammatillisissa koulutuksissa

osaamista jakavat sekä Pihlajalinnan omat asiantuntijat että ulkopuo-

liset kouluttajat.

Pihlajalinnalla on oma verkko-oppimisympäristö, Pihlajalinna Akate-

mia, jossa on saatavilla useita osaamisen kehittymistä tukevia sisäl-

töjä. Konsernin koulutussuunnitelmaan on koottu konsernin strategi-

aan ja liiketoiminta-alueiden sekä lääketieteellisen osaamisen osaa-

mistarpeisiin perustuvat konsernitasolta kohderyhmittäin järjestettä-

vät koulutukset. Pihlajalinnan johtamisperiaatteet kuvaavat, millaista

johtamista Pihlajalinnassa tavoitellaan ja arvostetaan. Johtamisperi-

aatteiden mukaisen toiminnan myötä varmistetaan osaltaan yhden-

vertaisen kohtelun ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille.

Jokaiselle Pihlajalinnan työntekijälle laaditaan osaamisen kehittämi-

sen suunnitelma vuosittaisessa tavoite-ja kehityskeskustelussa. Pihla-

jalinnassa tavoite-ja kehityskeskustelut käydään kahdessa osassa: tii-

mikeskusteluna sekä henkilökohtaisena tavoite-ja kehityskeskuste-

luna. Keskustelussa tarkistetaan työntekijän tehtävänkuvan ajantasai-

suus ja keskustellaan osaamisesta, onnistumisista, kehityskohteista

sekä työhyvinvoinnista ja motivaatiosta. Tärkeäosa vuosittaista hen-

kilökohtaista tavoite-ja kehityskeskustelua on myös palautteen anta-

minen esihenkilölle sekä esihenkilön johtamisen arviointi Pihlajalin-

nan johtamisperiaatteiden mukaisesti.Pihlajalinnassa käytössä ole-

vista seuranta-ja palautekanavista on kerrottu tarkemmin kohdassa

S1-2: Vuoropuhelu oman työvoiman kanssa.

Yhdenvertainen kohtelu sekä osaamisen ja taitojen kehittäminen on

myös mahdollisuuksien näkökulmasta merkittävää. Pihlajalinnassa ha-

lutaan tukea ikääntyvien työntekijöiden työssä jaksamista sekä heidän

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI70

työuriensa mahdollista pidentämistä. Tavoite-ja kehityskeskuste-

luissa ja tarvittaessa työhyvinvointikeskusteluissa ikääntyvien työnte-

kijöiden kanssa kiinnitetään erityistä huomiota työhyvinvointiin sekä

työssä jaksamiseen. Ikääntyville työntekijöille pyritään järjestämään

mahdollisuus työjärjestelyihin, osa-aikatyöhön tai osittaiseen van-

huuseläkkeeseen aina, kun se työtehtävien kannalta on mahdollista.

Tavoitteet, jotka liittyvätolennaisten kielteisten vaikutusten hallin-

taan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien

ja mahdollisuuksien hallintaan on esitetty oheisessa taulukossa (S1-5).

Pihlajalinnan tavoiteasetanta pohjaa Pihlajalinnan henkilöstö- ja tasa-

arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikkaan. Ylin johto asettaa aikasidonnai-

set ja tulossuuntautuneet tavoitteet sisäisten sidosryhmien valmiste-

lun pohjalta. Yhteisillä, konsernitasoisilla tavoitteilla seurataan todelli-

siin olennaisiin vaikutuksiin liittyvien toimenpiteiden edistymistä ja

vaikuttavuutta. Tämänlisäksi Pihlajalinna seuraa sisäisesti yksittäisten

toimenpiteiden vaikuttavuutta ja edistymistä operatiivisessa toimin-

nassa sisäisesti. Konsernin johtoryhmä on vastuussa yrityksen tavoit-

teen mukaisen toiminnan seuraamisesta. Tavoitteiden asettamisessa

ja seurannassa on hyödynnetty henkilöstöltä ja heidän edustajiltaan

henkilöstökyselyissä ja sidosryhmätapaamisissa, kuten Kimpassa-ta-

paamisessa, saatua palautetta.

Vuoden 2025 aikana Pihlajalinna tulee määrittelemään uudet työky-

kyjohtamisen ohjausryhmäkäytänteet. Uusien ohjausryhmäkäytäntei-

den myötä tavoiteasetanta ja tavoitteiden seurantatullaan toteutta-

maan sisäisten ja ulkoisten sidosryhmäkumppanien kanssa. Pihlaja-

linna-konsernin johtoryhmä vahvistaa tavoiteasetannan. Pihlajalinna

kehittää yhteisymmärryksessä yrityksen toimintaa ja työntekijöiden

mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka kos-

kevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Pihlajalin-

nan kehittämissuunnitelma laaditaan ja sitä ylläpidetään osana yh-

teistoimintalain edellyttämää vuoropuhelua.

Pihlajalinna seuraa henkilöstön hyvinvoinnin ja työolojen kehittymistä

eNPS-mittarilla, sairauspoissaoloprosentilla sekä työkykyindeksillä.

Mittarit ovat osa vuosittain toteutettavaa laajaa henkilöstökyselyä.

Pihlajalinnassa käytetty työkykyindeksi (=työkykypistemäärä) on osa

Työterveyslaitoksessa kehitettyä seitsemän osiota sisältävää mittaria.

eNPS on työntekijäkokemuksen mittari, joka kertoo työntekijöiden

suositteluhalukkuudesta. Sairauspoissaoloprosentti lasketaan EK:n

Elinkeinoelämän keskusliiton mallin mukaisesti.

Pihlajalinnan eNPS-arvon ja työkykyindeksin kehittymistä on yhtei-

sesti seurattu Pihlajalinnan Kimpassa-organisaation tapaamisessa,

jossa henkilöstön edustajat ovat olleet mukana tunnistamassa paran-

nuksia osana toteutuksen seurantaa. Pihlajalinna tulee kehittämään

sairauspoissaoloprosentin seurantaprosesseja tulevien tilikausien ai-

kana.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI71

S1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteiden ja tavoitteidenväliset yhteydet

Kestävyysseikka

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO)

Toimintaperiaate

Tulos 2024/Tavoite2025

Mittari

Oman työvoiman työsuhteiden va-

kaus

Pihlajalinna tarjoaa vakaita työsuhteitasekä mah-

dollisuuden harjoittaa ammattia

Todellinen myönteinenvai-

kutus

Eettiset toimintaperiaatteet

Henkilöstöpolitiikka

Ihmisoikeusperiaatteet

Tietosuoja-ja tietoturvapolitiikka

eNPS

Tulos 2024: +9

Tavoite 2025: 20

Suositteluhalukkuus (eNPS)

Mahdollisuudet työnantajanäkökulmastasuuret:

veto-ja pitovoima työnantajana, työmotivaatio,

työurien pituus, jaksaminen, tuottavuus,esihenki-

lötyö ja johtaminen.

Mahdollisuus

Henkilöstön työolojen ja -hyvinvoinninsekä ter-

veyden ja turvallisuuden varmistaminenon myös

taloudellisten riskien näkökulmastamerkittävää.

Kuormituksen tai tapaturman seurauksenavoi olla

pitkiä sairaspoissaoloja ja kilpailukykyisen palkan

tarjoaminen voi vaikuttaa lyhyenaikavälin kannat-

tavuuteen.

Riski

Oman työvoiman työaika

Yötyö kuormittaahenkilöstöä

Todellinen kielteinenvaiku-

tus

Henkilöstöpolitiikka

Työkykyindeksi

Tulos 2024: 8

Tavoite 2025: >8

Sairauspoissaoloprosentti

Tulos 2024: 5,6 %

Tavoite 2025: 5,3%

Työkykyindeksi

Sairauspoissaoloprosentti

Mahdollisuudet työnantajanäkökulmastasuuret:

veto-ja pitovoima työnantajana, työmotivaatio,

työurien pituus, jaksaminen, tuottavuus,esihenki-

lötyö ja johtaminen.

Mahdollisuus

Henkilöstön työolojen ja -hyvinvoinninsekä ter-

veyden ja turvallisuuden varmistaminenon myös

taloudellisten riskien näkökulmastamerkittävää.

Kuormituksen tai tapaturman seurauksenavoi olla

pitkiä sairaspoissaoloja ja kilpailukykyisen palkan

tarjoaminen voi vaikuttaa lyhyenaikavälin kannat-

tavuuteen.

Riski

Oman työvoiman riittävä palkka

Mahdollisuudet työnantajanäkökulmastasuuret:

veto-ja pitovoima työnantajana, työmotivaatio,

työurien pituus, jaksaminen ja tuottavuus.Myös

myönteinen työnantajakuvasekä maine tuovat ta-

loudellista hyötyä.

Mahdollisuus

Henkilöstöpolitiikka

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspoli-

tiikka

Ihmisoikeusperiaatteet

Tietosuoja-ja tietoturvapolitiikka

eNPS

Tulos 2024: +9

Tavoite 2025: 20

Palkkaukseen liittyvät tavoitteet,joita Pihlajalinna

seuraa sisäisissä foorumeissa.

Suositteluhalukkuus (eNPS)

Palkkausta koskevatmittarit

Palkkaukseen liittyvät tavoitteet,joita Pihlajalinna

seuraa sisäisissä foorumeissa.

Palkkausta koskevatmittarit

Palkkojen nostaminen voi lisätäkustannuksia vai-

kuttaen lyhyen aikavälinkannattavuuteen.

Riski

Palkkaukseen liittyvät tavoitteet,joita Pihlajalinna

seuraa sisäisissä foorumeissa.

Palkkausta koskevatmittarit

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI72

Sukupuolten tasa-arvo ja sama

palkka samanarvoisesta työstä oman

työvoiman keskuudessa

Henkilöstön palkkaus perustuu kunkintyöntekijän

osaamiseen sekä yhdenvertaisen kohtelunperi-

aatteiden noudattamiseen. Työehtosopimusten

piiriin kuuluvissa tehtävissä palkkausperustuu

työehtosopimuksen mukaisiin palkkaryhmiin.

Palkkaukseen vaikuttavatlisäksi tehtäväkohtaiset

vastuulisät, kokemusvuodetsekä paikkakuntakal-

leusluokittelu. Sukupuoli ei ole missään tilan-

teessa palkkaukseen vaikuttavatekijä. Ylempien

toimihenkilöiden palkkaus määräytyymm. tehtä-

vän ja työn vaativuuden mukaansekä osaamisen,

työkokemuksen, suorituksenja tulosten perus-

teella.

Todellinen myönteinenvai-

kutus

Eettiset toimintaperiaatteet

Henkilöstöpolitiikka

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspoli-

tiikka

Ihmisoikeusperiaatteet

Tietosuoja-ja tietoturvapolitiikka

Palkkaukseen liittyvät tavoitteet,joita Pihlajalinna

seuraa sisäisissä foorumeissa.

Kokonaisuutta tarkastellaantulevan tilikauden ai-

kana mahdollisten kohdennettujentavoitteiden ja

mittareiden asettamiseksi.

Palkkakartoitukset

Oman työvoiman työ-ja yksityiselä-

män tasapaino

Veto-ja pitovoima työnantajana, työmotivaation

sekä työurien pituuden kasvattaminen,kuntout-

tava ja joustava, elämänkaarenvaiheet huomioiva

ja työntekijää tukeva toimintatuo myös taloudelli-

sia mahdollisuuksia, työnantajamaine vastuulli-

sena toimijana.

Mahdollisuus

Henkilöstöpolitiikka

eNPS

Tulos 2024: +9

Tavoite 2025: 20

Työkykyindeksi

Tulos 2024: 8

Tavoite 2025: >8

Sairauspoissaoloprosentti

Tulos 2024: 5,6 %

Tavoite 2025: 5,3%

Käytössä on useita työturvallisuuteenja johtami-

seen liittyviä mittareita, joille on asetettutavoit-

teet tuleville vuosille.

Suositteluhalukkuus (eNPS)

Sairauspoissaoloprosentti

Työkykyindeksi

Työterveyttä ja turvallisuuttakoske-

vat mittarit

Sairauspoissaoloprosentti

Tulos 2024: 5,6 %

Tavoite 2025: 5,3%

Työkykyjohtamiseen liittyvättavoitteet, joita Pih-

lajalinna seuraa sisäisissä foorumeissa.

Sairauspoissaoloprosentti

Työkykyjohtamista koskevatmittarit

Kuormituksen tai tapaturman seurauksenasairas-

poissaolot

Riski

Sairauspoissaoloprosentti

Tulos 2024: 5,6 %

Tavoite 2025: 5,3%

Työterveyttä ja turvallisuuttakoskevat tavoitteet,

joita Pihlajalinna seuraa sisäisissä foorumeissa.

Sairauspoissaoloprosentti

Työterveyttä ja turvallisuuttakoske-

vat mittarit

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI73

Oman työvoiman terveys ja turvalli-

suus

Psykologinen turvallisuus, mielenterveydenhaas-

teet

Todellinen kielteinenvaiku-

tus

Eettiset toimintaperiaatteet

Henkilöstöpolitiikka

Ihmisoikeusperiaatteet

Laatupolitiikka

Tietosuoja-ja tietoturvapolitiikka

Työkykyindeksi

Tulos 2024: 8

Tavoite 2025: >8

Sairauspoissaoloprosentti

Tulos 2024: 5,6 %

Tavoite 2025: 5,3%

Työkykyindeksi

Sairauspoissaoloprosentti

Työtapaturmat

Potentiaalinen kielteinen

vaikutus

Henkilöstö on Pihlajalinnan tärkein voimavara,

työntekijöiden työkyvyn seuraaminen ja sentuke-

minen on tärkeä tavoite.

Työterveydelle ja turvallisuudelleon asetettu

useita tavoitteita, joita Pihlajalinnaseuraa sisäi-

sissä foorumeissa.

Työterveyttä ja turvallisuuttakoske-

vat mittarit

Alan asiantuntijana Pihlajalinnalla on potentiaali

tarjota henkilöstölleen ensiluokkaistaterveyden-

hoitoa

Todellinen myönteinenvai-

kutus

Työterveydelle ja turvallisuudelleon asetettu

useita tavoitteita, joita Pihlajalinnaseuraa sisäi-

sissä foorumeissa.

Työterveyttä ja turvallisuuttakoske-

vat mittarit

Kuormituksen tai tapaturman seurauksenasairas-

poissaolot

Riski

Sairauspoissaoloprosentti

Tulos 2024:

5,6 %

Tavoite 2025: 5,3%

Työterveydelle ja turvallisuudelleon asetettu

useita tavoitteita, joita Pihlajalinnaseuraa sisäi-

sissä foorumeissa.

Sairauspoissaoloprosentti

Työterveyttä ja turvallisuuttakoske-

vat mittarit

Veto-ja pitovoima työnantajana, työmotivaation

sekä työurien pituuden kasvattaminen,kuntout-

tava ja joustava, elämänkaarenvaiheet huomioiva

ja työntekijää tukeva toimintatuo myös taloudelli-

sia mahdollisuuksia, työnantajamaine vastuullisena

toimijana.

Mahdollisuus

eNPS

Tulos 2024: +9

Tavoite 2025: 20

Sairauspoissaoloprosentti

Tulos 2024: 5,6 %

Tavoite 2025: 5,3%

Kokonaisuutta tarkastellaantulevan tilikauden ai-

kana kohdennettujen tavoitteidenasettamiseksi.

Suositteluhalukkuus (eNPS)

Sairauspoissaoloprosentti

Työkykyjohtamista koskevatmittarit

Toimenpiteet työpaikallaesiintyvän

väkivallan ja häirinnän torjumiseksi

omassa työvoimassa

Pihlajalinnassa noudatetaan epäasiallisen kohtelun

vastaista toimintamallia, jonkamukaan työntekijöi-

hin kohdistuvaa häirintää taiepäasiallista kohtelua

ei hyväksytä missään muodossa.Esihenkilöillä on

velvollisuus puuttua epäasialliseen kohteluuntai

häirintään heti, kun asia on tullut esihenkilöntie-

toon.

Todellinen myönteinenvai-

kutus

Eettiset toimintaperiaatteet

Henkilöstöpolitiikka

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspoli-

tiikka

Ihmisoikeusperiaatteet

Työterveydelle ja turvallisuudelleon asetettu

useita tavoitteita, joita Pihlajalinnaseuraa sisäi-

sissä foorumeissa.

Kokonaisuutta tarkastellaantulevan tilikauden ai-

kana mahdollisten kohdennettujentavoitteiden ja

mittareiden asettamiseksi.

Työterveyttä ja turvallisuuttakoske-

vat mittarit

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI74

Oman työvoiman koulutus ja taitojen

kehittäminen

Pihlajalinna tarjoaa henkilöstölleen yhdenvertai-

set ja

tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseenja

oman osaamisen kehittämiseen

Todellinen myönteinenvai-

kutus

Eettiset toimintaperiaatteet

Henkilöstöpolitiikka

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspoli-

tiikka

Tietosuoja-ja tietoturvapolitiikka

eNPS

Tulos 2024: +9

Tavoite 2025: 20

Osaamisen kehittämiselle ja johtamiselleon ase-

tettu useita tavoitteita,joita Pihlajalinna seuraa si-

säisissä foorumeissa.

Suositteluhalukkuus (eNPS)

Osaamisen johtamista koskevatmit-

tarit

Yhdenvertainen kohtelu sekäosaamisen ja taito-

jen kehittäminen on myöstaloudellisten mahdolli-

suuksien näkökulmasta merkittävää.Veto-ja pi-

tovoima työnantajana, työmotivaationsekä työ-

urien pituuden kasvattaminen,tasa-arvoinen,

osaamista kartuttava toimintatuo myös taloudel-

lisia mahdollisuuksia.

Mahdollisuus

Kaikkien toimien kattavuuson oma toiminta, toimialueena Suomi(ei muita maantieteellisiä alueita). Perusvuosion 2024 ja perusarvona 2024 arvot, koskane ovat ensimmäiset raportoidutvertailukelpoiset arvot.Tavoitteetkoskevat työsuhteista

henkilöstöä. Tulostenanalyysi ja perustelut: Kaikki vuoden2024 tulokset ovat linjassa suunniteltujenvuositavoitteiden ja pitkänaikavälin tavoitteidensaavuttamisen kanssa. Ulkopuolinentoimija ei ole validoinut tavoitteitatai mittareita.Kaikkien

tulevien toimien osalta aikajänne on tulevattilikaudet tai toimet ovat jatkuvia.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI75

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominai-

suudet (S1-6)

Vuonna 2024 Pihlajalinnassa työskenteli 6493 työntekijää ja 2145 am-

matinharjoittajaa. Pihlajalinnan kaikki toiminta on Suomessa. Pihlaja-

linnan työsuhteisista työntekijöistä 85 prosenttia on naisia ja 15 pro-

senttia miehiä. Pihlajalinnassa käytössä olevat työsuhde-ja työaika-

muodot perustuvat työehtosopimuksiin (terveyspalvelualan työehto-

sopimus ja yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus) ja työlain-

säädäntöön.

Työsuhdedata on kerätty HR- ja palkkajärjestelmästä,josta data hae-

taan käsiteltäväksi raportointijärjestelmästä kerranvuorokaudessa.

Datan ylläpidosta vastaavat palkanlaskentajärjestelmän pääkäyttäjät

ja palkanlaskijat. Datan ilmoittamisesta vastaavat esihenkilöt. Data il-

moitetaan palkanlaskentajärjestelmään sähköisillä lomakkeilla. Pal-

kanlaskentajärjestelmässä kaikilla henkilöillä on sukupuolitietona joko

mies tai nainen. Tieto pohjautuu henkilötunnukseen. Järjestelmän ke-

hityksen myötä tulee mahdolliseksi kerätä myös muu sukupuoli -tieto.

Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin sukupuolen mukaan (FTE)

Työsuhteen tyyppi

Naiset

Miehet

Yhteensä

Työntekijöiden määrä yhteensä(FTE)

3874

542

4416

Vakinaisten työntekijöidenmäärä (FTE)

3302

444

3747

Määräaikaisten työntekijöidenmäärä (FTE)

364

63

427

Vaihtelevalla työajallaolevien työntekijöiden määrä (FTE)

202

33

235

Kokoaikaisten työntekijöidenmäärä (FTE)

3002

436

3438

Osa-aikaisten työntekijöiden määrä(FTE)

665

72

737

Työntekijöiden lukumäärät ilmoitetaan henkilömääränä raportointi-

kauden lopussa, ellei toisin mainittu. Työntekijöiden kokonaismäärä

vastaa Pihlajalinnan vuoden 2024 tilinpäätöksessä ilmoitettuja lukuja.

Palkanlaskentajärjestelmässä työsuhteet jaetaan työsuhdemuotoihin

määräaikainen työsuhde tai toistaiseksi voimassa oleva työsuhde. Pal-

kanlaskentajärjestelmässä työsuhteet jaetaan työsuhteen luonteen

mukaan: kokoaikainen, osa-aikainen tai tarvittaessa töihin kutsuttava.

Työsuhteisten työntekijöiden määrä täysiaikaisina työntekijöinä (FTE)

sopimustyypeittäin ja sukupuolen mukaan jaoteltuna ilmoitetaan ra-

portointivuoden keskiarvona.

Työsuhteisten työntekijöiden määrä

sukupuolen mukaan

Sukupuoli

Henkilömäärä

Miehet

961

Naiset

5532

Muut

0

Ei ilmoitettu

0

Työsuhteiset työntekijätyhteensä

6493

Työsuhteisten työntekijöiden määrä

maittain

Maa

Henkilömäärä

Suomi

6493

Työntekijöiden vaihtuvuusaste oli vuonna 2024 10,7 prosenttia ja

päättyneitä työsuhteita yhteensä 1148. Vaihtuvuusasteen laskemi-

sessa on huomioitu seuraavat päättymisen syyt: koeaikapurku työn-

antaja, koeaikapurku työntekijä, kuolema, muu eläke, oma pyyntö,

tuotannollistaloudelliset syyt, työsuhteen irtisanominen, vanhuus-

eläke, yhteinen sopimus. Laskennassa ei ole huomioitu seuraavia ti-

lanteita: määräaikaisuus päättyy, siirto toiseen maksuryhmään, siirto

toiseen maksuryhmään/yhtiöön/fuusio, työnkierto päättyy.

Työntekijöitä palkataan määräaikaisiin työsuhteisiin vain, kun niille on

lainmukainen ja todennettavissa oleva peruste. Peruste selvitetään

työntekijälle ja kirjataan työsopimukseen. Määräaikaisen työsopimuk-

sen irtisanomisesta ennen sen määräaikaa voidaan neuvotella, mikäli

työntekijä sitä toivoo. Mahdollisuus osittaiseen vanhuuseläkkeeseen,

osittaisiin hoitovapaisiin sekä työajan lyhentämiseen työuran pidentä-

miseksi pyritään järjestämään, kun se työtehtävien hoitamisen kan-

nalta on mahdollista. Osa-aikaisia työsuhteita voidaan käyttää yrityk-

sessä sellaisissa tehtävissä, joihin osa-aikatyö soveltuu, silloin kun sii-

hen on työnantajan ja/tai työntekijän puolelta perusteltu syy. Osa-ai-

katyön perusteet harkitaan aina tapauskohtaisesti.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI76

Monimuotoisuuden mittarit (S1-9)

Ylimmällä johdolla tarkoitetaan tässä yhteydessä Pihlajalinna-konser-

nin johtoryhmässä työskenteleviä työsuhteisia työntekijöitä. Pihlaja-

linnan ylimmässä johdossa on 10 henkilöä, joista 40 prosenttia (4) on

naisia ja 60 prosenttia (6) miehiä.

Pihlajalinnan henkilöstöstä 14,1 prosenttia (917) on alle 30-vuotiaita,

51,4 prosenttia (3340) 30–50-vuotiaita ja 34,4 prosenttia (2236) yli

50-vuotiaita.

Ulkopuolinen toimija ei ole validoinut mittareita.

Riittävä palkka (S1-10)

Kaikille Pihlajalinnan työsuhteisille työntekijöille maksetaan riittävää

palkkaa sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti. Mikään ulkopuoli-

nen toimija ei ole vahvistanut näitä mittauksia, mutta ne perustuvat

taustaoletukseen, että suomalaisten työehtosopimusten mukainen

palkkaus täyttää riittävän palkan määritelmän eurooppalaisella ta-

solla. Pihlajalinnalla on toimintaa ainoastaan Suomessa.

Pihlajalinna on Hyvinvointialan HALI ry:n jäsen ja on jäsenyyden pe-

rusteella velvollinen noudattamaan yleissitovia työehtosopimuksia,

jotka ovat terveyspalvelualan työehtosopimus ja yksityisen sosiaali-

palvelualan työehtosopimus. Työntekijöiden palkkaus määräytyy nou-

datettavan työehtosopimuksen palkkausjärjestelmän mukaisesti. Pih-

lajalinnassa noudatetaan työehtosopimuksissa määritettyä vähim-

mäispalkkaa. Jos työsuhteessa ei sovelleta mitään työehtosopimusta

(esimerkiksi lääkärit), on palkka määritelty kohtuulliseksi. Pihlajalin-

nan maksama palkka on kunkin työehtosopimuksen mukaisen minimi-

taulukkopalkan mukainen tai korkeampi. Ylityö on vapaaehtoista, ja

se korvataan työntekijälle lainsäädännön ja mahdollisten voimassa

olevien työehtosopimusten mukaisesti.

Työterveyttä ja turvallisuutta koskevatmittarit

(S1-14)

Työturvallisuus ja -terveystilastot

2024

2023

Työhön liittyvien kuolemantapausten lukumäärä

0

0

Työhön liittyvien tapaturmien lukumäärä

319

335

Tapaturma-aste

29,5

27,4

Työhön liittyvien terveysongelmien lukumäärä

0

0

Taulukossa esitetyt luvut koskevatPihlajalinnantyösuhteisille työnte-

kijöille (ml. Forever-liikuntakeskukset) työssä sattuneita tapaturmia.

Kodin ja työpaikan välisillä matkoilla sattuneet tapaturmat eivät si-

sälly lukuihin.

Jokainen Pihlajalinnan työsuhteinen työntekijä kuuluu työterveyden

ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin sekä huomioidaan työpe-

räisiin tapaturmiin, työterveyshuoltoon ja työperäisiin kuolemanta-

pauksiin liittyvien vaaratilanteiden määrässä.

Pihlajalinna ei ilmoita ensimmäisenä raportointivuotena työtapatur-

mien ja työperäisten sairauksien aiheuttamien kuolemantapausten

määrää muiden konsernin toimipaikoilla työskentelevien työntekijöi-

den osalta.

Laadunhallintajärjestelmää, ympäristöjärjestelmää ja tietoturvallisuu-

den hallintajärjestelmää noudatetaan Pihlajalinnan kaikessa toimin-

nassa. Pihlajalinnan johto on sitoutunut toiminnan ja laadunhallinta-

järjestelmän jatkuvaan parantamiseen ja luo edellytyksiä laatutavoit-

teiden saavuttamiselle. Pihlajalinnassa toteutetaan sekä sisäisiä että

ulkoisia auditointeja. Käytössä ovat standardit ISO 9001:205, ISO

27001:2017 ja ISO 14001:2015. Sisäisissä auditoinneissa käsitellään

Pihlajalinnan terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän kannalta

oleellisia teemoja, esimerkiksi turvallisuuskäytänteitä ja poikkeamail-

moituksia. Ulkoiset ja sisäiset auditoinnit toteutetaan joka kolmas

vuosi. Auditointitoiminnan kattavuus vuositasolla varmistetaan sillä,

että sisäiset ja ulkoiset auditoinnit eivät sijoitu yksittäisen yksikön

osalta samalle vuodelle. Sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa tehtyjä

auditointihavaintoja hyödynnetään havaintojen luonteen mukaan

Pihlajalinnan jokaisessa toimipisteessä. Sisäiset ja ulkoiset auditointi-

raportit ovat henkilöstön saatavilla sähköisesti.

Tapaturmavakuutusyhtiö toimittaa Pihlajalinnalle säännöllisesti ra-

portin keskeisistä työterveyttä ja turvallisuutta koskevistamittareista.

Ulkopuolinen toimija ei ole validoinut mittareita.

Ansiotuloa koskevat mittarit (S1-16)

Pihlajalinna noudattaa voimassa olevaa työlainsäädäntöä ja työehto-

sopimuksia. Lue lisää kohdasta S1-10: riittävä palkka.

Pihlajalinnan sisäisestä palkkakartoituksesta ilmenee, että sekä yksi-

tyisen sosiaalipalvelualan että terveyspalvelualan työehtosopimusten

soveltamispiirissä olevien hoitohenkilöstöön kuuluvien työntekijöiden

palkkaus on tasaista sukupuolesta riippumatta. Pihlajalinnassa hoito-

henkilöstön prosentuaalinen palkkaero naisten ja miesten välillä on

3,44 prosenttia. Palkkaus on tasaista sekä tehtäväkohtaistenpal-

kanosien että henkilökohtaisten palkanosien osalta.

Pihlajalinnassa lääkäreiden ja hammaslääkäreiden prosentuaalinen

palkkaero naisten ja miesten välillä on 8,22 prosenttia. Lääkäreissä ja

hammaslääkäreissä miehiä on suhteellisesti eniten kaikista henkilös-

töryhmistä. Konsernissa lääkärin ja hammaslääkärin tehtäviä hoide-

taan usein ammatinharjoittajina, joten työsuhteisten työntekijöiden

tarkastelu ei anna täyttä kokonaiskuvaakaikista tehtävistä, joita Pihla-

jalinnassa harjoitetaan. Palkkojen suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi

tehtävän vaativuus ja koulutuksen taso.

Muun henkilöstön osalta prosentuaalinen palkkaero naisten ja mies-

ten välillä on 8,38 prosenttia. Muun henkilöstön palkat määräytyvät

joko työehtosopimusten mukaisesti tai tehtävän vaativuuden mu-

kaan, eikä niistä ole pääteltävissä sukupuoleen perustuvia eroja.

Hallinnon henkilöstön palkkavertailua ei ole vielä mahdollista toteut-

taa vertailukelpoisesti, koska se koostuu vaativuusluokiltaan hyvin eri-

laisista työtehtävistä. Yhdenvertaisen palkkauksen ja oikeudenmukai-

sen palkkatason varmistamiseksi Pihlajalinna on tehnyt syksyn 2024

aikana työtä sopimuspalkkaisten tehtävien vaativuuden arvioinnin ja

palkkauksen määrittelemiseksi. Vuoden 2025 aikana Pihlajalinna ana-

lysoi sopimuspalkkoja ja näiden palkkojen mahdollisia eroja syvälli-

semmin ja päättää korjaavista toimenpiteistä.

Pihlajalinnassa kaikkien työsuhteisten työntekijöiden prosentuaalinen

palkkaero naisten ja miesten välillä on 41,44 prosenttia. Työsuhteis-

ten työntekijöiden palkkataso on keskimäärin 25,24 euroa tunnissa,

josta naisten keskipalkka tunnissa on 22,95 euroa ja miesten 39,19

euroa. Pihlajalinnassa työntekijöiden mediaanipalkka on 33 942,75

euroa. Korkeimmin palkatun henkilön vuotuisen kokonaisansion

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI77

suhde vuotuisten kokonaisansioiden mediaaniin (pois lukien korkeim-

min palkattu henkilö) oli 15,3.

Pihlajalinnan henkilöstön ansiotuloja dokumentoidaan ja raportoi-

daan HR- ja palkkajärjestelmässä voimassa olevien tietojen pohjalta.

Datassa on huomioitu kaikki palkanosat, myös luontoisedut, niin kuu-

kausi- kuin tuntipalkkaisten osalta. Raportti ei ota huomioon, onko

henkilölle maksettu palkkaa kyseisenä kuukautena. Ulkopuolinen toi-

mija ei ole validoinut mittareiden mittauksia.

Tapaukset, valitukset ja vakavatihmisoikeusvali-

tukset (S1-17)

Pihlajalinnassa ei hyväksytä työpaikalla tai siellä tehtävässä työssä tai

työtilaisuuksissa syrjintää, häirintää tai epäasiallista käytöstä. Jos Pih-

lajalinnan työntekijä tai palveluntarjoaja kokee tai havaitsee epäasial-

lista käyttäytymistä tai häirintää, ohjeistetaan häntä käsittelemään

asia ensisijaisesti asianomaisen tai oman esihenkilön kanssa. Pihlaja-

linnan epäasiallisen kohtelun ja häirinnän toimintamallia kehitetään,

jotta jatkossa saadaan riittävän kattavaadataa. Tällä hetkellä epäasi-

allisen kohtelun ja häirinnän toimintamallin mukaisesti tehtyjä vali-

tuksia tai ilmoituksia ei ole mahdollista koota systemaattisesti yhteen,

jos ne eivät johda oikeudellisiin toimenpiteisiin.

Raportointikaudella 2024 anonyymiin ilmoituskanavaan tuli yhteensä

17 HR-liitännäistä ilmoitusta (vuonna 2023 10 kpl). Ilmoitukset liittyi-

vät henkilöstön tasapuoliseen kohteluun, esihenkilöiden/työntekijöi-

den epäasialliseen käytökseen tai yhdenvertaiseen rekrytointiin liit-

tyen. Näistä ilmoituksista 5 liittyi häirintään tai syrjintään. HSE-Lite

järjestelmän kautta on tullut 19 omaa henkilöstöä koskevaa epäasial-

lisen kohtelun ilmoitusta, joista 2 liittyi häirintään tai syrjintään. Yh-

teensä häirintään tai syrjintään liittyviä ilmoituksia on vuonna 2024

tullut 7. Tieto Whistleblowing-kanavalle tulleista kokonaisilmoitus-

määristä raportoidaan myös tilinpäätöksessä.

Vuonna 2024 Pihlajalinnalla oli yksi käynnissä oleva syrjintätapaus,

josta on tullut tuomio huhtikuussa 2023. Pihlajalinna Lääkärikeskuk-

set Oy on tuomittu maksamaan irtisanomalleen työntekijälle hyvi-

tystä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien rikkomisen perusteella sekä

työsopimuslain korvausta työsuhteen perusteettomasta päättämi-

sestä. Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Jatkokäsitte-

lylupa hovioikeudesta on myönnetty kuitenkin vain tuomittujen kor-

vausten ja hyvitysten määrien osalta.

Pihlajalinnassa ei ole ollut vuonna 2024 vakavista ihmisoikeuskysy-

myksistä ja omaan henkilöstöön liittyvistä välikohtauksista aiheutu-

neita sakkoja, rangaistuksia tai vahingonkorvauksia.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI78

Kuluttajatja loppukäyttäjät(S4)

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

78

Olennaiset kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta (SBM-3)

78

Olennaisten aiheiden johtaminen ja toimintaperiaatteet (S4-1)

79

Vuoropuhelu kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa (S4-2)

81

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi, kanavat kuluttajien ja loppukäyttäjien huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S4-3)

81

Toimenpiteet (S4-4)

82

Mittarit ja tavoitteet (S4-5)

84

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk-

sien tunnistaminen ja arviointi

Kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevatolennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on tunnistettu kaksoisolennaisuusanalyysissä, joka on

kuvattu tarkemmin ESRS 2 -osiossa, kohdassa IRO-1: Prosessi olen-

naisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi. Pih-

lajalinna raportoi toimistaan kaksoisolennaisuusanalyysissä olennai-

siksi määriteltyjen aiheiden osalta.

Olennaiset kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden

hallinta (SBM-3)

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritys-, vakuutus- ja yksityisasiakkaat

sekä julkisen sektorin asiakkaat. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdis-

tuvat olennaiset kestävyysseikat ja niiden hallintakeinot on kuvattu

ESRS 2 -osiossa, taulukossa Pihlajalinnan olennaisten vaikutusten, ris-

kien ja mahdollisuuksien hallinta (IRO). Kuvaus olennaisista vaikutuk-

sista, riskeistä ja mahdollisuuksista ja niiden vuorovaikutuksesta stra-

tegian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty ESRS 2 -osiossa, koh-

dassa SBM-3: Olennaiset kestävyysaiheet Pihlajalinnan toiminnassa ja

niiden yhteys strategiaan.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI79

S4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Raportointivuotena ei ole asetettu kaikille tunnistetuille vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille tavoitteita ja mittareita, mutta tulevantilikauden aikana kokonaisuutta tarkastellaan mahdollisten kohdennettujen

tavoitteiden ja mittareiden asettamiseksi.

Kestävyysseikka

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO)

Kuluttajien ja loppukäyttäjienyksityisyys

Potilasturvallisuuden, tietosuojanylläpitäminen. (kyberhyökkäyksetinfraan ja laitteistoon)

Todellinen ja potentiaalinenkielteinen vaikutus

Asiakkaiden yksityisyyteen, tietosuojaanja tietoturvaan liittyy merkittäviä taloudellisiariskejä. Merkittävimpiä riskejäovat kyberhyökkäyksetinfraan tai lait-

teistoon sekä näistä aiheutuvatmainehaitta ja mahdolliset korvausvelvollisuudet.

Riski

Kuluttajien ja loppukäyttäjienhenkilön-

suoja

Potilasturvallisuuden, tietosuojanylläpitäminen. (kyberhyökkäyksetinfraan ja laitteistoon)

Todellinen ja potentiaalinenkielteinen vaikutus

Asiakkaiden yksityisyyteen, tietosuojaanja tietoturvaan liittyymerkittäviä taloudellisia riskejä.Merkittävimpiä riskejä ovatkyberhyökkäykset infraantai lait-

teistoon sekä näistä aiheutuvatmainehaitta ja mahdolliset korvausvelvollisuudet.

Riski

Kuluttajien ja loppukäyttäjiensananva-

paus

Kuluttajien sananvapauteenliittyvä riski voi ilmetä mainehaittanatai asiakastyytyväisyydessä.

Riski

Kuluttajien ja loppukäyttäjienmahdolli-

suus saada laadukkaita tietoja

Pihlajalinna tuottaa ja jakaa yhdessä henkilöstönsäkanssa tietoa yhteiskunnan kannaltamerkityksellisistä sosiaali-ja terveydenhoitoalan teemoista.Viestintä

ei kuitenkaan saa vaarantaaasiakkaiden tai työntekijöidenyksityisyyden suojaa, tietosuojaatai palveluiden turvallisuutta.

Todellinen myönteinenvaikutus

Kuluttajien ja loppukäyttäjienterveys ja

turvallisuus

Pihlajalinna tuottaa asiakkaille terveyshyötyä,yhteiskunnalle ja työnantajille säästöjä,hoitoon pääsynnopeuttaminen (jonojen purku). Potilasturvallisuus

(fyysinen potilasturvallisuus) ja myönteinenvaikuttavuus ovat vahvoja.

Todellinen ja potentiaalinenmyönteinen vaikutus

Potilasturvallisuuden merkittävävaarantuminen

Potentiaalinen kielteinen vaikutus

Asiakkaiden terveys, turvallisuus ja henkilönsuojaovat Pihlajalinnan toiminnan keskiössä.Potilasturvallisuuteen liittyvät riskitovat mainehaitta ja mahdolliset

korvausvelvollisuudet.

Riski

Kuluttajien ja loppukäyttäjienlasten

suojeleminen

Potilasturvallisuuden, tietosuojanylläpitäminen. (kyberhyökkäyksetinfraan ja laitteistoon)

Todellinen ja potentiaalinenkielteinen vaikutus

Potilasturvallisuuden, tietosuojanylläpitäminen. (kyberhyökkäyksetinfraan ja laitteistoon)

Riski

Kuluttajien ja loppukäyttäjiensyrjimät-

tömyys

Asiakkaiden samanarvoinen kohtelu

Todellinen myönteinenvaikutus

Asiakkaiden syrjimättömyyson myös Pihlajalinnan toiminnan keskiössä.Näihin liittyvä mainehaitta voi aiheuttaamerkittäviä taloudellisia riskejä,mutta toi-

saalta myös mainehyöty voi tuodamahdollisuuksia.

Riski ja mahdollisuus

Tuotteiden ja palvelujensaanti

Julkisen palvelujärjestelmä kriisiytynyt. Pihlajalinnatuottaa asiakkailleen, kuten yhteiskunnalleja työnantajille säästöjä palveluidensaatavuudella

Todellinen myönteinenvaikutus

Asiakkaille tuotetuttujen palveluiden saatavuusovat Pihlajalinnan toiminnan keskiössä.Näihin liittyvä mainehyöty ja toisaaltamainehaitta voivat aiheuttaa

niin taloudellisia riskejä kuin mahdollisuuksiakin.

Riski ja mahdollisuus

Vastuullinen markkinointi

Pihlajalinnan markkinoinnin ja viestinnän perustanaon asiallisuus, luotettavuus ja totuudenmukaisuussekä ajantasainen lääketieteellinentieto.

Todellinen myönteinenvaikutus

Asiakkaiden syrjimättömyys,palvelujen saavutettavuusja vastuullinen markkinointi ovat myösPihlajalinnan toiminnan keskiössä.Näihin liittyvä mainehyöty

ja toisaalta mainehaitta voivataiheuttaa niin merkittäviätaloudellisia riskejä kuin mahdollisuuksiakin.

Riski ja mahdollisuus

Olennaisten aiheiden johtaminen ja toimintaperi-

aatteet (S4-1)

Pihlajalinnan toimintaperiaatteiden tavoitteena on edistää asiakkaan

saamaa erinomaista ja laadukasta palvelua sekä ihmisoikeuksien to-

teutumista. Lisäksi toimintaa ohjaa eettiset toimintaperiaatteet sekä

ympäristölle haitallisten vaikutusten minimointi, jotta henkilöasiak-

kaille tarjotut palvelut ja käytetyt tuotteet täyttävät niille asetetut

vaatimukset.

Pihlajalinnan toiminta perustuu vahvasti konsernin arvoihin, visioon ja

missioon. Pihlajalinnan kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä ohjaavia

toimintaperiaatteita ovat hallituksen hyväksymät eettiset toimintape-

riaatteet (Code of Conduct), toimittajien eettiset toimintaperiaatteet

(Supplier Code of Conduct), ihmisoikeusperiaatteet, laatu- ja riskien-

hallintapolitiikka sekä tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka. Lääketieteel-

lisestä laadusta ja vaikuttavuudesta vastaa lääketieteellinen johtaja

osana konsernin johtoryhmää. Lisäksi asiakaskokemukseen liittyvistä

toimintaperiaatteista vastaa konsernin johtoryhmä.

Eettiset toimintaperiaatteet

Pihlajalinnan eettisten toimintaperiaatteiden (Code of Conduct) aset-

taa selkeät eettiset normit, jotka kattavat kaikenPihlajalinnan toimin-

nan ja päivittäisen työn osa-alueet. Eettiset toimintaohjeet ohjaavat

johtoa ja henkilöstöä sekä ammatinharjoittajia. Ohjeet kuvaavat Pih-

lajalinnan tapaa toimia, joka perustuu hyvän hallinnon ja lakien, avoi-

muuden, oikeudenmukaisuuden ja luottamuksellisuuden periaatteille.

Yhteistyökumppaneita koskevat Pihlajalinnan hankintaperiaatteet on

kirjattu erilliseen toimittajien eettisiin toimintaohjeisiin sekä urhei-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI80

luyhteistyötä ohjaaviin urheiluyhteistyön eettisiin periaatteisiin. Han-

kintaperiaatteet pitävät sisällään viisi osa-aluetta: lainsäädäntö ja ih-

misoikeudet, ympäristö, asiakkaiden terveys ja turvallisuus. Eettiset

toimintaperiaatteet katselmoidaan ja päivitetään tarpeen mukaan.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja on ylin vastuuhenkilö, joka vastaa eettis-

ten toimintaperiaatteiden toteutumisesta.

Laadunhallinta

Pihlajalinnan laatupolitiikka ja laadunhallintajärjestelmä tukevat kon-

sernin strategiaa. Laatupolitiikan tavoitteena on varmistaa, että kon-

sernin toiminta vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, viranomais-

määräyksiä ja että toiminta on toimilupien ja toimialan vaatimusten

mukaista. Pihlajalinnan johto on sitoutunut vaatimusten noudattami-

seen ja valvoo lääketieteellisen laadun, asiakaskokemuksen, henkilös-

tötyytyväisyyden ja prosessilaadun kehitystä ja ryhtyy tarvittaviin toi-

menpiteisiin laatutavoitteiden täyttämiseksi.

Pihlajalinnan laadunhallinta perustuu muun muassa kattavaan oma-

valvontaan, ulkoiseen laadunvarmistukseen sekä kattavaan viran-

omaisvalvontaan. Vuoden 2024 alussa voimaan astunut valvontalaki

säätää sosiaali-ja terveydenhuollon palvelujen valvonnasta, sekä pal-

veluntuottajan toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä ja omavalvon-

nasta. Palveluntuottajan, kuten Pihlajalinnan on laadittava vastuul-

leen kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Oh-

jelma kuvaa, miten palveluntuottaja järjestää ja toteuttaa omavalvon-

tansa. Pihlajalinnan omavalvontaohjelman liitteitä ovat konsernin lää-

kehoitosuunnitelma, tietoturvasuunnitelma ja ympäristösuunnitelma.

Omavalvontaohjelma ja -suunnitelmat tarkistetaan ja päivitetään

vuosittain tai tarvittaessa toiminnan tai toimintaympäristön muuttu-

essa. Omavalvonnan avulla laatuun tai turvallisuuteen liittyvät riskit

pystytään tunnistamaan ja korjaamaan nopeasti. Omavalvontaoh-

jelma ja -suunnitelma löytyvät Pihlajalinnan verkkoivuilta.

Riskienhallinta

Pihlajalinnan riskienhallintaa ohjaa konsernin riskienhallintapolitiikka,

joka kattaa kaikki konserniin kuuluvat yhtiöt ja jonka tavoitteitaovat

potilasturvallisuus, ammattilaisten hyvinvointi, liiketoiminnan kannat-

tavuus ja vastuullisuus sekä organisaation toiminnan jatkuvuus. Sosi-

aali- ja terveyspalveluiden riskienhallintatyökaluina toimii myös lain-

säädäntöön perustuva omavalvonnan dokumentaatio: omavalvonta-

ohjelma ja -suunnitelmat, lääkehoito- ja tietoturvasuunnitelma. Pihla-

jalinna käyttää riskienhallinnan tukena laadunhallintajärjestelmiä.

Käytössä ovat ISO 9001:2015 laadunhallintajärjestelmä, ISO 27001

tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä ja ISO 14001 ympäristöasioi-

den hallintajärjestelmä. Nämä sisältävät riskienhallintaa koskevia vaa-

timuksia osana johtamisjärjestelmää ja käytännön johtamista.

Tietosuoja ja tietoturva

Laadukkaan tietosuojan ja tietoturvan johtamisen tarkoituksena on

varmistaa kaikkien Pihlajalinnan tietojen, erityisesti potilas- ja henki-

lötietojen turvallinen, lainmukainen käsittely sekä potilaiden, asiak-

kaiden ja henkilöstön yksityisyyden suoja. Pihlajalinna on sitoutunut

noudattamaan ISO 27001-standardia, joka tukee tietoturvan ja tieto-

suojan toteutumista. Konsernin tietoturvaa koskevat periaatteet on

kuvattu Pihlajalinnan tietosuoja- ja tietoturvapolitiikassa, jonka mu-

kainen tietosuoja ja -turva sisällytetään luonnollisena osana kaikkeen

toimintaan. Tietosuojan ja -turvan kehittäminen ja ylläpito on osa

konsernin yleistä turvallisuustoimintaa, riskien hallintaa ja sisäistä val-

vontaa. Tietoturva ja tietosuojajohtamisella varmistetaan tietojen

luottamuksellisuus, eheys ja käytettävyys.

Tietosuoja ja tietoturvallisuus ovat tärkeä osa myös Pihlajalinnan ISO

9001 -sertifioitua laatujärjestelmää. Pihlajalinnan tietoturvaa koskevia

periaatteita, ohjeistuksia ja politiikoita arvioidaan ja päivitetään sään-

nöllisesti, vähintään vuosittain. Tietoturva-ja tietosuojakoulutus ovat

pakollisia koulutuksia koko henkilöstölle ja ne tulee uusia kerran vuo-

dessa. Näin varmistetaan Pihlajalinnan tietoturvapolitiikoiden toteu-

tuminen ja jalkautuminen käytännön työhön. Lisäksi Pihlajalinna jakaa

henkilökunnalleen säännöllisesti tietoturvaan liittyvää ohjeistusta.

Tietosuojaa ja -turvaa johtaa ja valvoo Pihlajalinnan toimitusjohtaja.

Toimitusjohtaja päättää kokonaisturvallisuudeneri osa-alueiden ke-

hittämisen tavoitteista, organisoinnista, resursseista ja toimintaval-

tuuksista. Tietosuojasta vastaavana johtajana toimii lääketieteellinen

johtaja, joka myös nimeää tietosuojavastaavat. Tietoturvasta vastaa-

vana johtajana toimii tietohallintojohtaja, joka nimittää tietoturvajoh-

tajan ja tietoturvavastaavan. Tämäon kuvattu tietosuoja- ja tietotur-

vapolitiikka -dokumentissa.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien ihmisoikeudet

Pihlajalinna on sitoutunut kunnioittamaan kansainvälisiä ihmisoikeus-

sitoumuksia, -periaatteita, -toimintaohjeita ja -aloitteita. Pihlajalinna

on omassa ihmisoikeussitoumuksessaan sitoutunut kunnioittamaan

kuluttajien ja loppukäyttäjien ihmisoikeuksiaja noudattamaan kulut-

tajia ja loppukäyttäjiä koskevien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk-

sien hallinnoimiseksi seuraavia kansainvälisiä periaatteita: YK:n ihmis-

oikeuksien yleismaailmallinen julistus, kansainvälisen työjärjestön

(ILO) julistus työelämän perusperiaatteista ja –oikeuksista, YK:n Glo-

bal Compact -aloite sekä yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat

periaatteet ja OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille. Ihmisoikeus-

periaatteet katselmoidaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Pihlajalin-

nan lakiasiainjohtaja on ylin vastuuhenkilö, joka vastaa ihmisoikeus-

periaatteiden toteutumisesta. Ihmisoikeusriskiarviointi toteutettiin

raportointivuoden aikana ja sitä tarkastellaan säännöllisesti osana toi-

minnan jatkuvaa kehittämistä, jotta arvio vastaa mahdollisia liiketoi-

mintaympäristössä tapahtuneita muutoksia.

Pihlajalinnan ihmisoikeussitoumus määrittää ne odotukset ja vaati-

mukset, joita organisaatio on asettanut itselleen sekä yhteistyökump-

paneille. Kaikki ihmisoikeuksia koskevat toimintaperiaatteet on hy-

väksytty konsernin johtoryhmässä. Ihmisoikeusperiaatteet koskevat

kaikkia Pihlajalinnan työntekijöitä, alihankkijoita, tavarantoimittajia,

liikekumppaneita sekä toiminnasta mahdollisesti vaikuttuvia yhtei-

söjä. Jokainen pihlajalinnalainen suorittaa pakollisen eettisiä toimin-

taperiaatteita koskevan koulutuksen ja sitoutuu noudattamaan näitä

toimintaohjeita ja siten myös kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Palve-

luntarjoajien, tavarantoimittajien ja yhteistyökumppaneiden velvoite-

taan noudattavan periaatteita ja siten myös ihmisoikeuksia. Ihmisoi-

keuksiin liittyvää työtä tehdään aktiivisesti Pihlajalinnan eri toimin-

noissa kuten esimerkiksi lakipalvelussa, HR-osastolla, hankinnassa

sekä viestintä- ja vastuullisuustiimissä. Konsernin johtoryhmä vastaa

siitä, että toimintaohjeet ovat henkilöstön tiedossa, ja esihenkilöt vas-

taavat siitä, että ohjeita noudatetaan. Uudet esihenkilöt perehdyte-

tään toimintaperiaatteisiin heille suunnatussa koulutuksessa.

Pihlajalinna on käsitellyt korjaavien toimenpiteiden tarpeita ja mah-

dollisia toimenpiteitä osana vuonna 2024 toteutettua ihmisoikeuksia

koskevaa due diligence -prosessia. Käytössä on selkeät prosessit asioi-

den systemaattiselle käsittelylle, jotta mahdollisiin ihmisoikeusrikko-

muksiin voidaan puuttua ja korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä

välittömästi. Kaikille kriittisimmille mahdollisille ja tosiasiallisille ih-

misoikeusvaikutuksille määritellään kohdennetut toimenpiteet kiel-

teisten vaikutusten minimoimiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Toimin-

tavuotena ei ole ilmennyt tapauksia, joissa ei olisi noudatettu YK:n

yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, ILO:n

julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista tai OECD:n mo-

nikansallisia yrityksiä koskevia ohjeita, koskien kuluttajia tai loppu-

käyttäjiä.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI81

Vuoropuhelu kuluttajien ja loppukäyttäjien

kanssa (S4-2)

Asiakaspalautteen kanavat

Asiakaspalautteen systemaattinen kerääminen ja käsittely mahdollis-

tavat Pihlajalinnan palveluiden, prosessien ja toimintamallien kehittä-

misen asiakkaita kuunnellen. Pihlajalinnalla on käytössä useita eri yh-

teydenottokanavia, joiden kautta asiakkaat ja loppukäyttäjät sekä

muut sidosryhmäläiset voivat antaa asiakaspalautetta ja tuoda esiin

huolensa. Asiakas voi oma-aloitteisesti antaa palautetta Pihlajalin-

nalle eri kanavissa kuten verkkosivuilla, Pihlajalinna-terveyssovelluk-

sessa tai puhelimitse asiakaspalveluun. Lisäksi palautetta pyydetään

asiointien jälkeen tekstiviestikyselyllä tai suoraan digipalvelussa. Asia-

kas voi olla itse suoraan yhteydessä tai osapuolena voi olla laillinen

edustaja, kuten potilasasiamies tai muu viranomainen. Kysely lähete-

tään päivittäin satunnaiselle otokselle Pihlajalinnassa asioineista asi-

akkaista. Palautekysely kattaa kaikki asiakasryhmät.

Palautekanavat ovat kaikkien niiden asiakkaiden ja loppukäyttäjien tai

heidän puolestansa toimivien henkilöiden ja tahojen saatavilla, joihin

Pihlajalinnalla on mahdollisia tai tosiasiallisia olennaisia vaikutuksia.

Näiden kanavien kautta voi tehdä valituksia tai esittää huolenaiheita,

jotka liittyvät Pihlajalinnan omaan toimintaan. Palveluiden kehityk-

sessä hyödynnetään myös laadullista osallistamista, kuten kohderyh-

mähaastatteluita ja käyttäjätestauksia sekä osallistetaan erityisryh-

miä, kuten esimerkiksi digitaalisia palveluita vähän käyttäviä ja van-

huksia.

Palauteprosessin mukaisesti Pihlajalinnan henkilöstö kirjaa eri kohtaa-

mispisteissä asiakkaalta suullisesti vastaanotetun palautteen sähköi-

selle palautelomakkeelle ja välittää tämän Pihlajalinnan palautteiden

käsittelyyn. Asiakkaille viestitään palautekanavista ja niiden hyödyntä-

misestä Pihlajalinnan verkkosivuilla ja henkilökunnan toimesta. Myös

henkilökunnalta kerätään palautetta asiakastilanteista Pihlajalinnan

palauteprosessin mukaisesti. Yritysorganisaatioasiakkailta pyydetään

säännöllisesti strukturoitua palautetta, mukaan lukien asiakastyyty-

väisyyden mittaus, jonka tuloksia Pihlajalinna seuraa.

Pihlajalinnan asiakkaat arvostavat erityisesti asiantuntevaa ja ammat-

titaitoista henkilökuntaa sekä leikkaustoiminnan ja toimenpiteiden

hoidon laatua. Vuonna 2024 kriittisimmät asiakaspalautteet liittyivät

asiakkaan ohjautuvuuteen palveluiden välillä. Kehityskohteina asia-

kaspalautteissa nousivat esille ajan varaamisen ja hinnoittelun tee-

mat.

Asiakaskokemuksen jatkuva parantaminen muodostuu Pihlajalinnassa

säännöllisistä ja ajantasaisista laatu- ja asiakaskokemusmittauksista,

mittausmetodien jatkuvasta tarkastelusta, päivittäisestä asiakaspa-

lautteen analysoinnista ja käsittelystä, tulosten raportoinnista ja hyö-

dyntämisestä toiminnan kehittämisessä.

Ylin operatiivinen vastuu terveydenhuollon muistutuksen, kantelupro-

sessin tai vastaavan palautteen osalta on lääketieteellisellä johtajalla.

Asiakaskokemusmittauksista saatuja tuloksia hyödynnetään asiakas-

kokemuksen johtamismallin mukaisesti koko konsernin kehitystoimin-

nassa. Pihlajalinnan johto (johtoryhmät, alue- ja liiketoiminnan johto)

seuraa palautteiden kokonaisuutta kuukausiraporteilta ja vastaa ke-

hittämistoimenpiteistä.

Lääketieteellinen laatu ja vaikuttavuus ovat yksi Pihlajalinnan tärkeim-

piä strategisia prioriteetteja. Jatkuvalla kehittämistyöllä vahvistetaan

vuoropuhelua asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa, luodaan

systemaattiset rakenteet ja mittaamisen kulttuuri tukemaanlaadun ja

vaikuttavuuden johtamista, kehittämistä ja seurantaa,joilla varmiste-

taan turvallinen ja vaikuttava hoito jokaiselle.

Markkinointi

Pihlajalinnanmarkkinoinnin toimenpiteiden tavoitteena on lisätä asi-

akkaiden tietoisuutta terveyteen liittyvistä asioista. Pihlajalinna viestii

asiakkaille monipuolisesta palvelutarjonnasta, jonka tarkoituksena on

tuottaa myönteisiä vaikutuksia kuluttajille ja loppukäyttäjille.

Markkinoinnin ja viestinnän sisällöt perustuvat huolelliseen faktantar-

kistukseen, ja ne tuotetaan tiiviissä yhteistyössä lääketieteellisten asi-

antuntijoiden kanssa. Näin varmistetaan, että kävijät voivat luottaa si-

sällön laatuun ja paikkansapitävyyteen. Sisältö on suunniteltu helposti

löydettäväksi hakukoneiden avulla, jotta kävijät saavatnopeasti ja

vaivattomasti vastaukset kysymyksiinsä ja sisällöt vastaavatkävijöi-

den tiedonhakuun ja opastavat oikea-aikaisesti sekä selkeästi oikei-

den palveluiden äärelle. Sisällöntuotannossa huomioidaan saavutet-

tavuus(esimerkiksi lukulaitteet), jotta sisällöt palvelevat kaikkia mah-

dollisimman esteettömästi. Sisältöjä kehitetään entistä monimuotoi-

semmiksi ja inklusiivisemmiksi.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi,

kanavat kuluttajien ja loppukäyttäjien huolenai-

heiden esiin tuomiseksi (S4-3)

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi

Pihlajalinnalla on useita erilaisia kanavia, joiden kautta henkilöstö, asi-

akkaat ja muut sidosryhmät voivat ilmoittaa mahdollisesti koetuista

huolenaiheista ja havainnoista.

Potilasturvallisuus

Pihlajalinnan Yksityisissä terveyspalveluissa ja Forever-liikuntakeskuk-

sissa käytetään Pihlajalinnan HaiPro-järjestelmää, jolla henkilökunta

voi ilmoittaa asiakas- ja potilasturvallisuutta koskevista epäkohta-ja

vaaratapahtumista.

Yhteisyhtiöissä potilasturvallisuutta koskevat il-

moitukset tehdään yhteisyhtiön HaiPro-järjestelmään tai hyvinvointi-

alueen järjestelmään. Hyvinvointialueille tuotettavissa palveluissa po-

tilasturvallisuusilmoitukset tehdään lähtökohtaisesti hyvinvointialu-

eelle. HaiPro-järjestelmä on suunniteltu erityisesti toiminnan kehittä-

miseen ja oppimiseen vaaratapahtumista Potilasturvallisuuden epä-

kohta-ja vaaratapahtumailmoitusten tekeminen ja käsittely ovat tär-

keä osa toiminnan kehittämistä ja tapahtumien ennaltaehkäisyä. Asi-

akkaat ilmoittavat havaitsemistaan epäkohdista jokosuoraan henkilö-

kunnalle tai Pihlajalinnan palautejärjestelmien kautta.

Henkilöstön ammattitaito on potilasturvallisuuden perusta ja sitä ke-

hitetään aktiivisesti. Työntekijöiden ammattipätevyys varmistetaan

rekrytoinnin yhteydessä, ja kaikki uudet työntekijät perehdytetään

tehtäviinsä perehdyttämisohjelman mukaisesti. Lääketieteellinen

laatu ja vaikuttavuus ovat yksi Pihlajalinnan tärkeimpiä strategisia

prioriteetteja. Jatkuvalla kehittämistyöllä vahvistetaan vuoropuhelua

asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa, luodaan systemaattiset

rakenteet ja mittaamisen kulttuuri tukemaan laadun ja vaikuttavuu-

den johtamista, kehittämistä ja seurantaa, joilla varmistetaan turvalli-

nen ja vaikuttava hoito. Laatupolitiikan omistaa konsernin laatujoh-

taja, joka vastaa politiikan päivittämisestä ja siihen tehtävistä muu-

toksista. Pihlajalinnan lääketieteellinen johtaja on ylin taho, joka vas-

taa laatupolitiikan toteutumisesta.

Tietoturva

Pihlajalinnan toimittajien ja ulkoisten palveluntuottajien on sitoudut-

tava noudattamaan määritettyjä tietoturvavaatimuksia. Toimittajille

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI82

tehdään auditointeja ja ulkopuolisten palveluiden muutosten yhtey-

dessä tietoturvavaatimukset tarkistetaan. Tietoturvaan liittyvien vaa-

timusten noudattaminen, mukaan lukien auditointioikeus, ovat osana

toimittajasopimusta, mutta eivät vielä täysin kata kaikkia olemassa

olevia sopimuksia. Käynnissä olevan uudistuksen myötä, nämä tulevat

osaksi kaikkia sopimuksia. Auditointien tarve ja toteutus arvioidaan

tapauskohtaisesti ja suoritetaan tunnistetun tarpeen mukaan. Ulkois-

ten toimittajien tietoturvan arviointia sovelletaan kaikkiin hankittaviin

palveluihin, järjestelmiin, sovelluksiin ja laitteisiin, jotka liittyvät Pihla-

jalinnan toimintaan. Tulevan tilikauden aikana toteutetaan ulkoisen

auditoinnin käyttöönoton tarpeen arviointi ja kilpailutus.

Tietoturvaa kehitetään jatkuvasti korkealla prioriteetilla. Tuleville

vuosille on suunniteltu hankkeita, joilla otetaan käyttöön muun mu-

assa uusia teknologioita, kuten kehittyneemmät uhkien havaitsemis-

järjestelmät ja tekoälypohjaiset analyysityökalut. Lisäksi Pihlajalinna

vahvistaa henkilöstön koulutusta ja tietoisuuden lisäämistä tieto-

turva-asioissa, jotta koko organisaatio on yhä paremmin varautunut

mahdollisiin uhkiin. Vuodelle 2025 on myös suunniteltu ISO 27001-

sertifioinnin laajennus, mikä vahvistaa sitoutumista korkeaan tieto-

turvan tasoon.

Asiakaspalautteen käsittelyä koskevatprosessit

Pihlajalinna varmistaa, että kaikkiin yhteydenottoihin vastataan asian-

mukaisesti ja että ilmoituksen tekijöitä suojellaan vastatoimilta.Yh-

teydenottokanavia käsitellään kohdassa S4-2: vuoropuhelu kulutta-

jien ja loppukäyttäjien kanssa ja lisäksi tarkempaa tietoa on saatavilla

Pihlajalinnan verkkosivuilla. Ylin operatiivinen vastuu terveydenhuol-

lon muistutuksen, kanteluprosessin tai vastaavan palautteen osalta

on lääketieteellisellä johtajalla. Asiakaskokemusmittauksista saatuja

tuloksia hyödynnetään asiakaskokemuksen johtamismallin mukaisesti

koko konsernin kehitystoiminnassa. Pihlajalinnan johto seuraa palaut-

teiden kokonaisuutta kuukausiraporteilta ja vastaa kehittämistoimen-

piteistä. Pihlajalinnan verkkosivuilla on avattu eri palauteprosessit ja

linkitetty mahdollisiin viranomaisprosessikuvauksiin.

Pihlajalinnanyhteydenottokanavien toimivuutta testataan säännölli-

sesti ja niitä kehitetään tarpeen vaatiessa sidosryhmäpalautteet huo-

mioiden. Kuluttajia ja loppukäyttäjiä osallistetaan toiminnan kehittä-

miseen ja heiltä kerätään osallistamisdataa, jota hyödynnetään yksit-

täisissä kehityshankkeissa ja jota jatkossa tullaan hyödyntämään laa-

jemmin. Kuluttajat ja loppukäyttäjät eivät ole osallistuneet suoraan

yrityksen suorituskyvyn perusteella saatujen kokemusten tai paran-

nusten tunnistamiseen.

Asiakaspalautekanavien kautta asiakkaat voivat antaa Pihlajalinnan

palveluja koskevaa yleistä palautetta tai tehdä reklamaation. Kaikkea

palautetta käsittelee vain relevantit ja luottamusta nauttivat henkilöt,

palauteprosessien mukaisesti. Yksilöivää henkilötietoa käytetään vain

tarvittaessa (esimerkiksi reklamaatioon vastatessa) ja tämä näkyy vain

rajatulle henkilöstölle. Pihlajalinna noudattaa lakia sosiaali- ja tervey-

denhuollon asiakastietojen käsittelystä. Pihlajalinna tarjoaa henkilös-

tölleen tietosuoja- ja potilastietokoulutuksen, joka on pakollinen. Rek-

lamaatiokäytänteet ohjaavat Pihlajalinnan toimintaa ja tarvittaessa

yksittäiset korvaustapaukset käsitellään erikseen. Terveydenhuollon

muistutuksen, kanteluprosessin tai vastaavan palautteen käsittelijöillä

on ajantasainen koulutus ja osaaminen prosessin asianmukaiseen lä-

pivientiin. Tarvittaessa asiakas ohjeistetaan alla mainittuihin viran-

omaiskanaviin.

Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki vastaavat potilasasiavastaava-

toiminnasta myös yksityisten palveluntuottajien osalta. Mikäli asiakas

tarvitsee apua tai neuvoja muistutuksen tekemiseen, potilasasiavas-

taavat (aikaisemmin potilasasiamiehet) auttavat. Potilasasiavastaava

ei voi ottaa kantaa lääketieteellisiin hoitopäätöksiin eikä siihen, onko

hoidossa tapahtunut potilasvahinko. Potilaan asemasta ja oikeuksista

annetun lain (785/1992) 10 § mukaan terveyden- tai sairaanhoi-

toonsa tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaalla on

oikeus tehdä terveydenhuollon muistutus häntä hoitaneeseen toimin-

tayksikön terveydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Mikäli asiakas on

tyytymätön muistutukseen saamaansa vastaukseen, terveydenhuol-

lon kantelu tehdään suoraan aluehallintovirastoon tai Valviraan. Kan-

telulla tarkoitetaan valvontaviranomaiselle tehtyä ilmoitusta epäil-

lystä virheellisestä menettelystä tai laiminlyönnistä.Asiakkaan epäil-

lessä potilasvahinkoa, voi hän tehdä potilasvahinkoilmoituksen Poti-

lasvakuutuskeskukseen.

Ilmoituskanava

Pihlajalinnan luottamuksellisen ilmoituskanavan (Whistleblowing)

kautta voi ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epäkohdista

organisaatiossa. Tarkempi kuvaus ilmoituskanavaan liittyvistätoimin-

taperiaatteista on luettavissa kohdasta G1-1: Liiketoiminnan harjoitta-

mista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri.

Ihmisoikeuksiin liittyvät vaikutukset

Pihlajalinna on sitoutunut korjaamaan mahdolliset ihmisoikeuksiin

liittyvät kielteiset vaikutukset. Pihlajalinna ryhtyy toimiin kaikissa ha-

vainnoissa mahdollisista kielteisistä ihmisoikeusvaikutuksista sekä ar-

vojen ja sopimusten lainvastaisesta toiminnasta. Käytössä on selkeät

prosessit asioiden systemaattiselle käsittelylle, jotta ihmisoikeusrikko-

muksiin voidaan puuttua ja korjaaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä

välittömästi. Kaikille kriittisimmille mahdollisille ja tosiasiallisille ih-

misoikeusvaikutuksille määritellään kohdennetut toimenpiteet kiel-

teisten vaikutusten minimoimiseksi ja niiden ehkäisemiseksi. Pihlaja-

linna on käsitellyt korjaavien toimenpiteiden tarpeita ja mahdollisia

toimenpiteitä osana vuonna 2024 toteutettua ihmisoikeuksia koske-

vaa due diligence -prosessia.

Pihlajalinnalla on käytössä sisäisiä ja ulkoisia palautekanavia ja kysely-

tutkimuksia, jotka mahdollistavat ihmisoikeuksien toteutumisen ja nii-

den noudattamisen kartoittamisen toiminnan eri alueilla. Ihmisoi-

keustyötä tarkastellaan ja arvioidaan säännöllisesti johdon ja vastuul-

lisuustyöryhmän toimesta ja niihin liittyvät riskit käsitellään osana

konsernin riskienhallinnan prosessia. Ihmisoikeuksiin liittyvä haitallis-

ten vaikutusten arviointi sekä korjaavat toimenpiteet toteutetaan

osana Ihmisoikeushuolellisuusvelvoitetta (human rights due dili-

gence) ja yhteistyössä eri toimintojen kanssa. Pihlajalinna raportoi ih-

misoikeustyön toimenpiteiden edistymisestä vuosittain kestävyysra-

portissa osana hallituksen toimintakertomusta. Ihmisoikeusperiaattei-

den eri osa-alueiden edistymisestä viestitään säännöllisesti sisäisesti

ja ulkoisesti. Pihlajalinna tulee kehittämään myös henkilöstölle koh-

dennettua koulutustarjontaa sekä lisäämään sidosryhmävuoropuhe-

lua aiheen tiimoilta. Pihlajalinnan ihmisoikeussitoumus ja ihmisoi-

keuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi ovat luettavissaPihlaja-

linnan verkkosivuilta.

Toimenpiteet (S4-4)

Toimenpiteet kuluttajien ja loppukäyttäjien olennaisten vaikutusten

hallitsemiseen sekä toimenpiteiden tehokkuuden arviointiin on ku-

vattu alla. Kaikkien toimien kattavuus on oma toiminta, toimialueena

Suomi (ei muita maantieteellisiä alueita). Kaikkien tulevien toimien

osalta aikajänne on tulevat tilikaudet tai toimet ovat jatkuvia.

Myönteiset vaikutukset

Lääketieteellinen laatu ja vaikuttavuus ovat yksi Pihlajalinnan tärkeim-

piä strategisia prioriteetteja. Jatkuvalla kehittämistyöllä vahvistetaan

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI83

vuoropuhelua asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa, luodaan

systemaattiset rakenteet ja mittaamisen kulttuuri tukemaanlaadun ja

vaikuttavuuden johtamista, kehittämistä ja seurantaa,joilla varmiste-

taan turvallinen ja vaikuttava hoito jokaiselle. Pihlajalinnan laadunhal-

linta perustuu muun muassa kattavaan omavalvontaan, ulkoiseen laa-

dunvarmistukseen sekä kattavaan viranomaisvalvontaan. Potilastur-

vallisuuden toteutumista ja kehittymistä arvioidaan mittaamalla esi-

merkiksi poikkeamia, infektiolukuja, potilasvahinkoilmoituksia ja Poti-

lasvakuutuskeskuksen ratkaisuja.

Palveluntuottajan, kuten Pihlajalinnan on laadittava vastuulleen kuu-

luvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelma. Lue lisää koh-

dasta S4-1: Olennaisten aiheiden johtaminen ja toimintaperiaatteet.

Pihlajalinnan myönteinen vaikutus asiakkaisiin ja loppukäyttäjiin on

vahva ja se toteutuu muun muassa asiakkaille tuotetulla terveyshyö-

dyllä, jonka vaikutukset näkyvät myös yhteiskunnalle esimerkiksi kal-

liin erikoissairaanhoidon tarpeen vähenemisenä tai työnantajille esi-

merkiksi ennenaikaisten eläköitymisten välttämisenä. Potilasturvalli-

suus (fyysinen potilasturvallisuus) ja tietosuoja ovat vahvoja ja siten

myös olennaisia mahdollisuuksia, joiden vaikutus näkyy Pihlajalinnalle

muun muassa mainehyötynä. Näitä aiheita arvioidaan säännöllisesti

muun muassa riskikartoituksen yhteydessä. Asiakkaiden samanarvoi-

nen kohtelu, yksityisyys, tietosuoja ja tietoturva, mahdollisuus saada

laadukkaita tietoja, terveys ja turvallisuus, syrjimättömyys, tuotteiden

ja palveluiden saatavuus sekä vastuullinen markkinointi tuottavat

myönteisiä vaikutuksia. Pihlajalinna tuottaa ja jakaa yhdessä henkilös-

tönsä kanssa tietoa yhteiskunnan kannalta merkityksellisistä sosiaali-

ja terveydenhoitoalan teemoista. Nämä toimet tukevat kuluttajien ja

loppukäyttäjien mahdollisuutta saada laadukasta ja ajankohtaista tie-

toa.

Pihlajalinnalla on pitkä kokemus vaikuttavuusperusteisten terveyden-

huoltokonseptien kehittämisestä ja käyttöönotosta Pihlajalinna Sy-

dänkaista on esimerkki vaikuttavasta hoidosta, jolla saavutetaan hoi-

dolliset tavoitteet, vähennetään terveydenhuollon kustannuksia sekä

sairastavuutta ja parannetaan potilaan elämänlaatua. Pihlajalinna Sy-

dänkaista toteutti pilottiseurantajakson Varsinais-Suomen hyvinvoin-

tialueella 2023–2024. Pilotissa validoitiin keskeisimpien kliinisten mit-

tareiden lisäksi muun muassa potilaiden sitoutumisen astetta ja hoi-

totulosta.

Kielteiset vaikutukset

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat olennaiset kielteiset vaiku-

tukset liittyvät asiakkaiden potilasturvallisuuden ja tietosuojan ylläpi-

tämiseen. Merkittävimpiä riskejä ovat kyberhyökkäykset infraan tai

laitteistoon sekä näistä aiheutuvat mainehaitta ja mahdolliset kor-

vausvelvollisuudet. Pihlajalinna määrittelee merkittävimmät tieto-

turva-ja tietosuojapoikkeamat seuraavasti: Vaikuttaa todennäköisenä

kielteisenä riskinä menettää strategisesti merkittävä asiakkuus tai

useiden asiakkaiden pitkäkestoinen menettäminen. Lisäksi henkilös-

tön merkittävä menetys ja lisärekrytoinnin huomattava vaikeutumi-

nen pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on,että vuosittain ei esiinny yh-

tään merkittävää poikkeamaa, joka johtaisi taloudellisiin tai muihin

vahinkoihin.

Pihlajalinnassa huomioidaan jatkuvasti kasvavat tietoturvavaatimuk-

set digitaalisten palveluiden kehittyessä. Pihlajalinna vahvistaa tieto-

turvaansa nykyaikaisilla ja tehokkailla menetelmillä, kuten vahvan

tunnistautumisen käytänteillä sekä ulkopuolisen valvonnan ja jatku-

van testaamisen avulla. Lisäksi Pihlajalinna panostaa monitorointiin ja

ennaltaehkäisevään toimintaan muun muassa haavoittuvuuksienhal-

linnalla. Pihlajalinna on ottanut käyttöön kyberturvan kehittämissuun-

nitelman, joka ohjaa tietoturvan kehitystyötä ja sille asetettujen ta-

voitteiden seurantaa tulevina vuosina. Vuoden 2024 aikana Pihlaja-

linna on toteuttanut useita merkittäviä toimia tietoturvan paranta-

miseksi. Näihin toimiin kuuluu muun muassa organisaation uudelleen

järjestäytyminen, jossa tietoturvatiimiä vahvistettiin uusilla asiantun-

tijoilla ja rooleilla. Lisäksi resursseja lisättiin, jotta voitiin paremmin

vastata kasvaviin tietoturvahaasteisiin ja varmistaa nopea reagointi

mahdollisiin uhkiin. Vuonna 2024 hankittiin myös uusi disaster reco-

very -järjestelmä, joka parantaa organisaation valmiuksia poikkeusti-

lanteissa. Lisäksi kehitystoimenpiteet haavoittuvuuksien hallinnassa ja

poikkeamiin reagoinnin automatisoinnissa ovat tehostaneet organi-

saation kykyä havaita ja käsitellä uhkia nopeasti ja tehokkaasti.

Pihlajalinnalla on tietoturvan ja -suojan pakolliset koulutukset koko

henkilöstölle mukaan lukien ammatinharjoittajat. Lisäksi Pihlajalinna

järjestää ajankohtaisia kohdennettuja koulutuksia henkilöstölle, joita

on järjestetty joitakin kymmeniä vuoden 2024 aikana. Lisäksi koulu-

tuksia on pidetty muun muassa alueellisille johtoryhmille, HR-johto-

ryhmälle ja talousosastolle.

Pihlajalinna käyttää SOC (Security Operations Center) -palveluntarjo-

ajaa, joka valvoo ja analysoi tietoturvatapahtumia sekä eskaloi tarvit-

taessa kriittiset tapaukset. SOC arvioi kuukausittain tuhansia tietotur-

vatapahtumia, joista osa on eskaloitu Pihlajalinnan omalla tietoturva-

tiimille jatkotutkintaa varten. Poikkeamat luokitellaan kriittisyyspe-

rusteisesti. Pihlajalinna on asettanut tietosuojalle tavoitteeksi, että

havaittujen onnistuneiden tunkeutumisyritysten määrä on nolla. Ta-

voite saavutettiin vuonna 2024. Asiakkaat voivat ilmoittaa epäilemis-

tään tietosuoja- tai tietoturvapoikkeamista joko palautejärjestelmien

kautta tai suoraan henkilöstölle. Kaikissa Pihlajalinnan toimipisteissä

on käytössä raportointijärjestelmä, jolla henkilökunta ilmoittaa havai-

tuista tietosuoja- ja tietoturvapoikkeamista. Konsernissa on määri-

tetty menettelytavat ja välineet tietoturvapoikkeamien havaitse-

miseksi. Lisäksi käytössä on suunnitelmat toiminnoille poikkeustilan-

teissa.Tietoturvapoikkeamat kirjataan ja käsitellään jatkotoimenpi-

teitä varten. Poikkeamahallintaprosessia katselmoidaan ja päivitetään

säännöllisesti. Pihlajalinnalle on ensisijaisen tärkeää, että asiakkaille ja

loppukäyttäjille tarjotaan selkeät tietosuojailmoitukset sekä tieto siitä

miten luottamuksellisia tietoja käsitellään, ja että heillä oikeus hallita

omia tietojaan. Tietoturvan ja tietosuojan toimista lisää kohdasta S4-

1: Olennaisten aiheiden johtaminen ja toimintaperiaatteet.

Riskit ja mahdollisuudet

Asiakkaiden yksityisyyteen, tietosuojaan ja tietoturvaan liittyy merkit-

täviä taloudellisia riskejä. Merkittävimpiä riskejä ovat kyberhyökkäyk-

set infraan tai laitteistoon sekä näistä aiheutuvat mainehaitta ja mah-

dolliset korvausvelvollisuudet. Pihlajalinna on tehostanut tietosuoja-

ja tietoturvatiimien yhteistyötä poikkileikkaavan yhteistyöryhmä pe-

rustamisella, joka kokoontuu säännöllisesti. Pihlajalinnalla on käy-

tössä kyberturvan kehittämissuunnitelma, joka ohjaa tietoturvan ke-

hitystyötä ja sille asetettujen tavoitteiden seurantaa tulevina vuosina.

Asiakkaiden yksityisyyteen, tietosuojaan ja tietoturvaan liittyviä ris-

kejä hallitaan edellä kuvattujen tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvien

prosessien ja hallintakeinojen avulla. Lisäksi kuluttajien sananvapau-

teen liittyvä riski voi ilmetä mainehaittana tai asiakastyytyväisyy-

dessä.

Asiakkaiden syrjimättömyys, palveluiden saavutettavuus ja vastuulli-

nen markkinointi ovat myös Pihlajalinnan toiminnan keskiössä. Näihin

liittyvä mainehyöty ja toisaalta mainehaitta voivat aiheuttaa niin mer-

kittäviä taloudellisia riskejä kuin mahdollisuuksiakin. Asiakkaiden yh-

denvertaisuutta voidaan lisätä parantamalla palveluiden saatavuutta

etäpalveluilla sielläkin, missä lähipalveluita tai muuten kyseistä asian-

tuntijaa ei välttämättä ole tarjolla.Monipuolisten ja kysyntää vastaa-

vien palvelujen tarjonta ja saatavuuden parantaminen ovat olennai-

nen osa toiminnan kehittämistä. Pihlajalinna Sydänkaista on esi-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI84

merkki vaikuttavasta hoidosta ja mahdollisesta mainehyödystä. Sosi-

aali- ja terveyspalveluiden tuottajana ja pörssiyhtiönä läpinäkyvä, oi-

kea-aikainen ja luotettava viestintä sidosryhmille on Pihlajalinnalle

erityisen tärkeää. Pihlajalinnan markkinoinnin ja viestinnän perustana

on asiallisuus, luotettavuus ja totuudenmukaisuus sekä ajantasainen

lääketieteellinen tieto.

Potilasturvallisuuden ja vaikuttavuuden mittarit

Tulos 2024

Tavoite

2025

Terveydenhuollonmuistutukset *

Potilaan asemasta ja oikeuksistaannetun lain (785/1992) 10 § mukaan terveyden-tai sairaanhoitoonsa tai siihen liittyvään

kohteluunsa tyytymättömällä potilaallaon oikeus tehdä terveydenhuollonmuistutus häntä hoitaneeseen toimintayksikön

terveydenhuollosta vastaavallejohtajalle.

8,87 *

< 8,87 *

Terveydenhuollonkantelut *

Valvontaviranomaiselletehdyt ilmoitukset epäillystä virheellisestämenettelystä tai laiminlyönnistätai tyytymättömyyttä

muistutuksen vastaukseen.

0,52*

< 0,52*

Tehdyt potilasvahinkoilmoitukset*

Potilasvakuutuskeskus(PVK), käsittelee kaikki terveyden-ja sairaanhoitoa koskevatpotilasvahinkoilmoitukset Suomessa.

0,04 *

< 0,04 *

Korvattavat potilasvahingot*

Potilasvakuutuskeskus(PVK) ratkaisee potilasvahinkojakoskevan lainsäädännönperusteella, onko kyseessä korvattavapotilas-

vahinko, ja maksaa korvaukseenoikeutetulle lain mukaiset korvaukset.

0 *

0 *

Henkilöstön turvallisuuskuva (NSS)

(Henkilöstön kokema omanyksikkönsä potilasturvallisuus,jota kysytään henkilöstökyselyssä.Arvon vaihteluväli +100 - -100)

+79

+60

Vaikuttavuuden mittarit

Leikkaushoitoon pääsy tavoiteajassa(2024 tavoite > 76 %)

91 %

78 %

Konsernin terveyspalvelujen (2024 tavoiteNPS 80)

84

81

Työterveyslääkärin ennaltaehkäiseväntyön osuus (2024 tavoite 60 %)

70,00 %

> 60 %

Työterveyshoitajan ennaltaehkäiseväntyön osuus (2024 tavoite 75 %)

83,00 %

> 75 %

Tietosuojatoimenpiteiden tavoitteena0 kpl havaittuja onnistuneitatunkeutumisyritystä

0 kpl

0 kpl

Vakaviksi luokitellut tapaukset

Vakavat potilasvahingot

**

0 kpl

Vakavat tietosuojaja tietoturvaloukkaukset

0 kpl

0 kpl

Käyntimäärät, muistutukset,kantelut, potilasvahinkoilmoituksetja korvattavatpotilasvahingot sisältävätPihlajalinnan yksityiset terveyspalvelut.Pihlajalin-

nan toimipisteissä työskentelevienammatinharjoittajien toiminnastatehdyt muistutukset, kantelut ja potilasvahingoteivät välttämättätule Pihlajalinnan

tietoon.

* Määrä ilmoitettu suhteessa100 000 käyntiin.

** Potilasturvallisuustapahtumat onluokiteltu vakavuuden mukaan12/2024 alkaen.

Mittarit ja tavoitteet (S4-5)

Pihlajalinna seuraa ja arvioi toimien tehokkuutta kuluttajien ja loppu-

käyttäjien kannalta sidosryhmäkuulemisilla, saadun palautteen perus-

teella sekä prosessien testaamisella. Mittareille on asetettu tavoiteta-

sot ja tulosten edistymistä seurataan säännöllisesti, sisäisin raportoin-

nein kuukausi-, kvartaali- ja vuositasoilla.

Perusvuosi on 2024 ja perusarvona 2024 arvot, koska ne ovat ensim-

mäiset raportoidut arvot. Kaikki vuoden 2024 tulokset ovat linjassa

suunnitellun vuositavoitteen ja pitkän aikavälin tavoitteen saavutta-

misen kanssa. Ulkopuolinen toimija ei ole validoinut tavoitteita tai

mittareita.

Potilasturvallisuus

Potilasturvallisuuden tavoitteena on, että hoito tai hoitoympäristö ei-

vät aiheuta potilaalle hoitoon kuulumatonta vaaraa tai haittaa. Poti-

lasturvallisuustyö perustuu riskienarviointiin, toiminnan jatkuvaan ke-

hittämiseen ja turvallisuuden ylläpitämiseen. Potilasturvallisuuden to-

teutumista ja kehittymistä arvioidaan mittaamalla esimerkiksi poik-

keamia, infektiolukuja, potilasvahinkoilmoituksia ja Potilasvakuutus-

keskuksen ratkaisuja.

Pihlajalinna seuraa potilasvahinkoilmoitusten määrää ja Potilasvahin-

kokeskuksen ratkaisuja Yksityisissä terveyspalveluissa ja Julkisten pal-

veluiden yhteisyhtiöissä. Potilasturvallisuuden osalta Pihlajalinna seu-

raa leikkaustoiminnassa muun muassa leikkausalueen syvien hoitoon

liittyvien infektioiden määrää. Toimenpiteiden toteutumista ja niiden

tehokkuutta seurataan muun muassa asiakaspalautteen, asiakasky-

selyiden, sisäisten ja ulkoisten auditointien sekä arviointien avulla. Li-

säksi liiketoiminnan eri osa-alueilla on jatkuvaa kehitystoimintaa.

Vakavatpotilasvahingot

Pihlajalinna määrittelee vakavimmat potilasturvallisuuteen liittyvät

poikkeamat seuraavasti: Terveydenhuollon vakavatpotilasturvalli-

suustapahtumat ovat tilanteita, joissa asiakas/potilas kokee vakavan

haitan tai kuolee, ja jotka olisivat olleet vältettävissä noudattamalla

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI85

turvallisuussuosituksia ja -ohjeistuksia. Yksittäisen lääkärin hoito- ja

tutkimusratkaisuja arvioidaan sen perusteella, miten kokenut erikois-

lääkäri olisi tilanteessa toiminut.Asiakas-ja potilasturvallisuuskeskus

on julkaissut kuuman linjan (never event) indikaattorit, jotka kuvasta-

vat tapahtumia, joissa asiakas/potilas kokee vakavan haitan tai kuo-

lee, jotka ovat vältettävissä noudattamalla turvallisuussuosituksia ja -

ohjeistuksia ja joita ei saisi koskaan tapahtua. Kuuman linjan indikaat-

torit perustuvat brittiläisen NHS:n kriteereihin ja ne ovat sisäänraken-

nettu Pihlajalinnan yksityisten terveyspalveluiden 12/2024 käyttöön

ottamaan HaiPro-potilasturvallisuuden epäkohta-ja vaaratapahtu-

mailmoitusjärjestelmään. Indikaattoreiden osoittaessa vakavaa tur-

vallisuuspoikkeamaa, tulee organisaation välittömästi käynnistää kor-

jaavat ja ehkäisevät toimet. HaiPro-järjestelmässä jokainen epäkohta-

ja vaaratapahtumailmoitus luokitellaan erikseen potilaalle koituneen

haitan mukaan, vaikka tapahtuma ei sisältäisi kuuman linjan indikaat-

toria.

Pihlajalinna asetti vuodelle 2024 tavoitteeksi, että merkittäviä tiedon

menetykseen tai taloudellisiin vahinkoihin johtavia poikkeamia on

nolla kappaletta. Merkittäviä tietoturvapoikkeamia ei havaittu

vuonna 2024. Vähäisiä taloudellisia vahinkoja seurasi yhdestä poik-

keamasta. Pihlajalinna määrittelee vakavimmat tietosuoja/-turvapoik-

keamat sen mukaisesti, miten merkittäviin taloudellisiin tai muihin va-

hinkoihin poikkeamat johtavat. Merkittävä poikkeamamääritellään

tietoriskien arvioinnin riskin merkittävyyden avulla. Jos poikkeaman

vaikutus arvioinnin perusteella on merkittävä, tai erittäin suuri, se tul-

kitaan merkittäväksi poikkeamaksi. Tavoitteenaon, että vuosittain ei

esiinny yhtään merkittävää poikkeamaa, joka johtaisi taloudellisiin tai

muihin vahinkoihin.

Nopea ja laadukas hoitoketju

Leikkaustoiminnan tavoitteena on nopea ja laadukas hoitoketju, jota

Pihlajalinnassa kehitetään jatkuvasti. Toiminnassa pyritään asiakkaan

mahdollisimman nopeaan kuntoutumiseen ja työkyvyn palautumi-

seen tapaturman tai leikkauksen jälkeen. Hoitoon pääsyä, sairauspois-

saolojen pituutta ja kuntoutumista seurataan eri työkaluin, mikä mah-

dollistaa poikkeamiin puuttumisen ja toiminnan kokonaisvaltaisen ke-

hittämisen. Hoitoon pääsy tavoiteajassa on tärkeä leikkaustoiminnan

ja tapaturmavakuutusasiakkaiden hoitoketjun vaikuttavuuden indi-

kaattori.

Sairaaloiden ylilääkärit seuraavat, raportoivat ja korjaavat palvelulu-

pausajan ylityksiä. Palvelulupausajan toteutuminen on alueellisesti

ylilääkäreiden vastuulla. Tavoite ja tulokset on esitetty oheisessa tau-

lukossa.

Ennaltaehkäisevääterveydenhuoltoa

Pihlajalinna panostaa palveluihin, joilla voidaan vähentää pitkiä sai-

rauspoissaoloja, pysyvää työkyvyttömyyttä, inhimillistä kärsimystä

sekä vähentää työnantajan ja yhteiskunnan kuluja. Sairauksien ennal-

taehkäisy on yhteiskunnallisesti kaikkien etu ja säästää kustannuksia

pitkällä aikavälillä. Ennaltaehkäisevän toiminnan painottaminen on

keskeinen tavoite erityisesti työterveyshuollossa. Tätäseurataan am-

mattiryhmäkohtaisesti. Tavoite jatulokset on esitetty oheisessa tau-

lukossa. Kehityksen suunta on oikea ja saavutetut tulokset linjassa ta-

voitteiden kanssa. Pihlajalinna jatkaa hyvien käytänteiden ylläpitä-

mistä ja seuraa kehitystarpeita jatkossakin aktiivisesti.

Asiakaskokemus

Asiakaskokemusmittauksista saatuja tuloksia hyödynnetään asiakas-

kokemuksen johtamismallin mukaisesti koko konsernin kehitystoimin-

nassa. Pihlajalinnan johto (johtoryhmät, alue- ja liiketoiminnan johto)

seuraa palautteiden kokonaisuutta kuukausi-ja kvartaaliraporttien

välityksellä ja vastaa kehittämistoimenpiteistä. Lisäksi kuluttajia ja

loppukäyttäjiä kuullaan säännöllisesti ja saadun palautteen ja kehitys-

ehdotusten perusteella Pihlajalinna kehittää toimintaansa sekä aset-

taa tavoitteita ja prosesseja näiden edistymisen seuraamiseksi. Asia-

kaskokemus on Pihlajalinnan strateginen painopiste ja asiakaskoke-

muksen mittaaminen ja palauteprosessi ovat osa asiakaskokemuksen

johtamismallia. Palauteprosessi nostaa aihioita palvelukehitykseen.

Asiakasrajapinnasta nousevat tarpeet laadun kehittämiselle ovat kes-

keisessä roolissa koko Pihlajalinnan toiminnan kehittämisessä. Pihlaja-

linna noudattaa johtamismallissa ja palauteprosessissa korkean tieto-

suojan käytäntöjä. Asiakkaan proaktiivisesti antaman asiakaspalaut-

teen lisäksi Pihlajalinna mittaa päivittäin asiakaskokemusta erilaisin

kyselyin, tekstiviestitse tai suoraan digitaalisen asioinnin kanavassa.

Pihlajalinna mittaa asiakaskokemusta muun muassa nettosuositte-

luindeksillä (Net Promoter Score, NPS). Pihlajalinna raportoi kestä-

vyysraportissa terveyspalvelujen NPS-tuloksen ja tavoitteet tuleville

tilikausille. Terveyspalvelut sisältävät perusterveydenhuollon ja eri-

koissairaanhoidon palvelut, niin yksityisten terveyspalveluiden kuin

julkisten palveluiden puolelta (asiointi lääkärikeskuksissa, leikkaustoi-

minta, etävastaanotot, palvelut hyvinvointialueilla). Terveyspalvelut

eivät sisällä hyvinvointipalveluita tai asiakaspalvelua (kuntosalipalve-

lut, contact center). Tavoite ja tulokset on esitetty oheisessa taulu-

kossa.

Asiakaskokemuksen jatkuva parantaminen muodostuu Pihlajalinnassa

säännöllisistä ja ajantasaisista laatu- ja asiakaskokemusmittauksista,

mittausmetodien jatkuvasta tarkastelusta, päivittäisestä asiakaspa-

lautteen analysoinnista ja käsittelystä, tulosten raportoinnista ja hyö-

dyntämisestä toiminnan kehittämisessä.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI86

S4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden väliset yhteydet.

Raportointivuotena ei ole asetettu kaikille tunnistetuille vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille tavoitteita ja mittareita, mutta tulevan tilikauden aikanakokonaisuutta tarkastellaan mahdollisten kohdennettujen tavoit-

teiden ja mittareiden asettamiseksi.

Kestävyysseikka

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO)

Toimintaperiaate

Tulos 2024/Tavoite2025

Mittari

Kuluttajien ja lop-

pukäyttäjien yksityi-

syys

Potilasturvallisuuden, tietosuojanylläpitäminen (kyberhyökkäykset

infraan ja laitteistoon).

Todellinen ja potenti-

aalinen kielteinen vai-

kutus

Tietosuoja-ja tietoturvapolitiikka.

Riskienhallintapolitiikka

Tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvättavoitteet: Havaittujen

onnistuneiden tunkeutumisyritystenmäärä on nolla.

Ei yhtään merkittävää poikkeamaa,joka johtaisi taloudellisiin

tai muhin vahinkoihin.

Onnistuneiden tunkeutumis-

yritysten määrä.

Merkittävien poikkeamien

määrä.

Tietoturva-ja tietosuojakoulu-

tuksen ja potilastiedon tieto-

suojatentin vuotuinen suori-

tusaste (%)

Asiakkaiden yksityisyyteen, tietosuojaanja tietoturvaan liittyy mer-

kittäviä taloudellisia riskejä. Merkittävimpiäriskejä ovat kyberhyök-

käykset infraan tai laitteistoonsekä näistä aiheutuvat mainehaittaja

mahdolliset korvausvelvollisuudet.

Riski

Tietosuoja-ja tietoturvapolitiikka

Laatupolitiikka

Riskienhallintapolitiikka

Tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvättavoitteet.

Tietosuojaan ja tietoturvaan

liittyvät mittarit.

Kuluttajien ja lop-

pukäyttäjien henki-

lönsuoja

Potilasturvallisuuden, tietosuojanylläpitäminen (kyberhyökkäykset

infraan ja laitteistoon).

Todellinen ja potenti-

aalinen kielteinen vai-

kutus

Tietosuoja-ja tietoturvapolitiikka

Laatupolitiikka

Riskienhallintapolitiikka

Potilasturvallisuuden tavoitteetsekä tietosuoja-ja tietotur-

vaan liittyvät tavoitteet.

Potilasturvallisuuden tavoit-

teet sekä tietosuoja-ja tieto-

turvaan liittyvät tavoitteet.

Asiakkaiden yksityisyyteen, tietosuojaanja tietoturvaan liittyymer-

kittäviä taloudellisia riskejä. Merkittävimpiäriskejä ovat kyberhyök-

käykset infraan tai laitteistoonsekä näistä aiheutuvat mainehaittaja

mahdolliset korvausvelvollisuudet.

Riski

Laatupolitiikka

Eettiset toimintaperiaatteet

Ihmisoikeusperiaatteet

Toimittajien eettisettoimintaperi-

aatteet

Tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvättavoitteet.

Tietosuojaan ja tietoturvaan

liittyvät mittarit.

Kuluttajien ja lop-

pukäyttäjien sanan-

vapaus

Kuluttajien sananvapauteenliittyvä riski voi ilmetä mainehaittana

tai asiakastyytyväisyydessä.

Riski

Eettiset toimintaperiaatteet

Ihmisoikeusperiaatteet

Konsernin terveyspalvelujen asiakaskokemustavoite(NPS)

Tulos 2024: 84

Tavoite 2025: 81

Asiakaskokemusmittari(Net

Promoter Score, NPS)

Kuluttajien ja lop-

pukäyttäjien mah-

dollisuus saada laa-

dukkaita tietoja

Pihlajalinna tuottaa ja jakaa yhdessä henkilöstönsäkanssa tietoa yh-

teiskunnan kannalta merkityksellisistäsosiaali-ja terveydenhoi-

toalan teemoista.Viestintä ei kuitenkaan saavaarantaa asiakkaiden

tai työntekijöiden yksityisyydensuojaa, tietosuojaa tai palveluiden

turvallisuutta.

Todellinen myöntei-

nen vaikutus

Pihlajalinnan markkinoinnin ja vies-

tinnän perustana on asiallisuus, luo-

tettavuus ja totuudenmukaisuus

sekä ajantasainen lääketieteellinen

tieto.

Konsernin terveyspalvelujen asiakaskokemustavoite(NPS)

Tulos 2024: 84

Tavoite 2025: 81

Asiakaskokemusmittari(Net

Promoter Score, NPS)

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI87

Kuluttajien ja lop-

pukäyttäjien ter-

veys ja turvallisuus

Pihlajalinna tuottaa asiakkaille terveyshyötyä,yhteiskunnalle ja

työnantajille säästöjä, hoitoon pääsynnopeuttaminen (jonojen

purku). Potilasturvallisuus (fyysinen potilasturvallisuus)ja myöntei-

nen vaikuttavuus ovatvahvoja.

Todellinen ja potenti-

aalinen myönteinen

vaikutus

Laatupolitiikka

Riskienhallintapolitiikka

Pihlajalinna tähtää erinomaiseen potilasturvallisuuteenja

asiakaskokemukseen kaikissaasiointikanavissaan sekä toimi-

pisteissään. Käytössä on useita mittareita,joille on asetettu

tavoitteet tuleville vuosille: konserninterveyspalvelujen asia-

kaskokemustavoite(NPS), leikkaushoitoon pääsy tavoi-

teajassa, turvallisuusindeksi (Net SafetyScore, NSS), potilas-

turvallisuuden tavoitteet ja ennaltaehkäisevänhoidon osuus

KL1 (TTH)

Asiakaskokemusmittari(NPS)

Leikkaushoitoon pääsy tavoi-

teajassa

Turvallisuusindeksi (NSS)

Potilasturvallisuuden mittarit

(Muistutukset, kantelut, poti-

lasvahinkoilmoitukset ja -kor-

vaukset)

Ennaltaehkäisevän hoidon

osuus KL1 (TTH)

Potilasturvallisuuden merkittävävaarantuminen

Potentiaalinen kieltei-

nen vaikutus

Laatupolitiikka

Riskienhallintapolitiikka

Potilasturvallisuuden tavoitteet

Potilasturvallisuuden mittarit

Asiakkaiden terveys, turvallisuus ja henkilönsuojaovat Pihlajalinnan

toiminnan keskiössä. Potilasturvallisuuteenliittyvät riskit ovat mai-

nehaitta ja mahdolliset korvausvelvollisuudet.

Riski

Laatupolitiikka

Riskienhallintapolitiikka

Eettiset toimintaperiaatteet

Potilasturvallisuuden tavoitteetsekä tietosuojaan ja tietotur-

vaan liittyvät tavoitteet.

Potilasturvallisuuden mittarit

sekä tietosuoja-ja tietotur-

vaan liittyvät tavoitteet.

Kuluttajien ja lop-

pukäyttäjien lasten

suojeleminen

Potilasturvallisuuden, tietosuojanylläpitäminen. (kyberhyökkäykset

infraan ja laitteistoon)

Todellinen ja potenti-

aalinen kielteinen vai-

kutus

Tietosuoja-ja tietoturvapolitiikka

Riskienhallintapolitiikka

Potilasturvallisuuden tavoitteetsekä tietosuojaan ja tietotur-

vaan liittyvät tavoitteet.

Tietosuoja-ja tietoturvaan liit-

tyvät mittarit.

Potilasturvallisuuden, tietosuojanylläpitäminen. (kyberhyökkäykset

infraan ja laitteistoon)

Riski

Tietosuoja-ja tietoturvapolitiikka

Riskienhallintapolitiikka

Potilasturvallisuuden tavoitteetsekä tietosuojaan ja tietotur-

vaan liittyvät tavoitteet.

Tietosuoja-ja tietoturvaan liit-

tyvät mittarit

Kuluttajien ja lop-

pukäyttäjien syrji-

mättömyys

Asiakkaiden samanarvoinen kohtelu

Todellinen myöntei-

nen vaikutus

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspoli-

tiikka määrittää Pihlajalinnan tasa-

arvoon ja yhdenvertaisuuteen liitty-

vät toimintaperiaatteetkaikessa työ-

elämään liittyvässä toiminnassa.

Konsernin terveyspalvelujen asiakaskokemustavoite(NPS)

Tulos 2024: 84

Tavoite 2025: 81

Asiakaskokemusmittari(NPS)

Asiakkaiden syrjimättömyyson myös Pihlajalinnan toiminnan keski-

össä. Näihin liittyvä mainehaitta voi aiheuttaamerkittäviä taloudelli-

sia riskejä, mutta toisaaltamyös mainehyöty voi tuoda mahdolli-

suuksia.

Riski ja mahdollisuus

Laatupolitiikka

Eettiset toimintaperiaatteiden

Ihmisoikeusperiaatteet

Toimittajien eettisettoimintaperi-

aatteet

Konsernin terveyspalvelujen asiakaskokemustavoite(NPS)

Tulos 2024: 84

Tavoite 2025: 81

Asiakaskokemusmittari(NPS)

Tuotteiden ja palve-

lujen saanti

Julkisen palvelujärjestelmä kriisiytynyt. Pihlajalinnatuottaa asiakkail-

leen, kuten yhteiskunnalle ja työnantajillesäästöjä palveluiden saa-

tavuudella

Todellinen myöntei-

nen vaikutus

Laatupolitiikka

Tavoitteitaei ole käytössä 2024.

Mittareita ei ole käytössä

2024.

Asiakkaille tuotetuttujen palveluiden saatavuusovat Pihlajalinnan

toiminnan keskiössä. Näihin liittyvämainehyöty ja toisaalta maine-

haitta voivat aiheuttaa niin taloudellisiariskejä kuin mahdollisuuk-

siakin.

Riski ja mahdollisuus

Laatupolitiikka

Konsernin terveyspalvelujen asiakaskokemustavoite(NPS)

Tulos 2024: 84

Tavoite 2025: 81

Asiakaskokemusmittari(NPS)

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI88

Vastuullinen mark-

kinointi

Pihlajalinnan markkinoinnin ja viestinnän perustanaon asiallisuus,

luotettavuus ja totuudenmukaisuussekä ajantasainen lääketieteelli-

nen tieto.

Todellinen myöntei-

nen vaikutus

Laatupolitiikka

Eettiset toimintaperiaatteiden

Konsernin terveyspalvelujen asiakaskokemustavoite(NPS)

Tulos 2024: 84

Tavoite 2025: 81

Asiakaskokemusmittari(Net

Promoter Score, NPS)

Asiakkaiden syrjimättömyys,palvelujen saavutettavuusja vastuulli-

nen markkinointi ovat myös Pihlajalinnantoiminnan keskiössä. Näi-

hin liittyvä mainehyöty ja toisaaltamainehaitta voivat aiheuttaa niin

merkittäviä taloudellisia riskejäkuin mahdollisuuksiakin.

Riski ja mahdollisuus

Laatupolitiikka

Eettiset toimintaperiaatteiden

Ihmisoikeusperiaatteet

Konsernin terveyspalvelujen asiakaskokemustavoite(NPS)

Tulos 2024: 84

Tavoite 2025: 81

Asiakaskokemusmittari(Net

Promoter Score, NPS)

Kaikkien toimien kattavuuson oma toiminta ja arvoketjunloppupää, toimialueena Suomi (ei muita maantieteellisiäalueita).Perusvuosi on 2024 ja perusarvona 2024arvot, koska ne ovat ensimmäisetraportoidut arvot.Tulosten analyysi ja perustelut:

Kaikki vuoden 2024 tulokset ovat linjassasuunnitellun vuositavoitteen ja pitkänaikavälin tavoitteensaavuttamisen kanssa. Ulkopuolinenvarmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinuttavoitteita tai mittareita.Kaikkien tulevien toimien osalta aikajänne

on tulevat tilikaudet tai toimetovat jatkuvia.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI89

Liiketoiminnanharjoittaminen (G1)

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli (ESRS2 GOV-1)

89

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta (ESRS2 IRO-1)

42

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri (G1-1)

90

Poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta (G1-5)

92

Tavoitteet ja mittarit

92

Hallinto-, johto-ja valvontaelinten rooli (ESRS2

GOV-1)

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooleihin liittyvät tiedot on esitetty

kestävyysraportin ESRS 2 -osiossa, kohdassa GOV-1:Ylimmän johdon

rooli kestävyyden hallinnassa.

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien vaiku-

tusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

(ESRS2 IRO-1)

Tarkemmat tiedot liiketoiminnan harjoittamista koskevienvaikutus-

ten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaukseen on esitetty kestävyysra-

portin ESRS 2 -osiossa, kohdassa SBM-3: Olennaiset kestävyysaiheet

Pihlajalinnan toiminnassa ja niiden yhteys strategiaan. Liiketoiminnan

harjoittamista koskeva olennaisuuden arviointiprosessi sekä vaikutus-

ten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnan prosessi on kuvattu ESRS 2 -

osiossa, kohdassa IRO-1: Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamiseksi.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa on hyödyn-

netty kaksinkertaista olennaisuusarviota ja riskiarviota. Olennaisiksi

tunnistettuja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä kestävyysaiheita

ovat yrityskulttuuri ja poliittinen vuorovaikutus, joiden osalta Pihlaja-

linnan vaikutus on pääasiallisesti myönteinen ja toteutuu lyhyellä

sekä keskipitkällä aikavälillä.

Yrityskulttuuri

Pihlajalinnalla on todellinen myönteinen vaikutus yrityskulttuuriin.

Pihlajalinna hallitsee olennaisia vaikutuksiaan yrityskulttuuriin ja ra-

kentaa sitä noudattamalla toiminnassaan voimassa olevaa lainsää-

däntöä, viranomaisohjeita ja listayhtiöitä koskevia sääntöjä ja mää-

räyksiä sekä kouluttamalla henkilökuntaansa. Näitä toimia vahvistavat

Pihlajalinnan käytössä olevat sisäiset kontrollit. Lisäksi konsernin toi-

minnassa noudatettavat periaatteet on kirjattu eettisiin toimintaoh-

jeisiin (Code of Conduct) sekä korruption-ja lahjonnan vastaiseen po-

litiikkaan. Eettisten ohjeiden koulutus on pakollinen osa Pihlajalinnan

perehdytysohjelmaa. Esihenkilöiden valmiutta puuttua epäkohtiin ke-

hitetään koulutusten avulla. Pihlajalinnalla on myös käytössä sisäiset

kontrollit. Konsernilla on myös käytössä luottamuksellinen ilmoituska-

nava (Whistleblowing), jossa voi ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäy-

töksistä ja epäkohdista organisaatiossa.

Liiketoiminta ja strategia eivät suoraan vaikuta yrityskulttuuriin,

mutta ne voivat vaikuttaa siihen välillisesti. Kestävä liiketoimintaja

strategia, jossa huomioidaan koko henkilöstön tarpeet, voivat vaikut-

taa myönteisesti yrityskulttuuriin ja sitä kautta myös liiketoimintaan.

Osa-aihe huomioidaan mahdollisuutena, sillä eettisesti toimiminen

kasvattaa luottamusta sidosryhmien keskuudessa. Eri sidosryhmät ku-

ten sijoittajat, kumppanuudet, työntekijät sekä asiakkaat ovat ensisi-

jaisen tärkeitä kannattavan liiketoiminnan varmistamiseksi. Luotta-

mus voi kasvattaa osakkeen arvoa, mahdollistaa edullisempia rahoi-

tuspakettien saamisen, parantaa työntekijöiden saatavuutta sekä uu-

sien asiakkuuksien kasvattamisen ja olemassa olevien pitämisen.

Poliittinen vuorovaikutus

Pihlajalinnalla on todellinen myönteinen vaikutus poliittiseen vuoro-

vaikutukseen. Pihlajalinna seuraa aktiivisesti lainsäädäntöä ja sen val-

mistelua sekä yleisesti poliittista vuoropuhelua. Pihlajalinnalla pitkät

perinteet julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisuuksien ke-

hittämisessä yhdessä julkisen sektorin kanssa. Pihlajalinna muokkaa

toimintatapoja lainsäädännön mukaisesti. Konserni myös noudattaa

poliittisessa vuorovaikutuksessa eettisiä toimintaperiaatteita. Pihlaja-

linna on rekisteröitynyt valtakunnalliseen avoimuusrekisteriin vaikut-

tamistoiminnan läpinäkyvyyden varmistamiseksi. Konserni ei tue po-

liittisia puolueita tai näiden jäseniä.

Poliittinen vuorovaikutus voi vaikuttaa myönteisesti liiketoimintaan.

Pihlajalinnan yksi strateginen painopistealue on toimia julkisen ter-

veydenhuollon kumppanina ja näin toimintaedellytysten varmistami-

nen julkisessa terveydenhuollossa. Poliittinen vuorovaikutus voi edes-

auttaa yksityisille terveydenhuollon toimijoille suotuisamman lainsää-

däntökehyksen ja mahdollistaa näin taloudellista hyötyä. Osa-aihe

nähdään mahdollisuutena, vaikka siihen liittyy myös maineriski poliit-

tisen vaikuttamisen yhteydessä. Sekä riskit että mahdollisuudet voivat

realisoitua omassa toiminnassa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI90

G1 Hallintotapaan liittyvät toimintaperiaatteiden ja tavoitteidenväliset yhteydet

Kestävyysseikka

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IRO)

Toimintaperiaate

Tavoite

Mittari

Yrityskulttuuri (eet-

tinen liiketoiminta)

Isona konsernina Pihlajalinnalla mahdollisuuskirittää koko toimia-

laa.

Toimiala vahvastireguloitu, mikä on luonut alalle vahvateettiset

toimintatavat mm. potilastyössäja tietojenkäsittelyssä.

Läpinäkyvien prosessien kehittäminenerityisesti liiketoiminnassa,

sillä hallinnon muodolliset prosessit on oltavakunnossa.

Todellinen myöntei-

nen vaikutus

Laatupolitiikka

Eettiset toimintaperiaatteet

Ihmisoikeusperiaatteet

Toimittajien eettisettoimintaperiaatteet

Korruption ja lahjonnan vastainenpoli-

tiikka

Kaikki työntekijät ovat suorittaneeteettisiin ohjeisiin pereh-

dyttävän digitaalisen koulutuksen.Tavoite onjatkuva.

Korruptio-ja lahjontatapauksia 0 kpl.

Tavoitteenalaajentaa sidosryhmäkeskustelujaeettisten toi-

mintaperiaatteiden sekä ihmisoikeusperiaatteidenymmär-

ryksen syventämiseksi.

Eettisten toimintaperiaattei-

den digitaalisen koulutuksen

suorittaneiden osuus.

Korruptio-ja lahjontatapauk-

set.

Eettisesti toimiminen kasvattaaluottamusta sidosryhmien keskuu-

dessa. Eri sidosryhmät kuten sijoittajat,kumppanuudet, työnteki-

jät sekä asiakkaat ovat ensisijaisentärkeitä kannattavanliiketoi-

minnan varmistamiseksi. Luottamusvoi kasvattaa osakkeenarvoa,

mahdollistaa edullisempia rahoituspakettiensaamisen, parantaa

työntekijöiden saatavuuttasekä uusien asiakkuuksien kasvattami-

sen ja olemassa olevien pitämisen.

Mahdollisuus

Poliittinen vuoro-

vaikutus

Pihlajalinna toimii vahvasti julkisessarajapinnassa ja käy keskuste-

lua eri tasoilla. Tiedon jakaminen yritystoiminnastaosaksi poliit-

tista päätöksentekoavahvistaa monipuolista tietopääomaapää-

töksentekijöille.

Pihlajalinnalla on pitkät perinteet julkisenterveydenhuollon kump-

panina.

Todellinen myöntei-

nen vaikutus

Eettiset toimintaperiaatteet

Toimittajien eettisettoimintaperiaatteet

Korruption ja lahjonnan vastainenpoli-

tiikka

Tiedonantopolitiikka

Korruptio-ja lahjontatapauksia 0 kpl.

Korruptio-ja lahjontatapauk-

set.

Poliittinen vuorovaikutus voijohtaa yksityisille terveydenhuollon

organisaatoille suotuisampaan lainsäädäntökehykseenja mahdol-

listaa taloudellista hyötyä.

Mahdollisuus

Poliittiseen vuorovaikutukseenvoi liittyä maineriski.

Riski

Kaikkien toimien kattavuuson oma toiminta ja arvoketjunloppupää, toimialueena Suomi (ei muita maantieteellisiäalueita.Perusvuosi on 2024 ja perusarvona 2024 arvot,koska ne ovat ensimmäisetraportoidut arvot.Tulosten analyysi ja perustelut:

Kaikki vuoden 2024 tulokset ovat linjassasuunnitellun vuositavoitteen ja pitkänaikavälin tavoitteensaavuttamisen kanssa. Ulkopuolinentoimija ei ole validoinut tavoitteitatai mittareita.Kaikkien tulevien toimien osalta aikajänneon tulevat tilikaudet tai

toimet ovat jatkuvia.

Liiketoiminnan harjoittamista koskevattoiminta-

periaatteet ja yrityskulttuuri (G1-1)

Liiketoiminnan harjoittamista koskevattoimintaperiaatteet

Pihlajalinnan liiketoiminnan harjoittamisen vastuullisuutta ohjaavat

soveltuvan lainsäädännön lisäksi muut tarkentavat ja täydentävät

konsernin omat ohjeet ja politiikat. Pihlajalinnan eettiset toimintaoh-

jeet (Code of Conduct) ohjaavat johtoa ja henkilöstöä sekä ammatin-

harjoittajia. Ohjeet kuvaavat konsernin tapaa toimia, joka perustuu

hyvän hallinnon ja lakien, avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja luot-

tamuksellisuuden periaatteille. Näiden periaatteiden noudattaminen

ja niiden toteutuminen jokaisen pihlajalinnalaisen, asiakkaan ja muun

sidosryhmäläisen arjessa mahdollistaa luotettavan toimintasuhteen ja

voi vaikuttaa myönteisesti asiakkaiden ja henkilöstön hyvinvointiin ja

sitä kautta kannattavaan ja eettiseen liiketoimintaan.

Hyvän hallinnon ja lakien periaatteiden toteutumista seurataan Pihla-

jalinnassa säännöllisesti osana sisäistä tarkastusta. Avoimuuden peri-

aatteiden noudattamista seurataan kahdesti vuodessa Pihliksen Pulssi

-henkilöstökyselyn avulla, jossa tutkitaan olennaisia asioita työyhtei-

sön ja johtamisen avoimuuden sekä

toiminnan läpinäkyvyyden kan-

nalta. Samalla kyselyllä kartoitetaan myös oikeudenmukaisuuden ja

luottamuksellisuuden periaatteiden toteutumista pihlajalinnalaisten

arjessa.

Pulssikyselyn lisäksi toimintaperiaatteiden noudattamista ja toteutu-

mista seurataan esihenkilön ja työntekijän kahdenvälisissä kehityskes-

kusteluissa, joissa esiin nousseita seikkoja käsitellään tarpeen mukaan

myös ko. organisaation johdossa, mikäli tarvetta käsittelylle ilmenee.

Eettisten toimintaohjeiden noudattamista ja toteutumista tarkastel-

laan aina päivittäisjohtamisesta johtoryhmä- ja hallitustasolle saakka.

Ylin vastuu eettisistä toimintaohjeista on hallituksella.

Yhteistyökumppaneita koskevat Pihlajalinnan hankintaperiaatteet on

kirjattu erilliseen toimittajien eettisiin toimintaohjeisiin sekä erilliseen

urheiluyhteistyötä ohjaaviin eettisiin toimintaohjeisiin. Hankintaperi-

aatteet pitävät sisällään viisi osa-aluetta: lainsäädäntö ja ihmisoikeu-

det, ympäristö, asiakkaiden terveys ja turvallisuus, työntekijöiden oi-

keudet sekä eettinen liiketoiminta.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI91

Ylin taso, joka vastaa hankintaperiaatteiden noudattamisesta,on han-

kintajohtaja. Hankintaorganisaatio tarkastelee tavara-ja palvelutuot-

tajien sekä muiden sidosryhmien eettisyyttä osana harkintaa ja kump-

panuusyhteistyötä.

Vastuullinen liiketoiminta tarkoittaaPihlajalinnalle hyvää yrityskansa-

laisuutta. Konsernin strategisten tavoitteiden saavuttamisen perus-

tana on eettinen ja kestävä toiminta. Konserni tuo taloudellista arvoa

yhteiskunnalle tuottamalla tehokkaita ja vaikuttavia sosiaali- ja ter-

veyspalveluita, hankkimalla palveluita ja tuotteita paikallisilta toimi-

joilta sekä maksamalla kaikki verot Suomeen. Pihlajalinna on merkit-

tävä työllistäjä ympäri Suomea. Sosiaali-ja terveyspalveluiden tuotta-

jana ja pörssiyhtiönä läpinäkyvä, oikea-aikainen ja luotettava viestintä

sekä sisäisesti että ulkoisille sidosryhmille on Pihlajalinnalle erityisen

tärkeää. Pihlajalinnan markkinoinnin ja viestinnän perustana ovat asi-

allisuus, luotettavuus ja totuudenmukaisuus sekä ajantasainen lääke-

tieteellinen tieto.

Pihlajalinna on sitoutunut kunnioittamaan seuraavia kansainvälisiä

sitoumuksia, periaatteita, toimintaohjeita ja aloitteita:

•

YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

•

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän perusperi-

aatteista ja -oikeuksista

•

YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaat-

teet (UNGP) ja Global Compact -aloite

•

OECD:n vastuullista liiketoimintaa koskevattoimintaohjeet mo-

nikansallisille yrityksille

Lisäksi konsernin työtä ohjaavat muun muassa seuraavat periaat-

teet ja ohjeet:

•

Hallinnointikäytännöt

•

Laatu, ympäristö- ja riskienhallintapolitiikka

•

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

•

Tietosuoja-ja tietoturvapolitiikka ja -ohjeet

•

Tiedonantopolitiikka ja Helsingin pörssin tiedonantosäännöt

•

Terveyspalveluiden markkinointiohjeet

Nämä sitoumukset, periaatteet, toimintaohjeet ja aloitteet on otettu

osaksi Pihlajalinnan jokaisen tason toimintaa näille soveltuvin osin ja

siten, että ne palvelevat henkilöstön hyvinvointia, asiakkaita sekä

muita sidosryhmiä ja tätä kautta Pihlajalinnan liiketoiminnallisia ta-

voitteita. Jokainen politiikka ja toimintaperiaate on kiinteä osa Pihla-

jalinnan toimintaa.

Sitoumukset, periaatteet, toimintaohjeet ja aloitteet on integroitu

osaksi eettisiä toimintaohjeita ja hankintaperiaatteita, ja niitä sovelle-

taan osana Pihlajalinnan johdon toimintaa sekä lähiesihenkilötyötä.

Näiden ohjenuorien toteutumista seurataan osana henkilöstöky-

selyitä ja -keskusteluja, ja niistä esiin nousseet asiat viedään tarvitta-

essa johdon arvioitavaksi ja edelleen käsiteltäväksi. Mikäli asiaa tai

epäkohtaa ei voida tai haluta tuoda esiin ilman anonymiteettia, Pihla-

jalinnalla on käytössään täyden anonymiteetin takaava Whist-

leblowing-ilmoituskanava. Järjestelmä takaa epäkohdan käsittelyn

luotettavalla tavalla johdon nimeämän ryhmän toimesta lakiasiainjoh-

tajan johdolla.

Yrityskulttuuri

Pihlajalinnan yrityskulttuuri on kokonaisuus, joka muodostuu usean

osatekijän summana. Tärkeä osa yrityskulttuuria ovat yrityksen arvot

- eettisyys, energisyys ja ennakkoluulottomuus, ja niistä nouseva tapa

toimia, yhdessä konsernin määrittämien eettisten toimintaperiaattei-

den kanssa. Pihlajalinnan johtamisperiaatteet kuvaavat, millaista joh-

tamista Pihlajalinnassa tavoitellaan ja arvostetaan. Johtamisperiaat-

teet on määritelty yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Kiinteä osa yrityksen kulttuuria on se, kuinka Pihlajalinna huomioi ja

huolehtii henkilöstöstä, asiakkaistaan ja kumppaneistaan. Tärkeässä

roolissa on yhtäältä viestintä, toisaalta yrityksen toimintamallit eri

asiayhteyksissä suhteessa sidosryhmiin.

Pihlajalinna kunnioittaa työntekijöidensä järjestäytymisoikeutta ja ke-

hittää luottamukseen ja avoimuuteen perustuvaa yhteistoimintaa yh-

dessä henkilöstön edustajien kanssa. Yhteistoiminnassa ovat mukana

luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut sekä henkilöstön valitsemat

edustajat. Pihlajalinna seuraa ja arvioi henkilöstökokemuksen kehitty-

mistä kahdesti vuodessa toteutettavan Pihliksen Pulssi -henkilöstöky-

selyn avulla. Lisätietoa Pihlajalinnan henkilöstöön liittyvistä toimista

löytyy S1-osiosta.

Tiedot organisaation sisäisestä koulutuksestaliiketoiminnan

harjoittamisessa

Pihlajalinnan eettisten toimintaperiaatteiden koulutus koskee kaikkia

Pihlajalinnassa työskenteleviä työntekijöitä, ja ammatinharjoittajia

Hallituksen jäsenet ovat käyneet periaatteet läpi hyväksymisprosessin

yhteydessä. Koulutus on toteutettu itsenäisesti suoritettavana verk-

kokurssina Pihlajalinnan oppimisympäristössä Akatemiassa. Koulutus

kattaa Pihlajalinnan osalta kaikkein keskeisimmät eettiset periaatteet

ja rohkaisee henkilöstöä toimimaan vastuullisesti. Koulutuksen suorit-

tamista hyväksytysti edellytetään jokaiselta pihlajalinnalaiselta ja suo-

rittamista valvotaan esihenkilön toimesta. Lisäksi kurssin suorituspro-

sentteja seurataan ylimmässä johdossa s

ää

nn

ö

llisesti ja tarvittavista

toimenpiteistä, kuten aktivoinneista sovitaan tarvittaessa.

Verkkokurssin lis

ä

ksi eettiset toimintaperiaatteet on liitetty osaksi

Pihlajalinnan yleisperehdytyst

ä

sek

ä

esihenkilöille suunnattua pereh-

dytysvalmennusta. Esihenkilöille suunnattu perehdytysvalmennus on

pakollinen kaikille uusille esihenkilöille ja sen suorituksia seurataan

niin ikään säännöllisesti. Uusille esihenkilöille lähetetään kahden kuu-

kauden välein muistutusviesti perehdytysvalmennuksen suorittami-

sesta.

Pihlajalinnan

eettisiss

ä

ohjeissa Pihlajalinna sitoutuu lahjonnan

ja korruption vastustamiseen. Konsernin johtoryhm

ä

vastaa siit

ä

, ett

ä

toimintaohjeet ovat henkil

ö

st

ö

n tiedossa, ja esihenkil

ö

t vastaavat

siit

ä

, ett

ä

ohjeita noudatetaan.

Osana työntekoa ja arkea käydään myös säännöllistä vuoropuhelua

henkilöstön, esihenkilöiden, luottamusmiesten ja muiden tahojen

kesken, jotta säilytetään avoimuus ja luottamus turvalliseen työsken-

tely-ympäristöön. Pihliksen Pulssi -kysely toteutetaan säännöllisesti,

ja tuloksia seurataan ylimmässä johdossa saakka. Johtamalla vastuul-

lisuutta määrätietoisesti Pihlajalinna haluaa varmistaa, että konserni

toimii vastuullisesti ja eettisesti sekä mahdollistaa vastuullisuudelle

asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Korkein vastuu politiikkojen

toteutumisesta on hallituksella ja sen henkilöstö- ja vastuullisuusva-

liokunnalla. Ylin vastuuhenkilö, joka vastaa eettisten toimintaperiaat-

teiden noudattamisesta, on konsernin lakiasiainjohtaja.

Mekanismit huolenaiheiden tunnistamiseksi, raportoimiseksi

ja tutkimiseksi

Pihlajalinnassa on käytössä häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallin-

nan toimintamalli. Koko henkilöstölle kommunikoidaan mallista sekä

noudatettavista periaatteista. Esihenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut pe-

rehdytetään häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tunnistamiseen ja

hoitamiseen. Esihenkilöiden vastuulla on työolojen seuranta, johon

kiinnitetään huomiota epäasiallisen kohtelun hallinnan toimintamallin

mukaisesti. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan toiminta-

malli käsitellään myös yhteistoimintalain perusteella vuoropuhelussa

henkilöstön edustajien kanssa. Epäasiallista käyttäytymistä tai toimin-

taa ei hyväksytä missään muodossa. Pihlajalinnan intranetissä on oh-

jeet, kuinka toimia, mikäli kohtaa epäasiallista käyttäytymistä. Am-

mattimainen työkäyttäytyminen ennaltaehkäisee epäasiallista kohte-

lua. Olennaista on, että jokainen toimii työtä koskevien määräysten,

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI92

ohjeiden ja aikataulujen mukaisesti sekä tarjoaa ja pyytää apua oma-

aloitteisesti.

Henkilöstön käytössä olevista kanavista huolenaiheiden ilmoitta-

miseksi on kerrottu tarkemmin raportin omaa henkilöstöä (S1) käsit-

televässä osiossa.

Häirinnäksi tai epäasialliseksi kohteluksi tunnistetut tilanteet käsitel-

lään objektiivisesti ja luottamuksellisesti kaikkia osapuolia kuullen.

Epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi tehdään johdonmukaiset ratkai-

sut ja toimenpiteet. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun osapuolet ja

esihenkilö voivat pyytää apua ja tukea tarvittaessa työsuojeluvaltuu-

tetulta, luottamusmieheltä, työsuojelupäälliköltä, henkilöstöhallin-

nolta ja työterveyshuollolta. Esihenkilö tai tämän nimeämä henkilö

selvittää mahdollisimman pian ensisijaisesti asianosaisten kanssa kes-

kustelemalla tai tarvittaessa myös muulla tavoin tapahtumien kulun

luottamuksellisesti ja ilman ennakkoasenteita. Keskusteluista laadi-

taan muistio.Sovittujen toimenpiteiden seurantatavasta ja -ajasta

sovitaan asianosaisten kanssa, ja esihenkilö tiedottaa muulle työyh-

teisölle tarpeellisilta osin asian käsittelystä ja sen etenemisestä ylei-

sellä tasolla, mikäli katsoo asialla olevan merkitystä koko työyhteisön

hyvinvointiin. Tiedottamisesta kerrotaan ennalta asianosaisille.

Ilmoittajien suojelu

Pihlajalinna pyrkii joka tilanteessa toimimaan vastuullisesti, lainmu-

kaisesti ja konsernin eettisten arvojen mukaisesti. Pihlajalinnalla on

käytössä anonyymi Whistleblowing-kanava väärinkäytösten tai lain-

vastaisen toiminnan ilmoittamista varten. Kanavan kautta konsernin

henkilöstö, asiakkaat ja muut sidosryhmät voivat turvallisesti kertoa

havaitsemistaan väärinkäytöksistä tai konsernin arvojen vastaisesta

toiminnasta. Ilmoituskanava on sidosryhmien saatavilla Pihlajalinnan

verkkosivuilla.

Mikäli konsernin toiminnassa ilmenee epäkohtia, tieto käsitellään vä-

littömästi. Kaikki ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti ja luottamuk-

sellisesti. Lain mukaan ilmoituskanavan kautta ilmoituksen tehnee-

seen henkilöön ei saa kohdistaa vastatoimia ilmoituksen tekemisen

vuoksi. Ilmoittaja suojataan aina ja ilmoituksen kohteen ja muiden

mahdollisesti ilmoituksessa mainittujen osapuolten henkilöllisyydet

käsitellään luottamuksellisesti. Ilmoitukset näkevät vain ilmoituksien

käsittelyyn nimetyt henkilöt. Selvityksessä voidaan tarvittaessa käyt-

tää myös muita asiantuntijoita tarkoituksenmukaisen käsittelyn var-

mistamiseksi. Edellä mainittu ilmoituskanava ja sen tuoma anonymi-

teetti katsotaan Pihlajalinnassa riittäväksi, eikä erillisiä toimintalinjoja

ole katsottu olevan tarpeen ottaa käyttöön.

Kuvaus toiminnoista, jotka ovataltteimpia korruptiolle ja lah-

jonnalle

Pihlajalinna on laatinut erillisen korruption ja lahjonnan vastaisen po-

litiikan vuoden 2024 lopulla, ja se on hyväksytty johtoryhmässä loppu-

vuonna 2024. Politiikka on otettu käyttöön joulukuussa 2024. Aiem-

min tähän aihepiiriin liittyviä teemoja käsitellään eettisissä toiminta-

periaatteissa. Uusi politiikka vastaa olennaisilta osiltaan YK:n korrup-

tion vastaista yleissopimusta.

Pihlajalinnassa ei ole havaittu korruptio-tai lahjontatapauksia. Tämän

takia mitään tiettyä erillistä toimintoa ei voida todeta suurimmassa

vaarassa olevaksi toiminnoksi kokemukseen perustuen. Teorianta-

solla korruptiotapaukset voisivat olla mahdollisia hankintaa tekevässä

organisaatiossa, joka vastaa koko konsernin hankintapäätöksistäja -

valvonnasta hankintajohtajan alaisuudessa. Pihlajalinnan omissa eet-

tisissä toimintaperiaatteissa sekä toimittajien eettisissä ohjeissa sekä

uudessa korruption ja lahjonnan vastaisessa -politiikassa kaikenlainen

korruptio todetaan kielletyksi.

Pihlajalinna pitää korruption yleistä riskiä alhaisena eikä aihetta ole si-

ten arvioitu olennaiseksi. Pihlajalinnan toiminta-alue on Suomi, jossa

lahjonnan ja korruption riski on yleisesti alhainen. (Transparency In-

ternational Corruption Perceptions -indeksi).

Poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta

(G1-5)

Pihlajalinna ei tue mitään poliittista toimintaa ja näin ollen on poliitti-

sesti sitoutumaton. Pihlajalinna on rekisteröity EU:n avoimuusrekiste-

riin syksyllä 2024 (diaarinumero: PIH-24-1415-R). Varsinainen rapor-

tointi aiheesta toteutuu vuodesta 2025 alkaen. Poliittisen vaikutta-

mistoiminnan voidaan katsoa olevan vähäistä. Pihlajalinna on jäsen

Hyvinvointiala HALI ry:ssä, joka edustaa sosiaali-ja terveysalan palve-

luja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä. HALI ry on Elinkeinoelämän Kes-

kusliitto EK:n jäsen. Tämän lisäksi Pihlajalinna on Lääkäripalveluyhdis-

tys LPY:n jäsen.Pihlajalinnalla ei ole lakisääteistä velvollisuutta olla

kauppakamarin tai muun etujaan ajavan järjestön jäsen.

Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja on ylin vastaava edustaja vaikuttami-

seen ja lobbaustoimintaan liittyvissä asioissa. Kaikki aiheeseen liitty-

vät keskustelut, tapaamiset tai aiheaihiot käydään läpi tarpeelliseksi

katsotussa laajuudessa johtoryhmän ja liiketoimintajohdon kanssa.

Liiketoiminta ja liiketoimintajohto ovat vuorovaikutuksessaviestintä-

ja vastuullisuusjohtajan kanssa. Viestintä-ja vastuullisuusjohtaja vies-

tii kyseessä olevasta asiasta tarpeelliseksi katsotussa laajuudessa yri-

tysjohdolle, kuten hallitukselle ja johtoryhmälle.

Tiedot vaikuttamistoimintaan liittyvistätärkeimmistä aiheista

ja yrityksen tärkeimmistä näkemyksistä

Kattoteemana Pihlajalinnan yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa on

monituottajamallin, eli julkisen ja yksityisen terveyspalveluiden yh-

teistyön toimintaedellytysten varmistaminen. Yhteiskunnassa kaik-

kien olemassa olevien terveydenhuollon resurssien hyödyntäminen

edistää paitsi Pihlajalinnan liiketoimintaa myös edesauttaa vähentä-

mään terveydenhuollon kansantaloudellisia kustannuksia sekä edistää

kansalaisten hyvinvointia oikea-aikaisella hoitoon pääsyllä. Vuonna

2024 Pihlajalinnan toimintaedellytyksiä pyrittiin edistämään kahden

erillisteeman alla liittyen regulaatiomuutoksiin sekä hyvinvointialuei-

den toimintaedellytysten edistämiseen.

Terveydenhuoltolain uudistus, sairaala-asetus ja monituottajamalli

Terveyspalveluiden järjestämisessä tulisi mahdollistaa hyvinvointialu-

eille mahdollisimman suuri liikkumavapaus palveluiden tuottamiseen,

ja mitään käyttökelpoisia tapoja ei pitäisi laissa rajata pois. Lainsää-

dännön tulisi mahdollistaa erilaiset omistus- ja tuotantomuodot myös

sairaalatoimintaan sekä välttää rajaukset toiminnan väliaikaisuuteen

tai lääketieteellisten termien tulkinnanvaraisuuteen.

Hyvinvointialueiden rahoitusmalli

Nykyinen hyvinvointialueiden rahoitusmalli kaipaa remonttia. Käy-

tössä oleva rahoitusmalli perustuu sairastavuuteen ja palkitsee hyvin-

vointialueita suoritteiden perusteella ilman vaikuttavuuden varmista-

mista. Toimintamalli nostaa kustannuksia ja heikentääkansalaisten

terveyttä. Pihlajalinna on toiminut vuosia julkisen terveydenhuollon

kumppanina. Konsernilla on kokemusta ja näyttöä siitä, miten varmis-

tetaan yhdessä julkisen sektorin kanssa kokonaisvaikuttavuudelta pa-

ras mahdollinen palvelurakenne sekä terveysvaikutteisiin että kustan-

nustehokkaisiin palveluihin.

Tavoitteetja mittarit

Pihlajalinnan eettisten toimintaohjeiden koulutus on pakollinen kai-

kille pihlajalinnalaisille. Digitaalisen koulutuksen vuonna 2024 suoritti

59 %. Tavoitteena oli, että digitaalisen koulutuksen on suorittanut vä-

hintään 70 % henkilöstöstä vuoden 2024 loppuun mennessä. Jatkossa

tavoite eettisten toimintaohjeiden suoritusprosentiksi on 100 %. Ul-

kopuolinen toimija ei ole validoinut tavoitteita tai mittareita.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI93

Pihlajalinna ei ole saanut vuonna 2024 päätöstä, tuomiota, sakkoa tai

vastaavaa korruption tai lahjonnan vastaisen toiminnan rikkomisesta

tai lahjonnan vastaisia lakeja vastaan. Tapauksiin ja oikeudellisiin toi-

miin liittyvä tieto saadaan kootusti lakiasiainosastolta. Kyseisen tyyp-

pisiä tapauksia ei ole ollut vireillä, eikä sellaisia ole raportoitu tilintar-

kastajille, joille raportoidaan muutoin kaikki riita- ja rikosasiat sekä

muut oikeudenkäynnit.

Pihlajalinnalla ei ole raportoitavaa liittyen poliittisiin rahalahjoituksiin

tai luontoissuorituksina annetuista poliittisista lahjoituksista.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI94

Toimintaperiaatteen nimi

Keskeiset sisällöt ja yleiset tavoitteet

Seurantaprosessi

Ylin vastuullinen

taho

Liittyvät kestävyysai-

heet

Eettiset toimintaperiaat-

teet

Eettiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct) kuvaavat keskeiset arvot

ja periaatteet, joita työntekijöiden odotetaan noudattavan. Eettisten toi-

mintaperiaatteiden tavoitteena on asettaa selkeät eettiset normit, jotka

kattavat kaiken Pihlajalinnan toiminnan ja päivittäisen työn osa-alueet.

Tätä täydentääihmisoikeusperiaatteet,jota vahvistaa sitoumus kunnioit-

taa ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassa ja toiminnan vaikutuspiirissä ja

poistaa kaikki nykyaikaisen orjuuden, pakkotyön, ihmiskaupan ja lapsi-

työvoiman muodot ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia kos-

kevan julistuksen mukaisesti. Pihlajalinna on allekirjoittanut YK:n Global

Compact -aloitteen yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaat-

teet. Eettiset toimintaperiaatteet sisältävät myös korruptionja lahjon-

taan liittyvät teemat, joista on myös erilliset toimintaperiaatteet.

Pihlajalinnalla on käytössä luottamuksellinen ilmoituskanava (Whist-

leblowing), jossa voi ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epä-

kohdista organisaatiossa. Jokainen pihlajalinnalainen suorittaa pakollisen

eettisiä toimintaperiaatteita koskevan koulutuksen ja sitoutuu noudatta-

maan näitä toimintaohjeita ja siten myös kunnioittamaan ihmisoikeuk-

sia. Pihlajalinnan lakiasiainyksikkö on vastuussa asioiden käsittelystä ja

hallitus seuraa ilmoituskanavaan tulleita viestejä sekä niiden perusteella

tehtyjä

toimenpiteitä. Konsernin johtoryhmä vastaa siitä, että toimintaohjeet

ovat henkilöstön tiedossa, ja esihenkilöt vastaavat siitä, että ohjeita nou-

datetaan.

Hallitus

G1 Hallintotapa

S1 Oma työvoima

S4 Asiakkaat ja loppu-

käyttäjät

Toimittajien eettiset toi-

mintaperiaatteet ja Urhei-

luyhteistyön eettiset toi-

mintaperiaatteet

Toimittajien ja urheiluyhteistyön eettisissä toimintaperiaatteessa (Supp-

lier Code of Conduct) kuvataan toimittajiin ja yhteistyökumppaneihin

kohdistuvat odotukset liiketoiminnan harjoittamisesta eettisesti ja sosi-

aalisesti vastuullisella tavalla. Ne pitävät sisällään viisi osa-aluetta: lain-

säädäntö ja ihmisoikeudet, ympäristö, asiakkaiden terveys ja turvalli-

suus, työntekijöiden oikeudet sekä eettinen liiketoiminta mukaan lukien

korruption ja lahjonnan vastainen toiminta. Palveluntarjoajien, tavaran-

toimittajien ja yhteistyökumppaneiden velvoitetaan noudattavan peri-

aatteita.

Toimittajien eettisissä toimintaperiaatteiden sitoutumisen seuranta on

osana toimittajienhallintaprosessia ja sopimuksia. Systemaattista seu-

rantaprosessi on kehitysvaiheessa eikä siten vielä valmis raportointivuo-

tena.

Toimitusjohtaja

G1 Hallintotapa

Korruption ja lahjonnan

vastainen politiikka

Pihlajalinna on laatinut erillisen korruption ja lahjonnan vastaisen politii-

kan vuoden 2024 lopulla, ja se on hyväksytty johtoryhmässä loppu-

vuonna 2024. Politiikka vastaa olennaisesti YK:n korruption vastaista

yleissopimusta. Korruption ja lahjonnan vastaisen politiikan teema sisäl-

tyy myös eettisiin toimintaperiaatteisiin.

Korruption ja lahjonnan vastainen politiikka on otettu käyttöön rapor-

tointivuoden lopussa ja seurantaprosessi otetaan käyttöön vuoden 2025

aikana.

Hallitus

G1 Hallintotapa

Ihmisoikeusperiaatteet

Ihmisoikeusperiaatteet vahvistaa Pihlajalinnan sitoumuksen kunnioittaa

ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassa ja toiminnan vaikutuspiirissä ja pois-

taa kaikki nykyaikaisen orjuuden, pakkotyön, ihmiskaupan ja lapsityövoi-

man muodot ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevan

julistuksen mukaisesti.

Ihmisoikeusperiaatteessa kuvataan miten Pihlajalinna täyttää velvolli-

suutensa kunnioittaa ihmisoikeuksia ja toteuttaa jatkuvaa ihmisoikeuksia

koskevaa huolellisuusvelvoitetta (due diligence) sekä miten Pihlajalin-

nassa edistetään sidosryhmäyhteistyötä, korjaavia toimenpiteitä ja mil-

laiset ovat käytössä olevat valitusmekanismit. Pihlajalinnan ihmisoikeus-

periaate on luettavissa verkkosivuilta ja intranetistä.

Ihmisoikeusriskiarviointi tarkastellaan vuosittain ja se on osa toiminnan

jatkuvaa kehittämistä, jotta Pihlajalinna vastaa mahdollisiin liiketoimin-

taympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

Ihmisoikeuksiin liittyvää työtä seurataan ja tehdään aktiivisesti Pihlajalin-

nan eri toiminnoissa kuten esimerkiksi lakipalvelussa, HR-osastolla, han-

kinnassa sekä viestintä-ja vastuullisuustiimissä osana operatiivista toi-

mintaa.

Hallitus

S1 Oma työvoima

S4 Asiakkaat ja loppu-

käyttäjät

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI95

Henkilöstöpolitiikka

Henkilöstöpolitiikka kokoaa yhteen keskeisimmät toimintaperiaatteet

henkilöstöjohtamisen eri osa-alueilla. Henkilöstöpolitiikka sisältää vaati-

mukset ja odotukset Pihlajalinnan toimintaan,jotta henkilöstö voi tehdä

merkityksellistä työtä laadukkaasti johdetussa ja hyvinvoivassa työyhtei-

sössä.

Pihlajalinnassa henkilöstöpolitiikan mukaisten toimintaperiaatteiden to-

teutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti henkilöstölle tehtävillä

kyselyillä sekä henkilöstön edustajien kanssa käytävissä keskusteluissa.

Henkilöstöpolitiikan omistaa konsernin henkilöstöjohtaja. Konsernin HR

vastaa politiikan päivittämisestä/muutoksista.

Hallitus

G1 Hallintotapa

S1 Oma työvoima

Tasa-arvo- ja yhdenvertai-

suuspolitiikka

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikka määrittää Pihlajalinnan tasa-ar-

voon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät toimintaperiaatteet kaikessa työelä-

mään liittyvässä toiminnassa.

Pihlajalinnassa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuutta seurataan ja arvioidaan

säännöllisesti henkilöstölle tehtävillä kyselyillä sekä keräämällä ja analy-

soimalla tilastoja naisten ja miesten sijoittumisesta eri henkilöstöryhmiin

ja tehtäviin. Palkkojen ja palkkaerojen kartoitus tehdään osana seuran-

taa, ja nämä tilastot sisällytetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitel-

maan.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuspolitiikan omistaa konsernin henkilöstöjoh-

taja. Konsernin HR vastaa politiikan päivittämisestä/muutoksista.

Hallitus

G1 Hallintotapa

S1 Oma työvoima

Riskienhallintapolitiikka

Pihlajalinnan riskienhallintaa ohjaa konsernin riskienhallintapolitiikka.

Tärkeimpien riskien osalta tehdään jatkuvuussuunnitelmat. Pihlajalinna

kuvaa liiketoimintaan liittyvät merkittävät lähiajan riskit ja epävarmuus-

tekijät osavuosikatsauksissaan ja toimintakertomuksessaan. Pihlajalin-

nan käyttää riskienhallinnan tukena laadunhallintajärjestelmiä. Pihlaja-

linna kuvaa liiketoimintaan liittyvät merkittävät lähiajan riskit ja epävar-

muustekijät osavuosikatsauksissaan ja toimintakertomuksessaan.

Konsernin johtoryhmä arvioi riskejä säännöllisesti, tarkentaa tarvittaessa

riskiraportointia ja raportoi hallitukselle keskeisistä riskeistä. Hallitus tar-

kastaa riskienhallinnan ajankohtaisuuden vuosittain. Pihlajalinna kuvaa

liiketoimintaan liittyvät merkittävät lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

osavuosikatsauksissaan ja toimintakertomuksessaan. Konsernin johto-

ryhmä arvioi riskejä säännöllisesti, tarkentaa tarvittaessa riskiraportoin-

tia ja raportoi hallitukselle keskeisistä riskeistä.

Hallitus

G1 Hallintotapa

S1 Oma työvoima

S4 Asiakkaat ja loppu-

käyttäjät

Laatupolitiikka

Pihlajalinnan laatupolitiikka ja laadunhallintajärjestelmä tukevat Pihlaja-

linnan konsernin strategiaa. Tavoitteenaon varmistaa, että Pihlajalinnan

toiminta vastaa voimassa olevaa lainsäädäntöä, viranomaismääräyksiä ja

että toiminta on toimilupien ja toimialan vaatimusten mukaista. Pihlaja-

linnan laadunhallinta perustuu muun muassa kattavaan omavalvontaan,

ulkoiseen laadunvarmistukseen sekä kattavaan viranomaisvalvontaan.

Laatupolitiikan omistaa konsernin laatujohtaja, joka vastaa politiikan päi-

vittämisestä ja siihen tehtävistä muutoksista.

Laatupolitiikkaan sisältyy seuraavat sertifikaatit:

ISO 9001 sertifikaatti: Lääkärikeskustoiminta, työterveyspalvelut, sairaa-

latoiminta, vuodeosasto toiminta, tehostetut asumispalvelut (Ikipihlajat,

Uniikit) itse tuotetut tukipalvelut sekä johtaminen ja kehittäminen.

ISO 27001 sertifikaatti: Pihlajalinna Dextra lääkärikeskus.

ISO 14001 Ympäristöjärjestelmä: Yksityiset terveyspalvelut.

Pihlajalinnan johto sitoutuu vaatimusten noudattamiseen ja valvoo asia-

kaskokemuksen, lääketieteellisen laadun, henkilöstötyytyväisyyden ja

prosessilaadun kehitystä ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin laatutavoit-

teiden täyttämiseen.

Pihlajalinnan johto on sitoutunut toiminnan ja laadunhallintajärjestel-

män jatkuvaan parantamiseen ja luo edellytyksiä laatutavoitteiden saa-

vuttamiselle.

Lääketieteellinen

johtaja

G1 Hallintotapa

S1 Oma työvoima

S4 Asiakkaat ja loppu-

käyttäjät

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI96

Tietosuoja-ja tietoturva-

politiikka

Tietosuoja-ja tietoturvapolitiikan tavoitteena on varmistaa, että kaikki

henkilötiedot ja muut luottamukselliset tiedot käsitellään turvallisesti ja

lainmukaisesti. Pihlajalinna on sitoutunut noudattamaan ISO 27001-

standardia ja muita vastaavia aloitteita, jotka tukevat tietoturvan ja tie-

tosuojan toteutumista. Tämä on kuvattu tietosuoja- ja tietoturvapolitii-

kassa.

Tietosuojan ja tietoturvan toteutumista seurataan jatkuvasti. Jokainen

työntekijä on vastuussa tietosuojan ja tietoturvan toteutumisesta ja vel-

vollinen raportoimaan havaitsemistaan uhkista tai poikkeamista.

Tietosuojasta vastaavana johtajana toimii lääketieteellinen johtaja. Tie-

toturvasta vastaavana johtajana toimii tietohallintojohtaja. Operatiivi-

sesti toimintaa ohjaa nimetty tietosuoja- ja tietoturvajohtaja.

Pihlajalinnan toimi-

tusjohtaja.

G1 Hallintotapa

S1 Oma työvoima

S4 Asiakkaat ja loppu-

käyttäjät

Ympäristöpolitiikka

Pihlajalinnan ympäristöpolitiikka koostaa toimintaperiaatteet ympäris-

töjohtamiselle ja käytänteille, kuten esimerkiksi toiminnan ympäristö-

vaikutusten tunnistamiselle ja toiminnan jatkuvalle kehittämiselle. Pihla-

jalinnan ympäristöpolitiikka määrittelee sitoutumisen ympäristötyöhön

ja ohjaa päätöksentekoa. Toiminta perustuu ympäristöjohtamisen ISO

14001 -viitekehykseen, joka osana Pihlajalinnan yhteistä johtamisjärjes-

telmää luo yhtenevät toimintatavat konsernille. Pihlajalinnan yksityiset

terveyspalvelut eli työterveys- ja lääkärikeskukset sekä sairaalat on serti-

fioitu ISO 14001 -ympäristöjohtamisstandardin mukaan.

Lakiasiainjohtaja yhdessä laatujohtajan kanssa ylläpitää listaa laista ja

asetuksista, jotka koskevat Pihlajalinnan ympäristönäkökohtia. Ympäris-

tönäkökohdat katselmoidaan kerran vuodessa ko. vastuuhenkilön toi-

mesta. Lääkärikeskus-ja sairaalapalvelutoimipisteille on nimetty ympä-

ristövastaavat, jotka huolehtivat ympäristönäkökulmien huomioimisesta

yksikön toiminnassa sekä ympäristöohjelman toteuttamisen seuraami-

sesta. He kokoontuvat kerran kuussa ulkopuolistenasiantuntijoiden

kanssa tarkastelemaan ja kehittämään toimipistekohtaisia ympäristö-

suunnitelmia ja -ohjeita.

Viestintä- ja vas-

tuullisuusjohtaja

E1 Ilmastonmuutok-

sen hillintä ja sopeu-

tuminen

S1 Oma työvoima

S4 Asiakkaat ja loppu-

käyttäjät

Whistleblowing ilmoitus-

kanavan ohjeet käyttäjille

Pihlajalinnan luottamuksellisen ilmoituskanavan (Whistleblowing)

kautta, voi ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä ja epäkohdista

organisaatiossa. Ilmoituskanava on toteutettu puolueettoman ja ulko-

puolisen kumppanin kanssa anonyymin ilmoittajan henkilöllisyyden sa-

laamiseksi. Puolueeton taho tarjoaa vain palvelun teknisen toteutuksen

eikä vastaanota ilmoituksia. Ilmoitukset näkevät vain ilmoituksien käsit-

telyyn nimetyt henkilöt ja kaikki ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti

ja luottamuksellisesti. Ilmoittajan, ilmoituksen kohteen ja muiden mah-

dollisesti ilmoituksessa mainittujen osapuolten henkilöllisyyksien luotta-

muksellisuutta suojataan. Ilmoituskanava löytyy Pihlajalinnan verkkosi-

vuilta sekä henkilöstön sisäisestä intrasta ja sen toiminnasta viestitään

säännöllisesti henkilöstölle ja sidosryhmille. Ilmoituksen voi tehdä suo-

meksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Kaikki ilmoitukset käsitellään asianmukaisesti ja luottamuksellisesti. Il-

moittajan, ilmoituksen kohteen ja muiden mahdollisesti ilmoituksessa

mainittujen osapuolten henkilöllisyyksien luottamuksellisuutta suoja-

taan. Ilmoitukset näkevät vain ilmoituksien käsittelyyn nimetyt henkilöt.

Selvityksessä voidaan tarvittaessa käyttää myös muita asiantuntijoita

tarkoituksenmukaisen käsittelyn varmistamiseksi.

Lakiasiainjohtaja

G1 Hallintotapa

S1 Oma työvoima

S4 Asiakkaat ja loppu-

käyttäjät

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI97

Palkitsemispolitiikka

Pihlajalinnanpalkitsemispolitiikka on osakeyhtiölain, arvopaperimarkki-

nalain ja hallinnointikoodin tarkoittama konsernin toimielinten palkitse-

mispolitiikka. Siinä määritellään periaatteet hallituksen jäsenten ja toimi-

tusjohtajan palkitsemiselle. Palkitsemispolitiikan keskeisenä periaat-

teena on, että hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisen tulee edistää

konsernin tavoitteiden saavuttamista sekä tarjota tasoltaan ja rakenteel-

taan oikeudenmukainen, sitouttava, kilpailukykyinen ja markkinakäytän-

nön mukainen kokonaisuus.

Kaiken Pihlajalinnassa tapahtuvan palkitsemisen tavoitteena on kannus-

taa hyviin suorituksiin ja motivoida henkilöstöä pitkäjänteiseen työhön

yrityksen päämäärien saavuttamiseksi. Palkitseminen on yksi tekijä, jolla

konserni pyrkii varmistamaan kyvykkäiden ja motivoituneiden henkilöi-

den saamisen kuhunkin tehtävään organisaation kaikilla tasoilla. Nämä

periaatteet koskevat myös hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan pal-

kitsemista. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan tehtävissä vaaditta-

vat ominaisuudet ja menestymisen mittaaminen näissä tehtävissä poik-

keavat kuitenkin merkittävästi useimmista muista tehtävistäkonser-

nissa.Konsernin työntekijöiden palkka- ja työsuhteen ehdoilla ei ole vai-

kutusta tähän palkitsemispolitiikkaan.

Pihlajalinnan yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkkioista. Halli-

tuksen jäsenten palkitsemista koskevan päätösesityksen valmistelee suu-

rimpien osakkeenomistajien nimitystoimikunta. Hallituksen henkilöstö-

ja vastuullisuusvaliokunta valmistelee hallitusta avustavana elimenä toi-

mitusjohtajan palkitsemisessa noudatettavat

periaatteet. Pihlajalinnan hallitus vahvistaa tulospalkitsemisen määrän,

tavoitteet ja kriteerit vuosittain.

Pihlajalinnan Oyj

yhtiökokous

ESRS2

Tiedonantopolitiikka

Pihlajalinnantiedonantopolitiikassa kuvataan keskeiset periaatteet ja

toimintatavat, joiden mukaan konserni toimii sijoittajaviestinnässä ja ta-

loudellisessa raportoinnissa. Pihlajalinnantavoitteena on varmistaa, että

kaikilla markkinoilla toimivilla on yhtäaikaisesti käytössään olennainen ja

riittävä tieto Pihlajalinnan osakkeiden hintaan vaikuttavista seikoista.

Pihlajalinna-konserni noudattaa viestinnässään EU:n ja Suomen lainsää-

däntöä, Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä, Finanssivalvonnan ja muiden vi-

ranomaisten ohjeita ja määräyksiä, listayhtiöiden hallinnointikoodia sekä

yhtiön hallinnointiperiaatteita, sisäpiiriohjetta ja muita ohjeita.

Pihlajalinnan sijoittajaviestinnän periaatteet ovatoikea-aikaisuus, luotet-

tavuus, läpinäkyvyys, johdonmukaisuus ja tasapuolisuus. Konserni viestii

selkeästi ja kattavasti sekä myönteisistäettä kielteisistä asioista. Pihlaja-

linna julkistaa tiedotteet mahdollisimman pian ja samanaikaisesti sekä

markkinoille että keskeisille sidosryhmilleen. Konserni julkaisee kaikki

pörssitiedotteet ja sijoittajauutiset suomeksi ja englanniksi.

Tiedonantopolitiikkaa tarkistetaan ja päivitetään tarvittaessa. Hallitus kä-

sittelee ja hyväksyy tilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset. Lisäksi hallitus

hyväksyy merkittävät pörssitiedotteet kuten toimitusjohtajan nimitysuu-

tisen. Muut pörssitiedotteet hyväksyvät toimitusjohtaja tai talous- ja ra-

hoitusjohtaja.

Hallitus

ESRS2

G1 Hallintotapa

Kaikkien toimintaperiaatteiden kattavuus on oma henkilöstö ja oma toiminta Suomessa (ei muita maantieteellisiä alueita), pois lukien toimittajien eettiset periaatteet, jotka kattavattoimittajatahot. Kaikkiin nykyisiin ja

suunniteltuihin toimintaperiaatteisiin liittyvät taloudelliset resurssit ovat henkilöstöresursseja. Toimintaperiaatteetovat saavutettavissa verkkosivuilla ja intranetissä.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

| KESTÄVYYSRAPORTTI98

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

99

Tilinpäätös 1.1.–31.12.2024

SISÄLLYSLUETTELO

Konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, IFRS

___

Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma, IFRS

100

Konsernin tase, IFRS

101

Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS

102

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS

103

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS

___

KategoriaNroSelite

Yleiset laatimisperiaatteet

104

Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit ja tulkinnat

104

Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit

105

Tuloslaskelma1

Segmentti-informaatio

106

Tuloslaskelma2

Myyntituotot asiakassopimuksista

107

Tuloslaskelma3

Liiketoiminnan muut tuotot

110

Tuloslaskelma4

Materiaalit ja palvelut

110

Tuloslaskelma5

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut ja henkilöstön lukumäärä

110

Tuloslaskelma6

Osakepohjainen avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä

111

Tuloslaskelma7

Liiketoiminnan muut kulut ja tilintarkastuspalkkiot

112

Tuloslaskelma8

Poistot ja arvonalentumiset

112

Tuloslaskelma9

Rahoitustuotot

113

Tuloslaskelma10

Rahoituskulut

113

Tuloslaskelma11

 Tuloverot

113

verot

EPS12

Osakekohtainen tulos

114

Tase13

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

114

Tase14

Aineettomat hyödykkeet

116

Tase15

Käyttöoikeusomaisuuserät

119

Tase16

Muut pitkäaikaiset saamiset

120

Tase17

Myyntisaamiset ja muut saamiset (lyhytaikaiset)

120

Tase18

Varaukset

121

Tase19

Ostovelat ja muut velat

122

Tase, verot20

Laskennalliset verosaamiset ja -velat

122

Pääoma21

Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

125

Pääoma22

Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

126

Pääoma23

Rahoitusvelat

127

Pääoma24

Korollisten velkojen ei-rahavirtavaikutteiset muutokset

128

Pääoma25

Pääoman hallinta

128

Riskienhallinta26

Rahoitusriskien hallinta

128

Konsernirakenne 27 Liiketoimint

ojen hankinnat ja luovutukset

131

Konsernirakenne28

Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomien omistajien osuudet

133

Konsernirakenne29

Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisjärjestelyissä

134

Muut30

Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset

134

Konsernirakenne31

Tytäryhtiöt

135

Muut32

Lähipiiritapahtumat

136

Muut33

Tilikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

137

Emoyhtiön tilinpäätös päälaskelmat, FAS

___

Emoyhtiön tuloslaskelma FAS

138

Emoyhtiön taselaskelma FAS

139

Emoyhtiön rahoituslaskelma FAS

139

Emoyhtiön tilinpäätös liitetiedot, FAS

___

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS

140

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

146

___

Tilintarkastuskertomus

147

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

100

Konsernin tuloslaskelma

1 000 euroa

Liite

1–12/2024

1–12/2023

Liikevaihto

2

704 447

719 984

Liiketoiminnan muut tuotot

3

3 800

7 532

Materiaalit ja palvelut

4

-200 369

-255 231

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

5

-321 203

-322 760

Liiketoiminnan muut kulut

7

-85 141

-76 559

Osuus osakkuus-ja yhteisyritysten tuloksesta

29

-26

-478

Käyttökate (EBITDA)

101 508

72 487

Poistot ja arvonalentumiset

8

-53 018

-51 906

Liikevoitto (EBIT)

48 489

20 581

Rahoitustuotot

9

1 090

355

Rahoituskulut

10

-10 930

-12 749

Rahoitustuotot ja -kulut

-9 840

-12 394

Tulos ennen veroja

38 649

8 187

Tuloverot

11

-8 497

-3 587

Tilikauden tulos

30 152

4 600

Tilikauden tuloksen jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille

27 359

5 729

Määräysvallattomille omistajille

2 793

-1 129

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu

osakekohtainen tulos (euroa)

Laimentamaton

12

1,13

0,19

Laimennettu

1,13

0,19

Konsernin laaja tuloslaskelma

1 000 euroa

Liite

1–12/2024

1–12/2023

Tilikauden tulos

30 152

4 600

Muut laajan tuloksen erät, jotka saatetaan myöhemmin siir-

tää tulosvaikutteisiksi

Rahavirran suojaus

26

-1 961

-1 768

Kirjattu omaan pääomaan

-981

-1 020

Siirretty tuloslaskelmaan

-980

-748

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot

392

354

Laajan tuloksen erät yhteensä

-1 569

-1 415

Tilikauden laaja tulos yhteensä

28 583

3 185

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen

Emoyhtiön omistajille

25 790

4 314

Määräysvallattomille omistajille

2 793

-1 129

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

101

Konsernin tase

1 000 euroa

Liite

31.12.2024

31.12.2023

VARAT

Pitkäaikaiset varat

Aineelliset hyödykkeet

13

63 565

65 807

Liikearvo

14

254 875

251 773

Aineettomat hyödykkeet

14

15 731

21 071

Käyttöoikeusomaisuuserät

15

185 091

203 932

Osuudet osakkuusyrityksissä

29

26

1 591

Muut sijoitukset

166

168

Muut saamiset

16

5 532

6 088

Laskennalliset verosaamiset

20

7 746

14 595

Pitkäaikaiset varat yhteensä

532 732

565 025

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus

4

4 503

4 460

Myyntisaamiset ja muut saamiset

17

61 156

61 498

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset

866

1 998

Rahavarat

30 908

24 517

Lyhytaikaiset varat yhteensä

97 434

92 473

Varat yhteensä

630 166

657 498

1 000 euroa

Liite

31.12.2024

31.12.2023

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma

80

80

Käyvän arvon rahasto

1 107

2 676

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

116 520

116 520

Hybridilaina

20 000

20 000

Edellisten tilikausien voittovarat

5 654

3 032

Tilikauden tulos

27 359

5 729

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

170 720

148 036

Määräysvallattomien omistajien osuus

-1 769

-3 445

Oma pääoma yhteensä

22

168 951

144 591

Laskennalliset verovelat

20

7 901

8 452

Varaukset

18

2 519

123

Vuokrasopimusvelat

23

180 887

199 834

Rahoitusvelat

21

114 573

144 546

Muut pitkäaikaiset velat

516

666

Pitkäaikaiset velat yhteensä

306 396

353 620

Ostovelat ja muut velat

19

121 085

125 333

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat

798

119

Varaukset

18

66

84

Vuokrasopimusvelat

23

31 047

30 754

Rahoitusvelat

21

1 823

2 996

Lyhytaikaiset velat yhteensä

154 820

159 287

Velat yhteensä

461 216

512 907

Oma pääoma ja velat yhteensä

630 166

657 498

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

102

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 euroa

Liite

1–12/2024

1–12/2023

Liiketoiminnan rahavirta

Tilikauden voitto

30 152

4 600

Verot

11

8 497

3 587

Poistot ja arvonalentumiset

8

53 018

51 906

Rahoitustuotot ja -kulut

9, 10

9 840

12 394

Muut

273

6 450

Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta

101 781

78 937

Käyttöpääoman muutos

-2 146

25

Saadut korot

724

409

Maksetut ja palautuneet verot

484

-370

Liiketoiminnan nettorahavirta

100 842

79 002

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin

-11 029

-22 859

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot ja ennakkomaksut

912

311

Muiden saamisten ja sijoitusten muutos

-15

-34

Tytäryritysten myynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla

27

0

7 657

Myönnetyt lainat ja takaisinmaksut

12

-2 078

Saadut osingot

31

3

Hankitut liiketoiminnot vähennettynä hankintahetken rahavaroilla

27

-2 202

-1 460

Investointien nettorahavirta

-12 289

-18 460

Rahoituksen rahavirta

Määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset ja sijoitukset

27

-172

-262

Omien osakkeiden hankinta

22

-937

0

Pitkäaikaisten lainojen nostot

24

110 000

5 000

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut

24

-142 560

-33 975

Vuokrasopimusvelkojen maksut

24

-32 068

-31 825

Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista

-11 873

-6 178

Maksetut osingot ja muu voitonjako

22

-2 152

-1 480

Hybridilainan nostot

22

0

20 000

Hybridilainan korot ja kulut

22

-2 400

-432

Rahoituksen nettorahavirta

-82 161

-49 153

Rahavarojen muutos

6 392

11 389

Rahavarat kauden alussa

24 517

13 128

Rahavarat kauden lopussa

30 908

24 517

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

103

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

1 000 euroa

Liite

Osakepääoma

Sijoitetun vapaan

oman pääoman

rahasto

Käyvän arvon

rahasto

Hybridilaina

Kertyneet

voittovarat

Määräysvallattomien

omistajien osuus

Oma pääoma

Yhteensä

Oma pääoma 1.1.2023

80

116 520

4 090

3 290

-1 092

122 888

Tilikauden tulos

5 729

-1 129

4 600

Tilikauden muut laajan tuloksen erät

26

-1 415

-1 415

Tilikauden laaja tulos yhteensä

-1 415

5 729

-1 129

3 185

Osingonjako

-

-730

-730

Osakeperusteiset etuudet

6

299

299

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä

299

-730

-431

Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet

muutokseen määräysvallassa

27

-202

-347

-550

Muut muutokset

77

-146

-70

Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä

-126

-494

-619

Hybridilainan nostot

22

20 000

20 000

Hybridilainan korot ja kulut

22

-432

-432

Oma pääoma 31.12.2023

80

116 520

2 676

20 000

8 760

-3 445

144 591

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

1 000 euroa

Liite

Osakepääoma

Sijoitetun vapaan

oman pääoman

rahasto

Käyvän arvon

rahasto

Hybridilaina

Kertyneet

voittovarat

Määräysvallattomien

omistajien osuus

Oma pääoma

Yhteensä

Oma pääoma 1.1.2024

80

116 520

2 676

20 000

8 760

-3 445

144 591

Tilikauden tulos

27 359

2 793

30 152

Tilikauden muut laajan tuloksen erät

26

-1 569

-1 569

Tilikauden laaja tulos yhteensä

-1 569

27 359

2 793

28 583

Osingonjako

-1 579

-1 109

-2 688

Omien osakkeiden hankinta

-937

-937

Osakeperusteiset etuudet

6

1 407

1 407

Sijoitukset tytäryrityksiin

-3

-3

Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä

-1 109

-1 112

-2 220

Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, jotka eivät johtaneet

muutokseen määräysvallassa

27

-166

-6

-172

Muut muutokset

88

-

88

Tytäryhtiöomistusosuuksien muutokset yhteensä

-78

-6

-84

Hybridilainan nostot

22

-

0

Hybridilainan korot ja kulut

22

-1 920

-1 920

Oma pääoma 31.12.2024

80

116 520

1 107

20 000

33 013

-1 769

168 951

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

104

Yleiset laatimisperiaatteet

Konsernin perustiedot

Pihlajalinna on Suomen johtavia yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuol-

topalveluiden tuottajia.

Konserni palvelee yksityishenkilöitä, yrityksiä,

vakuutusyhtiöitä ja julkisyhteisöjä. Pihlajalinna tuottaa laaja-alaisesti

sosiaali-ja terveydenhuollon palveluja sekä hyvinvointipalveluja. Pal-

veluvalikoimaan kuuluvat yleis-ja erikoislääkäripalvelut, työterveys-

huolto, sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistukset, liikuntakeskuspal-

velut, vastuulääkäri-ja etävastaanottopalvelut sekä asumis- ja työvoi-

mapalvelut.

Tilikauden lopussa Pihlajalinnalla oli yksityisiä lääkärikeskuksia, sai-

raaloita, liikuntakeskuksia ja tehostetun palveluasumisen yksiköitä

noin 160. Lisäksi Pihlajalinnalla on neljä isoa sosiaali- ja terveyden-

huollon kokonaisulkoistussopimusta, joilla on yhteensä noin 40 toimi-

pistettä (mm. terveyskeskuksia, neuvoloita, tehostetun palveluasumi-

sen yksiköitä ja päivätoimintakeskuksia).

Konsernin emoyhtiö

Pihlajalinna Oyj

on suomalainen Suomen la-

kien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka y-tunnus on

2617455-1. Yhtiön kotipaikka on Tampere ja sen rekisteröity osoite on

Kehräsaari B, 33200 Tampere

,

Suomi

.

Pihlajalinna Oyj

:n osakkeet on

listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n päälistalla. Jäljennös konserniti-

linpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta investors.pihlaja-

linna.fi tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Kehrä-

saari B, 33200 Tampere,

Suomi

.

Pihlajalinna

Oyj

:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 19.3.2025

tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain

mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilin-

päätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa ja tar-

vittaessa palauttaa tilinpäätös hallitukselle korjattavaksi.

Tilinpäätöksen laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien

(International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä

laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olevia IAS- ja IFRS-

standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätöss-

tandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla anne-

tuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn

menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja

ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat

myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito-ja yhtei-

sölainsäädännön mukaiset.

Tässä osiossa on kuvattu konsernitilinpäätöksen yleiset laatimispe-

riaatteet. Tilinpäätöseräkohtaiset laatimisperiaatteet ja kuvaukset

johdon harkintaan perustuvista ratkaisuista sekä arvioiden ja oletus-

ten käytöstä on esitetty kyseisen liitetietoerän yhteydessä.

Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro ja kaikki luvut on

pyöristetty lähimpään tuhat lukuun, ellei muuta ole esitetty.

Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja

muutetut standardit

Konserni on noudattanut vuoden 2024 alusta alkaen seuraavia voi-

maan tulleita uusia ja muutettuja standardeja (sovellettava 1.1.2024

tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla):

Muutokset IFRS 16:een

Vuokrasopimukset

Muutokset lisäävät uuden, muuttuvia maksuja koskevan kirjanpito-

mallin ja edellyttävät myyjä-vuokralle ottajan arvioimaan uudelleen ja

mahdollisesti oikaisemaan myynti- ja takaisinvuokrausliiketoimet,

jotka on tehty vuonna 2019 tapahtuneen IFRS 16:n käyttöönoton jäl-

keen.

Muutokset IAS 1:een

Tilinpäätöksen esittäminen

Muutosten tavoitteena on yhdenmukaistaa soveltamiskäytäntöä sekä

selventää vaatimuksia velkojen luokittelemisesta lyhyt- tai pitkäaikai-

siksi. Muutokset täsmentävät, että sellaiset kovenanttiehdot, joiden

on täytyttävä raportointikauden päättymispäivän jälkeen, eivät vai-

kuta velan luokitteluun lyhyt- tai pitkäaikaiseksi raportointikauden

päättymispäivänä. Tällaisista kovenanteistaon esitettävä tietoja tilin-

päätöksen liitetiedoissa. Muutoksilla selvennetään myös, että yhtiön

omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien siirto katsotaan ve-

lan suorittamiseksi. Jos velkaan liittyy vaihto-oikeus, tämä saattaa vai-

kuttaa velan luokittelemiseen lyhyt- tai pitkäaikaiseksi, ellei näitä

vaihto-oikeuksia ole kirjattu IAS 32:n mukaisesti omaan pääomaan.

Muutokset IAS 7:ään

Rahavirtalaskelmat

ja IFRS 7:ään

Rahoi-

tusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

Muutosten tavoitteena on parantaa tavarantoimittajiatai palvelun-

tuottajia koskevien rahoitusjärjestelyjen läpinäkyvyyttä ja selventää

näiden vaikutuksia velkoihin, rahavirtoihin sekä maksuvalmiusriskiin.

Muutokset edellyttävät laadullisten ja määrällisten tietojen esittä-

mistä näistä rahoitusjärjestelyistä.

Standardeihin tehdyillä uudistuksilla ei ole ollut merkittävää vaiku-

tusta Pihlajalinnan konsernitilinpäätökseen. Muilla 1.1.2024 voimaan

astuneilla tai muutetuilla standardeilla tai tulkinnoilla ei ollut vaiku-

tusta Pihlajalinnan konsernitilinpäätökseen.

Yhdistelyperiaatteet

Tytäryhtiöt

Tytäryhtiöt ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on määräysvalta. Mää-

räysvalta syntyy,kun konserni olemalla osallisena yhteisössä altistuu

yhteisön muuttuville tuotoille tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuot-

toon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhteisöä

koskevaa valtaansa.

Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamene-

telmällä. Luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat

varat ja vastattavaksi otetut velat onarvostettu käypään arvoon han-

kintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Mahdol-

linen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon han-

kintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Jos hankinnan kirjanpitokäsit-

telyä ei saada valmiiksi sen raportointikauden loppuun mennessä,

jonka aikana yhdistäminen tapahtuu, tilinpäätöksessä esitetään alus-

tavat määrät niistä eristä, joiden kirjanpitokäsittely on kesken. Tarkas-

telujakson aikana oikaistaan takautuvasti hankinta-ajankohtana kirjat-

tuja alustavia määriä, mikäli uutta tietoa hankintahetken tilanteesta

ilmenee. Tarkastelujakso ei saa olla pidempi kuin yksi vuosi hankinta-

ajankohdasta lukien. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan

käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä

syntyvä voitto tai tappio kirjataan tarkastelujakson päätyttyä tulosvai-

kutteisesti.

Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirja-

taan hankintakohtaisesti määrään, joka vastaa määräysvallattomien

omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuu-

desta. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomienomista-

jien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä

arvo yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän

arvon, merkitään taseeseen liikearvoksi. Mikäli vastikkeen, määräys-

vallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yh-

teismäärä on pienempi kuin tytäryhtiön hankitun nettovarallisuuden

käypä arvo, erotus kirjataan tuloslaskelmaan.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

105

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä

hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut

tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki kon-

sernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat

voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä

laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauk-

sessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton tai

tappion jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallatto-

mille omistajille esitetään konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Laaja

tulos kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille

omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien

omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Määräysvallattomille omista-

jille kuuluva osuus omasta pääomasta esitetään omana eränään ta-

seessa osana omaa pääomaa. Emoyrityksellä tytäryrityksessä olevan

omistusosuuden muutokset, jotka eivät johda määräysvallan menet-

tämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus

arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio

kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan

tytäryrityksessä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan

menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan

tulosvaikutteisesti.

Osakkuusyritykset ja yhteisjärjestelyt

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava

vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvaltasyntyy pääsääntöisesti sil-

loin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun kon-

sernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysval-

taa.

Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osa-

puolella on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on järjes-

telyä koskevan määräysvallan pitämistäyhteisenä sopimukseen pe-

rustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja kos-

kevat päätökset edellyttävät määräysvallanjakavien osapuolten yksi-

mielistä hyväksymistä. Yhteisjärjestely on joko yhteinen toiminto tai

yhteisyritys. Yhteisyritys on järjestely, jossa konsernilla on oikeuksia

järjestelyn nettovarallisuuteen, kun taas yhteisissä toiminnoissa kon-

sernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja

koskevia velvoitteita.

Osakkuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääoma-

osuusmenetelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen

tappiosta ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään tasee-

seen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä,

ellei konserni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämi-

seen. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen lii-

kearvon. Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen

välillä on eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Konsernin

omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tulok-

sesta esitetään erikseen konsernin liikevoitossa.

Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta, joka yhdistel-

lään konserniin yhteisenä toimintona suhteellisella yhdistelymenetel-

mällä rivi riviltä omistusosuuden mukaisesti.

Ulkomaanrahan määräisten erien muuttaminen

Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on konsernin emoyrityk-

sen sekä liiketoimintaa harjoittavien tytäryritysten toiminta- ja esittä-

misvaluutta. Konserniyhtiöt muuntavat omissa kirjanpidoissaan päi-

vittäiset valuuttamääräiset liiketapahtumat tapahtumapäivän kurs-

seja käyttäen toimintavaluutakseen. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -

tappiot sisältyvät vastaaviin kulueriin.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja arvioihin liittyvät

epävarmuustekijät

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia

arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat omaisuus-ja velkaerien sekä

tuottojen ja kulujen määriin. Arvioiden lopputulemat voivat poiketa

tehdyistä arvioista ja oletuksista.

Konsernissa seurataan arvioiden ja oletusten toteutumista sekä

näiden taustalla olevien tekijöiden muutoksia säännöllisesti käyttä-

mällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä. Mahdolliset arvi-

oiden ja oletusten muutokset merkitään kirjanpitoon, sillä tilikaudella,

jonka aikana arviota tai oletusta korjataan, ja kaikilla tämän jälkeisillä

tilikausilla.

Konsernitilinpäätöksen laadinnassa tehdyt keskeiset kirjanpidolliset

arviot ja oletukset, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja vel-

kojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikau-

den aikana, on kuvattu tarkemmin seuraavissa osioissa:

Liite

Arvonalentumistestauksessa käytetyt oletukset

14

Varaukset

18

Johdon harkintaa edellyttävät laatimisperiaatteet

Konsernin johto tekee harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka koske-

vat tilinpäätöksessä laatimisperiaatteiden valintaa ja niiden sovelta-

mista. Johto on käyttänyt harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaattei-

den soveltamisessa vuokrasopimusten perusteella taseeseen kirjatta-

vien varojen ja velkojen arvostamisessa (liite 15).

Tulevilla tilikausilla sovellettavatuudet ja muute-

tut standardit

International Accounting Standards Board on julkistanut seuraavat

uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä

soveltanut, mutta joiden arvioidaan vaikuttavan konsernin tilinpää-

tökseen. Konserni ottaa ne käyttöön standardin ja tulkinnan voimaan-

tulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikau-

den ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden

alusta lukien.

* = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksiEU:ssa

31.12.2024 mennessä.

IFRS 18 Presentation and Disclosure in Financial Statements*

(sovellettava 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla, aikaisempi

soveltaminen on sallittua)

IFRS 18 korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin. IFRS

18:n keskeisimmät uudet vaatimukset ovat seuraavat:

●

Tuloslaskelmassa tuotot ja kulut on luokiteltava kolmeen uuteen

määriteltyyn ryhmään, eli liiketoiminnan, investointien ja rahoi-

tuksen ryhmiin, sekä esitettävä kaksi uutta välisummaa: ”Liike-

voitto tai -tappio” sekä ”Voitto tai tappio ennen rahoitusta ja tu-

loveroja”.

●

Johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista tunnuslu-

vuista on esitettävä liitetietoja tilinpäätöksessä. Nämä tunnuslu-

vut ovat tuottojen ja kulujen välisummia, joita käytetään julki-

sessa viestinnässä johdon näkemyksen esittämiseen yhtiön ta-

loudellisesta tuloksesta.

●

Tietojen esittäminen tilinpäätöksessä perustuen informaation

yhdistelyä ja erittelyä koskeviin tarkennettuihin yleisiin vaati-

muksiin. Lisäksi yhtiöiltä, jotka erittelevät kulut tuloslaskelmassa

toiminnoittain, edellytetään tiettyjen kulujen erittelyjen esittä-

mistä liitetiedoissa.

Muilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla tai tulkinnoilla ei arvioida

olevan olennaista vaikutusta Pihlajalinnan konsernitilinpäätökseen.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

106

Konsernitilinpäätöksen

liitetiedot, IFRS

xxxx

1. Segmentti-informaatio

Laadintaperiaate

Pihlajalinna on muuttanut segmenttiraportointiaan 1.1.2024 alkaen. Konsernin raportoitavat segmentit ovat

Yksityiset terveyspalvelut ja Julkiset palvelut. Uusi raportointirakenne noudattaa Pihlajalinnan liiketoiminta-

mallia ja organisaatiorakennetta.

Segmentti-informaatio raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle. Pihlajalinnan ylin opera-

tiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja seuraa segmenttien liikevaihtoaja kannatta-

vuutta ja tekee merkittävät operatiiviset päätökset sekä vastaaresurssien kohdistamisesta segmenteille.

Segmenttien tiedot raportoidaan samalla tavalla kuin miten ne raportoidaan ylimmälle operatiiviselle pää-

töksentekijälle.

Toimitusjohtaja käyttää vaihtoehtoisiatunnuslukuja IFRS-tilinpäätöksen tunnuslukujen rinnalla konsernin

tulosraportoinnissa. Konsernin toimitusjohtaja arvioi segmenttien kannattavuutta oikaistun liikevoiton

en-

nen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA) perusteella. Vertailukelpoisuuteenvai-

kuttavia eriä lukuun ottamatta tulosraportointi vastaa konsernitilinpäätöksenlaskentaperiaatteita. Oikais-

tun liikevoiton oikaisuerät ovat avattu tarkemminliitetiedon 25

Pääoman hallinta

yhteydessä.

Yksityiset terveyspalvelut -liiketoimintasegmentti koostuu lääkärikeskus-, diagnostiikka ja sairaala-, työ-

terveys-, etä- ja liikuntakeskuspalveluista. Näitä kokonaisvaltaisenhoitopolun kattavia palveluita Pihlajalinna

tarjoaa yrityksille, vakuutusyhtiöille, julkiselle sektorille ja yksityisasiakkaille valtakunnallisen toimipistever-

kostonsa ja monipuolisten digitaalisten kanaviensa välityksellä.

Julkiset palvelut -liiketoimintasegmentti koostuu lähinnä julkiselle sektorille tuotetuista sosiaali- ja ter-

veyspalveluista, jotka koostuvat ulkoistus-ja asumispalveluista, pääasiassa etänä tuotetuista vastuulääkäri-

palveluista sekä monipuolisistatyövoima- ja rekrytointipalveluista.

Segmenttitiedot 2024

1 000 €

Yksityiset

terveyspalvelut

Julkiset

palvelut

Yhteensä

Liikevaihto

451 488

267 615

719 103

josta segmenttien välistä

-14 471

-185

-14 656

Liikevaihto konsernin ulkopuolelta

437 018

267 430

704 447

Materiaalit ja palvelut

-165 360

-43 835

-209 195

josta segmenttien välistä

184

8 641

8 826

Materiaalit ja palvelut, konserni

-165 176

-35 193

-200 369

Henkilöstökulut

-157 508

-163 695

-321 203

Poistot ja arvonalentumiset

-44 699

-8 320

-53 018

Liikevoiton vertailukelpoisuuteen

vaikuttavat oikaisuerät

698

-1 477

-779

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien

hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)

33 633

21 530

55 163

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

107

Segmenttitiedot 2023

1 000 €

Yksityiset

terveyspalvelut

Julkiset

palvelut

Yhteensä

Liikevaihto

423 064

314 299

737 363

josta segmenttien välistä

-16 493

-886

-17 379

Liikevaihto konsernin ulkopuolelta

406 571

313 413

719 984

Materiaalit ja palvelut

-162 329

-105 689

-268 018

josta segmenttien välistä

887

11 900

12 786

Materiaalit ja palvelut, konserni

-161 442

-93 789

-255 231

Henkilöstökulut

-149 539

-173 221

-322 760

Poistot ja arvonalentumiset

-42 990

-8 916

-51 906

Liikevoiton vertailukelpoisuuteen

vaikuttavat oikaisuerät

474

8 533

9 007

Oikaistu liikevoitto ennen aineettomien

hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA)

27 174

10 603

37 777

Segmenttien yhteenlasketun oikaistun liikevoiton ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvon-

alentumisia (EBITA) täsmäytys konsernin tulokseen ennen veroja

1 000 €

2024

2023

Tulos ennen veroja

38 649

8 187

Nettorahoituskulut

9 840

12 394

Aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset

7 453

8 189

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat oikaisuerät

-779

9 007

Oikaistu EBITA

55 163

37 777

2. Myyntituotot asiakassopimuksista

Laatimisperiaatteet

Konsernin liikevaihtona esitetään terveydenhuollon- ja sosiaalipalveluiden sekä hyvinvointipalveluiden

myyntiin liittyvät maksut käypään arvoon arvostettuina ja oikaistuina mahdollisilla muuttuvilla vastikkeilla.

Konsernin tarjoamia terveydenhuollon palveluita ovat työterveyspalvelut, palvelut lääkäriasema-ja sai-

raalatoiminnoissa, vastuulääkäripalvelut, diagnostiikkapalvelut ja kuntoutuspalvelut. Pihlajalinnan tervey-

denhuollon palvelut ovat saatavilla laajasti digitaalisina etäpalveluina. Merkittävä osa konsernin liikevaih-

dosta muodostuu julkisten palveluiden sosiaali-ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksista. Konserni tuot-

taa myös terveydenhuollon ammattilaisten työvoima-ja rekrytointipalveluita julkiselle sektorille.

Konsernin tarjoamia sosiaalipalveluita ovat ikäihmisten, lastensuojelun-, vammais-, mielenterveys- ja

päihderyhmien palvelut sekä perheryhmäkodit. Konsernin Forever-liikuntakeskukset tarjoavat monipuolisia

hyvinvointipalveluita kuntoileville aikuisille. Liikuntakeskustoiminta täydentääPihlajalinnan ennaltaehkäise-

vää toimintaa työterveyshuollossa ja asiakkaiden kuntoutumista erikoissairaanhoidon toimenpiteiden jäl-

keen.

Konserni kirjaa työsuhteessa olevien sekä itsenäisten sopimusperusteisten ammatinharjoittajien tuotta-

mat palvelut liikevaihtoon bruttoperusteisesti eli kokonaisasiakaslaskutuksen perusteella ja kirjaa sopimus-

perusteisten ammatinharjoittajien veloittamat palkkiot tuloslaskelman erään Ulkopuoliset palvelut, amma-

tinharjoittajapalkkiot. Pihlajalinnalla on ensisijainen vastuu palveluiden tuottamisesta asiakkaalle ja yhtiö

altistuu palveluiden myyntiin liittyville merkittäville riskeille ja eduille, joten yhtiö toimii sopimussuhteessa

olevien ammatinharjoittajien osalta päämiehenä.

IFRS 15 Myyntituotot -standardi sisältää viisivaiheisen ohjeistuksen myyntituottojen kirjaamisesta, jonka

perusteella määritetään milloin ja mihin määrään myyntituotot kirjataan. Myynnin kirjaaminen voi tapahtua

ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana, ja keskeisenä kriteerinä on määräysvallan siirtyminen.

Pihlajalinnan eri tuottovirtojen pääasialliset suoritevelvoitteet ovat seuraavat:

Sosiaali-ja terveydenhuollon ulkoistukset

●

asiakassopimuksissa erikseen kuvatut kunnan asukkaiden lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut sisäl-

täen mahdollisen julkisen erikoissairaanhoidon

●

ulkokuntalaisten yksittäiset sosiaali- ja terveyspalvelukäynnit

Lääkärikeskukset

●

terveydenhoitopalvelujen yksittäiset asiakaskäynnit toimipisteissä tai digitaalisesti tukipalveluineen

Leikkaustoiminta

●

yksittäiset käynnit tukipalveluineen (esim. yksityishenkilöt joko itse maksaen tai vakuutusyhtiön tai hyvin-

vointialueen maksusitoumuksella)

Työterveyshuolto

●

työterveyshuollon yksittäiset asiakaskäynnit (esim. työterveyshoitajan ja -lääkärin vastaanotot, laborato-

riokokeet) toimipisteissä tai digitaalisesti

●

ennakoivat ja terveyttä edistävät erikseen sovitut palvelut (esim. työterveystarkastukset, työpaikkakoh-

taiset työterveysselvitykset)

●

muut asiakkaan kanssa sovitut lisäpalvelut (esim. ensiapukurssit)

Liikuntakeskuspalvelut

●

liikuntakeskuspalvelujen kuukausi-ja vuosimaksusitoumukset

●

yksittäiset erikseen veloitettavat lisäpalvelut

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

108

Rekrytointipalvelut

●

rekrytointipalvelujen asiakaskohtaiset kuukausimaksut

●

yksittäiset erikseen veloitettavat rekrytointipalvelut

Vastuulääkäripalvelut

●

asiakassopimuksessa kuvatut paikkakohtaiset vuorokausiveloitukset

Työvoimavuokraus

●

terveydenhuollon ammattilaisten työpanoksen myynti tapahtumaperusteisesti tai aikapohjaisesti

●

päivystyspalveluiden asiakaskohtaiset kuukausimaksut

Asumispalvelut, lastensuojelupalvelut ja perheryhmäkodit

●

tehostetun palveluasumisen,lastensuojelun ja perheryhmäkotien palvelut kunakin sopimuksen katta-

mana vuorokautena

●

yksittäiset erikseen veloitettavat lisäpalvelut tai terveyskeskuskäynnit

Digitaaliset palvelut

●

Etälääkäripalvelut

●

Etähoitajapalvelut

●

Ajanvaraus-, hoidontarpeenarvio-tai muut asiakkaan tilaamat digitaaliset palvelut

Sopimuksessa luvattuja palveluita käsitellään yhtenä sarjana erotettavissa olevien palvelujen muodostamaa

suoritevelvoitetta, kun luovutettavat palvelut toistuvat olennaisilta osin samoina ja joiden luovuttaminen

asiakkaalle tapahtuu ajan kuluessa. Konsernin sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistusten suoritevelvoite on

asiakassopimuksessa kuvattu lakisääteinen kunnan asukkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoi-

minta. Konsernin sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistusten asiakassopimuksissa katsotaan olevan yksi suori-

tevelvoite, jossa konsernin tarjoamat palvelut yhdistetään palvelukokonaisuudeksi.

Transaktiohinnat muodostuvat pääasiassa hinnaston mukaisista yksittäisistä palveluista tai asiakassopi-

muksiin perustuvista vuosi-, kuukausi-, vuorokausi- tai tuntihinnoista. Ulkoistukset perustuvat pääsääntöi-

sesti kiinteään vuosihintaan. Useimmiten hinta kohdistuu yksittäiseen suoritevelvoitteeseen. Joissakin ta-

pauksissa hinta sisältää muuttuvan vastikkeen (esim. alennus, sakko, bonus, lisähinta tai -palvelu) elemen-

tin, joka kohdistetaan joko yhdelle tai useammalle suoritevelvoitteelle niiden erillismyyntihintojen suh-

teessa. Konserni arvioi muuttuvien vastikkeiden vaikutusta tuloutuvien tuottojen määrään esimerkiksi histo-

riatiedon avulla, ja määrittää ne siten todennäköisimpään määrään.

Suoritevelvoitteet täytetään joko ajan kuluessa (esim. ulkoistukset, asumispalvelut, lastensuojelupalvelut,

liikuntakeskuspalvelut, rekrytointipalvelut, vastuulääkäripalvelut, kiinteähintaiset työterveyspalvelut) tai

tiettynä ajan hetkenä (esim. suoriteperusteiset työterveyspalvelut, yksittäiset asiakaskäynnit, lisäpalvelut).

Palveluissa asiakas saa ja kuluttaa samanaikaisesti Pihlajalinnan suoritteesta saamansa hyödyn.

Myyntituotot kirjataan raportointihetkellä määrään, johon Pihlajalinna katsoo olevansa oikeutettu luovu-

tettuja palveluja vastaan. Myyntituotot yksittäisistä palveluista kirjataan hoitokäynnin tai palvelun käytön

mukaan yhtenä ajankohtana. Sosiaali-ja terveydenhuollon palveluiden kiinteisiin vuosihintoihin perustu-

vista ulkoistusopimuksista myyntituotot kirjataan perustuen kuluneeseen aikaan. Kokonais-ja osaulkoistus-

ten osalta asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa palvelusta saamansa hyödyn, jolloin ajan kuluessa tulout-

tamisen ehdot täyttyvät.

Sopimuksiin sisältyvät maksuehdot ja -ajat vaihtelevat, mutta maksuajat ovat tyypillisesti alle vuoden. So-

pimukset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia tai sopimuksen saamisista aiheutuvia lisämenoja.

Ulkoistussopimuksiin liittyen tilaaja voi antaa Pihlajalinnan käyttöön vastikkeetta julkisen tahon infra-

struktuurin tai sen osan, jota Pihlajalinna operoi ulkoistussopimuksen palvelutuotannossa. Infrastruktuuri

saattaa käsittää esimerkiksi toimitiloja, laitteita ja kalustoa. Ulkoistussopimusten kirjaamiseen sovelletaan

IFRIC 12 Palvelutoimilupajärjestelyt -tulkintaa, jos ulkoistava osapuoli päättää Pihlajalinnan tuottamien pal-

veluiden laajuudesta sekä hinnoittelusta ja Pihlajalinna luovuttaa infrastruktruurin vastikkeetta takaisin ul-

koissopimuksen päättyessä. Pihlajalinnalla ei tällöin katsota olevan määräysvaltaa julkiselta taholta vastik-

keetta saatuihin hyödykkeisiin.

Suoritevelvotteiden täyttymisen ajoittuminen

1000 €

2024

2023

Yhtenä ajankohtana

334 377

315 864

Ajan kuluessa

370 070

404 119

Yhteensä

704 447

719 984

Sopimukseen perustuvat omaisuuserät ja velat

Myynnin tulouttamis- ja laskutushetki voivat poiketa toisistaan. Konserni kirjaa sopimukseen perustuvan

varan silloin kun liikevaihto tuloutetaan ennen laskutusta, ja vastaavasti sopimukseen perustuvan velan sil-

loin kun liikevaihto tuloutetaan laskutuksen jälkeen.

Yhteenveto sopimukseen perustuvista omaisuus- ja velkaeristä:

1000 €

2024

2023

Myyntisaamiset

45 397

52 469

Sopimusperusteiset varat

Lyhytaikaiset

4 636

3 619

Sopimusperusteiset velat, saadut ennakot

Lyhytaikaiset

1 274

1 347

0

Tilikaudella kirjatut myyntituotot, jotka kauden alussa sisältyivät sopimusperusteisiin velkoihin:

1000 €

2024

2023

Sopimusperusteisiin velkoihin sisältyvistä eristä kirjattu liikevaihto

1 347

3 237

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

109

Liikevaihdon jakautuminen segmenttien välillä

1 000 €

2024

2023

Yksityiset terveyspalvelut

451 488

423 064

josta segmenttien välistä

14 471

16 493

Julkiset palvelut

267 615

314 299

josta segmenttien välistä

185

886

Konserni yhteensä

704 447

719 984

Myyntituotot alueittain

Pihlajalinna raportoi myyntituottonsa jaoteltuna seuraaviin maantieteellisiin alueisiin:

●

Etelä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Uudenmaan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Etelä-

Karjalan maakunnissa.

●

Väli-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pirkanmaan, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Keski- Suomen,

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa.

●

Länsi-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Varsinais-Suomen maakunnassa.

●

Itä-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon maakunnissa.

●

Pohjois-Suomeen kuuluu Pihlajalinnan liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja

Lapin maakunnissa.

●

Muihin toimintoihin kuuluvat etäpalvelut, liikkuvat palvelut ja muut hallinnolliset toiminnot.

1000 €

2024

%

2023

%

Etelä-Suomi

153 235

22 %

139 243

19 %

Väli-Suomi

388 595

55 %

445 854

62 %

Länsi-Suomi

40 209

6 %

38 199

5 %

Itä-Suomi

64 221

9 %

57 038

8 %

Pohjois-Suomi

54 802

8 %

48 968

7 %

Muut toiminnot

74 511

11 %

66 779

9 %

Konsernin sisäinen myynti

-71 126

-10 %

-76 098

-11 %

Konsernin liikevaihto

704 447

100 %

719 984

100 %

Myyntituotot asiakasryhmittäin

Pihlajalinnan asiakasryhmät ovat yritysasiakkaat, yksityisasiakkaat ja julkisen sektorin asiakkaat.

●

Konsernin yritysasiakkaiden ryhmä koostuu Pihlajalinnan työterveysasiakkaista, vakuutusyhtiöasiakkaista

ja muista yrityssopimusasiakkaista. Konsernin työterveyspalveluiden henkilöasiakasmäärä on yli 190 000

yritysasiakkaiden ryhmässä.

●

Konsernin yksityisasiakkaat ovat itse maksavia yksityishenkilöitä, jotka saattavat hakea myöhemmin kor-

vausta vakuutusyhtiöltä.

●

Konsernin julkisen sektorin asiakasryhmään kuuluvat julkisen sektorin organisaatiot Suomessa, kuten

kunnat, seurakunnat, hyvinvointialueet ja julkishallinto hankkiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon osto-

ja ulkoistuspalveluita, asumispalveluita, työterveyden palveluita ja työvoimapalveluita. Konsernin työter-

veyspalveluiden henkilöasiakasmäärä on noin 85 000 julkisen sektorin asiakasryhmässä.

Yksityiset terveyspalvelut

1000 €

2024

%

2023

%

Yritysasiakkaat

286 522

63 %

260 532

58 %

joista vakuutusyhtiöasiakkaat

152 715

34 %

134 237

30 %

Yksityisasiakkaat

102 364

23 %

97 813

22 %

Julkinen sektori

62 602

14 %

64 720

14 %

Segmentin liikevaihto

451 488

100

423 065

100

Julkiset palvelut

Segmentin liikevaihto oli 267,6 (314,3) miljoonaa euroa. Liikevaihto julkiselle sektorille oli 257,1 (300,9) mil-

joonaa euroa eli 96,1 (95,7) prosenttia segmentin liikevaihdosta. Kokonaisulkoistusten liikevaihtooli 202,2

(258,8) miljoonaa euroa.

Tiedot tärkeimmistä asiakkaista

Konsernin myyntituotot neljältä suurimmalta asiakkaalta olivat yhteensä 286,8 (313,4) miljoonaa euroa,

mikä vastaa noin 41 (44) % konsernin liikevaihdosta.

Arvio konsernin jäljellä olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista koskevienmääräai-

kaisten palvelusopimusten suoritevelvoitteidentäyttämisestä, miljoonaa euroa:

2024

2023

2024

2023

2024

209

2033

6

7

2025

162

193

2034

6

7

2026

46

75

2035

6

6

2027

47

76

2028

47

77

2029

48

78

2030

48

47

2031

31

47

2032

6

7

453

829

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

110

Palveluntuottaja - tilaaja

Nykyisen sopimuksen

palvelutuotannon

alkamisvuosi

Sopimuksen

päättymishetki

Jämsän Terveys Oy

2015

31.8.2025

Kuusiolinna Terveys Oy

2016

31.12.2025

Mäntänvuoren Terveys Oy

2016

31.7.2031

Kolmostien Terveys Oy

2015

31.12.2025

Bottenhavets Hälsa Ab - Selkämeren Terveys Oy

2021

2035-2040

3. Liiketoiminnan muut tuotot

Laatimisperiaatteet

Julkiset avustukset, jotka on saatu korvauksena jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä

kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaisetavustukset esitetään liiketoiminnan

muissa tuotoissa. Julkiset avustukset, jotka ovat liittyneet aktivoitaviin kehityshankkeisiin, on kirjattu aineet-

tomien hyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennykseksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan

saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen

muodossa omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana.

Konserni on vuokrannut edelleen yksittäisiä toimitiloja, jotka eivät ole liiketoiminnan käytössä. Kyseiset

vuokrasopimukset on luokiteltu operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi, joista saadut vuokratuotot esitetään lii-

ketoiminnan muissa tuotoissa.

Myynti- ja takaisinvuokraus

Ennen IFRS 16 käyttöönottoa toteutuneiden myynti- ja takaisinvuokraussopimusten osalta konserni jatkaa

IFRS 16:n siirtymäsäännön mukaisesti myyntivoiton jaksottamista kuten aiemmin.

Jos myynti- ja takaisinvuokraussopimuksen tuloksena syntyy rahoitusleasingsopimus, kirjanpitoarvon ja

myyntihinnan välinen erotus kirjataan taseeseen ja tuloutetaan vuokra-ajan kuluessa liiketoiminnan muissa

tuotoissa. Tulouttamaton osuus kirjanpitoarvon ja myyntihinnan välisestä erotuksesta esitetään tase-eränä

Muut velat.

Suun terveyden palveluiden myynti

Pihlajalinna myi suun terveyden palvelut Hammas Hohde Oy:lle 31.3.2023.

Kaupasta on kirjattu vertailukau-

della 3,6 miljoonan euron myyntivoitto, joka on esitetty osana liiketoiminnan muita tuottoja.

1000 €

2024

2023

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot

272

228

Vuokratuotot

2 622

2 265

Julkiset avustukset

469

532

Muut tuottoerät

438

907

Suun terveyden palveluiden myyntivoitto

0

3 600

Yhteensä

3 800

7 532

4. Materiaalit ja palvelut

Laatimisperiaatteet

Materiaalit ja palvelut -erään sisältyvät palvelutuotantoon suoraan liittyvät kulut. Arvolisäverottomuuden

takia, Pihlajalinna ei voi vähentää valtaosaa ostoihin liittyvästä arvonlisäverosta.

Pihlajalinnassa työskentelee useita eri alojen terveydenhuollon ammattilaisia itsenäisinä

ammatinharjoittajina. Heille maksetut palkkiot on esitetty materiaalit ja palvelut -erässä.

Pihlajalinnan vaihto-omaisuuteen sisältyy palveluiden tuottamisessa käytettäviä aineita ja tarvikkeita.

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon.

1000 €

2024

2023

Materiaalit ja tarvikkeet

-28 345

-31 197

Varaston muutos

138

162

Ulkopuoliset palvelut, ammatinharjoittajapalkkiot

-138 608

-129 849

Ulkopuoliset palvelut, muut

-33 554

-94 348

Yhteensä

-200 369

-255 231

5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

Laatimisperiaatteet

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet kirjataan kuluksi sinä tilikautena, jona ne syntyvät. Lyhyenaikavälin tulos-

palkkio kirjataan kuluksi sinä tilikautena, kun velvollisuus erän maksuun syntyy.

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Konsernissa on käytössä

ainoastaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä

maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorit-

tamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Mak-

supohjaisiin eläkejärjestelyihintehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä tilikaudella, jota veloitus

koskee.

Pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä jaksotetaan kuluksi oikeuden syntymisajanjaksolla.

Kannustinjärjestelmä sekä muut osakeperusteiset maksut on kuvattu tarkemmin liitetiedon 6

Osakeperus-

teiset maksut

yhteydessä.

Tiedot lähipiiriin luettavan johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 32

Lähipiiritapahtumat.

1000 €

2024

2023

Palkat ja palkkiot

-267 456

-267 089

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

- osakkeina toteutettavat

-1 406

-269

Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt

-45 614

-45 477

Muut henkilöstösivukulut

-6 727

-9 926

Yhteensä

-321 203

-322 760

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

111

Henkilölukumäärä

2024

2023

Henkilöstö keskimäärin kokoaikaisiksi muunnettuna

4 416

4 821

Henkilöstö kauden lopussa

6 493

6 880

6. Osakeperusteiset maksut

Osakepohjainen avainhenkilöiden kannustinjärjestelmä, LTIP2022

Pihlajalinnan hallitus hyväksyi alkuvuonna 2022 osakepohjaisen kannustinohjelman (LTIP 2022) käynnistämi-

sen yhtiön valituille avainhenkilöille. Ohjelma oli kokonaisuudessaan kuusivuotinen eikä sen nojalla saatuja

osakepalkkioita saa miltään osin luovuttaa ennen vuotta 2026. Avainhenkilön oli lisäksi sijoitettava Pihlaja-

linnan osakkeisiin osallistuakseen ohjelmaan.

Suoritus-ja laatuperusteinen osakeohjelma sisälsi alun perin neljä erillistä yhden vuoden pituista oikeu-

den syntymisajanjaksoa (kalenterivuodet 2022, 2023, 2024 ja 2025). Mahdolliset osakepalkkiot maksettiin

syntymisajanjaksojen jälkeen vuosina 2023, 2024 ja 2025.Hallitus päätti vuosittain osallistujat, mittarit, mit-

tareiden tavoitetasot ja ansaintamahdollisuudet.Ohjelman puitteissa käynnistettiin kolme ansaintajaksoa

2022, 2023 ja 2024.Ohjelma käsiteltiin kokonaisuudessaan oman pääoman ehtoisina osakeperusteisina

maksuina. Hallitus päätti 13.12.2024, että ohjelman viimeistä ansaintajaksoa 2025 ei käynnistetä.

Kultakin yhden vuoden oikeuden kertymisajanjaksolta palkkiona maksettavien osakkeiden enimmäis-

määrä (bruttomäärä ennen soveltuvan ennakonpidätyksen vähentämistä) oli määritelty osallistujakohtai-

sessa allokaatiossa. Annettavista osakkeista vähennettiin soveltuva ennakonpidätys ja sen vähentämisen

jälkeen jäljelle jäävä nettomäärä suoritettiin osallistujille osakkeina. Osakepalkkiona maksettaviin osakkei-

siin sovellettiin kahden vuoden pituista luovutusrajoitusta. Vuoden 2024 suoritus-ja laatuperusteiseen osa-

keohjelmaan sovellettavat ansaintakriteerit olivat Pihlajalinna-konsernin oikaistu EBITA,asiakastyytyväisyy-

den kehitys (NPS), henkilöstön nettosuositteluindeksin kehitys (eNPS) sekä sairaspoissaoloprosentin kehitys.

Suoritusjaksoilta 2022 ja 2023 ei realisoitunut osakeohjelman mukaista suoritus-ja laatuperusteista osa-

kepalkkiota, sillä ohjelmalle asetetut vähimmäistavoitteet eivät täyttyneet.Ansaintajakson 2024 osalta vai-

kutus tilikauden tulokseen on ollut -1,4 miljoonaa euroa.

Suoriteperusteinen kannustinohjelma (LTIP 2022)

2024

2023

Myöntämispäivät

14.3.2024

21.6.2023

Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa

7,50

9,19

Osakkeiden luovutusvuosi

2025

2024

Myönnettyjen osakepalkkioiden määrä,

enimmäismäärä, kpl

195 000

227 000

Toteutunut osakepalkkion määrä, kpl

181 377

0

Ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden

lukumäärä kauden lopussa

34

48

Oikeuden syntymisjakso päättyy

31.12.2024

31.12.2023

Toteutus

Osakkeina ja rahana

Osakkeina ja rahana

Toimitusjohtaja TuomasHyyryläinen on oikeutettu osallistumaan osakepohjaiseen kannustinohjelmaan

1.1.2024 alkavasta ansaintajaksosta alkaen. Osakepalkkiojärjestelmän alussa toimitusjohtajalla oli oikeus

ostaa enintään 30 000 osaketta siten, että ensimmäisen 10 000 osakkeen osalta yhtiö antaa yhden osakkeen

jokaista toimitusjohtajan ostamaa osaketta vasten ja seuraavien 20 000 osakkeen osalta yhden osakkeen

jokaista kahta ostettua osaketta vasten.Toimitusjohtajan ostaessa koko 30000 osakkeen määrän yhtiö an-

taa yhteensä 20 000 osaketta. Pihlajalinna luovutti tammikuussa 2024 yhteensä 20 000 osaketta toimitus-

johtaja Tuomas Hyyryläiselle (bruttomäärä ennen ennakonpidätyksen vähentämistä).

Suoriteperusteinen osakepalkkio-ohjelma Performance Share Plan(PSP)

Pihlajalinnanhallitus päätti 13.12.2024 uuden pitkän aikavälin osakepohjaisen kannustinjärjestelmän perus-

tamisesta konsernin avainhenkilöille. Järjestelmä korvaa Pihlajalinnan nykyisen osakepohjaisen kannustin-

ohjelman.

Suoriteperusteisessa osakepalkkiojärjestelmässä 2025–2029 on kolme ansaintajaksoa, jotka kattavat tili-

kaudet 2025–2027, 2026–2028 ja 2027–2029. Hallitus päättää vuosittain ansaintajakson aloittamisesta ja

yksityiskohdista.

Ansaintajakson 2025–2027 kohderyhmään kuuluu noin 30 avainhenkilöä, mukaan lukien konsernin johto-

ryhmän jäsenet ja toimitusjohtaja. Ansaintajakson 2025–2027 ansaintakriteerit on sidottu osakkeen relatii-

viseen kokonaistuottoon (rTSR), vuotuiseen liikevaihdon kasvuun, sijoitetun pääoman tuottoon ja sairaus-

poissaoloasteeseen.

Järjestelmän perusteella maksettavien palkkioiden arvo vastaa yhteensä enintään 553

000 Pihlajalinnan osaketta.

Lyhyen aikavälin tulospalkkio(STI)

Pihlajalinnalla on käytössään lyhyen aikavälin tulospalkkiojärjestelmä (STI), jonka osalta palkkio maksetaan

rahana. Yhtiön hallitus vahvistaa tulospalkitsemisen määrän, tavoitteet ja kriteerit vuosittain. Järjestelmän

tavoitteet perustuvat konsernin oikaistuun liikevoittoonennen aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA)

sekä henkilökohtaisiin tulos- ja suoritustavoitteisiin, joiden asettamisesta vastaa järjestelmään osallistuvan

henkilön esihenkilö. Järjestelmään ovat oikeutettuja osallistumaan toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet

sekä valitut avainhenkilöt.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

112

7. Liiketoiminnan muut kulut

1000 €

2024

2023

Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut

-6 390

-8 263

Toimitilakulut

-13 306

-13 586

Ajoneuvokulut

-937

-904

ICT-kulut

-26 737

-26 311

Kone-ja kalustokulut

-6 942

-6 810

Matkakulut

-3 604

-3 264

Myynti-ja markkinointikulut

-5 305

-6 823

Muut kuluerät

-21 921

-10 598

Yhteensä

-85 141

-76 559

Tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastus, KPMG Oy Ab

-328

-328

Tilintarkastajan todistukset ja lausunnot, KPMG Oy Ab

-64

-11

Muut kuin tilintarkastuspalvelut, KPMG Oy Ab

Veropalvelut

-35

-3

Muut palvelut

-14

-55

Yhteensä

-441

-395

8. Poistot ja arvonalentumiset

Laatimisperiaatteet

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vai-

kutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset10–25 vuotta

Huoneistojen perusparannusmenot5–10 vuotta

Koneet ja kalusto3–10 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet3–5 vuotta

Magneettikuvantamislaitteiden osalta konserni otti käyttöön Turussa,Oulussa ja Seinäjoella 1.1.2018 suori-

teyksiköihin perustuvan poistomenetelmän (units-of-production method), jossa poistojen määrä perustuu

kyseisillä laitteilla aikaansaatuun tuotokseen.

Myös Pohjola Sairaalan (nykyinen Pihlajalinna Lääkärikeskuk-

set Oy) osakekaupan myötä siirtyneisiin kuvauslaitteisiin Helsingissä, Tampereella, Turussa,Oulussa ja Kuo-

piossa sovelletaan suoriteyksiköihin perustuvaa poistomenetelmää.Suoriteyksiköihin perustuva menetelmä

kuvaa tarkemmin kyseisten magneettikuvauslaitteiden tosiasiallista taloudellista kulumista. Muiden konser-

nin koneiden ja kaluston osalta konserni soveltaa edelleen tasapoistoja.

Aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistoajat

ovat seuraavat:

Tavaramerkit10 vuotta

Kehittämismenot3–10 vuotta

Asiakassopimukset4 vuotta

Potilastietokanta4 vuotta

Kilpailukieltosopimukset2–5 vuotta

Muut aineettomat oikeudet3–7 vuotta

Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdään poistot tasaerinä omaisuuserän taloudellisena vaikutusaikana tai sitä

lyhyempänä vuokra-aikana. Käyttöoikeusomaisuuserien poistoajat ovat seuraavat:

Käyttöoikeustontit25 vuotta

Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat1–15 vuotta

Käyttöoikeuskalusto3–10 vuotta

Rakennuksia ja toimitiloja koskevista käyttöoikeusomaisuuseristäkirjataan arvonalentumistappioita sovel-

taen IAS 36-vaatimuksia.

Arvonalentumiset

Pihlajalinna on kirjannut tilikaudella 1,2 miljoonan euron arvonalentumisen liittyen käyttöoikeustoimiti-

loihinsa. Vertailukaudella Pihlajalinna kirjasi noin 0,6 miljoonaa euron arvonalentumisen liittyen muihin si-

joituksiinsa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

113

Poistot ja arvonalentumiset hyödykeryhmittäin

2024

2023

Aineettomat hyödykkeet

Tavaramerkit

-564

-564

Aktivoidut kehittämismenot

-287

-1 088

Asiakassopimukset

-985

-985

Kilpailukieltosopimukset

-96

-116

Potilastietokanta

-473

-473

Muut aineettomat oikeudet

-5 009

-4 963

-7 415

-8 189

Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset

-109

-109

Huoneistojen perusparannusmenot

-3 312

-2 507

Koneet ja kalusto

-10 002

-9 375

Muut aineelliset hyödykkeet

-1

-1

-13 423

-11 993

Käyttöoikeusomaisuuserät

Käyttöoikeustontit

-105

-101

Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat

-29 721

-30 088

Käyttöoikeustoimitilat-ja rakennukset, arvonalentuminen

-1 164

0

Käyttöoikeuskalusto

-1 190

-901

-32 180

-31 090

Arvonalentumiset

0

-634

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä

-53 018

-51 906

9. Rahoitustuotot

1000 €

2024

2023

Osinkotuotot käypään arvoon tuloslaskelman kautta

arvostetuista rahoitusvaroista

31

3

Korkotuotot lainoista ja muista saamisista

993

275

Korkotuotot rahoitusleasingsaamisista

59

67

Muut rahoitustuotot

7

9

Yhteensä

1 090

355

10. Rahoituskulut

1000 €

2024

2023

Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista

rahoitusveloista

-5 969

-7 168

Korkokulut vuokrasopimusveloista

-3 761

-3 724

Muut rahoituskulut

-1 199

-1 857

Yhteensä

-10 930

-12 749

Pihlajalinna järjesteli kesäkuussa 2024 uudelleen pitkäaikaisen velkarahoituksensa vastuullisuussidonnaisella

rahoitusjärjestelyllä, jota on avattu liitetietojen 23

Rahoitusvelat

sekä 26

Rahoitusriskien hallinta

yhteydessä

tarkemmin.

Tilikauden rahoituskuluja nostaa rahoituksen uudelleenjärjestelyyn liittyvät noin 0,6 miljoonan euron ker-

taluonteiset rahoituskulut. Muut rahoituskulut rivi sisältää vertailukauden osalta osakkuusyhtiöille ja muille

osapuolille myönnettyjen lainasaamisten arvonalentumisia yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa.

11. Tuloverot

Laatimisperiaatteet

Konsernin tuloslaskelman tuloverot muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta,aikai-

sempien kausien verojen oikaisuista ja laskennallisista veroista. Verotkirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi mil-

loin ne liittyvät suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös

vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavastatulosta

voimassa olevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä ve-

roilla. Näihin veroihin liittyvät viivästyskorot kirjataan rahoituskuluihin. Osuus osakkuusyritysten tuloksista

esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta, ja se sisältää siten verovaikutuksen.

1000 €

2024

2023

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero

-1 249

-502

Edellisten tilikausien verot

-66

-39

Laskennalliset verot

-7 182

-3 047

Yhteensä

-8 497

-3 587

Laskennallisia veroja on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 20 Laskennalliset verosaamiset- ja velat.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

114

Efektiivisen veroasteen täsmäytyslaskelma

1000 €

2024

2023

Tulos ennen veroja

38 649

8 187

Verot laskettuna Suomen verokannalla (20 %)

-7 730

-1 637

Verovapaat tuotot

53

4

Vähennyskelvottomat menot

-1 808

-1 422

Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotappioista

-53

-921

Kirjatut laskennalliset verosaamiset verotappioista

0

187

Aiemmin kirjaamattomien verotappioiden käyttö

934

0

Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta

-5

28

Osakeperusteiset palkkiot

-24

40

Muut erät

202

173

Verot aikaisemmilta tilikausilta

-66

-39

Verot tuloslaskelmassa

-8 497

-3 587

Efektiivinen veroaste

-22,0 %

-43,8 %

12. Osakekohtainen tulos

Laatimisperiaatteet

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden ai-

kana ulkona olleiden osakkeiden keskimääräisellä painotetulla lukumäärällä.

Osakekohtaista tulosta lasket-

taessa on huomioitu tulosta pienentävänä eränä hybridilainan tilikaudelle kuuluva korko verovaikutuksella

oikaistuna.

Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tilikauden tulos lasketaan jakamalla emoyri-

tyksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumää-

rän painotetulla keskiarvolla.

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessaosakkeiden keskimääräistä luku-

määrää oikaistaan osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutuksella.

1000 €

2024

2023

Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos,

euroa

27 358 879,12

5 728 844,05

Hybridilainan korot

-2 400 000,00

-1 866 666,67

Verovaikutus

480 000,00

373 333,33

Oikaistu tilikauden tulos

25 438 879,12

4 235 510,72

Ulkona olevat osakkeet, painotettu keskiarvo

22 511 765

22 557 957

Laimentamaton osakekohtainen tulos (EPS)

1,13

0,19

Laimennettu osakekohtainen tulos

1,13

0,19

13. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Laatimisperiaatteet

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja

arvonalentumistappioilla. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen

käyttöomaisuuserän hankinnasta. Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuus-

hyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvävastainen taloudel-

linen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavastimääritettävissä. Muut

korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokai-

sen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvaamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita

muutoksia. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeidenkäytöstä poistamisesta ja luovutuksesta syntyneet

myyntivoitot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin.

Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi,ts. kun se on sellaisessa sijain-

tipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla.

Magneettikuvantamislaitteiden osalta käytössä olevaa suoriteyksiköihin perustuvaa poistomenetelmää

(units-of-production method) on kuvattu tarkemmin liitetiedon 8

Poistot ja arvonalentumiset

yhteydessä.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

115

Aineelliset hyödykkeet

1000 €

Maa-alueet

Rakennukset

Huoneistojen

perusparannusmenot

Huoneisto-

osakkeet

Koneet ja kalusto

Muut aineelliset

hyödykkeet

Keskeneräiset

hankinnat

Yhteensä

Hankintameno 1.1.2024

36

3 116

42 757

5 287

87 879

168

2 713

141 955

Lisäykset

0

0

570

0

8 156

0

3 318

12 044

Siirrot erien välillä

0

0

5 870

0

0

0

-5 870

0

Vähennykset

0

0

-32

0

-2 096

0

-2

-2 130

Hankintameno 31.12.2024

36

3 116

49 165

5 287

93 939

168

159

151 869

Kertyneet poistot 1.1.2024

0

-620

-23 057

0

-52 460

-11

0

-76 147

Poistot

0

-109

-3 312

0

-10 002

-1

0

-13 423

Vähennykset

0

0

7

0

1 260

0

0

1 267

Kertyneet poistot 31.12.2024

0

-728

-26 362

0

-61 201

-12

0

-88 304

Kirjanpitoarvo 1.1.2024

36

2 496

19 700

5 287

35 419

157

2 713

65 807

Kirjanpitoarvo 31.12.2024

36

2 387

22 803

5 287

32 737

156

159

63 565

1000 €

Maa-alueet

Rakennukset

Huoneistojen

perusparannusmenot

Huoneisto-

osakkeet

Koneet ja kalusto

Muut aineelliset

hyödykkeet

Keskeneräiset

hankinnat

Yhteensä

Hankintameno 1.1.2023

36

3 029

34 263

5 472

75 341

167

5 246

123 553

Lisäykset

0

90

832

0

13 319

4

5 135

19 379

Siirrot erien välillä

0

0

7 358

0

-352

-2

-7 667

-663

Vähennykset

0

-3

304

-186

-430

0

-1

-315

Hankintameno 31.12.2023

36

3 116

42 757

5 287

87 879

168

2 713

141 955

Kertyneet poistot 1.1.2023

0

-511

-20 552

0

-43 743

-11

0

-64 817

Poistot

0

-109

-2 507

0

-9 375

-1

0

-11 993

Siirrot erien välillä

0

0

191

0

1 129

0

0

1 320

Vähennykset

0

0

-188

0

-470

1

0

-657

Kertyneet poistot 31.12.2023

0

-620

-23 057

0

-52 460

-11

0

-76 147

Kirjanpitoarvo 1.1.2023

36

2 518

13 711

5 472

31 598

155

5 246

58 736

Kirjanpitoarvo 31.12.2023

36

2 496

19 700

5 287

35 419

157

2 713

65 807

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

116

14. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo

Laatimisperiaatteet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike,määräysvallat-

tomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät han-

kitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvo kuvastaa tyypillisesti hankitun markki-

naosuuden, liiketoimintaosaamisen sekä synergioiden arvoa.

Liikearvosta ei kirjata poistoja,vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varaltavuosittain ja aina

kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottavilleyk-

siköille (CGU). Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Pilvipalvelujärjestelyt

Pilvipalvelujärjestelyjen kirjanpitokäsittely riippuu siitä, luokitellaanko pilvipohjainen ohjelmisto aineetto-

maksi hyödykkeeksi vai palvelusopimukseksi. Ne järjestelyt, joissa Yhtiöllä ei ole määräysvaltaa kyseiseen

ohjelmistoon, käsitellään kirjanpidossa palvelusopimuksina, jotka antavat Yhtiölle oikeuden käyttää pilvipal-

veluntarjoajan sovellusohjelmistoa sopimuskauden aikana. Sovellusohjelmiston jatkuvat käyttöoikeusmak-

sut sekä ohjelmistoon liittyvät konfigurointi-tai räätälöintimenot kirjataan (esimerkiksi liiketoiminnan mui-

hin kuluihin) silloin, kun palvelut vastaanotetaan. Pilvipalveluntarjoajalle maksettavat ennakkomaksut ohjel-

miston räätälöinnistä, jotka eivät ole erotettavissa olevia, kirjataan kuluksi sopimuskauden aikana.

Aktivoidut kehittämismenot

Hyödykkeistä kirjataan poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi.Hyödyke, joka ei ole vielä valmis

käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alku-

peräisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyinä. Ak-

tivoitujen kehittämismenojen taloudellinen vaikutusaika on 3–10 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut kehittä-

mismenot kirjataan tasapoistoina kuluksi.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

117

Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo

1000 €

Liikearvo

Tavaramerkit

Kehittämismenot

Asiakas-

suhdearvo

Kilpailukieltosopimus

Potilastietokanta

Aineettomat

oikeudet

Muut

pitkävaikutteiset

menot

Ennakkomaksut

Yhteensä

Hankintameno 1.1.2024

251 773

10 910

6 424

12 612

7 788

7 837

7 690

27 742

84

332 859

Lisäykset

3 102

0

56

0

0

0

129

1 838

52

5 177

Siirrot erien välillä

0

0

0

0

0

0

-129

152

-23

0

Vähennykset

0

0

0

0

0

0

-62

0

0

-62

Hankintameno 31.12.2024

254 875

10 910

6 480

12 612

7 788

7 837

7 628

29 732

112

337 974

Kertyneet poistot 1.1.2024

0

-7 859

-6 036

-10 733

-7 673

-6 494

-6 982

-14 239

0

-60 015

Poistot

0

-564

-287

-985

-96

-473

-266

-4 743

0

-7 415

Vähennykset

0

0

0

0

0

0

62

0

0

62

Kertyneet poistot 31.12.2024

0

-8 423

-6 323

-11 717

-7 769

-6 967

-7 186

-18 982

0

-67 368

Kirjanpitoarvo 1.1.2024

251 773

3 051

388

1 879

115

1 343

708

13 503

84

272 844

Kirjanpitoarvo 31.12.2024

254 875

2 487

156

895

19

870

442

10 863

0

270 606

1000 €

Liikearvo

Tavaramerkit

Kehittämismenot

Asiakas-

suhdearvo

Kilpailukieltosopimus

Potilastietokanta

Aineettomat

oikeudet

Muut

pitkävaikutteiset

menot

Ennakkomaksut

Yhteensä

Hankintameno 1.1.2023

251 032

10 910

6 386

12 612

7 788

7 836

7 494

21 153

482

325 694

Lisäykset

891

0

38

0

0

0

219

5 752

481

7 381

Siirrot erien välillä

0

0

0

0

0

0

-21

837

-823

-8

Vähennykset

-150

0

0

0

0

0

-2

0

-57

-208

Hankintameno 31.12.2023

251 773

10 910

6 424

12 612

7 788

7 837

7 690

27 742

84

332 859

Kertyneet poistot 1.1.2023

0

-7 295

-4 949

-9 748

-7 557

-6 020

-6 637

-9 654

0

-51 860

Poistot

0

-564

-1 088

-985

-116

-473

-368

-4 595

0

-8 189

Siirrot erien välillä

0

0

0

0

0

0

24

14

0

38

Vähennykset

0

0

0

0

0

0

0

-4

0

-4

Kertyneet poistot 31.12.2023

0

-7 859

-6 036

-10 733

-7 673

-6 494

-6 982

-14 239

0

-60 015

Kirjanpitoarvo 1.1.2023

251 032

3 615

1 436

2 864

231

1 816

857

11 500

482

273 833

Kirjanpitoarvo 31.12.2023

251 773

3 051

388

1 879

115

1 343

708

13 503

84

272 845

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

118

Arvonalentumistestaus

Laatimisperiaatteet

Liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden, käyttöomaisuuden, käyttöoikeusomaisuuserien ja rahoitus-

varoihin kuulumattomien sijoitusten kirjanpitoarvoa tarkastellaan säännöllisesti mahdollisen arvonalentumi-

sen varalta.

Mikäli viitteitä arvonalentumisesta on, omaisuuserän arvo on testattava. Arvonalentumistappio kirjataan

tulosvaikutteisesti siltä osin kuin omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamää-

rän. Lisäksi liikearvo ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ja joista

ei tehdä poistoja, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Arvonalentumistestaus suoritetaan myös,

mikäli arvonalentumisesta ei olisi viitteitä. Mahdollinen liikearvon arvonalentumistappio kirjataan välittö-

mästi tuloslaskelmaan. Aiemmin kirjattua liikearvon arvonalentumistappiota ei palauteta.

Yritysjärjestelyissä syntynyt liikearvo kohdistetaan testaustavarten rahavirtaa tuottavalle yksikölle (CGU).

Pihlajalinna on tilikaudella muuttanut taloudellisen raportoinnin rakennettaan. Vuonna 2023 rahavirtaa

tuottavien yksiköiden ryhmä oli konsernitaso. 1.1.2024 alkaen konsernin raportoitavat segmentit ja täten

rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat Yksityiset terveyspalvelut ja Julkiset palvelut. Uusi raportointirakennenou-

dattaa Pihlajalinnan liiketoimintamallia sekä organisaatiorakennetta ja molemmilla segmenteillä on oma

budjetti, tulosseuranta sekä liiketoimintajohtaja.

Muuttuneen raportointirakenteen johdosta vertailutietoja

ei esitetä.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmienavulla. Rahavirtaperusteinen käyttöarvo

määritellään laskemalla ennustettujen rahavirtojen diskontattu nykyarvo. Laskelmissa käytettydiskonttaus-

korko on määritetty painotetun pääomankustannuksen (WACC) avulla, joka kuvaaoman ja vieraan pää-

oman kokonaiskustannusta ottaen huomioon rahan aika-arvon ja Pihlajalinnan liiketoimintaan liittyvät eri-

tyiset riskit. Diskonttauskorko on määritetty ennen veroja. Diskonttauskoronmäärittämisessä käytetyt ris-

kittömän koron, riskikertoimen (beta), sekä lisäriskipreemion ja markkinariskipreemion parametrit perustu-

vat markkinoilta saataviin tietoihin ja verrokkianalyysiin. Rahavirta-arvioita on validoitu vertaamalla niitä

Pihlajalinnan markkina-arvoon.

Konserni teki vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen tilanteesta 30.11.2024 (30.11.2023)

käyttäen sen hetkisiä kirjanpitoarvoja ja laskelmia tulevaisuutta kuvaavista rahamääristä. Testauksentulok-

sena arvonalentumistappiota ei tunnistettu konsernin rahavirtaa tuottavissa yksiköissä 31.12.2024 päätty-

neeltä tilikaudelta.

Yrityshankinnoista syntynyt liikearvo on raportointirakenteenmuutoksen myötä kohdistettu alla olevan

taulukon mukaisesti rahavirtaa tuottaville yksiköille niiden käypien arvojen suhteessa ja se sisältää yhtiön

johdon arvion rahavirtaa tuottavalle yksiköllekuuluvasta liikearvon osuudesta.

Liikearvon jakautuminen:

1000 €

2024

%

Yksityiset terveyspalvelut

247 664

97

Julkiset palvelut

7 211

3

Taseen mukainen liikearvo tilikauden lopussa

254 875

100

Käyttöarvonlaskennassa käytetytoletukset 2024:

Arvonalentumistestaus

Yksityiset

terveyspalvelut

Julkiset

palvelut

Liikevaihdon kasvu, kolme ensimmäistä vuotta keskimäärin

7,0 %

-20,1 %

Liikevoitto-%, kolme ensimmäistä vuotta keskimäärin

10,1 %

7,8 %

Diskonttauskorko (pre tax WACC)

8,9 %

11,0 %

Ennustejakson pituus (vuotta)

5

8

Ennustejakson jälkeinen terminaalikasvu

2,0 %

2,0 %

Terminaalikauden osuus ennakoitujen rahavirtojen määrästä

70 %

30 %

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut

Arvonalentumistestauksessa kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuen.

Arvonalentumistestauksen käyttöarvolaskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat johdon laatimiin

ja hallituksen hyväksymiin rahavirtojen ennusteisiin segmenttien osalta.

Rahavirtaennusteet kattavat Yksityisten terveyspalveluiden osalta 5 vuoden ajanjakson sekä terminaali-

kauden. Julkisten palveluiden osalta rahavirtaennusteet kattavat 8 vuoden ajanjakson sekä terminaalikau-

den. Johdon arvion mukaan 8 vuoden ennustejakson käyttö on perusteltua, sillä konsernilla on merkittäviä

pitkäkestoisia määräaikaisia sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistussopimuksia. Nämä sopimukset

päättyvät 8 vuoden ennustejakson aikana, jonka vuoksi johto katsoo, että ennustejakson pidentäminen an-

taa luotettavamman kuvan segmentin tulevaisuuden kassavirroista, sillä sopimusten päättymiset on näin

pystytty mallintamaan kassavirtoihin. Ennustejakson jälkeinen terminaalikasvu on 2 prosenttia, joka vastaa

Suomen pitkän aikavälin inflaatioennustetta.

Johto ennustaa vuosien 2025–2029 osalta liikevaihdon, liikevoiton sekä kassavirtojen kehittyvän konser-

nin pitkän aikavälin strategian mukaisesti. Lisäksi Julkisten palveluiden osalta vuosien 2025–2031 ennus-

teissa ottanut huomioon määräaikaisten kokonaisulkoistussopimusten päättymisten vaikutuksetkunkin so-

pimuksen sopimuskauden mukaisesti. Tarkempia tietoja sopimusten kestoistaja täyttämättömistä suori-

tevelvoitteista on kuvattu liitetiedon

2 Myyntituotot asiakassopimuksista

yhteydessä.

Rahavirta-arvioissa käytetyt oletukset hinta- ja kustannuskehityksestä perustuvat johdon arvioihin kysyn-

nän ja markkinoiden kehityksestä, joita verrataan ulkoisiin tietolähteisiin. Laskelmissa käytetyt tuottavuus-

ja tehokkuusoletukset perustuvat sisäisiin tavoitteisiin, joiden arvioinnissa on huomioitu aiempi toteutunut

kehitys.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

119

Johdon määrittelemät laskennassa käytetyt keskeiset oletukset vuonna 2024:

Oletus

Kuvaus

Ennustettu liikevaihto

Määritetty perustuen johdon laatimaan ja hallituksen hyväksymään segmentti-

kohtaiseen ennusteeseen.

Ennustettuliikevoitto

Määritetty perustuen johdon laatimaan ja hallituksen hyväksymään segmentti-

kohtaiseen ennusteeseen.

Ennustejakson pituus

Ennustejakson pituutena on käytetty 5–8 vuotta lisättynä terminaalikaudella.

Terminaalikasvuoletus

Terminaalikasvuoletukseksi on määritelty 2 %.

Diskonttokorko

Määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla,

joka kuvaa oman ja vieraan pääoman kokonaiskustannusta ottaen huomioon

rahan aika-arvon ja Pihlajalinnan liiketoimintaan liittyvät erityiset riskit.

Ennuste-epävarmuutta on otettu huomioon lisäriskipreemion

määrittämisessä.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysit

Laadittujen testauslaskelmien perusteella ei ole tarvetta arvonalentumiskirjauksiin.

Kerrytettävissä oleva

rahamäärä ylitti kirjanpitoarvon noin 243 miljoonalla eurolla Yksityiset terveyspalvelut -segmentin osalta ja

noin 54 miljoonalla eurolla Julkiset palvelut -segmentin osalta. Johto on laatinut keskeisistä tekijöistä herk-

kyysanalyysit. Alla olevassa taulukossa on esitetty vaadittava muutos oletuksessa, jolla kerrytettävissä oleva

rahamäärä olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo, jos oletukset muuttuvat yksi kerrallaan.

Herkkyysanalyysi 2024

Yksityiset

terveyspalvelut

Julkiset

palvelut

Liikevoittomarginaalin heikentymi-

nen

yli 3 prosenttiyksikköä

yli 4 prosenttiyksikköä

Liikevaihdon vuosittainen lasku

yli 18 prosenttiyksikköä

yli 40 prosenttiyksikköä

Diskonttokoron nouseminen

yli 3,5 prosenttiyksikköä

yli 100 prosenttiyksikköä

Terminaalikasvuprosentin lasku

yli 6 prosenttiyksikköä

yli 100 prosenttiyksikköä

15. Käyttöoikeusomaisuuserät

Laatimisperiaatteet

Pihlajalinnan IFRS 16:n mukaisista vuokrajärjestelyistä suurin osa on toimitilavuokrasopimuksia. Muut stan-

dardin mukaiset vuokrajärjestelyt liittyvät maa-alueisiin sekä koneisiin ja kalustoon (liikuntalaitteet, kliiniset

laitteet, autot ja muut laitteet). Pihlajalinna soveltaa standardin tarjoamaa helpotusta olla kirjaamatta käyt-

töoikeusomaisuuserää ja vastaavaa vuokrasopimusvelkaa sellaisista omaisuuseristä, joiden vuokra-aika on

12 kuukautta tai vähemmän, tai jotka ovat vähäarvoisia. Vähäarvoisia omaisuuseriä ovat mm. IT-laitteet ja

toimistokalusteet. Lisäksi vuokrasopimusjärjestelyjen käsittelyn helpottamiseksi Pihlajalinna ei erota palve-

lukomponentteja vuokrasopimuksista, vaan käsittelee koko sopimuksen konsernitilinpäätöksessään vuokra-

sopimuksena. Toistaiseksi voimassaolevista vuokrajärjestelyistä, joissa on lyhyt irtisanomisaika, Pihlajalinna

arvioi todennäköisen vuokra-ajan.

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää seuraavat erät:

●

vuokrasopimusvelan alkuperäinen määrä

●

alkuvaiheen välittömät menot ja

●

menot alkuperäiseen tilaan palauttamisesta

Käyttöoikeusomaisuuserät esitetään aineellisissa hyödykkeissä ja vuokrasopimusvelka esitetään rahoitusvel-

kana. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankintamenoon ja poistetaan omaisuuserän talou-

dellisen vaikutusajan kuluessa. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserään sovelletaan IAS 36 – Omaisuuserien ar-

vonalentuminen-standardia. Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin tulevaisuudessa maksettavia vuok-

ria vastaavaan nykyarvoon. Myöhemmillä kausilla vuokrasopimusvelan arvostamiseen sovelletaan efektiivi-

sen koron menetelmää, jonka mukaisesti vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja

korkokulu jaksotetaan vuokra-ajalle. Standardi sallii vuokralle ottajan sisällyttävän myösmuut kuin vuokra-

sopimukseksi luokiteltavat sopimuksen osat (tyypillisesti palveluita) osaksi vuokrasopimusvelkaa.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut

Vuokrasopimusten taseeseen kirjaamisessa joudutaan tekemään arvioita sopimusten pituudesta ja jatko-

optioiden käyttämisestä sekä käytettävästädiskonttauskorosta. Uuden vuokrasopimuksen sopimuskauden

pituutta arvioitaessa sopimuksen jatko-optioita ei oteta huomioon ennen kuin jatko-option käyttöön on

sitouduttu.

Käyttöoikeusomaisuuserät

1000 €

Käyttöoikeus-

tontit

Käyttöoikeus-

rakennukset ja

-toimitilat

Käyttöoikeus-

kalusto

Yhteensä

Hankintameno 1.1.2024

1 214

363 311

6 507

371 033

Lisäykset

12

11 980

2 056

14 048

Vähennykset

0

-3 016

-467

-3 484

Hankintameno 31.12.2024

1 226

372 274

8 096

381 597

Kertyneet poistot 1.1.2024

-682

-160 992

-5 428

-167 101

Poistot

-105

-30 885

-1 190

-32 180

Vähennykset

0

2 464

311

2 775

Kertyneet poistot 31.12.2024

-787

-189 413

-6 306

-196 506

Kirjanpitoarvo 1.1.2024

533

202 319

1 080

203 932

Kirjanpitoarvo 31.12.2024

440

182 862

1 790

185 091

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

120

Käyttöoikeusomaisuuserät

1000 €

Käyttöoikeus-

tontit

Käyttöoikeus-

rakennukset ja

-toimitilat

Käyttöoikeus-

kalusto

Yhteensä

Hankintameno 1.1.2023

1 215

312 525

6 211

319 952

Lisäykset

-1

38 764

871

39 634

Siirrot erien välillä

0

18 413

-15

18 398

Vähennykset

0

-6 391

-560

-6 951

Hankintameno 31.12.2023

1 214

363 311

6 507

371 033

Kertyneet poistot 1.1.2023

-580

-116 684

-4 936

-122 201

Poistot

-101

-30 088

-901

-31 090

Siirrot erien välillä

-18 413

28

-18 386

Vähennykset

4 194

382

4 576

Kertyneet poistot 31.12.2023

-682

-160 992

-5 428

-167 101

Kirjanpitoarvo 1.1.2023

635

195 841

1 274

197 751

Kirjanpitoarvo 31.12.2023

533

202 319

1 080

203 932

Tuloslaskelmaan kirjatut lyhytaikaiset vuokrat, yhteensä 31 (227) tuhatta euroa sekä vähäiset vuokrat,yh-

teensä 866 (1 379) tuhatta euroa ovat konsernin soveltamia IFRS 16 -standardin sallimia käytännön helpo-

tuksia.

Käyttöoikeusomaisuuseriin liittyvät vuokrasopimusvelat on eritelty liitetiedossa 23

Rahoitusvelat.

16. Muut pitkäaikaiset saamiset

Laatimisperiaatteet

Käyttöoikeusomaisuuserät, jotka on siirretty vuokralleottajalle edelleenvuokraussopimuksella, ja jotka on

luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi, on kirjattu pois käyttöomaisuudesta ja esitetään taseessa nettosijoi-

tuksena edelleenvuokraussopimukseen.

1000 €

2024

2023

Maksetut vuokravakuudet

122

234

Pitkäaikaiset edelleenvuokraussopimukset

3 315

3 655

Pitkäaikaiset lainasaamiset

2 005

2 108

Muut saamiset

90

90

Yhteensä

5 532

6 088

Pihlajalinna edelleen vuokrasi kaksi toukokuussa 2020 myymäänsä ja takaisinvuokraamaansa hoivakotia,

jotka muodostavat merkittävän osan edelleenvuokraussaamisista.

Seuraava taulukko kuvaa edelleenvuokraussopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä.

Luvut ovat diskonttaamattomia ja sisältävät sekä koronmaksutettä nettosijoituksen takaisinmaksut.

Edelleenvuokraussopimussaamisten maturiteettijakauma

alle

1 vuosi

1-2 vuotta

2-3 vuotta

3-4 vuotta

yli

4 vuotta

Tasearvo 31.12.2024

3 655

341

346

351

357

2 261

17. Myyntisaamiset ja muut saamiset

Laatimisperiaatteet

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäi-

sen rahoitusvaroihin kuuluvat erän arvon alentumisesta. Lainojen ja muiden saamisten arvonalentumisesta

olevaa objektiivista näyttöä ovat velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet ja maksujen laiminlyönti tai

olennainen viivästyminen. Lainojen arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelman rahoituskuluihin ja muiden

saamisten arvonalentumiset muihin liiketoiminnan kuluihin kaudella, jonka aikana arvonalentuminen on

todettu.

Odotettujen luottotappioiden malli perustuu historiallisten tappioiden määrään. Koko voimassaoloajalta

odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan kertomalla maksamattomien myyntisaamistenbruttomääräi-

nen kirjanpitoarvo odotetulla tappiolla.

1000 €

2024

2023

Myyntisaamiset

45 397

52 469

Siirtosaamiset

9 953

4 739

Lyhytaikaiset edelleenvuokraussopimukset

341

431

Muut saamiset

830

241

Sopimukseen perustuvat varat

4 636

3 619

Yhteensä

61 156

61 498

Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvo vastaa niihin liittyvän luottoriskin enimmäismäärää

tilinpäätöshetkellä. Konserni tarkastelee säännöllisesti saataviensa luottoriskin ja menettelytavat luottoris-

kin arvioimiseksi. Asiakkaiden maksukäyttäytymisessä ei ole havaittu merkittäviä muutoksia tilikaudella.

Myyntisaamisiin liittyvistä luottoriskien hallinnasta kerrotaan tarkemmin liitetiedossa 26

Rahoitusriskien

hallinta

. Konserni on kirjannut tilikaudella myyntisaamisista arvonalentumistappiota 0,9 (0,9) miljoonaa eu-

roa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

121

Myyntisaamisten ikäjakauma

1000 €

2024

Arvioitu

arvonalentumistappio

Osuus odotettavissa olevista

arvonalentumistappioista

Netto 2024

Erääntymättömät

37 010

-3

0,0 %

37 007

Alle 30 päivää

4 975

-5

0,1 %

4 970

30-60 päivää

749

-51

6,8 %

698

61-90 päivää

392

-102

25,9 %

291

Yli 90 päivää

2 779

-348

12,5 %

2 431

Yhteensä

45 905

-509

45 397

1000 €

2023

Arvioitu

arvonalentumistappio

Osuus odotettavissa olevista

arvonalentumistappioista

Netto 2023

Erääntymättömät

34 321

-5

0,0 %

34 316

Alle 30 päivää

12 924

-7

0,1 %

12 917

30-60 päivää

1 058

-47

4,4 %

1 012

61-90 päivää

617

-91

14,7 %

526

Yli 90 päivää

4 013

-316

7,9 %

3 697

Yhteensä

52 934

-465

52 469

Konsernin odotettujen luottotappioiden malli perustuu historiallisten tappioiden määrään. Osuudessa odo-

tettavissa olevista arvonalentumistappioista esiintyy tilikausien välillä vaihtelua, sillä konsernin odotetta-

vissa olevat luottotappiot historiatiedon perusteella vaihtelevat eri asiakasryhmien välillä. Täten tietyn asia-

kasryhmän hetkellinen suurempi tai alhaisempi osuus myyntisaamisista voi vaikuttaa merkittävästikin odo-

tettavissa olevien luottotappioiden määrään.

Konsernin yli 90 päivää erääntyneiden myyntisaamisten määrä liittyy pääosin vakuutusyhtiöasiakkailta

auki oleviin saamisiin.

Sopimukseen perustuvista varoista ennakoitu luottotappio on 0,0 (0,0) miljoonaa euroa ja kyseisiä varoja

ei ole huomioitu yllä olevassa taulukossa.

1000 €

2024

2023

Luottotappiovaraus 1.1.

465

781

Kirjatut luottotappiot

-876

-920

Luottotappiovarauksen muutos

920

605

Luottotappiovaraus 31.12.

509

465

Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät

1000 €

2024

2023

Henkilöstökulut

3 250

1 837

Kuluennakot

5 818

2 656

Suojauslaskenta, koronvaihtosopimus

0

173

Muut

884

73

Yhteensä

9 953

4 739

Saamisten tasearvot vastaavat olennaisilta osin niiden käypää arvoa.

18. Varaukset

Laatimisperiaatteet

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen

velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotetta-

vasti. Varauksena kirjattava määrävastaa johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoit-

teen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konsernilla on järjestelyä koskeva yksityiskohtainensuunnitelma

ja sen toimeenpano on aloitettu tai suunnitelman keskeisistä kohdista on tiedotettu niille, joita järjestely

koskee.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteidentäyttämiseksi vaadittavat välttämättömät

menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Tilikauden aikana on kirjattu johdon arvion perusteella toimitiloihin liittyviä varauksia kiinteistöjen perus-

parannus- ja kunnossapitovastuisiin 1,7 miljoonan euron edestä. Muut varaukset liittyvät pääosin työsuhde-

asioihin.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja johdon harkintaan perustuvat ratkaisut

Varausten kirjausedellytysten olemassaolosta päätettäessä ja varausten määräämääritettäessä joudutaan

käyttämään arvioita velvoitteen olemassaolosta ja määrästä. Kirjattu määrä on paras arvio velvoitteen ai-

heuttamista kustannuksista tilinpäätöshetkellä.Arvio aikaisemman tapahtuman taloudellisista vaikutuksista

edellyttää johdon harkintaa, joka perustuu aiempiin samankaltaisiin tapahtumiin ja tarvittaessa ulkopuolis-

ten asiantuntijoiden näkemyksiin.Arviot voivat poiketa tulevaisuudessa toteutuvan velvoitteen määrän ja

olemassaolon osalta.

1000 €

2024

2023

Lyhytaikaiset varaukset

66

84

Pitkäaikaiset varaukset

2 519

123

Yhteensä

2 586

207

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

122

-

Tappiolliset

sopimukset

Uudelleen-

järjestelyvaraus

Toimitilat

Muut

varaukset

Yhteensä

1000 €

1.1.2023

89

0

0

0

89

Varausten lisäykset

306

1 139

0

0

1 445

Varausten käyttö

-189

-1 139

0

0

-1 327

Käyttämättömien varausten

peruutukset

0

0

0

0

0

31.12.2023

207

0

0

0

207

Varausten lisäykset

0

0

1 700

907

2 607

Varausten käyttö

-79

0

0

-150

-229

Käyttämättömien varausten

peruutukset

0

0

0

0

0

31.12.2024

128

0

1 700

757

2 586

19. Ostovelat ja muut velat

1000 €

2024

2023

Ostovelat

24 075

27 051

Siirtovelat

88 695

90 466

Ennakkomaksut

27

311

Muut velat

8 288

7 503

Yhteensä

121 085

125 333

Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät:

Palkat ja sosiaalimaksut

53 139

53 823

Lääkäripalkkiovelka

19 140

17 055

Ostolaskujen jaksotus

8 242

11 481

Sopimukseen perustuvat velat

1 274

1 347

Maksamattomat korkokulut

2 291

2 147

Muut siirtovelat

4 608

4 614

Yhteensä

88 695

90 466

20. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laatimisperiaatteet

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Lasken-

nallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta tai, jos se johtuu omaisuus-

erän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä on liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapah-

tuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon eikä synnytä liiketoimen

toteutumisajankohtana keskenään samansuuruisia veronalaisia ja verotuksessa vähennyskelpoisia väliaikai-

sia eroja.

Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja ai-

neettomien hyödykkeiden poistoista, liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiinarvoihin pe-

rustuvista oikaisuista sekä käyttämättömistäverotuksellisista tappioista.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikauden päättymispäivään mennessä säädettyjä ve-

rokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväksytty.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa

syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.Laskennallista verosaamista ei

kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole

liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisajankohtanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen

eikä verotettavaan tuloon eikä synnytä liiketoimen toteutumisajankohtanakeskenään samansuuruisia ve-

ronalaisia ja verotuksessa vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja.Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedelly-

tykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikauden päättymispäivänä.

Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja-velat toisistaan siinä tapauksessa, että ne liittyvät sa-

maan veronsaajaan ja samaan verovelvolliseen. Vuokrasopimusten laskennallinen verosaaminen ja vero-

velka esitetään liitetiedoissa erikseen.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

123

Laskennallisten verojen muutos vuoden 2024 aikana:

Laskennalliset verosaamiset (1 000 €)

1.1.2024

Kirjattu

tuloslaskelmaan

Kirjattu laajaan

tuloslaskelmaan

Ostetut tytäryritykset

Uudelleenluokittelu

31.12.2024

Vahvistetut tappiot

8 467

-7 186

1 281

Myynti-ja takaisinvuokrausjärjestelyiden myyntivoiton tuloutus

163

-30

133

Varaukset

186

202

389

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

53

-46

6

Vuokrasopimukset - Vuokrasopimusvelat

46 118

-3 705

42 412

Pilvipalvelut

330

60

390

Muut erät

3 485

-20

-162

3 303

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus

-44 206

4 037

-40 170

Laskennalliset verosaamiset taseessa

14 595

-6 688

-162

7 746

Laskennalliset verovelat

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

5 588

19

5 607

Käyvän arvon oikaisut liiketoimintojen yhdistymisessä

1 278

-424

854

Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon

669

-231

438

Vuokrasopimukset - Käyttöoikeusomaisuuserät

41 517

-3 836

37 681

Muut erät

481

16

498

Pilvipalvelut

0

67

67

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus

-41 081

3 837

-37 244

Laskennalliset verovelat taseessa

8 453

-321

-231

7 901

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

124

Laskennallisten verojen muutos vuoden 2023 aikana:

Laskennalliset verosaamiset (1 000 €)

1.1.2023

Kirjattu

tuloslaskelmaan

Kirjattu laajaan

tuloslaskelmaan

Ostetut tytäryritykset

Uudelleenluokittelu

31.12.2023

Vahvistetut tappiot

11 860

-3 394

8 467

Myynti-ja takaisinvuokrausjärjestelyiden myyntivoiton tuloutus

193

-30

163

Varaukset

227

-41

186

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

5

48

53

Uudelleenluokittelu myytävänä oleviin omaisuuseriin

-63

63

0

Vuokrasopimukset - Vuokrasopimusvelat

45 915

203

46 118

Pilvipalvelut

228

102

330

Muut erät

3 583

-98

3 485

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus

-44 623

417

-44 206

Laskennalliset verosaamiset taseessa

17 324

-2 729

14 595

Laskennalliset verovelat

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

5 344

244

5 588

Käyvän arvon oikaisut liiketoimintojen yhdistymisessä

1 705

-428

1 278

Johdannaisten arvostaminen käypään arvoon

1 023

-354

669

Vuokrasopimukset - Käyttöoikeusomaisuuserät

41 289

228

41 517

Muut erät

99

383

481

Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus

-40 948

-133

-41 081

Laskennalliset verovelat taseessa

8 512

294

-354

8 453

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

125

-

Käytettävissä olevat

verotappiot

Kirjatut laskennalliset

verosaamiset

Kirjaamattomat

laskennalliset

verosaamiset

Verotappiot

2024

2023

2024

2023

2024

2023

Viiden vuoden kuluessa erääntyvät

971

1 757

161

324

34

32

Myöhemmin kuin viiden vuoden

kuluessa erääntyvät

15 273

55 702

1 121

8 143

1 934

2 993

Yhteensä

16 244

57 460

1 281

8 467

1 968

3 025

Verot laskettuna Suomen

verokannalla (20 %)

3 249

11 492

21. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

Laatimisperiaatteet

Kun rahoitusvara tai -velka merkitään kirjanpitoon kaupankäyntipäivänään, konserni arvostaa sen hankinta-

menoon, joka on yhtä suuri kuin siitä annetun tai saadun vastikkeen käypä arvo. Johdannaissopimukset mer-

kitään taseeseen käypään arvoon kaupankäyntipäivänä, ja arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpää-

töspäivänä.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat on alkuperäisen kirjaamisen jälkeistä arvostusta varten luokiteltu jaksotettuun han-

kintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi ja käypään arvoon tulosvaikutteisestiarvostettaviksi rahoitus-

varoiksi. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimus-

perusteisen oikeuden rahoitusvaroihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ul-

kopuolelle.

Konsernin myyntisaamiset, vuokravakuustalletukset ja rahavarat on luokiteltu jaksotettuun hankintame-

noon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi käyttäen efektiivisenkorkokannan menetelmää ottaen huomioon

mahdolliset arvonalentumiset.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin luokitellaan noteeratutja noteeraa-

mattomat osakkeet ja lainasaamiset. Konsernilla ei ole julkisilla markkinoilla noteerattuja osakesijoituksia.

Johdannaissopimukset merkitään taseeseen käypään arvoon kaupankäyntipäivänä ja arvostetaan uudel-

leen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä.

Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja kirjataan

tuloslaskelmaan. Käyvän arvon muutos kirjataan omaan pääomaan, jos johdannaissopimus täyttää rahavir-

ran suojauksenehdot. Johdannaiset arvostetaan uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä ja arvostus-

erosta syntyvä voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli suojauslaskentaa ei sovelleta.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä rahastaja vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista.

Käytössä oleva luotollinen tili sisältyy lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.

Rahoitusvelat

Konserni luokittelee lainat rahoituslaitoksilta, käytössä olevat luotolliset tilit, vuokrasopimusvelat,

ostovelat ja muut velat jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi veloiksi efektiivisen koronmenetel-

mää käyttäen. Transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Lainasitoumukseen liittyvät

järjestelypalkkiot käsitellään transaktiomenoina. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusve-

loiksi konserni luokittelee ehdolliset vastikkeet eli yritysjärjestelyissä syntyneet mahdolliset lisäkauppahin-

nat. Ehdollisista vastikkeista aiheutuville veloille ei makseta korkoa. Mahdollinen ehdollinen vastike eli lisä-

kauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu velaksi. Velaksi luokiteltu

lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä

voitto tai tappio kirjataan tarkastelujakson päätyttyä tulosvaikutteisesti. Johdannaisten arvostusperiaatteet

on käsitelty ylempänä kohdassa

Rahoitusvarat

.

Rahoitusvelat luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta siirtää velan maksua vä-

hintään 12 kuukauden päähän raportointikauden päättymispäivästä.

1000 €

Liite

Käyvän

arvon

hierarkia

Käypä arvo

tulosvaikut-

teisesti

Käypä arvo

suojaus-

instrumentti

Jaksotettu

hankinta-

meno

Kirjanpito-

arvot

yhteensä

Käyvät

arvot

yhteensä

31.12.2024

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Muut osakkeet ja osuudet

taso 3

166

166

166

Vuokravakuustalletukset

16

taso 2

122

122

122

Muut saamiset

16

taso 2

90

90

90

Lainasaamiset

taso 3

2 005

2 005

2 005

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

Myyntisaamiset

17

45 397

45 397

45 397

Muut saamiset

17

taso 2

830

830

830

Korkojohdannaiset

26

taso 2

Rahavarat

30 908

30 908

30 908

Yhteensä

2 171

77 348

79 519

79 519

Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

Lainat rahoituslaitoksilta

23

taso 2

113 203

113 203

113 203

Vuokrasopimusvelat

23

taso 2

180 887

180 887

180 887

Muut velat

23

taso 2

499

499

499

Ehdollinen vastike

taso 3

871

871

871

Lyhytaikaiset rahoitusvelat

Lainat rahoituslaitoksilta

23

taso 2

1 823

1 823

1 823

Luotollinen shekkitili

23

Ehdollinen vastike

taso 3

Vuokrasopimusvelat

23

taso 2

31 047

31 047

31 047

Korkojohdannaiset

26

taso 2

808

808

808

Ostovelat ja muut velat

19

24 075

24 075

24 075

Yhteensä

871

808

351 534

353 213

353 213

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

126

1000 €

Liite

Käyvän

arvon

hierarkia

Käypä arvo

tulosvaikut-

teisesti

Käypä arvo

suojaus-

instrumentti

Jaksotettu

hankinta-

meno

Kirjanpito-

arvot

yhteensä

Käyvät

arvot

yhteensä

31.12.2023

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvot

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Muut osakkeet ja osuudet

taso 3

168

168

168

Vuokravakuustalletukset

16

taso 2

234

234

234

Muut saamiset

16

taso 2

90

90

90

Lainasaamiset

taso 3

2 108

2 108

2 108

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

Myyntisaamiset

17

52 469

52 469

52 469

Muut saamiset

17

taso 2

241

241

241

Korkojohdannaiset

26

taso 2

173

173

173

Rahavarat

24 517

24 517

24 517

Yhteensä

2 276

173

77 550

79 999

79 999

Rahoitusvelkojen kirjanpitoarvot

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

Lainat rahoituslaitoksilta

23

taso 2

143 800

143 800

143 800

Vuokrasopimusvelat

23

taso 2

199 834

199 834

199 834

Muut velat

23

taso 2

536

536

536

Ehdollinen vastike

taso 3

210

210

210

Lyhytaikaiset rahoitusvelat

Lainat rahoituslaitoksilta

23

taso 2

2 296

2 296

2 296

Luotollinen shekkitili

23

Ehdollinen vastike

taso 3

700

700

700

Vuokrasopimusvelat

23

taso 2

30 754

30 754

30 754

Ostovelat ja muut velat

19

27 051

27 051

27 051

Yhteensä

910

404 271

405 181

405 181

Käyvän arvon arvioiminen

Käypään arvoon konsernin taseeseen merkityt rahoitusvarat ja -velat on luokiteltu arvostukseen

perustuvien hierarkiatasojen ja arvostusmenetelmien mukaan seuraavasti:

Käyvän arvon hierarkiatasot

Taso 1:

Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisille varoille tai veloille noteerattuihin hintoihin toimivilla

markkinoilla. Konsernilla ei ole hierarkiatason 1 mukaan arvostettuja rahoitusvaroja tai -velkoja.

Taso 2:

Käypä arvo määritetään arvostusmenetelmien avulla. Rahoitusvaroilla tai -veloilla ei käydä kauppaa

aktiivisilla ja likvideillä markkinoilla. Käyvät arvot ovat määritettävissä noteerattuihin markkinakursseihin ja -

hintoihin perustuen sekä johdetun arvonmäärityksen avulla. Myyntisaamisten ja rahavarojen tasearvo vas-

taa olennaisilta osin käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä saamisten maturiteetti

huomioon ottaen. Vuokrasopimusvelkojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihinrahavirtoihin. Lainojen

käyvät arvot vastaavat olennaisilta osin niiden kirjanpitoarvoa, koska lainat ovat vaihtuvakorkoisiaja konser-

nin riskipreemio ei ole olennaisesti muuttunut. Muiden rahoitusvelkojen tasearvo vastaa olennaisilta osin

niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä velkojenmaturiteetti huomioon ot-

taen. Johdannaissopimukset on alun perin merkitty taseeseen ja uudelleenarvostettu tilinpäätöspäivänä

käypiin arvoihin, eli hintaan, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä

markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Taso 3:

Käypä arvo ei perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon eivätkä muutkaan rahoitusvaran tai

-velan käypään arvoon vaikuttavat tekijät ole saatavilla tai todennettavissa.Muut osakkeet ja osuudet kon-

sernissa sisältävät ainoastaan noteeraamattomien yhtiöiden osuuksia.

22. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

Laatimisperiaatteet

Konserni luokittelee liikkeelle laskemansa instrumentit niiden luonteen perustella joko omaksi pääomaksi tai

rahoitusvelaksi. Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta

osuuteen yhtiön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman

pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman

vähennyseränä.

Pihlajalinnan oma pääoma koostuu osakepääomasta, käyvän arvon rahastosta, sijoitetun vapaan oman

pääoman rahastosta, hybridilainasta, kertyneistä voittovaroistasekä omista osakkeista.

Osakkeiden lukumäärän täsmäytyslaskelma

1000 €

Ulkona

olevien

osakkeiden

määrä,

1 000 kpl

Omat

osakkeet,

1 000kpl

Osakkeiden

lukumäärä

1 000 kpl

Osake-

pääoma

Sijoitetun

vapaan

oman

pääoman

rahasto

Omat

osakkeet

Yhteensä

1.1.2023

22 550

70

22 620

80

116 520

822

117 422

Maksetut

osakepalkkiot

17

-17

-192

-192

31.12.2023

22 566

54

22 620

80

116 520

629

117 229

1.1.2024

22 566

54

22 620

80

116 520

629

117 229

Omien osakkeiden

hankinta

-109

109

937

937

Maksetut

osakepalkkiot

22

-22

-231

-231

31.12.2024

22 479

141

22 620

80

116 520

1335

117 935

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

127

Omat osakkeet

Pihlajalinna osakkeiden lukumäärä on yhteensä 22 620 135. Osakkeista ulkona oli tilinpäätöshetkellä 22 478

951 ja yhtiön omassa hallussa oli 141 184. Pihlajalinna luovutti tammikuussa 2024 yhteensä 10 000 osaketta

toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläiselle. Palkitseminen liittyi toimitusjohtajasopimuksessa sovittuun oikeuteen

hankkia osakkeita osakepalkkiojärjestelmän alussa, jolloin Pihlajalinna luovutti osakkeita ostoja vastaan. Pih-

lajalinna luovutti toukokuussa 2024 yhteensä 11 977 yhtiön hallussa olevaa osaketta osana hallituksen vuo-

sipalkkiota.

Osakepääoma

Pihlajalinnalla on yksi osakesarja ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön osak-

keella ei ole nimellisarvoa. Kaikki osakkeet tuottavat yhtäläisen oikeuden osinkoon ja muuhun yhtiön varo-

jenjakoon. Osakkeet ovat arvo-osuusjärjestelmässä.

Käyvän arvon rahastoa

Käyvän arvon rahasto sisältää rahavirran suojaukseksi solmitun ja suojauslaskennan ehdot täyttävän johdan-

naissopimuksen käyvän arvon muutoksen tehokkaan osan. Käyvän arvon rahasto sisältää myös alkuvuonna

2023 myydyn johdannaissopimuksen raportointihetkellä jäljellä olevan arvon. Myyntivoitto esitetään käyvän

arvon rahastossa veroilla vähennettynä ja siirretään tulosvaikutteiseksi samoilla kausilla kuin suojatut odo-

tettavissa olevat vastaiset rahavirratvaikuttavat tulokseen eli vuosien 2023–2027 aikana. Myydyn johdan-

naissopimuksen osuus käyvän arvon rahastosta on raportointihetkellä noin 1,8 (2,5) miljoonaa euroa.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden

merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

Hybridilaina

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Hybridilainan kuponkikorko on

kiinteä 12,00 prosenttia vuodessa 27.3.2026 (Tarkistuspäivä) saakka. Tarkistuspäivästäalkaen korko on

vaihtuva 14,00 prosenttia lisättynä 3 kuukauden Euriborilla hybridilainan ehtojen mukaisesti. Hybridilainalla

ei ole määrättyä eräpäivää. Pihlajalinnalla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin Tarkistuspäivänä ja kuna-

kin koronmaksupäivänä tämän jälkeen.

Hybridilaina on rahoitusinstrumentti, joka on alisteinen yhtiön muille velkasitoumuksille. Hybridilainaa

käsitellään luonteensa mukaisesti oman pääoman eränä,

jolloin myös kertynyt korko ja liikkeeseenlaskuun

liittyvät transaktiokulut esitetään luonteensa mukaisesti omassa pääomassa, mahdollisella verovaikutuksella

vähennettynä. Hybridilainan haltijalla ei ole osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, eikä hybridilaina lai-

menna nykyisten osakkeenomistajien omistuksia.

Hybridilainan korot 1,9 miljoonaa euroa ja vertailukauden liikkeeseenlaskukulut 0,4 miljoonaa euroa on

kirjattu kertyneiden voittovarojen vähennykseksi. Tilinpäätöshetkellä hybridilainan maksamaton korkooli

1,9 (1,9) miljoonaa euroa.

Jakokelpoiset varat

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 216 832 340,28 euroa, josta tilikauden voitto on 15 823 303,76 euroa.

Osingot

Vuoden 2023 tuloksesta osinkoa jaettiin

0,07

euroa osakkeelta. Hallitus ehdottaa, että 31.12.2024 päätty-

neeltä tilikaudelta jaetaan osinkoa

0,38

euroa osakkeelta.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia.

Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu varojenjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön

maksukykyä.

23. Rahoitusvelat

1000 €

2024

2023

Pitkäaikaiset korolliset velat

Pankkilainat

113 203

143 800

Muut velat

499

536

Vuokrasopimusvelat

180 887

199 834

294 589

344 169

Lyhytaikaiset korolliset velat

Pankkilainat

1 823

2 296

Vuokrasopimusvelat

31 047

30 754

Yhteensä

32 870

33 051

Korolliset rahoitusvelat yhteensä

327 459

377 220

Pihlajalinnan rahoitusjärjestelyä on kuvattu tarkemmin liitetiedon 26 Rahoitusriskien hallinta yhtey-

dessä.

Konsernin valmiusluottosopimuksesta nostetut lainaerät ovat tosiasiallisesti pitkäaikaisia, vaikka

nostettujen lainaerien maturiteetti on 1, 3 tai 6 kuukautta, sillä Pihlajalinnalla on ehdoton oikeus ly-

kätä maksua vähintään 12 kuukautta raportointipäivästä.

Vuokrasopimusvelat

1000 €

2024

2023

Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat

Käyttöomaisuustontit

374

443

Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat

179 321

198 890

Käyttöoikeuskalusto

1 192

500

180 887

199 834

Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat

Käyttöomaisuustontit

77

100

Käyttöoikeusrakennukset ja -toimitilat

30 120

30 076

Käyttöoikeuskalusto

850

578

31 047

30 754

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

128

24. Korollisten velkojen ei-rahavirtavaikutteisetmuutokset

1000 €

2023

Rahavirrat

Uudet osamaksut ja

vuokrasopimusvelat

Efektiivinen

korko

2024

Pitkäaikaiset korolliset velat

144 336

-32 086

1 512

-60

113 702

Lyhytaikaiset korolliset velat

2 296

-473

0

0

1 823

Vuokrasopimusvelat

230 588

-32 068

13 414

0

211 934

Kokonaisvelat

rahoitustoiminnasta

377 220

-64 628

14 926

-60

327 459

25. Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset,

mahdollistaa konsernin strategian mukaiset investoinnit ja kasvattaa omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä. Pää-

omarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa osingonjaon ja osakeantien kautta.

Keskeisimmät pääoman hallintaa koskevat tunnusluvut ovat omavaraisuusaste,nettovelan

suhde oikaistuun käyttökatteeseen ja nettovelkaantumisaste. Rahoitusjärjestelyyn liittyviä lainakovenant-

teja on kuvattu tarkemmin liitetiedon26

Rahoitusriskien hallinta

yhteydessä.

1000 €

Liite

2024

2023

Oma pääoma

168 951

144 591

Taseen loppusumma- saadut ennakot

630 139

657 187

Omavaraisuusaste¹⁾

26,8 %

22,0 %

Korolliset rahoitusvelat

23

327 459

377 220

Rahavarat

-30 908

-24 517

Korollinen nettovelka

296 551

352 703

Nettovelkaantumisaste²⁾

175,5 %

243,9 %

Käyttökate

101 508

72 487

Käyttökatteen oikaisuerät *

-779

8 133

Oikaistu käyttökate

100 728

80 621

Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen

2,9

4,4

* Määrältään merkittävätliiketapahtumat, jotka ovattavanomaiseen liiketoimintaankuulumattomia, liittyvät liiketoimin-

nan hankintojen tai divestointienkuluihin (IFRS 3), ovat harvointoistuvia tai rahavirtaanvaikuttamattomia arvostuseriä,

käsitellään raportointikausienväliseen vertailukelpoisuuteenvaikuttavina oikaisuerinä.Pihlajalinnan määritelmän mu-

kaan tällaisia eriä ovat esimerkiksi rakennejärjestelyt,omaisuuden arvonalentumiset ja tytäryhtiöidenaikaisemman omis-

tuksen uudelleen arvostamiset, liiketoimintojenja toimipisteiden lopettamiskuluttai liiketoiminnan myynnistäaiheutuvat

myyntivoitot ja -tappiot, toiminnanuudelleenjärjestelyistä ja hankittujenliiketoimintojen integroimisestaaiheutuvat ku-

lut, työsuhteiden päättämisiin liittyvätkulut ja sakot sekä sakonluonteisetkorvaukset. Pihlajalinna on esittänytoikai-

sueränä myös IFRS-tulkintakomiteanantaman pilvipalveluja koskevanagendapäätöksen mukaiset kulukirjauksetja pois-

tojen oikaisut. Pilvipalveluja koskevanagendapäätöksen kulukirjauksiaja poistojen oikaisuja ei ole käsitelty1.1.2024 al-

kaen vertailukelpoisuuteenvaikuttavina oikaisuerinä.Käyttökatteen oikaisuttilikaudella olivat yhteensä -0,8 (8,1)miljoo-

naa euroa.

¹⁾ Omavaraisuusaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Oma pääoma / (Taseen loppusumma- saadut en-

nakot)

²⁾ Nettovelkaantumisaste-tunnusluvun laskentakaava on 100 x Korollinen nettovelka/ Oma pääoma.

26. Rahoitusriskien hallinta

Konsernin pääasialliset rahoitusriskit ovat luotto- ja vastapuoliriski sekä korko-ja maksuvalmiusriskit.

Konserni toimii Suomessa eikä näin ollen altistu toiminnoissaan merkittäville valuuttakurssiriskeille. Konser-

nin riskienhallinnan yleiset periaatteet ovat hallituksen hyväksymät ja rahoitusriskien tunnistamisesta ja

käytännön riskienhallinnasta vastaa konsernin talous- ja rahoitusjohtaja yhdessä liiketoimintajohdon kanssa.

Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa riittävä maksuvalmius ja minimoida rahoituskustannuk-

set sekä tuottaa johdolle säännöllisesti informaatiota konsernin rahoituksellisesta tilanteesta ja riskeistä.

Konsernin talous- ja rahoitustoiminto seuraa aktiivisesti konsernin taloudellisten kovenanttien toteuma-

arvoja sekä ennakoi rahoituksellista liikkumavaraa suhteessa kovenanttien maksimiarvoihin osana konsernin

liiketoiminnan suunnittelua.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa seurataan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää analysoimalla rahavirtaennusteita, jotta

konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmak-

suun. Konsernin rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan riittävien luottolimiittien, lainojen

tasapainoisen maturiteettijakauman ja riittävän pitkien laina-aikojen avulla sekä käyttämällä rahoituksen

hankinnassa useita rahoitusmuotoja. Konsernin rahoitusjärjestelyn kovenanttitasojen ennustaminen on jat-

kuvaa.

Pihlajalinna järjesteli kesäkuussa 2024 uudelleen pitkäaikaisen velkarahoituksensa vastuullisuussidonnai-

sella rahoitusjärjestelyllä. Rahoitussopimus koostuu konsernin aiemman velan uudelleenrahoitukseen käyte-

tystä 110 miljoonan euron määräaikaislainasta sekä konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin tarkoitetusta 60

miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Rahoitussopimus on kolmevuotinen ja sisältää lisäksi kaksi optio-

vuotta.

Pihlajalinnalla on 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopimus, jolla vaihtuvakorkoisen ra-

hoitusjärjestelyn korko on muutettu kiinteäksi. Koronvaihtosopimukseen sovelletaan rahavirransuojauslas-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

129

kentaa, jolloin käyvän arvon muutoksen tehokas osuus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Koronvaihto-

sopimuksen alkamispäivä oli maaliskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti ja sen käypä arvo oli -0,8

(0,2) miljoonaa euroa tilikauden lopussa.

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan, jonka vuotuinen kuponkikorko

on 12 %. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää. Pihlajalinnalla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin

Tarkistuspäivänä 27.3.2026 ja kunakin koronmaksupäivänä tämän jälkeen. Hybridilainaa käsitellään Pihlaja-

linnan IFRS-konsernitilinpäätöksessä oman pääoman eränä ja sitä on kuvattu tarkemmin liitetiedon 22

Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

yhteydessä.

Konsernilla oli tilinpäätöshetkellä rahoitusvaroja 30,9 (24,5) miljoonaa euroa, jonka lisäksi konsernilla oli

tilinpäätöstilanteessa käytettävissään 70,0 (70,0) miljoonaa euroa sitovia käyttämättömiä rahoituslimiittejä.

Käyttämättömät rahoituslimiitit koostuvat 10 miljoonan euron tililimiittisopimuksesta sekä 60 miljoonan eu-

ron nostamattomasta valmiusluottolimiitistä. Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden päättyessä 26,8

(22,0) prosenttia.

Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu

Seuraava taulukko kuvaa sopimuksiin perustuvaa maturiteettianalyysiä. Luvut ovat diskonttaamattomiaja

sisältävät sekä koronmaksut että pääoman takaisinmaksut. Nostettujen velkaerienkoronmaksut on esi-

tetty seuraavassa taulukossa siinä ajankohdassa, missä ne tosiasiallisesti myös maksetaan.

1000 €

Tasearvo

31.12.2024

alle 1 vuosi

1-2 vuotta

2-3 vuotta

3-4 vuotta

yli 4 vuotta

Lainat rahoituslaitoksilta

115 026

-7 325

-7 065

-114 111

-843

Vuokrasopimusvelat

211 934

-34 556

-30 970

-26 674

-22 858

-113 923

Muut korolliset velat

499

-57

-57

-57

-57

-569

Ehdollinen vastike

871

-6

-874

Ostovelat

24 075

-24 075

Yhteensä

352 405

-66 020

-38 966

-140 842

-23 758

-114 492

1000 €

Tasearvo

31.12.2023

alle 1 vuosi

1-2 vuotta

2-3 vuotta

3-4 vuotta

yli 4 vuotta

Lainat rahoituslaitoksilta

136 096

-9 355

-8 607

-132 628

-1 239

-424

Valmiusluottolimiitti

10 000

-543

-541

-10 223

Vuokrasopimusvelat

230 588

-34 452

-31 357

-26 340

-23 702

-134 500

Muut korolliset velat

536

-57

-57

-57

-57

-589

Ehdollinen vastike

910

-706

-216

Ostovelat

27 051

-27 051

Yhteensä

405 181

-72 165

-40 779

-169 249

-24 998

-135 513

Lainakovenantit

Konsernin tärkeimmät lainakovenantit raportoidaan rahoittajille vuosineljänneksittäin. Jos konserni rikkoo

lainakovenanttiehtoja, velkoja voi vaatia lainojen nopeutettua takaisinmaksua. Johto tarkkailee ja raportoi

hallitukselle lainakovenanttiehtojen täyttymistä säännöllisesti.

Rahoitusjärjestelyyn liittyvät tavanomaiset leverage-(nettovelan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja

gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste). Kovenanttien laskennassa ei otetahuomioon IFRS 16 -

vuokrasopimusvelkoja. Rahoituksen lainamarginaali on lisäksi sidottu Pihlajalinnan keskeisimpiin vastuulli-

suustavoitteisiin: potilastyytyväisyyteen, leikkaushoidon saatavuuteen ja henkilöstön tyytyväisyyteen. Vas-

tuullisuustavoitteet vaikuttavat vähäisissä määrin lainamarginaaliin riippuen siitä, miten monta määritel-

lyistä vastuullisuustavoitteista saavutetaan.Tilikauden lopussa rahoitusjärjestelyn mukaiset vastuullisuusta-

voitteet eivät aiheuttaneet muutosta lainamarginaaleihin.

Rahoitusjärjestelyn gearing-kovenanttitaso on 115 prosenttia ja leverage-taso on 3,75. Tilikauden aikana

ja tilinpäätöspäivänä konserni täytti rahoitussopimuksessa sovitut kovenanttiehdot. Lainamäärä tilinpää-

töshetkellä 31.12.2024, johon kovenanttiehtoja sovelletaan, on 110,0 (140,0) miljoonaa euroa.

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille ulkoisen rahoitusjärjestelynsä kautta. Riskienhallinnan periaatteiden mukai-

sesti hallitus päättää konsernin lainakannan korkosuojauksen tarpeellisuudesta ja kattavuudesta.

Konsernilla on olemassa 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopimus, joka on solmittu suo-

jaamaan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyä. Koronvaihtosopimukseensovelletaan rahavirran suojauslas-

kentaa. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä oli maaliskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027 asti. Kon-

serni myi alkuvuonna 2023 aiemman koronvaihtosopimuksensa ja koronvaihtosopimuksen käypä arvo sopi-

muksen päätöshetkellä oli noin 3,9 miljoonaa euroa

. Myyntivoitto esitetään käyvän arvon rahastossa ve-

roilla vähennettynä

ja

siirretään tulosvaikutteiseksi samoilla kausilla kuin suojatut odotettavissa olevat vas-

taiset rahavirrat vaikuttavat tulokseen eli vuosien 2023–2027 aikana.

Tilinpäätöspäivänä 66 (63) prosenttia korollisista veloista on kiinteäkorkoista.Konsernin korollisten velko-

jen ja johdannaisten keskimääräinen vuosikorko tilikaudella oli noin 2,9 (3,2) prosenttia. Rahoitussalkun du-

raatio eli korkosidonnaisuusaika oli 3,5 (3,6) vuotta.

Alla olevassa taulukossa on esitetty konsernin korkopositio tilikauden lopussa.

1 000 €

2024

2023

Kiinteäkorkoiset rahoitusvelat

216 960

236 786

Vaihtuvakorkoiset rahoitusvelat

111 908

141 822

Korkojohdannaisen vaikutus

-65 000

-65 000

Vaihtuvakorkoinen positio yhteensä

46 908

76 822

Alla olevassa taulukossa on esitetty vaikutukset konsernin voittoon ennen veroja, mikäli markkinakorot nou-

sisivat tai laskisivat ja muut tekijät säilyisivät muuttumattomina. Herkkyysanalyysi perustuu raportointikau-

den päättymispäivän korkopositioon sisältäen johdannaisten suojausvaikutuksen.Koska konsernilla ei ole

merkittäviä korollisia varoja, konsernin tuotot ja operatiiviset kassavirrateivät olennaisesti altistu markkina-

korkojen vaihtelulle.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

130

1 000 €

2024

2024

2023

2023

Muutos

1 % -yksikköä

korkeampi

1 % -yksikköä

matalampi

1 % -yksikköä

korkeampi

1 % -yksikköä

matalampi

Vaikutus voittoon ennen veroja

-469

489

-768

1 418

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Laatimisperiaate

Yhtiö soveltaa suojauslaskentaa vähentämään tulevien rahavirtojen korkojen vaihtelustajohtuvaa tulos-

vaihtelua.Johdannaissopimukset merkitään taseeseen käypään arvoon kaupankäyntipäivänä ja arvostetaan

uudelleen käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Johdannaissopimukset sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvaroi-

hin tai -velkoihin, paitsi yli 12 kuukauden kuluttua tilinpäätöspäivästä realisoituvat johdannaissopimukset,

jotka kirjataan pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin tai -velkoihin. Jos johdannaissopimus täyttää rahavirran suo-

jauksen ehdot, ja sen suojausvaikutus voidaan osoittaa tehokkaaksi, käyvän arvon muutos kirjataan omaan

pääomaan.

Rahavirran suojauksissa suojauskohteiden ja instrumenttien kriittiset ehdot ovat samat ja suojauskoh-

teille sovelletaan suojausastetta 1:1. Suojauslaskentaa aloitettaessa dokumentoidaan suojattavan kohteen

ja suojausinstrumentin välinen suhde sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet. Suojaussuhteen tehok-

kuutta testataan säännöllisesti ja tehokas osuus kirjataan suojauskohteen mukaisesti suojattavankohteen

arvonmuutosta vastaan oman pääoman käyvän arvon rahastoon. Tehoton osuus kirjataan luonteensa mu-

kaisesti joko rahoituseriin tai muihin liiketoiminnan tuottoihin tai kuluihin. Suojauslaskenta lopetetaan, kun

suojausinstrumentti erääntyy tai myydään, sopimus puretaan tai toteutetaan. Tällöin suojausinstrumen-

teista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu.

Suojaukseen käytettävät johdannaiset

Konsernilla on olemassa 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopimus, joka on solmittu suojaa-

maan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyä. Koronvaihtosopimukseensovelletaan rahavirran suojauslasken-

taa. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä oli maaliskuussa 2023 ja se on voimassa 25.3.2027. Sopimuksen

käypä arvo oli -0,8 (0,2) miljoonaa euroa tilikauden lopussa. Sopimuksen perusteella konserni maksaa kiin-

teää 2,8 prosentin korkoa sekä saa vaihtuvaa 6 kk Euribor -korkoa alkamispäivästäalkaen.

Konserni myi alkuvuonna 2023 aiemman koronvaihtosopimuksensa ja koronvaihtosopimuksen käypä arvo

sopimuksen päätöshetkellä oli noin 3,9 miljoonaa euroa. Myyntivoitto esitetään käyvän arvon rahastossa

veroilla vähennettynä ja siirretään tulosvaikutteiseksi samoilla kausilla kuin suojatut odotettavissa olevat

vastaiset rahavirrat vaikuttavattulokseen eli vuosien 2023–2027 aikana.

Alla oleva taulukko kuvaa johdannaisen kassavirtoja vuosittain markkinakoroilla laskettuna. Lisäksi alla on

esitetty johdannaisen herkkyysanalyysi, joka kuvaa johdannaisen markkina-arvon muutosta, kun korkokäyrä

nousee tai laskee ja muut tekijät säilyvät muuttumattomina.

Johdannaisen kassavirrat

1 000 €

2025

2026

2027

Yhteensä

Johdannaisen kassavirta 31.12.2024

Korkojohdannainen

-21

-440

-176

-637

EUR 1,000

2024

2025

2026

2027

Yhteensä

Johdannaisen kassavirta 31.12.2023

Korkojohdannainen

632

-314

-536

-235

-453

Johdannaisen herkkyysanalyysi

€1 000

2024

2024

Korkokäyrän muutos

1 % -yksikköä mata-

lampi

1 % -yksikköä korke-

ampi

Korkojohdannaisen markkina-arvon muutos

-1 300

1 282

€1 000

2023

2023

Korkokäyrän muutos

1 % -yksikköä mata-

lampi

1 % -yksikköä korke-

ampi

Korkojohdannaisen markkina-arvon muutos

-1 928

1 868

Luottoriski

Konsernin luottoriski koostuu pääasiassa liiketoimintaan liittyvien asiakassaamisten luottoriskistä. Konsernin

suurimmat asiakkaat ovat hyvinvointialueita, vakuutusyhtiöitä tai vakavaraisiapörssinoteerattuja yrityksiä.

Liitetiedossa 17

Myyntisaamiset ja muut saamiset

on esitetty konsernin keskeiset luottoriskit.

Yritys-ja henkilöasiakkaiden maksutiedot tarkistetaan joka käynnin yhteydessä. Perintäprosessissaan kon-

serni käyttää ulkopuolista perintätoimistoa. Konserni tarjoaa yksityisasiakkaille rahoitusta Svea Rahoituksen

kautta. Kyseinen järjestely sisältää asiakkaan luottokelpoisuuden tarkistuksen.

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 17

Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Tilikauden

tulosvaikutteisten luottotappioiden määrä ei ole ollut merkittävä. Konsernin luottoriskin enimmäismäärä

vastaa rahoitusvarojen kirjanpitoarvoa tilikauden lopussa (ks. liitetieto 21

Rahoitusvarat ja -velat

arvostusryhmittäin

).

Valuuttariski

Konserni toimii pääasiassa Suomen alueella eikä näin altistu toiminnoissaan merkittäville valuuttakurssiris-

kille. Konsernilla on vähäisiä ulkomaanvaluutan määräisiä hankintoja vuosittain.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

131

27. Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset

Laatimisperiaatteet

Konsernin hankkiessa omaisuutta joko yritysjärjestelyin tai muiden järjestelyiden kautta johto arvioi omai-

suuserän tosiasiallista luonnotta ja liiketoimintaa määritellessään, onko kyseessä liiketoimintojen yhdistämi-

nen.

Kun omaisuuserän tai omaisuuserien ryhmä ei muodosta liiketoimintaa, hankintaa ei käsitellä liiketoimin-

tojen yhdistämisenä ja tällöin konserni kirjaa yksittäisten varojen sekä velkojen hankinnan. Hankintameno

kohdistetaan yksittäisille omaisuuserille ja veloille niiden hankintahetken käypien arvojen suhteessa ja lii-

kearvoa ei synny.

Liiketoiminnoiksi määritellyt hankinnat käsitellään liiketoimintojen yhdistämisinä. Konserni kirjaa liiketoi-

mintojen yhdistämisen käyttäen hankintamenetelmää. Luovutettu vastike, mukaan lukien ehdollinen kaup-

pahinta sekä hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan käypään arvoon hankintahet-

kellä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi sille kaudelle, jolloin ne ovat aiheutuneet. Hankitut liike-

toiminnot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysval-

lan hankittuun liiketoimintaan.Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan han-

kintakohtaisesti määrään, joka vastaa määräysvallattomienomistajien suhteellista osuutta hankinnan koh-

teen nettovarallisuudesta.

Jos liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyä ei saada valmiiksi sen raportointikauden loppuun

mennessä, jonka aikana yhdistäminen tapahtuu, konserni esittää tilinpäätöksessään nämä hankinnat alusta-

vina. Alustavia eriä oikaistaan, ja uusia varoja ja velkoja kirjataan takautuvasti, jos saadaan sellaista uutta

informaatiota, joka koskee hankinta-ajankohtana vallinneita tosiseikka ja olosuhteita ja joka,jos se olisi ollut

tiedossa, olisi vaikuttanut tuona ajankohtana kirjattuihin määriin. Tarkastelu ei ole pidempi kuin yksi vuosi

hankinta-ajankohdasta lukien.

27.1. Hankitut liiketoiminnot

Hankitut liiketoiminnot 2024

Pihlajalinna hankki 1.5.2024 kokonaan omistukseensa entisen osakkuusyhtiön Kuura Digilääkäri Oy:n,

josta Pihlajalinna omisti aiemmin 45 prosenttia. Pihlajalinna hankki 1.7.2024 entisen osakkuusyhtiönsä

Digital Health Solutions Oy:n osakkeista 41,34 prosenttia ja kaupan jälkeen Pihlajalinna omistaa 82,37

prosenttia yhtiön osakkeista. Pihlajalinna yhdistelee yhtiöt tilinpäätöksessään tytäryhtiöinä vaiheittain

toteutetun hankinnan mukaisesti. Aiempi omistusosuus yhtiöistä kirjattiin käypään arvoon ja syntynyt

voitto, 78 tuhatta euroa, kirjattiin liiketoiminnan muihin tuottoihin. Seuraavassa on esitetty hankintalas-

kelmat yrityshankinnoista yhdistettyinä, koska hankinnat eivät ole yksittäin tarkasteltuina olennaisia:

milj. euroa

2024

Vastike

Käteinen raha

3,6

Kokonaishankintameno

3,6

Hankittujen varojen ja vastattavaksi otettujen velkojenarvot hankintahetkillä olivat seuraavat:

milj. euroa

Liite

2024

Myyntisaamiset ja muut saamiset

0,2

Rahavarat

0,5

Varat yhteensä

0,7

Muut velat

0,2

Velat yhteensä

0,2

Hankittu nettovarallisuus

0,5

Liikearvon syntyminen hankinnoissa:

milj. euroa

Liite

2024

Luovutettu vastike

2,0

Aiempi omistus käypään arvoon arvostettuna

1,6

Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus hankinnasta

0,0

Hankittujen kohteiden yksilöitävissä oleva nettovarallisuus

-0,5

Liikearvo

14

3,1

Rahana maksettu kauppahinta tilikaudella

2,0

Hankittujen kohteiden rahavarat

-0,5

Rahavirtavaikutus tilikaudella

1,5

Liiketoimintojen yhdistämisestä syntyi 3,1 miljoonan euron liikearvo. Syntynyt liikearvo ei ole vähennys-

kelpoinen verotuksessa. Hankintaan liittyvät kulut 0,1 milj. euroa on kirjattu liiketoiminnan muihin kului-

hin (IFRS 3 -kulut). Yhdistämisen myötä katsauskaudella 2024 kirjattu liikevaihto eikä vaikutus katsaus-

kauden tulokseen ole olennainen.

Hankitut liiketoiminnot 2023

Pihlajalinna ei tehnyt yrityshankintoja tilikaudella 2023.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

132

27.2. Määräysvallattomien omistajienosuuksien hankinnat

Hankinnat 2024

Yritys

Hankintapäivä

Hankittu osuus,

%

Uusi

omistusosuus,

%

Suomen Yksityiset Hammaslääkärit Oy

1.9.2024

5 %

100 %

Kuusiolinna Terveys Oy

1.12.2024

3 %

100 %

1 000 €

Kauppahinta

Määräysvallattomien

omistajien

osuuden muutos

Vaikutus

konsernin

voittovaroihin

Suomen Yksityiset Hammaslääkärit Oy

52

-40

-12

Kuusiolinna Terveys Oy

120

34

-154

Hankinnat 2023

Yritys

Hankintapäivä

Hankittu osuus,

%

Uusi

omistusosuus,

%

Suomen Yksityiset Hammaslääkärit Oy

7.7.2023 ja

16.10.2023

32 %

95 %

Pihlajalinna Ikioma Oy

1.1.2023

6 %

100 %

1 000 €

Kauppahinta

Määräysvallattomien

omistajien

osuuden muutos

Vaikutus

konsernin

voittovaroihin

Suomen Yksityiset Hammaslääkärit Oy

262

-278

15

Pihlajalinna Ikioma Oy

287

-70

-218

Laatimisperiaate

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia, jotka eivät johda määräysvallanmenettä-

miseen, käsitellään liiketoimina omistajien kanssa. Omistusosuuden muutos johtaa Konsernin ja määräysval-

lattomien omistajien osuuksien kirjanpitoarvojen väliseen oikaisuun. Määräysvallattomien omistajien osuu-

teen tehtävän oikaisun ja maksetun tai saadun vastikkeen välinen erotus kirjataan voittovaroihin.

27.3. Myydyt liiketoiminnot

2024

Tilikaudella 2024 ei ole toteutettu yritysmyyntejä.

2023

Pihlajalinna myi suun terveyden palvelut Hammas Hohde Oy:lle 31.3.2023. Kaupan myötä vertailukaudella

konsernitaseelta poistui nettovaroja yhteensä noin 5,1 miljoonan euron edestä. Kaupasta on kirjattu vertai-

lukaudella 3,6 miljoonan euron myyntivoitto, joka on esitetty osana liiketoiminnan muita tuottoja. Osana

kauppaa konserni myi Wiisuri Oy:n ja Pihlajalinna Hammasklinikat Oy:n koko osakekannat sekä osasta yhti-

öistä suun terveyden palveluihin liittyvät liiketoiminnat.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

133

28. Tytäryhtiöt ja olennaiset määräysvallattomienomistajien osuudet

Konsernin rakenne

Konsernilla oli 26 (28) tytäryritystä vuonna 2024. Tytäryrityksistä 16 (17) oli 100 % omistettuja ja 10 (11) tytäryritystä on osittain omistettuja. Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä ja konsernirakenteenmuutoksista on

esitetty liitetiedossa 31

Tytäryhtiöt

. Vuonna 2024 konsernilla oli 1 (3) osakkuusyritystä ja 1 (1) yhteinen toiminto.

Erittely olennaisista määräysvallattomienomistajien osuuksista konsernissa

Pääasiallinen

toimipaikka

Määräysvallattomien

omistajien osuus äänivallasta

Määräysvallattomien omistajien osuus

voitosta tai tappiosta

Määräysvallattomien omistajien osuus

omasta pääomasta

1000 €

2024

2023

2024

2023

2024

2023

Jämsän Terveys Oy

Jämsä

49 %

49 %

2 176

-1 288

-2 997

-5 173

Pihlajalinna Erityisasumispalvelut Oy

Hämeenlinna

30 %

30 %

31

129

30

-1

Dextra Lapsettomuusklinikka Oy

Helsinki

49 %

49 %

368

166

953

584

Pihlajalinna Liikuntakeskukset -konserni

useita

30 %

30 %

-210

-417

826

1 036

Yhteensä

2 365

-1 410

-1 189

-3 554

Taloudellisen informaation yhteenvetotytäryrityksistä, joissa on olennainen määräysvallattomien omistajien osuus

Jämsän Terveys Oy

Pihlajalinna Erityisasumispalvelut

Oy

Dextra

Lapsettomuusklinikka Oy

Pihlajalinna Liikuntakeskukset -

konserni

2024

2023

2024

2023

2024

2023

2024

2023

Lyhytaikaiset varat

2 934

3 725

757

1 136

2 356

1 439

1 098

1 430

Pitkäaikaiset varat

409

876

3 898

4 126

3 378

3 651

36 917

37 916

Lyhytaikaiset velat

9 459

15 059

1 337

1 254

1 124

936

18 662

18 136

Pitkäaikaiset velat

80

3 215

3 996

2 041

2 321

17 483

18 632

Liikevaihto

38 771

69 204

7 176

6 848

5 445

5 100

15 327

14 489

Liikevoitto

4 351

-2 663

168

595

904

364

538

-127

Voitto / tappio

4 440

-2 628

104

430

751

338

-707

-1 401

Emoyrityksen omistajien osuus voitosta/tappiosta

2 264

-1 340

73

301

383

172

-497

-984

Määräysvallattomien omistajien osuus voitosta/tappiosta

2 176

-1 288

31

129

368

166

-210

-417

Liiketoiminnan nettorahavirta

-3 833

1 925

913

826

1 478

1 085

5 066

4 808

Investointien nettorahavirta

241

-85

91

-184

-1 015

-669

20

-599

Rahoituksen nettorahavirta,

3 652

-2 403

-1 004

-642

-465

-418

-5 060

-4 496

josta määräysvallattomille omistajille maksetut osingot

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

134

29. Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisjärjestelyissä

Muutokset osuuksissa tilikauden aikana

Pihlajalinna hankki 1.5.2024 kokonaan omistukseensa entisen osakkuusyhtiön Kuura Digilääkäri Oy:n, josta

Pihlajalinna omisti aiemmin 45 prosenttia. Pihlajalinna hankki 1.7.2024 entisen osakkuusyhtiönsä Digital

Health Solutions Oy:n osakkeista 41,34 prosenttia ja kaupan jälkeen Pihlajalinna omistaa 82,37 prosenttia

yhtiön osakkeista. Katso tarkemmin liitetieto 27

Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset

.

Vertailukaudella osuus osakkuusyritysten ja yhteisjärjestelyiden tuloksesta sisältää noin 0,5 miljoonaaeu-

roa arvonalentumisia Pihlajalinnan omistukseen Digital Health Solutions Oy:ssä.

1000 €

2024

2023

Osuudet osakkuusyrityksissä

Ullanlinnan Silmälääkärit Oy

26

34

Digital Health Solutions Oy

0

0

Kuura Digilääkärit Oy

0

1 557

Osuudet yhteisissä toiminnoissa

Koy Levin Pihlaja Oy

40

40

Tasearvo yhteensä

66

1 631

Osuudet osakkuusyrityksissä

Pääasiallinen

toimipaikka

Omistusosuus -%

Nimi

2024

2023

Ullanlinnan Silmälääkärit Oy

Helsinki

Terveyspalvelut

37 %

37 %

Osuudet yhteisissä toiminnoissa

Konserni omistaa 31 % Kiinteistö Oy Levin Pihlajasta, joka yhdistellään konserniin yhteisenä toimintona

omistusosuuden mukaan.

30. Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset

Omasta puolesta annetut vakuudet

2024

2023

Takaukset

5 806

5 300

Kiinteistöjen alv-palautusvastuu

4

7

Vuokravastuut taseeseen kirjaamattomista vuokrasopimuksista

897

1 606

Vuokravakuustalletukset

122

234

Hybridilainan korot

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Tilikauden lopussa maksamaton

korko oli 1,9 (1,9) miljoonaa euroa.

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Jämsän kaupunki haastoi Jämsän Terveys Oy:n palvelusopimuksen hinnantarkistusehtoa koskevassa asiassa

käräjäoikeuteen. Näkemysero oli siitä, voiko kiinteä vuosihintasote-palveluissa myös laskea hinnantarkistuk-

sen vuoksi. Jämsän Terveys nosti lisävastakanteen Jämsän kaupunkia vastaan.Lisävastakanne koskee mm.

palvelusopimuksen kohteena olevien palveluiden muutosten vaikutusta hintaan sekä palveluntuottajan vas-

tuuta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin investointien rahoituksesta siltä osin kuin investoinnit palvelevat palve-

lusopimuksen jälkeistä aikaa ja toimintaa. Palveluntuottajalla oli oikeus kustannusnousuja vastaaviin hinnan-

muutoksiin, ja sopimusosapuolilla oli neuvottelu- ja sopimisvelvoite.

Keski-Suomen käräjäoikeus antoi 4.4.2022 ratkaisunsa Jämsän TerveysOy:n ja Jämsän kaupungin palvelu-

sopimusta koskevaan riitaan. Käräjäoikeus ei kiistänyt Jämsän Terveydenpalvelusopimuksen muuttuvien

vastikkeiden perusteita, mutta katsoi esitetyn näytön kustannusten toteutumisestariittämättömäksi. Pihla-

jalinna valitti käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen.

Vaasan hovioikeus antoi 22.11.2023 ratkaisunsa riitaan. Hovioikeus päätyi pitämään käräjäoikeuden anta-

man ratkaisun voimassa. Pihlajalinna jätti korkeimmalle oikeudelle valituslupahakemuksen ja valituksen kos-

kien osaa Vaasan hovioikeuden tuomiota. Korkein oikeus ei myöntänyt Pihlajalinnalle valituslupaa koskien

Vaasan hovioikeuden tuomiota.

Jämsän Terveys Oy on haastanut entisen tilaajan Jämsän kaupungin käräjäoikeuteen liittyen lähinnä ko-

ronakustannuskorvauksiin, jotka kaupunki on palvelusopimuksen vastaisesti jättänyt maksamatta. Lisäksi

yhtiön ja kaupungin välille tilikaudella 2022 syntyi näkemysero henkilöstön siirron vaikutuksesta palveluso-

pimuksen vuosihintaan. Keski-Suomen käräjäoikeus käsitteli asian ja antoi joulukuun 2024 lopussa tuomi-

onsa, jolla oikeus velvoitti Jämsän kaupungin maksamaan Jämsän Terveydelle sen vaatimat koronakustan-

nukset korkoineen. Muilta osin, kuten henkilöstön siirron vaikutuksista vuosihintaan, osapuolet sopivat en-

nen oikeuden istuntoa. Keski-Suomen käräjäoikeuden antama tuomio ei ole lainvoimainen ja Jämsän kau-

punki on valittanut päätöksestä Vaasan hovioikeuteen.

Pihlajalinnalla on vireillä joitakin työsuhteisiin liittyviä oikeudenkäyntejä, joista ei odoteta merkittäviä talou-

dellisia vaikutuksia konsernille.

Ehdolliset varat

Pihlajalinnalla on tilikauden 2024 päättyessä IAS 37 mukaisia ehdollisia saamisia 0,0 (8,2) miljoonan euroa.

Vuoden 2024 aikana 1,5 miljoonaa euroa saamisista on palautettu tilinpäätökseen saamisiksi. Saamiset

liittyvät Jämsän Terveyden saamisiin Jämsän kaupungilta, joiden osalta taloudellisen hyödyn koituminen

Pihlajalinnan hyväksi on tullut käräjäoikeuden ratkaisun myötä varmaksi. Muutoin vuoden 2023

tilinpäätöksessä esitettyjen ehdollisten saamisten osalta Pihlajalinna ei koe taloudellisen hyödyn koitumista

sille enää todennäköiseksi.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

135

31. Tytäryhtiöt

Konsernin emo- ja tytäryrityssuhteet 31.12.2024

Konsernin emoyritys on Pihlajalinna Oyj, joka omistaa kaikki Pihlajalinna Terveys Oy:n A-sarjan osakkeet.

Yritys

Kotipaikka

Omistus-

osuus

Osuus

äänivallasta

Emoyritys Pihlajalinna Oyj

Tampere

Pihlajalinna Terveys Oy

Parkano

100 %

100 %

Ikipihlaja Johanna Oy

Jämsä

100 %

100 %

Jokilaakson Terveys Oy

Jyväskylä

90 %

90 %

Mäntänvuoren Terveys Oy

Tampere

91 %

91 %

Ikipihlaja Kuusama Oy

Kokemäki

100 %

100 %

Ikipihlaja Sofianhovi Oy

Mänttä-Vilppula

100 %

100 %

Ikipihlaja Matinkartano Oy

Lieto

100 %

100 %

Ikipihlaja Setälänpiha Oy

Lieto

100 %

100 %

Ikipihlaja Oiva Oy

Raisio

100 %

100 %

Kolmostien Terveys Oy

Parkano

96 %

96 %

Jämsän Terveys Oy

Jämsä

51 %

51 %

Kuusiolinna Terveys Oy

Alavus

100 %

100 %

Lääkäriasema DokTori Oy

Lappeenranta

100 %

100 %

Mediapu Oy

Oulu

100 %

100 %

Pihlajalinna Erityisasumispalvelut Oy

Hämeenlinna

70 %

70 %

Dextra Lapsettomuusklinikka Oy

Helsinki

51 %

51 %

Bottenhavets Hälsa Ab -

Selkämeren Terveys Oy

Kristiinankaupunki

75 %

75 %

Linnan Klinikka Oy

Hämeenlinna

100 %

100 %

Pihlajalinna Liikuntakeskukset Oy

Tampere

70 %

70 %

Forever Helsinki Oy

Helsinki

70 %

70 %

Suomen Yksityiset Hammaslääkärit Oy

Tampere

100 %

100 %

Laihian Hyvinvointi Oy

Laihia

100 %

100 %

Digital Health Solutions Oy

Sotkamo

82 %

82 %

Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy

Helsinki

100 %

100 %

Pihlajalinna Ikioma Oy

Mikkeli

100 %

100 %

Pihlajalinna Kainuu Oy

Sotkamo

100 %

100 %

Tiedot osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 29 Osuudet osakkuusyrityksissä ja yhteisjärjestelyissä.

Konsernirakenteen muutokset

Tilikaudella 2024 on toteutettu seuraavat tytäryhtiöiden fuusiot:

Fuusioitu yhtiö

Kohdeyhtiö

Ajankohta

Pihlajalinna Seppälääkärit Oy

Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy

1.3.2024

Kuura Digilääkäri Oy

Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy

1.10.2024

Kompassi Lääkärikeskus Oy

Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy

1.11.2024

Tilikaudella 2023 toteutettiin seuraavat tytäryhtiöiden fuusiot:

Fuusioitu yhtiö

Kohdeyhtiö

Ajankohta

Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy

Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy (ent. Pihlajalinna

Omasairaala Oy 1.2.-31.12.2022)

1.1.2023

Pihlajalinna Turku Oy

Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy (ent. Pihlajalinna

Omasairaala Oy 1.2.-31.12.2022)

1.1.2023

Etelä-Savon Työterveys Oy

Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy (ent. Pihlajalinna

Omasairaala Oy 1.2.-31.12.2022)

1.1.2023

Pihlajalinna Oulu Oy

Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy (ent. Pihlajalinna

Omasairaala Oy 1.2.-31.12.2022)

1.4.2023

Pihlajalinna Seppämagneetti Oy

Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy (ent. Pihlajalinna

Omasairaala Oy 1.2.-31.12.2022)

1.5.2023

Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit on kuvattu tarkemmin liitetiedon 27

Liiketoimintojen hankinnat ja

luovutukset yhteydessä

.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

136

32. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat tytäryritykset, osakkuusyritykset ja yhteisjärjestelyt. Lähipiiriin luetaan myös

hallituksen ja johtoryhmän jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja ja heidän perheenjäsenensä ja määräys-

valtayhtiöt. Konserniin kuuluvat tytäryritykset on kuvattu tarkemmin liitteessä 31

Tytäryhtiöt

ja osakkuusyri-

tykset sekä yhteisjärjestelyt liitteessä 29

Osuudetosakkuusyrityksissä ja yhteisjärjestelyissä

.

Lähipiiritapahtumina on esitetty sellaiset lähipiirin kanssa tehdyt liiketoimet, jotka eivät eliminoidu kon-

sernitilinpäätöksessä.

Johdon työsuhde-etuudet

1000 €

2024

2023

Rahapalkat, johtoryhmä

1 713

1 768

Osakepalkkio, johtoryhmä

143

0

Luontoisedut, johtoryhmä

12

36

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, johtoryhmä

390

277

Johtoryhmä yhteensä

2 258

2 081

Palkat ja palkkiot

Tuomas Hyyryläinen on toiminut Pihlajalinnan toimitusjohtajana 1.9.2023 alkaen. Tilikaudella 2023 Pihlaja-

linnan toimitusjohtajana toimi 8.3.2023 asti Joni Aaltonen ja väliaikaisena toimitusjohtajana 9.3. -

31.8.2023 Mikko Wirén. Joni Aaltoselle maksettiin vuonna 2023 yhteensä 353 000 euroa palkkoja ja palk-

kioita ja Mikko Wirénille 174 000 euroa.

1000 €

2024

2023

Tuomas Hyyryläinen

Rahapalkat

378

120

Osakepalkkio

143

0

Luontoisedut

0

0

Yhteensä

521

120

Pihlajalinna luovutti tammikuussa 2024 yhteensä 20 000 osaketta toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläiselle

(bruttomäärä ennen ennakonpidätyksen vähentämistä). Palkitseminen liittyi toimitusjohtajasopimuksessa

sovittuun oikeuteen hankkia osakkeita osakepalkkiojärjestelmän alussa, jolloin Pihlajalinna luovutti osak-

keita ostoja vastaan. Järjestelyä on kuvattu tarkemminliitetiedon 6 Osakeperusteiset maksut yhteydessä.

1000 €

2024

2023

Halllitus

Hallituksen puheenjohtaja

Jukka Leinonen

72

68

Hallituksen varapuheenjohtaja

Leena Niemistö

52

54

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja

Kim Ignatius

53

38

Hallituksen jäsen

Heli Iisakka

43

43

Henkilöstö-ja vastuullisuusvaliokunnan

puheenjohtaja

Hannu Juvonen

52

54

Hallituksen jäsen

Tiina Kurki

43

37

Hallituksen jäsen (3.4.2023 asti)

Mika Manninen

0

6

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja (10.4.2024

asti)

Seija Turunen

2

53

Hallituksen jäsen

Mikko Wirén

42

44

Yhteensä

358

397

Osakkeina maksettavasta vuosipalkkiosta hallituksen puheenjohtajalle luovutettiin yhtiön hallussa olevia

omia osakkeita yhteensä 2 662 (2 636) osaketta, varapuheenjohtajalle, henkilöstö- ja

vastuullisuusvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 1 774 (1 757) osaketta kullekin ja

hallituksen jäsenille kullekin 1 331 (1 318) osaketta.

Toimitusjohtajasopimuksen mukainen irtisanomisaika on 6 kuukautta. Yhtiö on velvollinen korvaamaan

toimitusjohtajalle sopimuksen päättämisestä kertakorvauksen, joka vastaa 8 kuukauden kokonaispalkkaa.

Toimitusjohtajan eläke-edut ovat lakisääteiset. ToimitusjohtajaTuomas Hyyryläinen ei ole hallituksen jäsen.

Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketoimet sekä lähipiirisaamiset ja-velat

2024

2023

Johdon avainhenkilöt

Maksetut vuokrat

1 103

1 014

Ostetut palvelut

949

1 277

Muut maksut

138

0

Ennakkomaksut

-76

-99

Ostovelat

87

179

Osakkuusyritykset ja yhteisjärjestelyt

Maksetut vuokrat

38

29

Ostetut palvelut

321

944

Muut maksut

14

75

Ostovelat

6

197

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

137

Konserni on tilikaudella vuokrannut toimitilojaan Karkussa, Kangasalla ja Tampereella Mikko Wirénin

määräysvaltayhtiöltä. Mikko Wirén on konsernin hallituksen jäsen. Konsernin yhtiöllä on lisäksi Mikko

Wirénin määräysvaltayhtiön MWW Oy:n kanssa sopimus, jolla konserni ostaa terveydenhuollon

ammattilaisten palveluita sekä liikkeenjohdon konsultointia. Lisäksi konserni on tilikauden aikana maksanut

vanhoja saamisia, viivästyskorkoja sekä tiloihin liittyviä remonttikustannuksia Mikko Wirénin

määräysvaltayhtiölle.

Liiketoimet osakkuusyritysten ja yhteisjärjestelyiden kanssa koostuvat pääosin terveydenhuollon

ammattilaisten palveluiden hankkimisesta Kuura Digilääkäri Oy:ltä sekä maksetuista vuokrista Kiinteistö Oy

Levin Pihlajalle.

33. Tilikauden päättymispäivän jälkeiset tapahtumat

Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tapahtunut mitään olennaista.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

138

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖSPÄÄLASKELMAT,FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

EUR

Liite

2024

2023

Liikevaihto

1.1.

11 988 270,96

9 077 280,90

Liiketoiminnan muut tuotot

1.2.

529 576,34

395 721,08

Henkilöstökulut

1.3.

-1 505 644,20

-1 397 212,74

Poistot ja arvonalentumiset

1.4.

-2 808 741,76

-2 672 301,20

Liiketoiminnan muut kulut

1.5

-11 742 181,16

-8 876 588,58

Liikevoitto (-tappio)

-3 538 719,82

-3 473 100,54

Rahoitustuotot ja -kulut

1.6

-621 839,96

-5 353 946,60

Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja

-4 160 559,78

-8 827 047,14

Tilinpäätössiirrot

1.7

Poistoeron muutos

265 842,71

-783 600,41

Konserniavustus

22 200 000,00

537 000,00

Tuloverot

1.8.

-2 481 979,17

1 364 318,99

Tilikauden voitto (tappio)

15 823 303,76

-7 709 328,56

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

139

Emoyhtiön tase, FAS

EUR

Liite

2024

2023

Vastaavaa

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet

2.1

2 152 146,73

3 377 107,41

Aineelliset hyödykkeet

2.2

4 960 479,89

6 397 913,16

Sijoitukset

2.3

384 535 075,95

384 535 075,95

Pysyvät vastaavat yhteensä

391 647 702,57

394 310 096,52

Vaihtuvat vastaavat

Pitkäaikaiset saamiset

2.4

6 062,31

2 488 041,48

Lyhytaikaiset saamiset

2.5

72 586 162,82

50 925 791,76

Rahat ja pankkisaamiset

30 637 684,94

24 278 891,96

Vaihtuvat vastaavatyhteensä

103 229 910,07

77 692 725,20

Vastaavaa yhteensä

494 877 612,64

472 002 821,72

Vastattavaa

Oma pääoma

2.6

Osakepääoma

80 000,00

80 000,00

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

183 190 483,50

183 190 483,50

Edellisten tilikausien voitto/tappio

17 818 553,02

28 043 605,15

Tilikauden voitto/-tappio

15 823 303,76

-7 709 328,56

Oma pääoma yhteensä

216 912 340,28

203 604 760,09

Tilinpäätössiirtojen kertymä

2.7

1 431 643,08

1 697 485,79

Vieras pääoma

2.8

Pitkäaikainen vieras pääoma

132 559 107,60

163 649 827,42

Lyhytaikainen vieras pääoma

143 974 521,68

103 050 748,42

Vieras pääoma yhteensä

276 533 629,28

266 700 575,84

Vastattavaa yhteensä

494 877 612,64

472 002 821,72

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

EUR

2024

2023

Liiketoiminnan rahavirta

Tilikauden tulos

15 823 303,76

-7 709 328,56

Poistot ja arvonalentumiset

2 808 741,76

2 672 301,20

Rahoitustuotot ja kulut

621 839,96

5 353 946,60

Muut oikaisut (tilinpäätössiirrot ja verot)

-19 972 927,67

-1 157 402,06

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta

-719 042,19

-840 482,82

Nettokäyttöpääoman muutos

1 062 114,17

-1 039 744,79

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja

343 071,98

-1 880 227,61

Saadut korot liiketoiminnasta

3 486 952,95

3 308 330,35

Maksetut välittömät verot

0,00

1 489 667,78

Liiketoiminnan rahavirta

3 830 024,93

2 917 770,52

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin

-207 283,68

-1 502 075,32

Aineettomien ja aineellisten luovutustulot

50 000,00

52 000,00

Saadut osingot

10 000 000,00

0,00

Investointien rahavirta

9 842 716,32

-1 450 075,32

Rahoituksen rahavirta

Konsernilainojen muutos

35 823 456,62

29 052 037,78

Konsernisaamisten muutos

3 751 291,99

5 349 810,60

Pitkäaikaisten lainojen nosto

110 000 000,00

5 000 000,00

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut

-141 096 795,80

-33 063 486,74

Saadut konserniavustukset

537 000,00

0,00

Oman pääoman ehtoisen hybridilainan nosto

0,00

20 000 000,00

Oman pääoman ehtoisen hybridilainan korot ja kulut

-2 402 500,00

-431 860,20

Maksetut korot

-11 410 677,51

-7 317 894,98

Maksetut osingot

-1 579 002,46

0,00

Omien osakkeiden hankinta

-936 721,11

0,00

Rahoituksen rahavirta

-7 313 948,27

18 588 606,46

Rahavarojen muutos

6 358 792,98

20 056 301,66

Rahavarat tilikauden alussa

24 278 891,96

4 222 589,95

Rahavarat tilikauden lopussa

30 637 684,94

24 278 891,96

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

140

TILINPÄÄTÖKSENLIITETIEDOT 31.12.2024

Laatimisperiaatteet

Pihlajalinna Oyj (2617455-1), kotipaikka Tampere, on Pihlajalinna-konsernin emoyhtiö.

Yhtiö on perustettu 15.4.2014.

Pysyvien vastaavien arvostusperiaatteet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoonsa. Suunnitelman mukaiset

poistot on laskettu tasapoistoina hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella.

Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:

Kehittämismenot5 - 7 vuotta

Muut aineettomat oikeudet3 - 7 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot5 - 7 vuotta

Koneet ja kalusto3 - 10 vuotta

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on alle 3

vuotta, sekä pienhankinnat (alle 1 200 euroa) on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi. Yh-

tiön sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksessä hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon, mikäli ar-

vonalentuminen katsotaan pysyväksi.

Laskennallisten verojen kirjaaminen

Laskennallinen verovelka-tai saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille

käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa.Taseeseen sisältyy laskennallinen

verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suurui-

sena.

Tuottojen jaksottaminen

Tuotteiden ja palveluiden myynti on tuloutettu niiden luovutuksen yhteydessä.

Aktivoidut kehittämismenot (KPA2:4, 3-4)

Yhtiön aktivoimat Pihlajalinna -mobiilisovellusta ja yhtiön verkkosivujen kehitystä koskevat tuotekehitysme-

not poistetaan vaikutusaikanaan. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvä poistamaton kehittämismeno, joka

rajoittaa voitonjakoa, oli tilikauden lopussa 0 (96) tuhatta euroa.

Eläkkeiden kirjaaminen

Henkilökunnan lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä.

Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

Johdannaissopimukset

Yhtiöllä on olemassa korkojohdannainen, jota käytetään suojaamaan vaihtuvakorkoista rahoitusjärjestelyä.

Yhtiö esittää koronvaihtosopimuksen varovaisuudenperiaatteella tilinpäätöksessään (KILA 2016/1963). Joh-

dannaissopimuksen negatiivinen käyvä arvo kirjataan alimman arvon periaatetta noudattaen kuluksi tulos-

laskelmaan ja velaksi taseeseen. Positiivinen realisoitumaton käypä arvo esitetään taseen ja tuloksen ulko-

puolisina eränä vain liitetiedoissa. Lisätietoja johdannaisesta on esitetty

Muut liitetiedot

kohdassa.

Hybridilaina

Pihlajalinna Oyj laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan. Hybridilaina esitetään taseen

vieraassa pääomassa ja korot esitetään tuloslaskelman rahoituskuluissa.

1.1. Liikevaihto

EUR

2024

2023

Liikevaihto toimialoittain

Palveluiden myynti

0,00

3 160,00

Palveluiden myynti, konserni

11 988 270,96

9 074 120,90

11 988 270,96

9 077 280,90

1.2. Liiketoiminnan muut tuotot

EUR

2024

2023

Vuokratuotot

0,00

116 400,00

Vuokratuotot laitteista

416 086,56

239 637,60

Muut tuotot

113 489,78

0,00

Käyttöomaisuuden myyntivoitot

0,00

39 683,48

529 576,34

395 721,08

1.3. Henkilöstökulut

EUR

2024

2023

Palkat ja palkkiot

-1 311 778,04

-1 245 387,37

Eläkekulut

-173 110,81

-132 917,15

Muut henkilösivukulut

-20 755,35

-18 908,22

-1 505 644,20

-1 397 212,74

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana

3

3

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

141

Pihlajalinna Oyj:n hallituksen palkkiot sisältyvät yhtiön henkilöstökuluihin. Varsinainen yhtiökokous

10.4.2024 päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan vuoden 2025 varsinaiseen yhtiökokoukseen päätty-

vältä toimikaudelta seuraavat euromääräiset vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 60 000 euroa vuo-

dessa, varapuheenjohtajalle ja valiokuntien puheenjohtajille 40 000 euroa vuodessa ja muille jäsenille 30

000 euroa vuodessa.

Vuosipalkkio päätettiin maksaa yhtiön osakkeina ja rahana siten, ettänoin 40 prosentilla palkkion mää-

rästä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun yhtiön osakkeita ja loput maksetaan rahana. Palkkio

voitiin maksaa kokonaan tai osittain rahana, mikäli hallituksen jäsenellä oli yhtiökokouspäivänä 10.4.2024

ollut hallussaan yli 1 000 000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheutu-

vista kuluista ja varainsiirtoverosta. Osakkeina maksettavapalkkio suoritettiin luovuttamalla hallituksen jä-

senille yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhteensä 11 977 kappaletta toukokuussa. Loput vuosipalkkiosta

maksettiin samaan aikaan kerralla rahana.

Jos hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden 2025 varsinaista yhtiökokousta, hallituksella on

oikeus päättää vuosipalkkioiden mahdollisesta takaisinperinnasta sopivaksi katsomallaan tavalla.

Lisaksi yhtiökokous päätti, ettäkullekin hallituksen jäsenelle maksetaan rahana jokaisesta hallituksen ja

sen valiokuntien kokouksesta kokouspalkkio, jonkasuuruus on 600 euroa. Lisaksi korvataan hallituksen jä-

senten kohtuulliset matkakulut konsernin matkustussaannon mukaisesti.

1.4. Poistot ja arvonalentumiset

EUR

2024

2023

Suunnitelman mukaiset poistot

Aineettomat hyödykkeet

-1 377 555,98

-1 849 409,00

Aineelliset hyödykkeet

-1 431 185,78

-822 892,20

Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä

-2 808 741,76

-2 672 301,20

1.5. Liiketoiminnan muut kulut

EUR

2024

2023

Vapaaehtoiset henkilösivukulut

-54 775,34

-12 692,29

Toimitilakulut

-209 775,52

-172 718,41

Ajoneuvokulut

-2 744,54

-15 432,06

ICT kulut

-10 389 136,69

-7 359 055,50

Kone-ja kalustokulut

-5 475,60

Myynti-, markkinointi-ja matkakulut

-73 238,70

-66 666,55

Hallintokulut

-996 098,90

-1 250 023,77

Käyttöomaisuuden luovutustappiot

-10 935,87

Liiketoiminnan muut kulut yhteensä

-11 742 181,16

-8 876 588,58

Tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastuspalkkiot

104 206,91

74 677,92

Lausunnot

60 309,22

34 871,13

Yhteensä

164 516,13

109 549,05

1.6. Rahoitustuotot ja -kulut

EUR

2024

2023

Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä

10 000 000,0

Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä

Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista

Saman konsernin yrityksiltä

2 960 678,03

3 174 052,50

Muilta

517 545,88

359 351,18

Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista yhteensä

13 478 223,91

3 533 403,68

Korkokulut ja muut rahoituskulut

Saman konsernin yrityksille

-3 389 503,31

-2 552 589,11

Muille

-10 710 560,56

-6 334 761,17

Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä

-14 100 063,87

-8 887 350,28

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä

-621 839,96

-5 353 946,60

1.7. Tilinpäätössiirrot

EUR

2024

2023

Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen

poistojen erotus

265 842,71

-783 600,41

Saadut konserniavustukset

22 200 000,00

537 000,00

Yhteensä

22 465 842,71

-246 600,41

1.8. Tuloverot

EUR

2024

2023

Laskennallisen verosaamisen muutos

-2 481 979,17

1 364 318,99

Tuloverot tilikaudelta varsinaisesta toiminnasta

Tuloverot yhteensä

-2 481 979,17

1 364 318,99

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

142

TASEEN LIITETIEDOT

2.1. Aineettomat hyödykkeet

EUR

2024

2023

Kehittämismenot

Hankintameno tilikauden alussa

1 606 814,06

1 606 814,06

Hankintameno lopussa

1 606 814,06

1 606 814,06

Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa

-1 510 619,52

-1 348 490,86

Sumu-poistot tilikaudella

-96 194,54

-162 128,66

Kirjanpitoarvo lopussa

0,00

96 194,54

Muut aineettomat oikeudet

Hankintameno tilikauden alussa

1 658 013,65

1 658 013,65

Hankintameno lopussa

1 658 013,65

1 658 013,65

Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa

-1 618 867,23

-1 464 460,93

Sumu-poistot tilikaudella

-26 288,61

-154 406,30

Kirjanpitoarvo lopussa

12 857,81

39 146,42

Muut pitkävaikutteiset menot

Hankintameno tilikauden alussa

8 972 575,87

7 448 657,25

Lisäykset

100 564,00

1 251 142,00

Siirrot erien välillä

189 079,81

272 776,62

Hankintameno lopussa

9 262 219,68

8 972 575,87

Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa

-5 867 857,93

-4 334 983,89

Sumu-poistot tilikaudella

-1 255 072,83

-1 532 874,04

Kirjanpitoarvo lopussa

2 139 288,92

3 104 717,94

Ennakkomaksut aineettomista hyödykkeistä

Hankintameno alussa

137 048,51

165 678,66

Lisäykset

52 031,30

244 146,47

Siirrot erien välillä

-189 079,81

-272 776,62

Hankintameno lopussa

0,00

137 048,51

Aineettomat hyödykkeet yhteensä

Hankintameno tilikauden alussa

12 374 452,09

10 879 163,62

Lisäykset

152 595,30

1 495 288,47

Hankintameno lopussa

12 527 047,39

12 374 452,09

Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa

-8 997 344,68

-7 147 935,68

Sumu-poistot tilikaudella

-1 377 555,98

-1 849 409,00

Kirjanpitoarvo lopussa

2 152 146,73

3 377 107,41

2.2. Aineelliset hyödykkeet

EUR

2024

2023

Koneet ja kalusto

Hankintameno tilikauden alussa

8 965 291,18

3 585 374,34

Lisäykset

54 688,38

5 490 765,53

Vähennykset

-135 413,04

-110 848,69

Hankintameno lopussa

8 884 566,52

8 965 291,18

Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa

-2 567 378,02

-1 843 017,99

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot

74 477,17

98 532,17

Sumu-poistot tilikaudella

-1 431 185,78

-822 892,20

Kirjanpitoarvo lopussa

4 960 479,89

6 397 913,16

Aineelliset hyödykkeet yhteensä

Hankintameno tilikauden alussa

8 965 291,18

3 585 374,34

Lisäykset

54 688,38

5 490 765,53

Vähennykset

-135 413,04

-110 848,69

Hankintameno lopussa

8 884 566,52

8 965 291,18

Kertyneet sumu-poistot tilikauden alussa

-2 567 378,02

-1 843 017,99

Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot

74 477,17

98 532,17

Sumu-poistot tilikaudella

-1 431 185,78

-822 892,20

Kirjanpitoarvo lopussa

4 960 479,89

6 397 913,16

2.3. Sijoitukset

EUR

2024

2023

Muut osakkeet ja osuudet

Hankintameno tilikauden alussa

50 000,00

50 000,00

Hankintameno lopussa

50 000,00

50 000,00

Tytäryhtiöosakkeet

Hankintameno tilikauden alussa

384 485 075,95

384 485 075,95

Hankintameno lopussa

384 485 075,95

384 485 075,95

Sijoitukset yhteensä

384 535 075,95

384 535 075,95

Luettelo konsernin kaikista tytäryrityksistä on esitetty konsernin liitetiedossa

31 Tytäryhtiöt.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

143

2.4. Pitkäaikaiset saamiset

EUR

2024

2023

Saamiset muilta

Laskennalliset verosaamiset

6 062,31

2 488 041,48

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä

6 062,31

2 488 041,48

2.5. Lyhytaikaiset saamiset

EUR

2024

2023

Saamiset muilta

Myyntisaamiset

0,00

12 028,00

Muut saamiset

678 769,65

42 542,85

Siirtosaamiset

5 345 447,22

1 565 976,02

Yhteensä

6 024 216,87

1 620 546,87

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Myyntisaamiset

1 103 518,86

1 808 354,87

Lainasaamiset

41 781 347,28

45 532 639,27

Siirtosaamiset

23 677 079,81

1 964 250,75

Yhteensä

66 561 945,95

49 305 244,89

Siirtosaamisten olennaiset erät

Konserniavustus

22 200 000,00

537 000,00

Jaksotetut henkilösivukulut

54 009,11

64 005,82

Ostolaskujen jaksotus

5 829 141,88

2 462 106,74

Muut

939 376,04

467 114,21

Yhteensä

29 022 527,03

3 530 226,77

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä

72 586 162,82

50 925 791,76

2.6. Oma pääoma

EUR

2024

2023

Sidottu oma pääoma

Osakepääoma alussa

80 000,00

80 000,00

Osakepääoma lopussa

80 000,00

80 000,00

Sidottu oma pääoma yhteensä

80 000,00

80 000,00

Vapaa oma pääoma

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto alussa

183 190 483,50

183 190 483,50

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto lopussa

183 190 483,50

183 190 483,50

Edellisten tilikausien voitto/-tappio alussa

20 334 276,59

28 043 605,15

Osingonjako

-1 579 002,46

0,00

Omien osakkeiden hankinta

-936 721,11

0,00

Edellisten tilikausien voitto/-tappio

17 818 553,02

28 043 605,15

Tilikauden voitto (tappio)

15 823 303,76

-7 709 328,56

Vapaa oma pääoma yhteensä

216 832 340,28

203 524 760,09

Oma pääoma yhteensä

216 912 340,28

203 604 760,09

Edellisten tilikausien voitto/tappio

17 818 553,02

28 043 605,15

Tilikauden tulos

15 823 303,76

-7 709 328,56

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

183 190 483,50

183 190 483,50

Aktivoidut kehittämismenot

0,00

-96 194,54

Jakokelpoinen vapaa oma pääoma

216 832 340,28

203 428 565,55

Osakkeiden lukumäärä

22 620 135

22 620 135

joista yhtiön hallussa olevia omia osakkeita

141 184

53 980

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä

22 478 951

22 566 155

2.7. Tilinpäätössiirtojen kertymä

EUR

2024

2023

Kertynyt poistoero

1 431 643,08

1 697 485,79

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

144

2.8. Vieras pääoma

EUR

2024

2023

2.8.1 Pitkäaikaiset velat

Velat muille

Lainat rahoituslaitoksilta

110 000 000,00

140 000 000,00

Hybridilaina

20 000 000,00

20 000 000,00

Muut pitkäaikaiset velat

2 559 107,60

3 649 827,42

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä

132 559 107,60

163 649 827,42

2.8.2 Lyhytaikaiset velat

Velat muille

Ostovelat

6 289 126,00

1 373 176,58

Muut velat

1 145 783,75

1 212 740,53

Siirtovelat

5 050 694,19

4 643 388,60

12 485 603,94

7 229 305,71

Velat saman konsernin yrityksille

Ostovelat

453,50

85 105,25

Siirtovelat

35 244,00

106 573,84

Muut velat

131 453 220,23

95 629 763,61

131 488 917,73

95 821 442,70

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät

Henkilöstökulujaksotukset

419 860,59

173 339,05

Korkojaksotukset

4 157 410,10

4 013 966,92

Muut erät

508 667,50

562 656,47

5 085 938,19

4 749 962,44

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä

143 974 521,67

103 050 748,41

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

145

MUUT LIITETIEDOT

EUR

2024

2023

Vakuudet ja vastuusitoumukset

Muut takaukset

157 270,00

157 270,00

Pihlajalinnan rahoitusjärjestelyt

Pihlajalinna järjesteli kesäkuussa 2024 uudelleen pitkäaikaisen velkarahoituksensa vastuullisuussidonnaisella

rahoitusjärjestelyllä. Rahoitussopimus koostuu konsernin aiemman velan uudelleenrahoitukseen käytetystä

vakuudettomasta 110 miljoonan euron määräaikaislainasta sekä konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin tarkoi-

tetusta 60 miljoonan euron valmiusluottolimiitistä. Rahoitussopimus on kolmevuotinen ja sisältää lisäksi

kaksi optiovuotta.

Rahoitusjärjestelyyn liittyvät tavanomaiset Pihlajalinna-konsernin lukuihin perustuvat leverage-(nettove-

lan suhde pro forma käyttökatteeseen) ja gearing-rahoituskovenantit (nettovelkaantumisaste).Kovenant-

tien laskennassa ei oteta huomioon IFRS 16 -vuokrasopimusvelkoja. Rahoituksen lainamarginaali on lisäksi

sidottu Pihlajalinnan keskeisimpiin vastuullisuustavoitteisiin: potilastyytyväisyyteen, leikkaushoidon saata-

vuuteen ja henkilöstön tyytyväisyyteen. Vastuullisuustavoitteet vaikuttavatvähäisissä määrin lainamargi-

naaliin riippuen siitä, miten monta määritellyistä vastuullisuustavoitteista saavutetaan. Tilikauden lopussa

rahoitusjärjestelyn mukaiset vastuullisuustavoitteet eivät aiheuttaneet muutosta lainamarginaaleihin. Tili-

kauden aikana ja tilinpäätöspäivänä konserni täytti rahoitussopimuksessa sovitut kovenanttiehdot.

Lainamäärä tilinpäätöksessä 31.12.2024, johon kovenanttiehtoja sovelletaan, on 110,0 (140,0) miljoonaa

euroa.

Pihlajalinnalla on 65 miljoonan euron nimellisarvoinen koronvaihtosopimus, jolla vaihtuvakorkoisen ra-

hoitusjärjestelyn korko on muutettu kiinteäksi. Koronvaihtosopimuksen alkamispäivä oli maaliskuussa 2023

ja se on voimassa 25.3.2027 asti ja sen käypä arvo oli -0,8 (0,2) miljoonaa euroa tilikauden lopussa. Johdan-

naissopimus on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksessä varovaisuuden periaatteella ja tekohetken arvon ja tilin-

päätöspäivän arvon välistä positiivista realisoitumatonta erotusta ei ole kirjattu tilinpäätökseen tuotoksi,

mutta negatiivinen arvo on varattu kuluksi ja kirjattu velaksi.

Pihlajalinna myi alkuvuonna 2023 aiemman koronvaihtosopimuksensa ja koronvaihtosopimuksen käypä

arvo sopimuksen päätöshetkellä oli noin 3,9 miljoonaa euroa. Myyntivoitto on esitetty vähentämässä edelli-

sen tilikauden rahoituskuluja emoyhtiön tuloslaskelmalla.

Pihlajalinna laski 27.3.2023 liikkeeseen 20 miljoonan euron hybridilainan, jonka vuotuinen kuponkikorko

on 12 %. Hybridilainalla ei ole määrättyä eräpäivää. Pihlajalinnalla on oikeus lunastaa hybridilaina takaisin

Tarkistuspäivänä 27.3.2026 ja kunakin koronmaksupäivänä tämän jälkeen. Hybridilaina esitetään emoyhtiön

tilinpäätöksessä taseen vieraassa pääomassa ja korot esitetään tuloslaskelman rahoituskuluissa.

Pihlajalinnalla oli tilinpäätöstilanteessa käytettävissään 70,0 (70,0) miljoonaa euroa sitovia käyttämättö-

miä rahoituslimiittejä. Käyttämättömät rahoituslimiitit koostuvat 10 miljoonan euron tililimiittisopimuksesta

sekä 60 miljoonan euron nostamattomasta valmiusluottolimiitistä.

EUR

2024

2023

Vuokravastuut

Yhden vuoden kuluessa

166 880,64

158 211,96

Yli yhden, mutta enintään 5 vuoden kuluessa

278 134,40

395 529,90

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

146

Toimintakertomuksenja tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitukset

Tampereella 19. päivänä maaliskuuta 2025

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseensisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta

asemasta sekä voitosta tai tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antavaselostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekäkuvaus

merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraporttion laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Jukka Leinonen

Kim Ignatius

Heli Iisakka

Hannu Juvonen

hallituksen puheenjohtaja

Tiina Kurki

Leena Niemistö

Mikko Wirén

Tuomas Hyyryläinen

toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Sähköisen allekirjoituksen päivänä

KPMG Oy Ab

Assi Lintula

KHT

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

147

Tilintarkastuskertomus

Pihlajalinna Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Pihlajalinna Oyj:n (y-tunnus 2617455-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–

31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutok-

sista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistätilinpäätöksen laatimis-

periaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

●

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan

tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälistentilinpäätösstandardien (IFRS)

mukaisesti,

●

tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta

Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisää-

teiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavanmukaisesti. Hy-

vän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa

Tilintarkastajan velvolli-

suudet

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten

vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastustaja olemme täyttäneet muut näiden

vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tie-

tomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten

mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä

palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen

soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perus-

tuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden

määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen ko-

konaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin

tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin pää-

töksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat

mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeisetseikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja,jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat ol-

leet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huo-

mioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä an-

nettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2

kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintar-

kastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän

on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta ai-

heutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

148

Tilintarkastuksen kannalta keskeisetseikat

Kuinka kyseisiä seikkoja käsiteltiin tilintarkastuksessa

Liikearvon arvostaminen (konsernitilinpäätöksen liitetieto 14 Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo)

●

Liikearvon määrä 31.12.2024 konsernitilinpäätöksessä on 254,8 miljoonaa euroa, joka on noin 40 % taseen loppusummasta ja 151

% konsernin omasta pääomasta.

●

Tilikauden 2024 alusta Pihlajalinna on ottanut käyttöön uuden raportointirakenteen, joka noudattaa konsernin liiketoimintamallia

ja organisaatiorakennetta. Samalla liikearvo on kohdennettu rahavirtaa tuottavilleyksiköille uuden raportointirakenteen mukai-

sesti.

●

Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vähintään vuosittain. Arvonalentumistes-

tausten taustalla olevien rahavirtaennusteiden määrittäminen edellyttää johdon harkintaa, joka koskee mm. liikevaihdon kasvua,

kannattavuutta, diskonttauskorkoaja pitkän aikavälin kasvutekijää.

●

Testauksissa käytettäviinennusteisiin liittyvistä johdon arvioista ja tasearvojen merkittävyydestä johtuen liikearvon arvostaminen

on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

●

Olemme käyneet läpi johdon raportointirakenteen muutoksen sekä arvioineet

laskelmia, joiden perusteella liikearvo on jaettu rahavirtaa tuottaville yksiköille

tilikauden alussa.

●

Olemme arvioineet johdon aiemmin laatimien ennusteiden toteutumista vertaa-

malla toteutuneita rahavirtoja aiempiin ennusteisiin.

●

Olemme arvioineet keskeisiä arvonalentumistestauslaskelmissa käytettyjä ole-

tuksia kuten liikevaihdon kasvu, kannattavuus, diskonttauskorkoja pitkän aika-

välin kasvutekijä suhteessa budjetteihin sekä strategiaan, konsernin ulkopuoli-

siin lähteisiin ja omiin näkemyksiimme. Ennusteisiin perehtyessämme olemme

käyttäneet ammatillista harkintaa keskeisten oletusten arvioinnissa ja testaami-

sessa.

●

Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka

ovat arvioineet laskelmien teknisen toteutustavan oikeellisuutta ja verranneet

käytettyjä oletuksia markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.

●

Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen liikearvoa ja arvonalentumis-

testausta koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.

Myyntituottojen kirjaaminen (konsernitilinpäätöksen liitetieto 2 Myyntituotot asiakassopimuksista)

●

Konsernin tilikauden 2024 toteutunut liikevaihto 704,4 M€ muodostui monen tyyppisistä palveluista ja palvelukokonaisuuksista.

Suoritevelvoitteet täyttyvät sekä ajan kuluessa että yhtenä ajankohtana japalveluita tuotetaan useissa toimipisteissä ja kanavissa

eri asiakas- ja maksajaryhmille.

●

Tietojärjestelmien kautta käsiteltävien myyntitapahtumien lukumäärä on suuri ja konsernissa on käytössä useita eri hinnoittelu- ja

sopimusmalleja.

●

Pitkäaikaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon ulkoistussopimuksissa tapahtui merkittäviä sopimusmuutoksia tilikaudella.

●

Sopimusmallien ja myyntitapahtumien moninaisuuden ja suuren lukumäärän vuoksi myyntituottojen kirjaaminen on tilintarkastuk-

sen kannalta keskeinen seikka.

●

Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt myyntiprosesseihin liittyvän sisäisen

valvontaympäristön arviointia ja keskeisimpien kontrollien testausta sekäaineis-

totarkastustoimenpiteitä.

●

Olemme arvioineet myynnin kannalta relevantteja tietojärjestelmiä ja niiden

yleisiä it-kontrolleja.

●

Olemme testanneet myyntitapahtumien rekisteröintiä, laskutus-ja hinnoittelu-

prosessien toimivuutta sekä arvioineet myyntitapahtumien tuloutusten asian-

mukaisuutta ja oikea-aikaisuutta.

●

Olemme käyneet aineistotestauksena läpi sosiaali- ja terveydenhuollon ulkois-

tussopimusten muutoksia ja niiden vaikutusta tuloutuksiin.

●

Lisäksi olemme arvioineet konsernitilinpäätöksen myyntituottoja koskevien liite-

tietojen asianmukaisuutta.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole tunnistaneet tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

149

Tilinpäätöstä koskevathallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean

ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälistenIFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja

siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista

koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat

myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen,

jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin ky-

kyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen

ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jat-

kuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole

muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksentilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutenaväärinkäy-

töksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus,joka sisältää

lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen vir-

heellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassatilintarkastuksessa. Virheelli-

syyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin

tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevättilinpää-

töksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämmeammatillista harkintaa ja

säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

●

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheelli-

syyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja han-

kimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin

riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liit-

tyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättäjättämistä tai virheellisten tietojen esit-

tämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

●

Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme

suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoi-

tuksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuu-

desta.

●

Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien

kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

●

Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös

perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perus-

teella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävar-

muutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos

johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastusker-

tomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos

epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaalausuntomme. Johtopäätöksemme perustu-

vat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset

tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toi-

mintaansa.

●

Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,

rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimiaja tapahtumia siten,

että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

●

Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yh-

teisöjä tai liiketoimintoja koskevastataloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon

konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksenohjauksesta, valvonnasta ja suorittami-

sesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoi-

tuksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaanlukien mahdolliset sisäisen valvonnan mer-

kittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koske-

via relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista,

joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liitty-

vistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivatmerkittävimpiä tarkastelta-

vana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme

kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen

tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastusker-

tomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat

kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

150

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevattiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana Pihlajalinna Oyj:n perustamisesta

15.4.2014 alkaen yhtäjaksoisesti yksitoista vuotta ja Pihlajalinna Terveys Oy:ssä 31.12.2010 päättyneestä

tilikaudesta alkaen. Pihlajalinna Oyj:stä on tullut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 8.6.2015.

Olemme toimineet yhtiön tilintarkastajana koko sen ajan, kun se on ollut yleisen edun kannalta merkittävä

yhteisö.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen

ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkas-

tuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen ja vuosikertomuksen käyttöömme ennen tä-

män tilintarkastuskertomuksen antamispäivää. Tilinpäätöstä koskeva lausuntommeei kata muuta informaa-

tiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhtey-

dessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilin-

tarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti

virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus

laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttiakoskevia tie-

toja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että

toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kes-

tävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandar-

deissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun infor-

maatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on

olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoi-

tavaa.

Tampereella 20. maaliskuuta 2025

KPMG OY AB

Assi Lintula

KHT

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

151

Kestävyysraportinvarmennuskertomus

Pihlajalinna Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Pihlajalinna Oyj:n

(2617455–1) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti tili-

kaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa,

joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikiltaolennaisilta osiltaan nouda-

tettu

1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);

2) kestävää sijoittamista helpottavastakehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Eu-

roopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-takso-

nomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Pihlajalinna Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistan-

dardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen

kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin

merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritystenei ole ollut mah-

dollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumi-

sen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksi-

antona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksi-

antostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”

Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan ta-

loudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus

”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin

kohdassa Kestävyysraportointitar-

kastajan velvollisuudet

.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen

soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Pihlajalinna Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestä-

vyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei

kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettutämän seikan

osalta.

Konsernikestävyystarkastajanriippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaati-

musten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaa-

timusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistälaadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kes-

tävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettavakäyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjes-

telmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja

määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevattoimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Pihlajalinna Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

●

konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mu-

kaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot

kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia vartenja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7

luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä

●

siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävääsijoittamista helpottavasta kehyksestäja

asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)

2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;

●

sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysra-

portin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset kestävyysraportinlaatimisessa

Kestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen

tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnilleon myös

luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia sekä mit-

taus- ja arviointiepävarmuutta. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja Yhtiön on esitet-

tävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset ja kerrottavayhtiön mahdollisista tulevista

toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtu-

mat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

152

Konsernikestävyystarkastajanvelvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko

konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestäjohtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa

rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua

väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi koh-

tuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevätkonsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että

käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Li-

säksi:

●

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportinolennai-

sen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä val-

vonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet,

mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäi-

sen valvonnan tehokkuudesta.

●

Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lau-

suntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäy-

töksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä

johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, vää-

rentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä taivirheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen

valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja

ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia.

Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisäl-

täen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi

rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin

varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

●

Haastattelimme konsernin johtoa sekä kestävyystietojen laatimisesta ja kokoamisestavastaavia henki-

löitä.

●

Perehdyimme kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyviin keskeisiin prosesseihin haastat-

teluin.

●

Tutustuimme kestävyysraportilla esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin sisäisiin ohjeistuksiin ja toimin-

taperiaatteisiin.

●

Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin ja arvioimme tu-

kevatko ne kestävyysraporttiinsisältyvää informaatiota.

●

Kaksinkertaisen olennaisuuden määrittämistä koskevan prosessin osalta haastattelimmeprosessista vas-

taavia henkilöitä ja perehdyimme kaksinkertaisesta olennaisuusarvioinnista laadittuun prosessikuvauk-

seen ja muuhun dokumentaatioon ja tausta-aineistoon.

●

EU-taksonomiatietojen osalta haastattelimme yrityksen johtoa ja taksonomiatietojen raportoinnin kan-

nalta avainasemassa olevia henkilöitä. Hankimme haastatteluja tukevaa evidenssiä ja täsmäytimme ra-

portoidut EU-taksonomiatiedot taustalaskemiin ja soveltuvin osin kirjanpitoon.

●

Arvioimme ESRS kestävyysraportointistandardien raportointia koskevien periaatteidensoveltamista kes-

tävyystietojen esittämisessä.

Tampereella 20. maaliskuuta 2025

KPMG OY AB

Assi Lintula

KRT

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS |

TILINTARKASTETTU TILINPÄÄTÖS

153

Riippumattoman tilintarkastajanraportti Pihlajalinna

Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

Pihlajalinna Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteenaon Pihlajalinna Oyj:n

(y-tunnus 2617455-1)komission teknisen sääntelystandardinmukaisesti laadittu tilinpäätös74370058MTRLE-

DOCHV67-2024-12-31-0-fi.zip tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksenja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimi-

sesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardinvaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

●

laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti

●

merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnis-

tetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä

●

varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavatmyös sellaisesta sisäisestävalvonnasta, jonkane katsovat tarpeelliseksi

voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomiayhtiöstä niidenSuomessa noudatettavieneettisten vaatimustenmukaisesti, jotka

koskevat suorittamaammetoimeksiantoa ja olemme täyttäneet muutnäiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistälaadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaantilintarkastusyhtei-

sön onsuunniteltava, otettavakäyttöön japidettävä toiminnassalaadunhallintajärjestelmä, mukaanlukien

eettisten vaatimusten,ammatillisten standardien sekäsovellettavien säädöksiinja määräyksiinperustuvien

vaatimusten noudattamista koskevattoimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain7:8 § mukaisestivarmentaa komission teknisen sääntelystan-

dardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnonsiitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konser-

nitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisensääntelystandardin 4 artiklan vaatimustenmukai-

sesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus onsuoritettu. Olemme

suorittaneetkohtuullisenvarmuudenantavantoimeksiannonkansainvälisenvarmennustoimeksiantostan-

dardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

●

onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty

iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

●

onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennai-

silta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukai-

sesti, ja

●

ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenäänyhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisäl-

tyy sen riskinarvioiminen, onkovirheestä taiväärinkäytöksestä johtuvaaolennaista poikkeamaakomission

teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaanolemme hankkineetlausuntomme perustaksitarpeellisen määräntarkoitukseen

soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Pihlajalinna Oyj:n ESEF-tilinpää-

tökseen 74370058MTRLEDOCHV67-2024-12-31-0-fi.zipsisältyvät konsernitilinpäätöksenpäälaskelmatsekä

liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024on olennaisilta osin merkitty komission tekni-

sen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Pihlajalinna Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024on

annettu tilintarkastuskertomuksellamme 20.3.2025. Tälläraportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilin-

tarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Tampereella 28. maaliskuuta 2025

KPMG OY AB

Assi Lintula

KHT