Kesla Oyj - Osavuosikatsaus (Q1 and Q3)
KESLA OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS 1.1.-30.9.2020
KESLA OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS 1.1.-30.9.2020
KESLA OYJ, LIIKETOIMINTAKATSAUS 22.10.2020 Klo 9.00
Konsernin kolmas vuosineljännes painui tappiolliseksi, mutta kvartaalin saadut tilaukset kääntyivät kasvuun. Liiketoiminnan nettorahavirta kehittyi vahvasti.
Heinä-syyskuu 2020 lyhyesti
- Konsernin liikevaihto laski ja liikevoitto jäi tappiolliseksi
- Konsernin liikevaihto laski 18,8 % vertailukaudesta ja oli 8,1 miljoonaa euroa (7-9/2019 10,0 miljoonaa euroa).
- Konsernin liiketappio oli 195 tuhatta euroa (liikevoitto 713 tuhatta euroa).
- Liiketoiminnan rahavirta oli 1 728 tuhatta euroa positiivinen (1 266 tuhatta euroa negatiivinen).
- Osakekohtainen tulos EPS oli -0,07 (0,16 euroa) sekä A- että B-osakkeille.
Tammi-syyskuu 2020 lyhyesti
- Konsernin liikevaihto laski ja liikevoitto pysyi niukasti positiivisena
- Konsernin liikevaihto laski 19,8 % vertailukaudesta ja oli 27,9 miljoonaa euroa (1-9/2019 34,9 miljoonaa euroa).
- Konsernin liikevoitto EBIT oli 50 tuhatta euroa (2 287 tuhatta euroa).
- Liiketoiminnan rahavirta oli 4 284 tuhatta euroa positiivinen (3 tuhatta euroa negatiivinen).
- Konsernin tilauskanta oli kauden lopussa 10,5 miljoonaa euroa (15,8 miljoonaa euroa).
- Osakekohtainen tulos EPS oli -0,04 (0,46 euroa) sekä A- että B-osakkeille.
Keskeiset tapahtumat kauden aikana
- Kesla julkaisi 15.9.2020 saaneensa myönteisen päätöksen yrityksen kehittämisavustuksesta yhtiön NOSTE-hankkeelle. Myönnetty hankeavustus on enintään 1,6 miljoonaa euroa.
Keskeiset tunnusluvut tilintarkastamattomia
| 1-9 | 1-9 | 7-9 | 7-9 | 1-12 | |
| 1000 euroa | 2020 | 2019 | 2020 | 2019 | 2019 |
| Kasvu | |||||
| Tilauskanta kauden lopussa | 10 461 | 15 750 | 10 461 | 15 750 | 10 212 |
| Saadut tilaukset | 29 209 | 36 122 | 10 993 | 10 065 | 44 691 |
| Liikevaihto | 27 903 | 34 771 | 8 109 | 9 989 | 47 352 |
| Liikevaihdon muutos, % | -19,8 % | 14,0 % | -18,8 % | 26,5 % | 5,1 % |
| Kannattavuus | |||||
| Liikevoitto (EBIT) | 50 | 2 335 | -195 | 713 | 1 603 |
| Liikevoitto, % | 0,2 % | 6,7 % | -2,4 % | 7,1 % | 3,4 % |
| Kauden laaja tulos | -131 | 1 823 | -229 | 530 | 1 223 |
| Tulos / osake (EPS), EUR * | -0,04 | 0,46 | -0,07 | 0,16 | 0,36 |
| Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % | 0,4 % | 12,6 % | 0,5 % | 11,3 % | 6,7 % |
| Rahoitus | |||||
| Liiketoiminnan rahavirta | 4 284 | -3 | 1 728 | -1 266 | 749 |
| Bruttoinvestoinnit | 690 | 606 | 173 | 134 | 1 241 |
| Taloudellinen asema (kauden lopussa) | |||||
| Korollinen nettovelka | 8 444 | 11 852 | 8 444 | 11 852 | 11 500 |
| Nettovelkaantumisaste, % | 68,9 % | 86,4 % | 68,9 % | 86,4 % | 89,2 % |
| Omavaraisuusaste, % | 41,5 % | 40,6 % | 41,5 % | 40,6 % | 39,5 % |
| Taseen loppusumma | 29 688 | 33 443 | 29 688 | 33 443 | 32 754 |
| Henkilöstö keskimäärin | 217 | 250 | 224 | 252 | 247 |
*Sekä laimentamaton että laimennusvaikutuksella oikaistu tulos / osake sekä A- että B –osakkeille
Toimitusjohtaja Simo Saastamoinen:
”Kesla-konsernin kolmannen kvartaalin tulos painui tappiolliseksi elokuun heikon tuloksen vuoksi. Lomakauden jälkeinen tuotannon ylösajo ei onnistunut elokuussa suunnitellusti eivätkä heinäkuun ja syyskuun positiiviset tulokset riittäneet kattamaan elokuussa syntynyttä tappiota. Asiakasrajapinnassa aktivoiduttiin pandemiatilanteen hellittäessä onnistuneesti ja kysyntä kääntyi parempaan päin, sillä saadut tilaukset kasvoivat selvästi edelliskvartaalin 7,2 miljoonasta eurosta 11,0 miljoonaan euroon. Tämä oli myös noin 10 % edellisvuoden kolmannen kvartaalin kertymää suurempi. Yhtiön tilauskanta nousi takaisin tilikauden alun tasolle.
Vuoden kolmannella kvartaalilla kotimaan liikevaihto taantui noin 7 % edellisvuoteen verrattuna. Venäjän markkinoilla alkoi näkymään merkkejä elpymisestä ja Valko-Venäjä kehittyi suotuisasti. Kruunun kurssin vahvistuminen euroon nähden näkyi Ruotsin myynnin hienoisena kasvuna. Kaakkois-Aasiassa ja Amerikoissa löytyy positiivisesti kehittyviä alueita Brittein saarten vahvan suorituksen ohessa. Muut markkinat taantuivat.
Kaikki liiketoiminnat jäivät liikevaihdossa edellisvuoden kolmatta kvartaalia matalammalle tasolle. Auto- ja teollisuusnostureiden sekä traktorivarusteiden saadut tilaukset kasvoivat selvästi edellisvuoden kolmanteen kvartaaliin nähden ja myös puunkorjuulaitteiden kysynnän piristymisestä saatiin vahvoja viitteitä kvartaalin loppua kohden. Varaosamyynti taantui konekauppaa vähemmän.
Konsernin alkuvuoden liiketoiminnan rahavirta on ollut poikkeuksellisen hyvä noin 4,3 miljoonaa euroa positiivinen. Käyttöpääoman pieneneminen näkyy taseen kevenemisenä ja konsernin omavaraisuusasteen sekä nettovelkaantumisasteen hyvänä kehityksenä. Konsernin kassavarat olivat kauden päättyessä noin 2,3 miljoonaa euroa.
Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus myönsi syyskuussa Kesla Oyj:lle yhtiön NOSTE-hankesuunnitelman mukaiseen hankkeeseen yrityksen kehittämisavustusta enintään 25 % hankkeen investoinneille ja enintään 50 % hankkeen kehittämistoimille. Myönnetty hankeavustus on runsaat 1,6 miljoonaa euroa ja se maksetaan hyväksyttyjen investointi- ja kehittämismenojen synnyttyä. Kesla NOSTE-hanke koostuu investoinneista ja kehittämistoimenpiteistä, jotka mahdollistavat automaation ja digitalisoinnin hyödyntämisen liiketoimintaprosesseissa, avaavat valmistuksen kapasiteetti- ja tuottavuuspullonkauloja sekä nostavat yhtiön laadunhallinnan ja turvallisuuskulttuurin käytännöt uudelle tasolle.”
Toimintaympäristö, markkinakehitys sekä lähitulevaisuuden riskit ja epävarmuustekijät
Kesla-konsernin tilikauden 2020 neljännen kvartaalin aloittava tilauskanta on runsaat 10 miljoonaa euroa, joka luo edellytykset vastaavan liikevaihdon kerryttämiselle loppuvuonna kysyntä- ja tarjontatilanteen kehittymisen mukaan.
Kuluvan vuoden saatujen tilausten rullaavan 12 kk arvo pysähtyi noin 37 miljoonan euron tasolle kesällä. Syksyllä trendi on kääntynyt hienoiseen nousuun mm. Venäjien kysynnän tukemana. Toisen vuosipuoliskon tilauskertymä on edellisvuotta parempi ja lokakuun osalta selvästi edellisvuotta vahvempi.
Covid-19-epidemian etenemiseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia, jotka voivat vaikuttaa voimakkaasti liiketoiminnan kehittymiseen. Tämän lisäksi sellun kysyntä ja rakentamisaktiviteetin hiipuminen keskeisillä markkinoilla jarruttavat positiivista kehitystä, vaikka OECD:n ennakoiva suhdanneindikaattori (CLI) on jo lähes palautunut pandemiaa edeltävälle tasolle. OECD:n business confidence index (BCI) Suomelle on taas poikkeuksellisen matalalla tasolla eikä ole kääntynyt selvään kasvuun epidemian väliaikaisesta hellittämisestä huolimatta.
Kuvaus konsernin riskeistä ja niihin varautumisesta löytyy vuoden 2019 vuosikertomuksesta sivulta 9. Katsauskauden päättyessä konsernin kannalta keskeisimmät riskit ja epävarmuustekijät ovat seuraavat:
- Covid-19-pandemian pitkittyminen voi vaikuttaa asiakkaiden investointihalukkuuteen, jälleenmyyjien toimintakykyyn ja alustakoneiden saatavuuteen (mm. kuorma-autot, kaivinkoneet, metsäkoneet ja traktorit). Nämä tekijät voivat heikentää Keslan tuotteiden kysyntää. Pandemia voi vaikuttaa myös toimitusketjun kykyyn toimittaa tuotteita halutuissa määrin.
- Covid-19:n tilanteen mahdollinen heikkeneminen Pohjois-Karjalassa voi vaikuttaa myös Keslan tehtaisiin ja organisaation toimintakykyyn – toistaiseksi pandemia ei ole vaikuttanut toimintaamme. Asiakkaiden, toimittajien ja Keslan rahoituksen saatavuuteen liittyvät riskit voivat kasvaa ja vaikuttaa näin liiketoiminnan sujuvuuteen ja luottotappioriskeihin eri osapuolten välillä.
- Venäjän valtion voimistuva valmistuksen lokalisointipolitiikka voi rajoittaa kysyntää Keslalle tärkeällä Venäjän markkinalla. Lokalisointipolitiikka tähtää eri koneiden ja laitteiden valmistuksen siirtämiseen Venäjän rajojen sisälle. Tämä voi johtaa tullien ja muiden vastaavien maksujen määräämiseen tuontituotteille, mikä voi vaikuttaa Keslan tuotteiden hintakilpailukykyyn suhteessa paikallisesti valmistettuihin tuotteisiin.
- Elokuussa järjestetty Valko-Venäjän presidentinvaali johti poliittisiin levottomuuksiin kasvuun kääntyneellä Valko-Venäjän markkinalla, millä voi olla vaikutus Keslan tuotteiden kysyntään. Levottomuudet eivät ole toistaiseksi vaikuttaneet Keslan liiketoimintaan negatiivisesti.
- Vaikka Keslan tuotteet laskutetaan euroina eikä valuuttakurssimuutokset välittömästi vaikuta yhtiön kassavirtoihin, voi euron vahvistuminen dollariin, ruplaan ja kruunuihin nähden vaikuttaa kysyntään negatiivisesti.
- Kotimaan kysynnän kehittymiseen liittyy epävarmuutta heikon luottamusilmapiirin vuoksi.
Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2020
Perinteisesti Keslan parhaat tulokset tehdään hakkuukaudella eli vuoden ensimmäisellä ja viimeisellä kvartaalilla. Loppuvuoden tilauskannan perusteella tilikauden liikevaihdon odotetaan yltävän 38 miljoonan tasolle, mikäli pandemia ei aiheuta materiaalisaatavuuteen tai tuotantoprosesseihin häiriöitä. Näissä puitteissa konsernin liikevoiton odotetaan olevan noin 0,5 miljoonaa tilikaudella 2020. Liiketoiminnan nettorahavirran odotetaan olevan vahvaa myös vuoden viimeisen kvartaalin aikana.
KESLA OYJ
Hallitus
LISÄTIETOJA:
Toimitusjohtaja Simo Saastamoinen, 040 560 9310
JAKELU:
Nasdaq Helsinki
Keskeiset tiedotusvälineet
www.kesla.com
Kesla on metsäteknologian ja materiaalikäsittelyn kehittämiseen, markkinointiin ja valmistukseen erikoistunut konepajakonserni, joka tuottaa asiakkaan alustaan integroituvia, parasta käyttökokemusta tuottavia ja asiakkaan liiketoimintaa edistäviä laadukkaita materiaalinkäsittelyratkaisuja. Keslan liiketoiminta on keskittynyt kolmeen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat traktorivarusteet, puunkorjuulaitteet sekä auto- ja teollisuusnosturit. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2019 47 miljoonaa euroa. Konsernin viennin osuus liikevaihdosta oli 68 %. Vuonna 1960 perustetulla Keslalla on tuotantolaitokset Joensuussa, Kesälahdella ja Ilomantsissa sekä myyntiyhtiö Appenweierissa, Saksassa. Keslan palveluksessa on noin 250 henkeä. Keslan A-osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Vuosi 2020 on Keslan 60-vuotisjuhlavuosi. #yourlifetimematch.