Lehto Group Oyj
Liiketoimintakatsaus tammi-maaliskuu 2021
6.5.2020 klo 8.00
Liikevaihto laski, liiketulos parani vertailukaudesta, rahoitusasema säilyi
hyvänä
Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa
arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuosiraportointia ja tavanomaisesti
julkistaa vuoden kolmen ja yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta
liiketoimintakatsaukset, joissa esitetään yhtiön taloudellista kehitystä
kuvaavat keskeiset tiedot.
Yhteenveto tammi-maaliskuu 2021
[]
Konserni 1-3/2021 1-3/2020 1-12/2020
Liikevaihto, Meur 87,6 119,4 544,7
Liikevaihdon muutos -% -26,6 % 1,3 % -18,4 %
Liiketulos, Meur -1,8 -3,5 -2,9
Liiketulos, % liikevaihdosta -2,1 % -3,0 % -0,5 %
Kauden tulos, Meur -2,6 -3,8 -8,2
Tilauskanta kauden lopussa, 392,7 502,6 426,3
Meur
Osakekohtainen tulos, Eur[ -0,03 -0,05 -0,12
1)]
Rahavarat, Meur 70,5 69,4 105,1
Korolliset velat, Meur 131,2 183,8 113,7
Korollisista veloista 58,4 57,0 33,3
vuokrasopimusvelkoja, Meur
Omavaraisuusaste, % 37,7 % 29,9 % 38,7 %
Nettovelkaantumisaste, % 50,2 % 106,3 % 7,0 %
Omavaraisuusaste ilman IFRS 46,1 % 35,5 % 43,2 %
16 vuokrasopimusvelkoja, %
Nettovelkaantumisaste ilman 1,9 % 53,4 % -19,9 %
IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja,
%
1. 1-3/2020 osakekohtainen tulos on oikaistu joulukuussa 2020 toteutetun
osakeannin mukaisesti.
· Tammi-maaliskuun liikevaihto laski 26,6 % edellisvuoden vastaavasta
ajanjaksosta ja oli 87,6 (119,4) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski molemmilla
palvelualueilla ja laskun taustalla on rakennushankkeiden keskimääräiseen koon
pieneneminen ja hankkeiden lukumäärän väheneminen.
· Liiketulos oli -1,8 (-3,5) miljoonaa euroa. Liiketulokseen vaikutti
myönteisesti heikkokatteisten projektien väheneminen. Liiketulosta painoivat
liiketoiminnan tämän hetken volyymiin nähden korkeat kiinteät kulut ja se, että
katsauskaudella ei valmistunut yhtään luovutuksen mukaisesti tuloutuvaa
hanketta.
· Taseasema pysyi hyvänä. Katsauskauden päättyessä korollisten velkojen määrä
ilman IFRS16 mukaisia vuokrasopimusvelkoja oli 72,8 miljoonaa euroa (80,4
miljoonaa euroa 31.12.2020) ja kassavarat 70,5 miljoonaa euroa (105,1 miljoonaa
euroa 31.12.2020). Kassavarojen väheneminen johtui nettokäyttöpääoman kasvusta
ja erityisesti tontti-investoinneista.
· Tilauskanta laski 392,7 miljoonaan euroon (426,3 miljoonaa euroa
31.12.2020).
Liikevaihto palvelualueittain, Meur 1-3/2021 1-3/2020 Muutos 1-12/2020
Asunnot 53,0 75,2 -29,6 % 372,9
Toimitilat 34,6 44,1 -21,6 % 171,7
Yhteensä 87,6 119,4 -26,6 % 544,7
Lehdon toimitusjohtaja:
Toukokuun 2021 alussa Lehto Group Oyj:n uutena toimitusjohtajana aloitti Juuso
Hietanen. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa 28.5.2021 kokoontuvalle
yhtiökokoukselle, että yhtiön aikaisempi toimitusjohtaja Hannu Lehto
valittaisiin yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. Lisäksi hän tulee
työskentelemään yhtiön kehittämistehtävien parissa konsultin roolissa.
Hannu Lehto:
”Ensimmäinen vuosineljännes oli liiketoiminnallisesti tasainen. Liikevaihtomme
oli edellisvuotta alhaisempi, mutta tulospuolella jatkoimme vuonna 2020
alkanutta kehitystä, jossa vuosineljänneksen tulos on jo viidettä kertaa
peräkkäin edellisen vuoden vastaavaa ajanjaksoa parempi. Rahoitustilanteemme on
hyvä ja näemme hankekohtaisen rahoituksen saatavuuden parantuneen alkuvuoden
aikana.
Olemme jatkaneet panostuksia puukerrostalojen kehittämiseen ja tavoitteenamme on
laajentaa niiden osuutta asuntotuotannostamme. Pyrimme hyödyntämään
tehdasvalmisteisten tilaelementtien käyttöä myös muualla kuin asuntotuotannossa.
Lehto on vuosien ajan pyrkinyt parantamaan rakennusalan tuottavuutta vakioimalla
rakennusosia ja menetelmiä ja viemällä työvaiheita työmailta tehtaisiin. Olemme
saaneet paljon aikaan, mutta paljon on vielä työtä ja mahdollisuuksia edessä.
Kehityksen eteenpäin viemiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen yhtiö on
saanut strategian toteuttamiseen uutta energiaa, kun toimitusjohtajana toukokuun
alussa aloitti Juuso Hietanen.
Oman polkuni aikana olen kasvanut rakentajasta yrittäjäksi ja pörssiyhtiön
toimitusjohtajaksi. Päällimmäisenä mielessäni on kiitollisuus kaikesta opitusta
sekä siitä, millä energialla Lehdon henkilöstö on tarttunut haasteisiin ja
selättänyt myös vaikeita aikoja. Itselleni tärkeä asia on se, että Lehto on
pystynyt käynnistämään rakennusalan uudistamisen. Vaikka työtä on vielä edessä,
Lehto on etumatkalla, sillä olemme tehneet työtä uudistamisen eteen jo vuosia.”
Juuso Hietanen:
”Me kaikki tiedämme rakennusalan ajankohtaiset haasteet, joilla on vaikutuksensa
niin yksilöille, yhteiskunnalle kuin ympäristöllekin. Haasteista monet ovat
ymmärrettäviä, sillä alamme ei ole helppo eikä yksinkertainen. Ajattelen, että
tulevaisuutta kohti rakennusalan on tärkeää pystyä uudistumaan muiden
toimialojen tapaan.
Lehto on aloittanut rohkeasti jo vuosia sitten rakennusalan uudistamisen. Tämä
sai minut kiinnostumaan yhtiöstä, sen tavoitteista sekä strategiasta. Halusin
liittyä mukaan toimialamme uudistamiseen.
Lehdon strategian kulmakivet vastaavat jo tänä päivänä rakentamisen tärkeisiin
megatrendeihin, kuten teolliseen esivalmistukseen, digitaalisuuteen ja
ekologisuuteen. Koen, että Lehto on tehnyt oikeita valintoja strategiansa
osalta, joka on toimialalla varsin erottuva.
Rakennusalan uudistaminen ei ole helppoa eivätkä muutokset toteudu nopeasti.
Lehdon osalta pitkän tähtäimen tavoitetilamme uudistamisen osalta on selkeä,
mutta tässä hetkessä energiaa on keskitettävä vielä myös operatiivisen toiminnan
vahvistamiseen. Näin voimme varmistaa, että meillä on jatkossa mahdollisuus
satsata toimialan uudistamisen jatkoaskeliin.
Toimitusjohtajana minulle on tärkeää rakentaa toimivaa ja hyvää yhteistyötä
kumppaneidemme, niin asiakkaiden, sijoittajien kuin viranomaistenkin kanssa.
Uskon, että aktiivisella yhteistyöllä ja vuoropuhelulla on tärkeä rooli
toimialan tulevaisuuden rakentamisessa.”
Vuoden 2021 näkymät
Lehdon tilinpäätöstiedotteessa 18.2.2021 julkistama näkymä on ennallaan.
Lehto arvioi, että vuoden 2021 liikevaihto laskee vuodesta 2020, ja että
liiketulos on positiivinen. Liiketuloksen kertymisen odotetaan painottuvan
vuoden toiselle puoliskolle.
Näkymä perustuu yhtiön johdon tämänhetkiseen arvioon meneillään olevien
rakennushankkeiden etenemisestä, asuntojen ja toimitilojen myynnin
kehittymisestä sekä uusien hankkeiden käynnistymisaikatauluista.
Keskeisimmät vuoden 2021 liikevaihdon ja liiketuloksen kehittymistä koskevat
riskit liittyvät asuntojen ja toimitilojen myynnin kehittymiseen, mahdollisiin
koronapandemiasta aiheutuviin työmaatuotannon keskeytyksiin sekä raaka-aineiden
ja materiaalien saatavuuteen ja hintojen nousuun.
Liiketoiminnan kehitys katsauskaudella
LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITYS
Valtiovarainministeriön rakennusalan suhdanneryhmä (Raksu) arvioi helmikuussa
2021 julkaistussa suhdannekatsauksessaan, että rakentamisen kehitys vuonna 2020
oli selvästi ennakoitua parempaa, erityisesti asuntotuotannossa. Vaikka
koronapandemia tilapäisesti hidasti kauppaa keväällä, niin asuntokauppa kasvoi
edellisvuodesta. Kuitenkin asuntotuotannon ennakoidaan laskevan kuluvana ja
seuraavana vuonna. Vuoden 2020 asuntoaloitusten arvioidaan olleen noin 40 000
kappaletta, vuoden 2021 aloitusten ennakoidaan olevan 34 000–36 000 kappaletta
ja vuoden 2022 aloitusten 31 000–34 000 kappaletta.
Toimitilojen ja muiden tuotannollisten tilojen aloitukset vähenivät viime vuonna
vajaan kymmenyksen. Erityisesti teollisuusrakennusten aloitukset laskivat
merkittävästi, mutta varastorakennusten aloitukset kasvoivat edellisvuodesta.
Raksu-ryhmä arvioi, että kokonaisuudessaan rakentaminen vähenee tänä vuonna
yhdestä kolmeen prosenttia, mikä on aiemmin ennustettua vähemmän. Tämä johtuu
Suomen maltillisesta koronatilanteesta ja siitä, että loppuvuonna 2020
aloitettiin paljon uusia rakennushankkeita.
RT Rakennusteollisuus arvioi maaliskuussa 2021 julkistetussa
suhdannekatsauksessa, että rakentaminen supistui vuonna 2020 noin prosentin ja
tänä vuonna rakentamisen arvioidaan supistuvan noin 2 prosenttia.
Kerrostaloaloitusten ennakoidaan vähenevän viime vuoden 30 700 asunnosta tämän
vuoden noin 26 300 asuntoon, mutta rivi- ja omakotitalojen aloitusmääriin
ennakoidaan pientä kasvua siten, että koko vuonna 2021 ennakoidaan aloitettavan
yhteensä 37 000 asunnon rakennustyöt. Myös RT ennakoi, että 2022
asuntoaloitusten määrä laskee edelleen kuluvasta vuodesta.
Toimitilarakentaminen pysyi viime vuonna hyvällä tasolla pitkien rakennusaikojen
johdosta. Rakennuslupien määrä sen sijaan laski selvästi. Muun kuin
asuinrakentamisen aloitustöiden ennakoidaan vähenevän tänä vuonna noin 5
prosenttia.
ASUNNOT
Asunnot-palvelualueella Lehto rakentaa uusia asuinkerrostaloja kasvukeskuksiin,
tekee putkiremontteja pääosin pääkaupunkiseudulla ja toteuttaa hoivakoteja ja
palveluasuntoja eri puolille Suomea. Asunnot-palvelualueen tavoitteena on
tuottaa ”nerokkaita kaupunkikoteja kaikille”.
Toiminta keskittyy kasvaviin yliopistokaupunkeihin, joissa Lehto haluaa
mahdollistaa laadukkaan asumisen myös pieni- ja keskituloisille talouksille.
Kohtuuhintainen ja viihtyisä kaupunkikoti on seurausta huolellisesta
asuntosuunnittelusta ja pitkän kehitystyön tuloksena syntyneistä vakioiduista
rakentamisen ratkaisuista. Vakioidusta tuotantotavasta huolimatta asuinkohteiden
arkkitehtuuri on moni-ilmeistä. Asuinkohteet toteutetaan yhtiön kehittämien PUU-
ja KIVI-konsepteja hyödyntäen. Konseptien kehityksessä vähähiilisyyden nähdään
olevan jatkossa entistäkin tärkeämpi kilpailukykytekijä.
Asunnot-liiketoiminta jakautuu omaperusteiseen tuotantoon ja
urakointiprojekteina toteutettaviin hankkeisiin. Lehdon omaperusteisessa
asuntorakentamisessa yhtiö suunnittelee ja rakentaa kohteet hankkimilleen maa
-alueille ja myy valmiit asunnot asiakkaille. Asiakkaina on yksityishenkilöitä,
yksityisiä ja institutionaalisia sijoittajia sekä rahastoja.
Tällä hetkellä suurin osa Lehdon asuntokohteista on betonirakenteisia
kerrostaloja, joiden toteutuksessa hyödynnetään Lehdon kehittämää ja valmistamaa
keittiö-kylpyhuonemoduulia. Moduuli sisältää asuntoon ja rakennukseen sisältyvät
keskeiset sähkö, vesi-, lämpö-, ilmastointi- ja viemäröintiratkaisut. Moduulit
rakennetaan täysin valmiiksi Lehdon omissa tehtaissa ja kuljetetaan
rakennuspaikalle, missä ne lasketaan katon kautta rakennuksen sisään ja
kytketään toisiinsa. Tämä patentoitu rakentamismenetelmä nopeuttaa rakentamisen
aikataulua, parantaa laatua ja tuottaa kustannussäästöjä.
Kasvava osa Lehdon asuntotuotannosta on puuelementtirakenteisia kerrostaloja.
Tämän tuoteperheen asunnot valmistetaan omilla kotimaisilla tehtailla
tilaelementteinä, joissa asunnon sisäpinnat ovat täysin valmiit jo tehtaalta
lähtiessä. Tilaelementit ovat itsekantavia moduuleja, jotka rakennetaan
tehtaissa ja kokoonpannaan työmaalla. Puurakenteisissa asuinkerrostaloissa
teollisen esivalmistuksen osuus on huomattavasti korkeampi kuin betonista
rakennetuissa asuinkerrostaloissa. Näin työmaatoteutuksen aikataulu voidaan
saada betonirakentamista merkittävästi lyhemmäksi. Strategiakaudella 2021–2023
Lehto pyrkii kasvattamaan puurakentamisen osuutta tuotannossaan.
Hoivaliiketoiminnassa Lehto suunnittelee ja rakentaa hoivakoteja ja
palveluasumisen yksikköjä hoivaoperaattoreiden ja kuntien tarpeisiin.
Rakennushankkeet toteutetaan joko tavanomaisena rakennusurakkana tai
sijoittajakauppana, jolloin Lehto tekee vuokrasopimuksen palveluoperaattorin
kanssa ja myy valmiin kiinteistön jollekin alan kiinteistöihin sijoittavalle
taholle. Valtaosa hoivakohteista on 1–2-kerroksisia betoni- tai puurakenteisia
rakennuksia. Jatkossa hoiva- ja palveluasuminen laajentaa Lehdon tarjoomaa myös
keskustojen ja lähiöiden suuremmissa hankekokonaisuuksissa.
Liiketoiminnan kehitys katsauskaudella
Asunnot-palvelualueen liikevaihto laski 29,6 % vertailukaudesta 53,0 (75,2)
miljoonaan euroon. Erityisesti kaudella tuloutuneiden omaperusteisten hankkeiden
määrä väheni mutta myös urakoina myytyjen hankkeiden volyymin oli vertailukautta
vähäisempi. Katsauskaudella myytiin 643 asuntoa, joista valtaosa liittyi
urakkahankkeisiin.
Myydyt asunnot katsauskaudella, kpl 1-3/2021 1-3/2020 1-12/2020
Urakka 564 660 1 582
Omaperusteiset 79 123 528
Myydyt asunnot katsauskaudella yhteensä 643 783 2 110
Kaudella valmistui 148 (428) asuntoa ja aloitettiin 152 (514) uuden asunnon
rakentaminen. Aloitetut kohteet sijaitsivat Turun seudulla ja Pohjois-Suomessa.
Katsauskauden päättyessä rakenteilla olevien asuntojen lukumäärä oli 1 448 (1
481) kpl.
Rakenteilla olevat asunnot, kpl 1-3/2021 1-3/2020 1-12/2020
Rakenteilla kauden alussa 1 444 1 485 1 485
+ kaudella aloitetut 152 514 1 508
- siirtynyt projekti -90 -90
- kaudella valmistuneet -148 -428 -1 459
Rakenteilla olevat asunnot yhteensä 1 448 1 481 1 444
Myymättömien valmiiden tai rakenteilla olevien asuntojen lukumäärä katsauskauden
päättyessä oli 98 kpl. Näistä valmiita ja myymättömiä asuntoja oli 40 kpl. Tämä
on seurausta paitsi hyvin jatkuneesta myynnistä, niin myös asuntohankkeiden
painopisteen siirtymisestä omaperusteisesta eli gryndituotannosta
urakkahankkeisiin. Urakassa kaikki asunnot katsotaan myydyksi urakkasopimuksen
tekohetkellä.
Asuntoja myymättä, kpl 31.3.2021 31.3.2020 31.12.2020
Rakenteilla olevat 58 262 118
Valmiit 40 170 56
Asuntoja myymättä yhteensä 98 432 174
johon sisältyvät DWS-kohteet - 192 -
Asunnot-palvelualueen tilauskanta laski ja oli katsauskauden lopussa 201,7
miljoonaa euroa (232,1 miljoonaa euroa 31.12.2020). Asuntotuotannon
tilauskantaan huomioidaan käynnistetyistä omaperusteisista hankkeista se osa,
jota ei ole vielä kirjattu liikevaihtoon. Omaperusteinen rakennushanke
sisällytetään tilauskantaan, kun rakentamisen aloituspäätös on tehty ja
urakkasopimus allekirjoitettu.
Asuntorakentamisen kysyntä on säilynyt hyvänä koronaepidemiaan liittyvästä
epävarmuudesta huolimatta. Katsauskaudella allekirjoitettiin useita sopimuksia
urakoina myytävistä asuntokohteista ja yhdestä hoiva- ja palveluasumisen
kohteesta osana asuntokokonaisuutta. Näiden hankkeiden rakentaminen käynnistyy
pääosin vuoden toisella neljänneksellä. Omaperusteisten hankkeiden osuutta
hankekannasta pyritään maltillisesti kasvattamaan. Rahoituksen saatavuus ja
hinta vaikuttavat edelleen omaperusteisten hankkeiden aloituksiin.
Hoivarakentamisen volyymi oli hieman vertailukautta alhaisempi johtuen
hankkeiden vähäisestä määrästä. Katsauskaudella valmistui 0 (4) hoivakotia ja
kauden päättyessä rakenteilla oli 3 (0) hoivakotia. Hoiva- ja palveluasumisen
hankkeita on neuvotteluvaiheessa sekä yksittäisinä kohteina että osana
keskustojen ja lähiöiden suurempia kokonaisuuksia. Lehto arvioi hoiva- ja
palveluasumisen kysynnän kasvavan pidemmällä aikajänteellä.
Putkiremonttitoiminta jatkui vakaana ja katsauskaudella valmistui 4 (5)
hanketta. Kauden päättyessä rakenteilla oli 9 (11) kohdetta. Työmaat ovat
jatkuneet koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilasta huolimatta hyvin.
Hankkeiden läpiviennissä tarvittavassa yhteydenpidossa taloyhtiöiden ja
taloyhtiöiden osakkaiden kanssa on hyödynnetty etäyhteyksiä. Kysyntätilanne on
pysynyt hyvänä ja yhtiö näkee, että putkiremonttien tarve tulee jatkumaan
tasaisena myös tulevaisuudessa.
TOIMITILAT
Toimitilat-palvelualueella Lehto rakentaa toimistotiloja, myymälätiloja,
logistiikka-, varasto- ja tuotantotiloja, vapaa-ajan tiloja, suuria kauppa- ja
toimintakeskuksia sekä kouluja ja päiväkoteja.
Toimitilat suunnitellaan asiakkaan tarpeisiin ja niiden toteutuksessa
hyödynnetään Lehdon kehittämiä tai hyväksi havaitsemia rakenne- ja
tilaratkaisuja. Palvelualueen asiakkaina on paikallisia, valtakunnallisia ja
kansainvälisiä toimijoita sekä kuntia ja kaupunkeja erityisesti koulu- ja
päiväkoti -liiketoiminnan osalta.
Valtaosa Toimitilat-palvelualueen liiketoiminnasta tapahtuu "suunnittele ja
toteuta" -mallilla, jossa Lehto vastaa niin suunnittelusta kuin itse
rakentamisestakin. Lehto toteuttaa myös joitakin toimitilakohteita
omaperusteisesti, jolloin Lehto hankkii tontin ja suunnittelee sekä rakentaa
kohteen joko kokonaan tai osittain omalla riskillään.
Syksyllä 2020 päivitetyn strategian myötä Toimitilat-palvelualue keskittyy
aikaisempaa tarkemmin strategian- ja konseptinmukaisuuteen hankevalinnoissa sekä
suunnittelunohjauksen parantamiseen. Lisäksi halutaan vahvistaa rakentamisen
ekologisuutta.
Liiketoiminnan kehitys katsauskaudella
Palvelualueen liikevaihto laski 21,6 % vertailukaudesta 34,6 (44,1) miljoonaan
euroon. Liikevaihto laski erityisesti koulu- ja päiväkotiliiketoiminnassa Lehdon
aiempaa selektiivisemmän hankevalintaprosessin johdosta. Lisäksi
vertailukaudella tuloutui luovutuksen mukaisesti yksi omaperusteinen
kauppapaikkakohde.
Katsauskaudella valmistui ja luovutettiin yksi toimitilakohde (4 kohdetta
1–3/2020). Katsauskauden päättyessä rakenteilla oli 17 (17) kohdetta, joista
merkittävimpiä ovat kolme hotellihanketta pääkaupunkiseudulla, Fennovoiman
toimistorakennus Pyhäjoella sekä Kemin satamaan rakennettava selluvarasto.
Kaudella allekirjoitettiin uusia urakkasopimuksia 31,3 miljoonalla eurolla ja
tilauskanta laski 191,0 miljoonaan euroon (194,2 miljoonaa euroa 31.12.2020).
Katsauskaudella Lehto voitti kilpailutuksen Vantaan kaupungin Tikkurilaan
rakennettavasta monitilatoimistorakennuksesta. KVR-urakkahinta, noin 58
miljoonaa euroa, kirjataan tilauskantaan arviolta vuoden toisella kvartaalilla,
kun lopulliset toteutussopimukset allekirjoitetaan.
Koronakriisin seurauksena asiakkaiden investointipäätöksiä on peruuntunut ja
lykkääntynyt, mikä on hidastanut uusien tilausten saantia. Koronakriisin takia
keskeytettynä ollut hotellihanke on käynnistynyt katsauskauden jälkeen.
Lehto on yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa kehittänyt Hippos2020-hanketta.
Koronakriisin seurauksena hankkeeseen liittyvät epävarmuudet ovat lisääntyneet,
mutta Lehto ja Jyväskylän kaupunki kehittävät edelleen hanketta.
Koulu- ja päiväkotiliiketoiminta eteni katsauskaudella suunnitelmien mukaisesti.
Katsauskaudella luovutettiin yksi kohde (2) ja rakenteilla on kaksi
kouluhanketta: Ivalossa ja Kouvolassa. Ivalon koulukeskus toteutetaan
elinkaarihankkeena, johon sisältyy uudisrakentamisen lisäksi ylläpito- ja
käyttäjäpalvelut 20 vuoden ajan sekä vanhan koulurakennuksen purkaminen.
Kouvolan Sarkolan koulun rakentaminen aloitettiin katsauskauden loppupuolella.
Toimitilat-palvelualueella on meneillään kaksi aikaisempaan sitoumukseen
perustuvaa peruskorjaushanketta. Toinen hankkeista on noin 30 miljoonan euron
arvoinen peruskorjausurakka, jossa vanha toimistokiinteistö saneerataan ja
muutetaan hotellikäyttöön. Hankkeen kate on tavoitetasolla ja sen arvioidaan
valmistuvan lokakuussa 2021. Toinen hanke on noin 16 miljoonan euron urakka,
jossa vanhat opetustilat saneerataan ja muutetaan asuinkäyttöön. Hanke on
tappiollinen ja arvioitu tappio on kirjattu kuluksi vuoden 2020 tilinpäätökseen.
Hankkeen arvioidaan valmistuvan lokakuussa 2021. Jatkossa uusia
peruskorjaushankkeita tehdään valikoidusti vain siinä tapauksessa, että
korjaaminen liittyy uudisrakentamishankkeisiin tai kun ne ovat merkityksellinen
osa suurempaa kaupallista kokonaisuutta.
RUOTSIN TOIMINNOT
Lehto on kehittänyt erityisesti Ruotsin markkinoille sopivan tehdasvalmisteisiin
tilaelementteihin perustuvan puukerrostalotyypin ja parhaillaan Lehto on
käymässä neuvotteluita asiakkaiden ja rahoittajien kanssa ensimmäisen
pilottihankkeen toteuttamisesta. Pilottiprojektin jälkeen ensivaiheessa
hankkeita on tarkoitus toteuttaa kiinteähintaisina urakoina siten, että
työmaavaihe toteutetaan paikallisten yhteistyökumppanien kanssa.
TEHDASTUOTANTO
Tehdasvalmisteisiin tuotteisiin perustuva liiketoiminta on yksi Lehdon
liiketoiminnan ytimistä. Lehto rakentaa omissa tuotantolaitoksissaan erilaisia
rakennusteknisiä moduuleja ja elementtejä pääasiassa omaan käyttöön, mutta
tuotteita myydään vähäisessä määrin myös konsernin ulkopuolelle.
Merkittävin osa tehdastuotannosta on betonirunkoisissa kerrostaloissa
käytettäviä keittiö-kylpyhuonemoduuleja, puurakenteisissa kerrostaloissa
käytettäviä tilaelementtejä ja isoissa toimitilakohteissa käytettäviä
suurkattoelementtejä. Näiden lisäksi Lehto valmistaa tehtaissaan
ulkoseinäelementtejä, alumiiniovia, ikkunoita sekä keittiö- ja muita
kiintokalusteita.
Lehdolla on tehdasyksiköitä Oulaisissa, Hartolassa, Siikajoella ja Iissä
yhteensä noin 50 000 m². Katsauskauden päättyessä tehdastoiminnoissa työskenteli
244 henkilöä (236 henkilöä 31.12.2020). Lehdon nykyinen tehdastilojen ja
-laitteiston kapasiteetti mahdollistaa tuotantomäärien kasvattamisen teollisen
valmistuksen lisääntyessä strategiakaudella.
Tase ja rahoitusasema
Konsernitase, Meur 31.3.2021 31.3.2020 31.12.2020
Pitkäaikaiset varat 58,6 56,5 63,4
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus, ilman IFRS 16 omaisuuseriä 122,3 196,2 107,7
Vaihto-omaisuus, IFRS 16 omaisuuserät 53,5 50,0 28,0
Lyhytaikaiset saamiset 93,9 76,9 79,7
Rahavarat 70,5 69,4 105,1
Varat yhteensä 398,7 448,9 383,8
Oma pääoma 121,0 107,7 123,6
Rahoitusvelat 72,8 126,9 80,4
Vuokrasopimusvelat 58,4 57,0 33,3
Saadut ennakot 77,9 88,5 64,4
Muut velat 68,5 68,9 82,1
Oma pääoma ja velat yhteensä 398,7 448,9 383,8
Taseen loppusumma kasvoi hieman 2020 tilinpäätöshetken tasosta 398,7 miljoonaan
euroon. Vakavaraisuutta ja velkaisuutta kuvaavat tunnusluvut heikkenivät
vuodenvaihteesta, kun rahavaroja sitoutui käyttöpääoman, erityisesti vaihto
-omaisuuden ja saamisten kasvuun. Omavaraisuusaste vuokrasopimusvelat huomioiden
oli 37,7 % (38,7 % 31.12.2020) ja nettovelkaantumisaste 50,2 % (7,0 %
31.12.2020). Omavaraisuusaste ilman IFRS 16 -standardin mukaisia
vuokrasopimusvelkoja oli 46,1 % (43,2 %) ja nettovelkaantumisaste 1,9 % (-19,9
%).
Katsauskauden päättyessä rahavarat olivat 70,5 miljoonaa euroa (105,1 miljoonaa
euroa 31.12.2020). Rahavarojen väheneminen on seurausta paitsi
nettokäyttöpääoman kasvusta, niin myös rahoitusvelkojen takaisinmaksusta.
Rahoitusvelkojen määrä laski katsauskaudella 72,8 miljoonaan euroon (80,4
miljoonaa euroa 31.12.2020).
Vaihto-omaisuus kasvoi, kun yhtiö hankki vuokra- ja omistustontteja
asuntorakentamiskohteita varten. Saamisten kasvu tapahtui erityisesti
myyntisaamisten ja osatuloutussaamisten erissä. Sekä vaihto-omaisuuden että
saamisten kasvu rahoitettiin valtaosin kassavaroilla.
Keskeiset rahoitussopimukset
Lehdolla on luottolimiittisopimus (Revolving Credit Facility, RCF) OP
Yrityspankki Oyj:n, Nordea Bank Oyj:n ja Swedbank AB:n muodostaman
pankkisyndikaatin kanssa. Sopimus on määrältään 54 miljoonaa euroa ja se on
voimassa 31.12.2022 asti. Sopimuksen mukaan osa luotosta maksetaan takaisin
ennen sopimuskauden päättymispäivää tehtävin lyhennyksin ja osa luotosta
erääntyy sopimuksen päättymishetkellä. Sopimukseen liittyy osittaisia vakuuksia
sekä taloudellisia käyttökatteeseen, korollisiin nettovelkoihin ja
nettovelkaantumisasteeseen sidottuja kovenantteja, jotka voivat vaikuttaa myös
osingonjakoon luottolimiittisopimuksen voimassaoloaikana. Katsauskauden
päättyessä luottolimiitistä oli käytössä 39,0 miljoonaa euroa eikä
luottolimiitissä ollut nostettavissa olevia varoja.
Lehto on heinäkuussa 2020 solminut Verohallinnon kanssa sen
arvonlisäverovastuita koskevan noin 21,0 miljoonan euron määräisen
maksujärjestelyn. ALV-maksujärjestely on syntynyt Verohallinnon tarjoamasta
mahdollisuudesta valmistautua mahdollisiin koronavirusepidemian vaikutuksiin
käytännössä lainaamalla takaisin kevätkaudella 2020 maksettuja arvonlisäveroja.
Maksujärjestelyn takaisinmaksuaika on 22 kuukautta ja ensimmäinen takaisinmaksu
tapahtui syyskuussa 2020. Maksujärjestelyn korko on 2,5 %. Katsauskauden
päättyessä maksujärjestelyyn liittyvä velvoite oli 14,2 miljoonaa euroa.
Henkilöstö ja palkitseminen
Konsernin palveluksessa työskenteli katsauskauden aikana keskimäärin 1 020
henkilöä (1 115 henkilöä 31.12.2020). Katsauskauden päättyessä henkilöstön määrä
oli 1 026 (1 034) henkilöä. Noin puolet konsernin henkilöstöstä on
toimihenkilöitä ja puolet työmailla toimivia henkilöitä.
Lehto toteutti 31.3.2021 suunnatun maksuttoman osakeannin, joka liittyy
osakepohjaisen kannustinjärjestelmän vuoden 2018 ansaintajakson palkkion
maksamiseen. Osakeannissa annettiin maksutta 69 544 Lehto Group Oyj:n hallussa
ollutta osaketta Lehto-konsernin avainhenkilölle kannustinjärjestelmän ehtojen
mukaisesti.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Katsauskauden jälkeen ei ole ollut sellaisia tapahtumia, joilla olisi
merkittävää tai poikkeavaa vaikutusta yhtiön tulokseen, taloudelliseen asemaan
tai liiketoiminnan kehitykseen.
3.5.2021 Juuso Hietanen aloitti yhtiön uutena toimitusjohtajana.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa 28.5.2021 kokoontuvalle
yhtiökokoukselle, että yhtiön aikaisempi toimitusjohtaja Hannu Lehto
valittaisiin yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi.
Kempeleessä 5.5.2021
Lehto Group Oyj
Hallitus
Veli-Pekka Paloranta, talousjohtaja
+358 400 944 074
veli-pekka.paloranta@lehto.fi