Koskisen Oyj
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS
1.1.-31.12.2022
Raportoivan yhteisön nimi tai muu tunniste Koskisen Oyj
Raportoivan yhteisön nimen tai muun tunnisteen muutoksen kuvaus edellisen raportointikauden päättymisen jälkeen ei muutoksia
Yhteisön kotipaikka Kärkölä
Yhteisön oikeudellinen muoto Oyj
Kotivaltio Suomi
Yhteisön rekisteröity osoite Tehdastie 2, 16600 Järvelä
Pääasiallinen toimipaikka Kärkölä
Kuvaus yhteisön toiminnan luonteesta ja pääasiallisista toiminnoista Puun sahaus, höyläys ja kyllästys
Emoyrityksen nimi Koskisen Oyj
Koko konsernin emoyrityksen nimi Koskisen Oyj
Koskisen Oyj konserni
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös 2022
1.1.2022-31.12.2022
Sisällysluettelo
Hallituksen toimintakertomus
Tunnuslukujen laskentakaavat
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyttäminen
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernitase
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Yleiset tiedot ja laatimisperusta
2. Segmenttitiedot ja liikevaihto
3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta
4. Liiketoiminnan muut tuotot
5. Materiaalit ja palvelut
6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
7. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
8. Poistot ja arvonalentumiset
9. Liiketoiminnan muut kulut
10. Rahoitustuotot ja -kulut
11. Tuloverot
12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
13. Metsävarat
14. Vuokrasopimukset
15. Aineettomat hyödykkeet
16. Vaihto-omaisuus
17. Muut saamiset
18. Oma pääoma
19. Osakekohtainen tulos
20. Rahoitusvarat ja -velat
21. Varaukset
22. Muut velat
23. Konsernin rakenne
24. Liiketoimet lähipiirin kanssa
25. Ehdolliset velat ja vastuusitoumukset
26. Uudet standardit
27. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Tuloslaskelma
Tase
Rahoituslaskelma
Emoyhtön tilinpäätöksen liitetiedot
Allekirjoitukset
Luettelo kirjanpidoista ja aineistoista
Tilintarkastuskertomus
Koskisen Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti
Image 'BoD report'!D377 Image 'BoD report'!D402 Image 'BoD report'!D427
Koskisen Oyj konserni
Hallituksen toimintakertomus
Koskisen on suomalainen puunjalostusyhtiö, jolla on yli sadan vuoden toimintahistoria. Pääraaka aine, jota Koskisen käyttää tuotannossaan, on puu, jota Koskisen jalostaa muun muassa sahatavaraksi, vaneriksi ja lastulevyksi.
Koskisella on kaksi liiketoimintasegmenttiä: Sahateollisuus ja Levyteollisuus. Sahateollisuus valmistaa sahatavaraa ja -jalosteita, ja Levyteollisuus valmistaa koivuvaneria, ohutvaneria, viilua, lastulevyä sekä kevyiden ja raskaiden hyötyajoneuvojen sisustusratkaisuja Kore brändin alla. Koskisen Puunhankintatoiminto on osa Sahateollisuus-segmenttiä. Puunhankintatoiminto vastaa puun hankkimisesta Koskisen omille tuotantolaitoksille, toimittaa sivuvirtoja Koskisen omasta tuotannosta bioenergian tuotantoon Loimua Oy:n omistamille ja operoimille Koskisen tuotantolaitoksilla sijaitseville voimalaitoksille ja useille muille lähialueen voimalaitoksille sekä toimittaa raaka ainetta (haketta ja kuitupuuta) paperin ja sellun valmistajille.
Koskisen tuotantolaitokset sijaitsevat Järvelässä ja Hirvensalmella sekä Toporówissa Puolassa. Koskisen rakentaa parhaillaan Järvelään uutta puunjalostusyksikköä, jossa tuotannon odotetaan alkavan vaiheittain vuosien 2023 ja 2024 aikana.
Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla 1.12.2022 alkaen.
Tulos ja taloudellinen tilanne
Konsernin liikevaihto tammi-joulukuussa kasvoi ja oli 317,7 (311,5) miljoonaa euroa. Sahateollisuudessa liikevaihdon lasku johtui erityisesti pienentyneistä myyntivolyymeista. Levyteollisuudessa liikevaihtoa kasvatti erityisesti vanerituotteiden suotuisa myyntihintojen ja -volyymien kehitys.
Oikaistu käyttökate parani ja oli 66,6 (62,3) miljoonaa euroa. Käyttökatteen paraneminen johtui pääasiassa Levyteollisuuden vertailukautta paremmasta kannattavuudesta. Raaka-aineiden hinnat olivat vertailukautta korkeammalla tasolla.
Liikevoitto oli 58,2 (52,7) miljoonaa euroa. Poistot ja arvonalennukset olivat 8,1 (9,5). Tulos ennen veroja oli 57,8 (47,9) miljoonaa euroa ja kauden tulosta vastaavat verot 11,8 (9,4) miljoonaa euroa. Kauden tulos oli 46,0 (38,5) miljoonaa euroa ja osakekohtainen tulos 2,48 (2,32) euroa.
Segmentit
Sahateollisuus-segmentin liikevaihto oli 165,4 (188,0) miljoonaa euroa ja käyttökate 41,6 (50,7) miljoonaa euroa. Levyteollisuus-segmentin liikevaihto oli 152,1 (123,3) miljoonaa euroa ja käyttökate 29,3 (14,1) miljoonaa euroa.
Tase, rahavirta ja rahoitus
Koskisen omavaraisuusaste oli vuoden 2022 lopussa 52,7 (29,5) prosenttia ja nettovelkaantumisaste -21,0 (57,9) prosenttia.
Liiketoiminnan rahavirta oli tammi-joulukuussa 47,2 (48,8) miljoonaa euroa. Käyttöpääoman muutoksen vaikutus oli 12,3 (-6,1) miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirta oli 15,1 (-6,3) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -18,4 (-19,6) miljoonaa euroa.
Korolliset velat kauden päättyessä olivat 56,0 (74,6) miljoonaa euroa ja likvidit rahavarat 74,5 (30,5) miljoonaa euroa. Korolliset nettovelat olivat -28,5 (34,1) miljoonaa euroa. Koskisen uudisti päärahoitussopimuksensa ja uuden rahoitussopimuksen lainamäärä oli 14 miljoonaa euroa vanhaa rahoitussopimuksen lainamäärää pienempi. Koskisen maksoi koko laina-ajalta erääntyneitä pääomalainojen korkoja 5,8 miljoonaa euroa kesäkuussa ja maksoi pääomalainat 7,0 miljoonaa euroa vuoden lopussa.
Koskisen maksuvalmius on pysynyt vahvana. Käytettävissä oleva likviditeetti oli katsauskauden lopussa 84,4 (40,5) miljoonaa euroa, joka muodostui seuraavista eristä: rahavarat 74,5 (30,5) miljoonaa euroa sekä rahastosijoitukset 9,9 (10,0) miljoonaa euroa.
Keskeiset tunnusluvut
Miljoonaa euroa 2022 2021 Muutos %
Liikevaihto 317,7 311,5 2
Käyttökate (EBITDA) 66,3 62,2 6,5
Käyttökate (EBITDA), % 20,9 20
Oikaistu Käyttökate (EBITDA) 66,6 62,3 7
Oikaistu Käyttökate (EBITDA), % 21 20
Liikevoitto (EBIT) 58,2 52,7 10,4
Liikevoitto (EBIT), % 18,3 16,9
Kauden tulos 46 38,5 19,3
Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa 2,48 2,32
Laimennettu osakekohtainen tulos, euroa 2,47 2,32
Bruttoinvestoinnit 26,6 9,4
Oma pääoma / osake, euroa 5,9 9,3
ROCE-% 35,7 44,4
Käyttöpääoma, kauden lopussa 28,9 37
Liiketoiminnan nettorahavirta 47,2 48,8
Omavaraisuusaste, % 52,7 29,5
Nettovelkaantumisaste, % -21 57,9
Investoinnit
Tilikauden bruttoinvestoinnit olivat 26,6 (9,4) miljoonaa euroa. Merkittävimmät osat investointien kasvusta liittyivät Järvelän uuden puunjalostusyksikön rakentamiseen. Kauden aikana otettiin käyttöön noin 5,5 miljoonan euron edestä käyttöomaisuushyödykkeitä, merkittävimpänä muun muassa rimoituskone 3,3 miljoonaa euroa. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät 21,6 miljoonaa euroa uuden sahan rakentamiseen liittyen, josta vuoden 2022 lisäykset ovat 15,8 miljoonaa euroa. Lisäksi keskeneräisiin hankintoihin kuuluu myös 1,3 miljoonaa euroa liittyen Mäntsäläntien teollisuusalueen hulevesijärjestelmän rakentamiseen.
Arvonluonti
Koskisen kyky tuottaa arvoa perustuu materiaalitehokkaaseen ja integroituun arvoketjuun metsästä lopputuotteeksi. Koskisen tehokas integroitu toimintamalli mahdollistaa puun optimaalisen käytön raaka-aineena sen tuotantolaitoksilla, ja Koskisen puunhankinta mahdollistaa korkealaatuisen puuraaka-aineen saatavuuden.
Koskisen integroitu toimintamalli perustuu toisiinsa ketjutettuihin prosesseihin, jotka muodostavat Koskisen liiketoiminnan perustan aina metsästä tuotannon kautta valmiiksi tuotteiksi. Koskisen koko arvoketju korjuusta lopputuotteisiin on suunniteltu synergisten materiaalivirtojen ja ketterän toimintamallin ympärille, mikä mahdollistaa eri lähteistä peräisin olevien raaka aineiden käytön.
Koskisen integroidussa toimintamallissa puunhankinta hankkii raaka-aineet, jotka toimitetaan Koskisen tuotantolaitoksille jalostettavaksi. Tuotantoprosessin alkuvaiheessa syntyvät sivutuotteet, kuten puun kuori, käytetään Järvelän ja Hirvensalmen tuotantolaitosten prosessien lämmöntuotantoon muodostaen noin 96 prosenttia näiden tuotantolaitosten prosessilämmöstä. Sahateollisuuden ja Koskisen koivuvanerituotannon synnyttämät sivutuotteet, kuten osa hakkeesta ja sahanpuru, hyödynnetään edelleen Koskisen lastulevytuotannossa. Koskisen on ainoa edellä kuvatun integraatiotason omaava mekaanisen puuteollisuuden yritys Suomessa.
Strategia
Koskisen strategia on yhtiön kaiken toiminnan kulmakivi. Koskisen kasvu perustuu läheisiin asiakassuhteisiin, laatuun, vastuullisuuteen ja ketteryyteen, jotka ovat strategian keskeisiä painopistealueita.
Strategiset painopisteet
Asiakkaiden odotusten ymmärtäminen ja ylittäminen
Koskisen pyrkii olemaan luova ja ketterä toimija puutuotemarkkinoilla sekä kehittämään jatkuvasti uusia innovatiivisia ratkaisuja nykyisille ja potentiaalisille asiakkailleen. Korkealaatuisten ja räätälöityjen tuotteiden ja asiakaslähtöisten palveluiden tarjoaminen mahdollistaa tuotteiden korkeamman hinnoittelun.
Ketterän liiketoimintamallin mukaisesti toimiminen
Korkean laadun lisäksi ketteryys on Koskisen strategian keskiössä. Ketterä reagointikyky vastata asiakkaiden pyyntöihin ja korkeatasoinen palvelu erottavat Koskisen useista kilpailijoistaan. Koskisen tuotanto on joustava, sillä Koskisen pystyy valmistamaan lopputuotteita pienempinä erinä, jotka voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Koskisen joustava liiketoimintamalli, joka keskittyy suurelta osin suoramyyntiin asiakkaille, vähentää Koskisen herkkyyttä markkinoiden syklisyydelle sekä mahdollistaa asiakkaiden joustavamman palvelemisen ja nopeamman reagoinnin muutoksiin markkinoiden kysynnässä ja olosuhteissa.
Tavoitteena vastuullisuuden edelläkävijyys
Koskisen pyrkii olemaan vastuullisuuden edelläkävijä puutuoteteollisuudessa maailmanlaajuisesti. Tämä tavoite saavutetaan pienentämällä Koskisen toiminnan jo valmiiksi pientä hiilijalanjälkeä ja kasvattamalla hiilikädenjälkeä kehittämällä uusiutuvaan raaka-aineeseen perustuvia tuotteita. Koskisen ottaa vastuullisuuden huomioon toimintansa kaikissa vaiheissa ja pitää vastuullisuutta yhtenä ensisijaisena arvonaan. Koskisen on sitoutunut vastuullisuutensa jatkuvaan parantamiseen.
Uuden puunjalostusyksikön rakentaminen, systemaattinen tuotekehitys, orgaaninen ja epäorgaaninen kasvu ja myyntiorganisaation osaamisen ja kyvykkyyden varmistaminen ovat keskeisiä strategisia toimenpiteitä vuoden 2027 lopussa päättyvälle strategiajaksolle.
Taloudelliset tavoitteet vuodelle 2027
Koskisen hallitus on vahvistanut seuraavat suhdanteiden yli ulottuvat pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet, jotka yhtiö pyrkii saavuttamaan vuoden 2027 loppuun mennessä.
Kasvu: liikevaihto 500 miljoonaa euroa 31.12.2027 päättyvällä tilikaudella, sisältäen sekä orgaanisen että epäorgaanisen kasvun
Kannattavuus: oikaistu käyttökatemarginaali keskimäärin 15 prosenttia yli syklin
Tase: vahvan taseen säilyttäminen
Osinkopolitiikka: houkutteleva osinko, joka on vuosittain vähintään kolmannes nettotuloksesta
Henkilöstö
Koskisen-konsernissa työskenteli keskimäärin 925 (909) henkilöä tammi-joulukuussa 2022 ja joulukuun lopussa 899 (931) henkilöä.
Henkilöstölle maksetut palkat ja palkkiot vuonna 2022 olivat 37,4 (36,7) miljoonaa euroa.
Johdon ja avainhenkilöiden kannustinjärjestelmät
Koskisella on osakepohjainen kannustinohjelma avainhenkilöilleen vuosille 2022–2026. Kannustinohjelman tarkoituksena on yhdistää yhtiön osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi pitkällä aikavälillä sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen kannustinohjelma osakkeiden ansaitsemiseksi ja kerryttämiseksi.
Kannustinohjelma koostuu kolmesta kolmen vuoden ansaintajaksosta, jotka ovat 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026. Yhtiön hallitus määrittää kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt kullekin ansaintajaksolle sekä ansaintakriteerit ja tavoitteet, jotka voivat perustua taloudelliseen suorituskykyyn, strategiaan tai muihin tavoitteisiin. Lisäksi yhtiön hallitus määrittää kannustinohjelman alla maksettavat palkkiot kullekin osallistuvalle avainhenkilölle ja ne maksetaan osakkeina ja rahana, jotta osallistuva avainhenkilö voi maksaa osakepalkkioon liittyvät verot. Yhtiön hallituksella on oikeus päättää, maksetaanko palkkio rahana kokonaisuudessaan vai osittain.
Koskisen johtoryhmän jäsenet ovat velvollisia säilyttämään tietyn määrän omistuksestaan Koskisen johtoryhmän jäsenyyden päättymiseen saakka. Yhtiön hallitus päätti 25.4.2022 kannustinohjelman ensimmäisen ansaintajakson ansaintakriteerit ja tavoitteet sekä kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt. Kannustinohjelman ensimmäisellä ansaintajaksolla kannustinohjelmaan kelpoiset avainhenkilöt voivat ansaita yhteensä enintään 138 000 osaketta tai niiden arvoa vastaavan rahasumman (ennen verojen vähentämistä), mikäli palkkio päätetään maksaa rahana.
Palkitsemisraportti
Koskisen palkitsemisraportti 2022 julkaistaan toimintakertomuksesta erillisenä selvityksenä.
Tutkimus ja kehitys
Koskisen päätuoteryhmiä ovat Sahateollisuus-segmentissä sahatavara ja -jalosteet sekä Levyteollisuus-segmentissä koivuvaneri, ohutvaneri, viilu, lastulevy sekä kevyiden ja raskaiden hyötyajaneuvojen sisustusratkaisut Kore brändin alla.
Koskisen tuotekehitys pyrkii parantaman tuotteiden toiminnallisuutta ja ominaisuuksia vastuullisen ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja keskittyy materiaalitehokkuuteen, kierrätettävyyteen ja fossiilivapaisiin raaka aineisiin. Koskisen tuotekehityksen painopisteitä ovat pitkäaikaisen käytön, uusiutuvuuden ja turvallisuuden parantaminen sekä uusien tuotteiden kehittäminen.
Vuonna 2022 Koskisen lanseerasi maailman ensimmäisen täysin puupohjaisen Zero-kalustelevyn. Uudessa kalustelevyssä sekä perusraaka-aine sahanpuru että koossapitävä sideaine ovat peräisin kotimaisen metsäteollisuuden sivuvirroista.
Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan menot olivat 0,3 (0,4) miljoonaa euroa, mikä on 0,1 (0,1) prosenttia liikevaihdosta.
Riskit ja epävarmuustekijät sekä niiden hallinta
Koskisen Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernin riskienhallintapolitiikan ja riskienhallintaperiaatteet. Kaikki konserniyhtiöt ja liiketoiminnat arvioivat ja raportoivat säännöllisesti liiketoimintaansa liittyviä riskejä sekä tarvittavien kontrollimenetelmien ja riskienhallintakeinojen riittävyyttä. Näiden riskiarviointien tarkoituksena on riittävien toimenpiteiden varmistaminen riskien hallitsemiseksi. Riskienhallinnan puitteita, politiikkoja ja periaatteita arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti.
Lähiajan riskit
Koskisen merkittävimmät lähiajan riskit liittyvät raaka-aineiden saatavuuteen ja hintamuutosten hallintaan, rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen, asiakkaiden maksukykyyn ja kuluttajien ostovoimaan, toimittajien ja palveluntuottajien toimituskykyyn, työmarkkinatilanteeseen, sekä muutoksiin liiketoiminta-alueilla ja asiakkuuksissa.
Venäjän sotatoimet
Venäjän tuonnin loppuminen on kiristänyt puumarkkinatilannetta Suomessa lähinnä kuitupuun ja metsähakkeen osalta. Yhtiölle keskeisemmän koivuraaka-aineen hankinta kotimaasta on onnistunut kohtuullisesti, vaikka raaka-ainemarkkina on säilynyt kireänä.
Vuonna 2022 Koskisen hankkima puuraaka-aine oli peräisin pääosin Suomesta 98,6 (97,2) prosenttia. Raaka-aineesta 1,4 (2,8) prosenttia (koivua), tuotiin Venäjältä. Puun tuonti Venäjältä loppui kokonaan maaliskuussa 2022, jonka jälkeen kaikki tuotannossa käytetty puu on hankittu kokonaan Suomesta.
Venäjään kohdistuvat EU:n pakotteet vaikuttavat sahatavaran ja koivuvanerin tarjontaan markkinoilla rajoittaen sitä merkittävästi.
Koskisen myi kokonaan omistamansa venäläisen tytäryhtiön OOO Koskisilvan, joka muodosti pääosan yhtiön liiketoiminnasta Venäjällä, paikalliselle toimijalle 21.6.2022. Prosessi Koskisen Venäjällä toimivan logistiikka- ja puunhankintayhtiön alas ajamiseksi on käynnissä. Sen toteutumisen ajankohtaa ei tällä hetkellä voida ennakoida liittyen paikallisten viranomaisten prosesseihin. Venäjän logistiikka- ja puunhankintatoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli pieni, noin 0,1 prosenttia, ja toimintojen alasajon taloudelliset vaikutukset ovat vähäiset. Yksikkö on työllistänyt neljä henkilöä.
Koskisen toimintaan liittyvät merkittävimmät riskit
Seuraavassa taulukossa on lyhyt yhteenveto Koskisen toimintaan liittyvistä merkittävimmistä riskeistä. Riskeillä voi yhdessä tai erikseen olla suotuisia tai epäsuotuisia vaikutuksia Koskisen liiketoimintaan, tulokseen, taloudelliseen asemaan, kilpailukykyyn ja maineeseen. Taulukossa esitetyt riskit ovat satunnaisessa järjestyksessä.
Koskisen toimintaympäristöön liittyviä riskejä
Riskin kuvaus Riskien hallinta ja epävarmuuksia pienentävät tekijät
Koskisen toimii syklisillä saha- ja levyteollisuuden markkinoilla ja taloustilanteen epävarmuus ja epäsuotuisa kehitys voivat vähentää Koskisen tuotteiden kysyntää tai toiminnan kannattavuutta, millä voi olla haitallinen vaikutus Koskisen liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Koskisella on kaksi liiketoiminasegmenttiä, joiden markkinat ovat osittain vastasyklisiä. Tämä pehmentää syklisyyden vaikutuksia konsernitasolla.
Puun hintavaihtelut, puunhankinnan häiriöt ja vaikutukset puun saatavuuteen voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, häiriöitä tuotannossa ja vaikuttaa haitallisesti Koskisen kannattavuuteen. Koskisella on laaja ja ammattimainen puunhankintaorganisaatio, jolla on vuosikymmenten kokemus toimialalta. Puunhankinta pyrkii ennakoivasti reagoimaan mahdollisiin puuraaka-aineeseen liittyviin riskeihin.
Yleisen kustannusinflaation vaikutukset tuotantokustannuksiin ja sitä kautta Koskisen kannattavuuteen. Hankintaorganisaatio seuraa tarkkaan tuotantokustannusten kehitystä ja käy tiivistä keskustelua tuotannon ja myynnin kanssa kustannusten mahdollisista vaikutuksista lopputuotteiden hinnoitteluun. Koskisen käyttää suojauspolitiikkansa mukaisesti suojausinstrumentteja keskeisten tuotannontekijöiden kuten erimerkiksi sähkön hintavaihteluiden hallintaan.
COVID–19-pandemia tai muiden vastaavien epidemioiden vaikutukset voivat häiritä Koskisen toimintaa ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Koskisen pyrkii ehkäisemään ja tarvittaessa minimoimaan pandemian vaikutuksia henkilöstön terveyteen ja työskentelyn turvallisuuteen sekä varmistamaan häiriöttömän toimitusketjun erilaisin poikkeusjärjestelyin, kuten erilaisten suojavarusteiden käytöllä tai ryhmäkokojen rajoituksilla.
Ympäristövaikutuksilla ja ilmastonmuutoksella sekä niiden torjunnalla voi olla vaikutuksia Koskisen toimintaan, tulokseen ja maineeseen. Tällaisia vaikutuksia voivat olla esimerkiksi muutokset kulutuskäyttäytymisessä, liiketoimintaprosesseissa, aineelliset vahingot, teknologian muutostarpeet, lisääntynyt säätely sekä kiristyvä ympäristöverotus. Koskisella oman toiminnan suoria ympäristö- ja ilmastovaikutuksia hallitaan monin eri keinoin, esimerkiksi tehostamalla energiankäyttöä, käyttämällä yhä enemmän uusiutuvia energianlähteitä, materiaalitehokkuuden tehostamisella  ja hyödyntämällä vettä sekä muita luonnonvaroja vastuullisesti. Raaka-ainehankinnassaan Koskisen varmistaa kestävien metsänhoitokäytäntöjen toteutumisen. Koskisen seuraa aiheeseen liittyvän regulaation kehittymistä ja ottaa sen huomioon omassa toiminnassaan.
Koskisen liiketoimintaan liittyviä riskejä
Riskin kuvaus Riskien hallinta ja epävarmuuksia pienentävät tekijät
Merkittävät häiriöt tai keskeytykset Koskisen tuotannossa tai toimituksissa, Koskisen tuotantolaitosten vahingoittuminen, tuhoutuminen tai sulkeminen, tai häiriöt tuotannon siirtämisessä Järvelän uuteen yksikköön heikentäisivät olennaisesti Koskisen kykyä toimittaa tuotteitaan asiakkailleen ja vaikuttaisivat haitallisesti sen liiketoimintaan ja liiketoiminnan tulokseen. Koskisen hallinnoi integroitua tuotanto- ja toimitusketjuaan riskitekijät huomioiden. Mahdollisiin vahingoista johtuviin häiriöihin tuotannossa ja liiketoiminnassa Koskisen on varautunut kattavilla vakuutuksilla. Uuden puunjalostusyksikön käyttöönotto on suunnittelu siten, että se tapahtuu vaiheittain ja että uuden prosessin ylösajon aikana voidaan tuotantoa jatkaa myös vanhalla tuotantolinjalla.
Koskisen voi menettää merkittäviä asiakkaitaan, millä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Koskisen liiketoimintaan ja kannattavuuteen. Koskisen asiakaskunta on hajautunut maantieteellisesti ja eri teollisuuden aloille. Asiakaskunnassa ei ole yksittäisiä asiakkaita, joiden osuus liikevaihdosta olisi merkittävä.
Koskisen liiketoimintaan liittyy ympäristön pilaantumiseen ja ympäristövahinkoihin liittyviä riskejä. Koskisen tuotannollinen toiminta edellyttää voimassa olevaa ympäristölupaa. Koskisen monitoroi, seuraa ja raportoi toimintansa ympäristövaikutuksia systemaattisesti. Koskisella on laatu-, ympäristö-, ja turvallisuussertifikaatit, jotka kolmas osapuoli auditoi vuosittain.
Koskisen liiketoimintaan liittyy turvallisuus ja terveysriskejä, kuten onnettomuus- ja vahinkoriskit sen tuotantolaitoksissa, jotka voisivat toteutuessaan johtaa Koskisen velvollisuuteen korvata vahingot sekä viivästyttää tai häiritä Koskisen tuotteiden ja palveluiden toimituksia. Koskisella on kattavat vakuutukset onnettomuuksien ja vahinkojen varalta. Vakuutustarve arvioidaan vuosittain ja aina, kun jokin erityinen muuttunut olosuhde sitä vaatii.
Epäonnistumalla osaavan johdon tai henkilöstön rekrytoinnissa tai avainhenkilöiden menettämisellä voisi olla olennaisen haitallinen vaikutus Koskisen kykyyn harjoittaa liiketoimintaansa. Koskisen hallitsee riskiä esimerkiksi tarjoamalla mielenkiitoisia työtehtäviä, kilpailukykyisellä palkitsemisella ja panostuksilla henkilöstön kehittämiseen sekä kouluttamiseen. Lisäksi vuosittaisilla henkilöstötutkimuksilla kartoitetaan työyhteisön hyvinvointia, motivaatiota, työssä viihtymistä sekä näihin liittyviä kehittämistarpeita.
Vaikeuksilla IT infrastruktuurin ylläpidossa ja päivittämisessä, IT järjestelmien puutteilla ja IT-järjestelmiin liittyvillä ulkopuolisilla kyberhyökkäyksillä voi olla haitallinen vaikutus Koskiseen. Koskisen on varautunut lisääntyneeseen kyberrikollisuuteen ja tietojärjestelmähäiriöihin. Suunnitelmallisella valvonnalla pyritään takaamaan nopea reagointikyky poikkeamatilanteessa.
Koskisen yritysmaineen heikentyminen voisi vaikuttaa haitallisesti sen liiketoimintaan. Eettiset periaatteet (Code of Conduct) ovat Koskisen liiketoiminnan perusta. Yhtiön eettiset periaatteet ohjaavat toimimaan rehellisesti, läpinäkyvästi, lainmukaisesti ja eettisesti kaikkien sidosryhmien kanssa.
Työtaistelutoimenpiteet, kuten lakot, voivat häiritä Koskisen liiketoimintaa. Koskisella noudatetaan järjestäytymisvapautta. Koskisen ylläpitää avointa ja aktiivista vuoropuhelua eri työmarkkinaosapuolten kanssa.
Taloudelliseen asemaan ja rahoitukseen liittyviä riskejä
Riskin kuvaus Riskien hallinta ja epävarmuuksia pienentävät tekijät
Koskisen rahoitussopimuksiin sisältyvät kovenantit voivat rajoittaa Koskisen liiketoimintaa ja taloudellista joustavuutta, ja Koskisella voi olla vaikeuksia noudattaa rahoitussopimustensa ehtoja, mikä voi johtaa rahoitussopimusten ennenaikaiseen erääntymiseen tai kustannusten kasvuun. Koskisen huolehtii vakavaraisuudestaan, riittävistä ja toimivista rahoittajasuhteista sekä rahoituksen rakenteesta. Koskisen seuraa aktiivisesti ja ennakoivasti vakaavaraisuutensa ja rahoitusasemansa kehittymistä.

Rahoitusriskien hallinnasta kerrotaan tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedossa 3.
Valuuttakurssien vaihtelulla voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Koskiseen. Koskisen käyttää valuuttasuojausinstrumentteja hallituksen hyväksymän suojauspolitiikan mukaan.
Luottotappioilla voi olla haitallinen vaikutus Koskisen liiketoiminnan tulokseen. Koskisella on politiikkansa mukaisesti kattavat luottoriskivakuutukset ja toimivat riskien hallinnan prosessit.
Hallinnointi
Hallituksen kokoonpano
Koskisen Oyj:n hallituksessa oli 31.12.2022 seuraavat kuusi jäsentä: Juha Vanhainen (hallituksen puheenjohtaja), Eva Wathén, Kari Koskinen, Kalle Reponen, Hanna Maria Sievinen ja Karoliina Koskinen.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Selvitys Koskisen Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2022 julkistetaan toimintakertomuksesta erillisenä selvityksenä.
Muutokset konsernin rakenteessa ja omistuspohjassa
Koskisen yhtiökokous päätti 26.4.2022 Koskisen Oy:n sulautumisesta Koskitukki Oy:öön. Sulautuminen toteutui 31.5.2022. Sulautumisen jälkeen Koskitukki Oy:n nimeksi muutettiin Koskisen Oy. Sulautumisen tarkoituksena oli yhdenmukaistaa Koskisen toimintoja, yksinkertaistaa konsernin rakennetta, vahvistaa emoyhtiön tasetta, tukea Koskisen brändiä ja valmistella yhtiötä mahdollista listautumista varten. Sulautumisen jälkeen kaikki tytäryhtiöt ovat 100 prosenttisesti emoyhtiön, Koskisen Oyj:n, omistamia.
Yhtiö myi kokonaan omistamansa tytäryhtiön OOO Koskisilvan Venäjällä paikalliselle toimijalle 21.6.2022.
Koskisen Oyj listautui Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalle 1.12.2022. Yleisöannissa vastaanotettiin merkinnät yli 4 000 sijoittajalta. Yhtiö sai listautumisannista noin 32 miljoonan euron bruttovarat.
Osakkeet ja omistus
Koskisen osakepääoma on 1 512 000 euroa ja liikkeeseen laskettujen ja ulkona olevien osakkeiden lukumäärä oli 31.12.2022 yhteensä 23 002 659. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Jokainen osake oikeuttaa omistajansa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Yhtiön osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalla 1.12.2022 alkaen.
Omat osakkeet
Yhtiön hallussa ei ole yhtiön omia osakkeita.
Osakkeen hinta ja vaihto
Yhtiön osakkeita vaihdettiin Helsingin pörssissä 1.-31.12.2022 välisenä aikana 698 874 kappaletta, mikä oli 3,0 prosenttia koko osakemäärästä. Osakkeen ylin kurssi oli 7,30 euroa ja alin 6,14 euroa. Vaihdettujen osakkeiden keskihinta oli 6,46 euroa. Osakevaihto oli 4 523 935 euroa. Katsauskauden päättyessä koko osakekannan markkina-arvo oli 144 681 698 euroa.
Hallituksen valtuutukset
Yhtiön hallitus valtuutettiin 31.10.2022 yhtiön ylimääräisessä yhtiökokouksessa päättämään maksullisesta suunnatusta osakeannista. Valtuutuksen perusteella voidaan laskea liikkeeseen yhdessä tai useammassa erässä enintään 10 000 000 uutta osaketta osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Osana listautumisantia osakkeita voidaan tarjota henkilöstölle muita sijoittajia alhaisemmalla merkintähinnalla. Yhtiön hallitukselle annettu valtuutus on voimassa 30.6.2023 saakka.
Yhtiön hallitus valtuutettiin 31.10.2022 yhtiön ylimääräisessä yhtiökokouksessa päättämään suunnatusta osakeannista. Valtuutuksen nojalla liikkeeseen laskettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhdessä tai useammassa erässä enintään 6 000 000 uutta osaketta. Yhtiön hallitukselle annettu valtuutus on voimassa 30.6.2023 saakka. Valtuutus liittyy lisäosakeoptioon ja osakeanti ja osakkeiden palautusjärjestelyyn listautumisannin yhteydessä.
Yhtiön hallitus valtuutettiin 31.10.2022 yhtiön ylimääräisessä yhtiökokouksessa päättämään uusien osakkeiden antamisesta sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien uusien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 3 000 000 osaketta, mikä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista nykyisistä osakkeista. Yhtiön hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, ja sillä on oikeus poiketa osakkeenomistajan merkintäetuoikeudesta. Yhtiön hallitukselle annettu valtuutus on voimassa 30.6.2023 saakka.
Liputusilmoitukset
Koskisen ei vastaanottanut yhtään liputusilmoitusta vuonna 2022.
Arvio todennäköisestä kehityksestä
Koskisen vuoden 2023 liikevaihdon ei odoteta ylittävän vuoden 2022 tasoa. Oikaistun käyttökatemarginaalin odotetaan olevan 12–14 prosenttia.
Sahateollisuus-segmentin kannattavuuden odotetaan laskevan vuoden 2022 tasoon verrattuna.
Levyteollisuus-segmentin kannattavuuden odotetaan säilyvän tai paranevan vuoden 2022 tasoon verrattuna.
Hallituksen ehdotus voitonjaosta
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2022 olivat 117 617 967,94 euroa.
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2022 maksetaan osinkoa 0,43 euroa osakkeelta eli yhteensä 10 000 000 euroa. Hallitus on arvioinut yhtiön taloudellisen tilanteen ja maksuvalmiuden ennen ehdotuksen tekemistä. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia 31.12.2022 jälkeen, yhtiön maksuvalmius on edelleen hyvä eikä ehdotettu osinko vaaranna yhtiön vakavaraisuutta.
Ei-taloudellisten tietojen raportointi
Toiminnan vaikutukset
Koskisen liiketoiminta perustuu metsiin, ja siksi luonnosta ja ympäristöstä huolehtiminen on Koskisen toiminnan ja strategian ytimessä. Yhtiöllä on myös merkittävä suora vaikutus työnantajana sekä materiaalien ja palveluiden käyttäjänä ja epäsuora vaikutus veronmaksajana. Työntekijöitä vuonna 2022 oli noin 900.
Yhtiön toiminta perustuu kestävään metsätalouteen ja osaavaan puunhankintaan, puun jalostamiseen biotalouden tuotteiksi ja vihreään rakentamiseen sekä lisäarvon luomiseen asiakkaille ja muille sidosryhmille. Kaiken toiminnan lähtökohtana ovat asiakkaan tarpeet ja asiakkaan kokema laatu, sekä toimiminen tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Koskisen tärkeimmät asiakasryhmät ovat rakennusteollisuuden toimijat, tukku- ja jälleenmyyjät, kuljetusvälineiden sekä erilaisten kalusteiden ja huonekalujen valmistajat. Muihin tärkeisiin sidosryhmiin kuuluvat muun muassa metsänomistajat, sijoittajat, puunkorjuu- ja kuljetusyritykset, jälleenmyyntiverkosto sekä materiaalitoimittajat. Yhtiö käy aktiivista vuoropuhelua sidosryhmiensä kanssa.
Koskisen konserni on nivonut kestävän kehityksen kiinteäksi osaksi liiketoimintaansa. Keskeiset vastuullisuuden painopistealueet ovat hyvinvoiva ympäristö, reilut kumppanuudet ja merkityksellinen työ. Näiden painopistealueiden kautta yhtiö minimoi negatiivisia vaikutuksia ja optimoi positiivisia sosiaalisia ja ympäristövaikutuksiaan.
Yhtiö on mukana paikallisyhteisöjen kehittämisessä muun muassa oppilaitosyhteistyön sekä valittujen yhteistyöfoorumeiden kautta. Yhtiön painopiste on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa erilaisen yhteisöllisen harrastustoiminnan kautta.
Koskisen raaka-aineiden hankintaketju koostuu puunhankinnasta ja muiden raaka-aineiden ja palvelujen hankinnasta. Kriittisimpien hankintojen vastuullisuus varmistetaan kolmansien osapuolten varmentamien prosessien, kuten erilaisten sertifikaattien, sekä keskeisten materiaalitoimittajien auditointien kautta.
Koskisella on PEFC CoC ja FSC CoC sertifikaatit puun alkuperän hallintaan. Vuonna 2022 Koskisen hankkimasta puusta 81,2 prosenttia oli sertifioitua, ja Koskisen tavoite sertifioidun puun osuudeksi on tulevaisuudessa 85 prosenttia. Puun tuonti Venäjältä loppui kokonaan maaliskuussa 2022, jonka jälkeen kaikki tuotannossa käytetty puu on hankittu kokonaan Suomesta.
Ympäristö
Koskisen ympäristöjärjestelmä perustuu tunnistettuihin ympäristönäkökohtiin, joille on asetettu ympäristönsuojelulliset päämäärät ja tavoitteet. Vuonna 2022 päivitettiin sekä yleiset että tuotantoyksikkökohtaiset ympäristönäkökohdat. Ympäristöjärjestelmää, joka noudattaa ISO 14001 -periaatteita, ohjaa johdon asettama ympäristöpolitiikka.
Keskeisiä ympäristönäkökohtia ovat toimiva jätehuolto, ilman- ja vesiensuojelu, meluntorjunta ja kemikaalivahinkojen estäminen. Näille on yrityksen toimintajärjestelmässä laadittu suojelutoimenpiteet ja tuotantoyksikkökohtaiset toimintaohjeet, joiden avulla pyritään ennaltaehkäisemään ympäristöpoikkeamia ja edistämään ympäristön suojelua sekä jatkuvasti parantamaan toimintaa ja ympäristön tilaa.
Yhtiö- ja tuotantoyksikkötasolle on luotu ympäristömittaristo, jonka toteutumista seurataan neljännesvuosittain. Henkilöstölle viestitään Koskisen sisäisten kanavien kautta ajankohtaisista ympäristöasioista sekä ympäristötavoitteiden toteutumisesta. Yrityksen tavoitteena on aktiivinen ja oma-aloitteinen ympäristöasiat työssään huomioiva henkilöstö, mikä saavutetaan henkilöstön ympäristötietouden ja -osaamisen jatkuvalla kehittämisellä.
Koskisen Järvelässä sijaitsevien Tehdastien ja Mäntsäläntien tehdasalueiden toiminnoille sekä Hirvensalmen tuotantolaitostoiminnoille on myönnetty toistaiseksi voimassa olevat ympäristöluvat, joita valvovat paikalliset ELY-keskukset (elinkeino, liikenne ja ympäristö). Ympäristöluvissa asetettuja päästöraja-arvoja seurataan jatkuvasti ja poikkeamiin reagoidaan välittömästi.
Koskisen tarjoaa PEFC-ryhmäsertifiointia puunmyyjäasiakkailleen kestävän metsätalouden varmistamiseksi.
Koskisen osallistuu mekaanisessa metsäteollisuudessa tehtävään ympäristöalan tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä edesauttaa alan ympäristötietouden nostamista.
Ympäristöriskit
Ympäristöriskit on tunnistettu yksikkökohtaisesti. Riskejä ovat melu, öljyvuoto ja ilmapäästöt. Ympäristöriskit ja suunnitelmat niiden hallintaan päivitetään säännöllisesti. Vuoden 2022 aikana päivitettiin Koskisen Järvelän toimintojen ympäristöriskianalyysi.
Ympäristöpoikkeamat
Koskisen tuotantoyksiköiden toiminnassa ei tapahtunut vuonna 2022 vakavia ympäristövahinkoja. Järvelän tuotantoyksikössä tapahtui kolme lievää ympäristövahinkoa, jotka liittyivät paikallisiin öljyvuotoihin. Poikkeamat kirjattiin Koskisen Jatkuva kehitys -sovellukseen ja tehtiin korjaavat toimenpiteet. Poikkeamista ei aiheutunut pysyvää ympäristönsaastumista.
Keskeisiä mittareita
Mittari 2022 2021 2020
Biopolttoaineiden osuus lämmöntuotannosta 96,40 % 97,70 % 96,70 %
Jäteveden määrä, m3 87 922 62 926 63 431
Kokonaisenergiankulutus, MWh 362 938 377 509 343 926
Sosiaaliset näkökohdat
Työntekijät
Noin 900 työtekijän työnantajana Koskisen panostaa työntekijöidensä osaamiseen, motivaatioon ja kokemukseen merkityksellisestä työstä. Näitä tuetaan varmistamalla turvallinen työympäristö, erinomaiset työskentelyedellytykset, oikeudenmukainen kohtelu, jatkuva osaamisen kehittäminen sekä työhyvinvoinnista huolehtiminen. Periaatteita henkilöstöjohtamisessa ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, palkitseminen, koulutus ja kehittäminen sekä työterveys, joita ohjataan henkilöstöpolitiikan sekä myös konsernin toimintapolitiikan kautta.
Koskisen on yksi suurimmista työnantajista Päijät-Hämeen alueella. Yhtiö tekee läheistä yhteistyötä useiden korjuu- ja kuljetusyhtiöiden sekä teollisten palveluiden tuottajien kanssa. Noin 900 Koskisen työntekijän lisäksi yhtiö työllistää epäsuorasti noin 4 000 henkilöä. Lisäksi Koskisen tarjoaa kesätyöpaikan lähes sadalle nuorelle henkilölle joka vuosi.
Vuoden 2022 aikana kehitettiin työyhteisötoimintaa, mikä on johdon ja henkilöstön välinen keskustelufoorumi. Työyhteisötoiminnassa käydään säännöllisesti läpi esimerkiksi tasa-arvosuunnitelmaan, päihdeohjelmaan, henkilöstön rakenteeseen, työterveyshuoltoon ja koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä asioita.
Ammattitaitoisen henkilöstön osaamisen kehittämiseksi käynnistettiin uuden tuotantolaitoksen investointiin liittyen sahateollisuuden ammatti- ja erikoisammattitutkinto. Vuoden 2022 aikana toteutettiin Koskisen konkarit -pilottiprojekti. Pilottiprojektin tavoitteena oli tukea yli 50-vuotiaiden työntekijöiden jaksamista, varmistaa työuran jatkuminen sekä lisätä kokonaisvaltaista hyvinvointia työuran aikana ja sen jälkeen.
Metsätoimihenkilöiden TES-neuvottelujen tuloksena saatiin aikaiseksi ensimmäinen yrityskohtainen työehtosopimus vuosille 2023–2025. Sahateollisuuden palkkajärjestelmää uudistettiin, koskien noin sataa työntekijää, tiiviissä yhteistyössä työnantajan ja henkilöstön edustajien yhteistyönä. Uudistukseen sisältyi myös palkkauksen ja palkitsemisen kriteerien päivitys.
Loppuvuodesta 2022 hallitus hyväksyi konsernin uuden palkitsemispolitiikan, joka esitellään kevään 2023 yhtiökokouksessa.
Työntekijöihin kohdistuvat riskit
Työntekijöihin liittyviksi riskeiksi on tunnistettu psykososiaalinen kuormitus sekä työterveys ja -turvallisuus. Psykososiaalisen kuormituksen arviointi on osa työpaikkaselvitystä, joka tehdään kolmen vuoden välein. Työterveyden ennaltaehkäisevää työtä tehdään Mielen huoli -palvelun sekä työterveyshuollon työfysioterapeutin ohjauksen avulla tuki- ja liikuntaelinvaivojen ehkäisemiseksi. Myös varhaisen tuen prosessit tukevat työssäoloa ja motivoivat työntekijöitä. Työturvallisuusriskien ennaltaehkäisy perustuu työturvallisuushavaintoihin ja -aloitteisiin, turvallisuuskierroksiin, tapaturmatutkintaan, viestintään ja jatkuvaan henkilöstön koulutukseen.
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä korruption ja lahjonnan torjunta
Koskisen konserni kunnioittaa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta. Konserni ei hyväksy lapsityövoiman käyttöä tai pakkotyön teettämistä, minkäänlaista syrjintää rodun, iän, sukupuolen, kansallisuuden tai sukupuolisen suuntautuneisuuden perusteella.
Korruption, lahjusten ja laittomien maksujen käyttö tai niiden vastanottaminen konsernin toiminnassa on kielletty.
Koskisen konserni edellyttää omassa toiminnassaan ja hankintaketjussaan Eettisten periaatteiden (Code of Conduct) noudattamista. Myös Koskisen konsernin toimintapolitiikka ohjaa eettiseen ja vastuulliseen toimintaan. Konserni ei ole tehnyt ihmisoikeusvaikutusten arviointia.
Whistelblow-kanava huolenaiheiden ilmoittamiseen nimettömänä otettiin käyttöön vuonna 2022. Ilmoituskanava löytyy konsernin Koskisen nettisivuilta (koskisen.fi). Sen kautta tuli vuonna 2022 kaksi ilmoitusta, jotka tutkittiin puolueettomien asiantuntijoiden toimesta. Ne eivät olleet ihmisoikeusrikkomuksia tai lahjontaan tai korruptioon liittyviä tapauksia. Kaikki Whistelblow-kanavan kautta tulevat ilmoitukset käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti.
Sosiaalisten näkökohtien poikkeamat
Vakavia työntekijöihin kohdistuneita, tai ihmisoikeuksiin tai korruptioon liittyviä poikkeamia ei tapahtunut vuonna 2022.
Keskeisiä mittareita
Mittari 2022 2021 2020
Henkilöstötyytyväisyys-kyselyn kokonaisindeksi 3,85 3,71 3,69
Henkilöstötyytyväisyys-kyselyn vastausprosentti 76 % 63 % 72 %
Henkilöstötyytyväisyys-kyselyn eNPS* 12 -2 -
Keskimääräinen sairauspoissaoloprosentti 6,26 % 3,76 % 4,04 %
Tapaturmataajuus (LTA1)** 19,3 13,2 9,9
*Employee Net Promoter Score (eNPS) on kansainvälisesti vertailtavissa oleva suositteluindeksi.
**Poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden.
Vastuullisuuden raportointiperiaatteet
Koskisen on tunnistanut toimintansa kannalta oleelliset vastuullisuusteemat ja asettanut niille tavoitteet. Vuoden 2023 aikana yritys tulee syventämään olennaisten aiheiden analysointia ja tekemään päivitykset niiden määrittelyssä.
Vuoden 2022 toimenpiteet ja tulokset raportoidaan Koskisen vuoden 2022 vuosikertomuksen vastuullisuusosiossa.
EU-taksonomiaraportti
EU-taksonomia on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2020/852 (taksonomia-asetus) määritelty kestävän taloudellisen toiminnan luokitusjärjestelmä, jonka tavoitteena on lisätä kestävän sijoittamisen läpinäkyvyyttä ja ohjata pääomavirtoja kestäväksi katsottuihin teknologioihin ja liiketoimintoihin. Taksonomia-asetusta täydennetään vaiheittain delegoidun säädöksin, ja toistaiseksi voimaan ovat astuneet EU:n ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden merkittävän edistämisen kriteerit valikoiduille toimialoille sekä näiden raportoinnin muotoa koskevat vaatimukset.
Tilikaudesta 2022 lähtien on raportointivelvollisten yritysten raportoitava taksonomiakelpoisuuden (osuus omasta toiminnasta joka vastaa luokittelujärjestelmässä listattuja toimintoja) lisäksi myös taksonomian mukaisuudesta, eli missä määrin taksonomiakelpoinen toiminta täyttää tekniset kriteerit a) ilmastonmuutokseen liittyvän kestävyystavoitteen merkittävälle edistämiselle, b) merkittävän haitan välttämiselle muiden ympäristötavoitteiden saavuttamisessa (Do No Significant Harm, DNSH), sekä c) oman toiminnan ja toimitusketjun sosiaalisten rikkomusten välttämiseen tähtäävien vähimmäistason suojatoimien (Minimum Safeguards) riittävyydelle.
EU-taksonomia luokittelee nykymuodossaan taloudelliset toiminnot, joiden katsotaan olevan avainasemassa EU:n talousalueen ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen pyrkimyksissä. Sääntelykokonaisuuden alkuvaiheessa on laskettu mukaan ensisijaisesti energia-, liikenne-, ja rakennusalan toimintoja. Tästä syystä valtaosa Koskisen tuotteista on toistaiseksi taksonomiatarkastelun ulkopuolella arvioinnin painottuessa pääosin Koskisen metsänhoitopalveluihin, tuotantolaitosten ja kiinteistöjen energiatehokkuusparannuksiin sekä metsäbiomassapohjaiseen energiantuotantoon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita Koskisen toiminnan olevan EU-taksonomian näkökulmasta kestämätöntä, vaan että valtaosa toiminnasta ei toistaiseksi lukeudu sellaisten toimintojen joukkoon, joiden avulla EU kokee saavuttavansa talousalueellaan suhteellisesti katsottuna välittömimmät ja merkittävimmät ilmastohyödyt. Monissa taksonomiakelpoisissa toiminnoissa taksonomian mukaisuuden kriteerien täyttyminen edellyttää tietoja ilmastonäkökulmien yksityiskohtaisesta huomioimisesta ja usein myös näiden riippumattomasta varmentamisesta mittakaavassa, jossa vastaavia ei tähän asti ole totuttu tekemään. Siksi taksonomian mukaisuus jää toistaiseksi tietojen puuttuessa muodollisesti osoittamatta, mutta taksonomiakriteeristön vakiintuessa ja erilaisten tahojen huomioidessa nämä toiminnassaan, tietojen saatavuuden odotetaan parantuvan. Koskisen arvioi vuoden 2023 aikana keinoja, joilla kriteerien täyttymisen valmiuksia voidaan parantaa konsernitasolla.
EU-taksonomia laajentuu lähivuosina käsittelemään muitakin ympäristönäkökulmia (esim. luonnon monimuotoisuuden suojelua ja saastuttamisen hillitsemistä) ja saattaa myöhemmin laajentua käsittelemään myös ilmasto- ja ympäristövaikutuksiltaan neutraaleja sekä kielteisiä toimintoja.
Laskentaperiaate
Koskisen konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti (lisätietoja tilinpäätöksen liitteestä ”laatimisperusteet”). Taksonomian prosentuaaliset suhdeluvut on laskettu kohdistamalla konsernitilinpäätöksessä esitettyjä taloudellisia lukuja (Liikevaihto, CapEx-pääomamenot ja tietyt toimintamenot (OpEx)) taksonomiakelpoisiksi tulkittuihin liiketoimintoihin taksonomia-asetuksen raportoinnin muotoa käsittelevän delegoidun säädöksen mukaisesti. Tarkemman aiheeseen liittyvän lainsäädännön ollessa vielä valmisteilla, arvioitiin sosiaalisten rikkomusten välttämiseen tähtääviä vähimmäistason suojatoimia vertailemalla toimintaa Platform on Sustainable Finance -työryhmän (vastuussa EU-taksonomian teknisten yksityiskohtien valmistelusta) lokakuussa 2022 julkaistun Final Report on Minimum Safeguards -raportin suosituksiin.
Taksonomia-arviointi
Taksonomiakelpoisuus ja taksonomian mukaisuus todettiin vertailemalla Koskisen tilikauden 2022 aikana liikevaihtoa tuottaneita ja investointien kohteena olleita toimintoja taksonomiassa listattujen taloudellisten toimintojen kuvauksiin ja näiden teknisiin kriteereihin. Suuren osan Koskisen toiminnasta ollessa toistaiseksi taksonomian ulkopuolella, rajoittuu taksonomia-arviointi seuraaviin taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin:
1.3. Metsänhoito
Metsänomistajille tarjottuihin metsänhoitopalveluihin lukeutuu toimintaa kuten maanmuokkausta, istutusta ja kylvöä, varhaisperkausta, taimikonhoitoa sekä ennakkoraivausta. Myös Koskisen puunkorjuutoiminnot tuottavat liikevaihtoa, jonka osuus on eriteltävissä laskutuksesta metsänomistajien lukuun tehdyn puunmyynnin yhteydessä. Toiminnan ei voida katsoa vielä olevan taksonomian mukaista, sillä toiminnan kohteena olevien metsäpalstojen metsänhoitosuunnitelmissa ei toistaiseksi ole saatavilla vaatimusten mukaisia muodollisia ilmastohyötyarvioita.
3.5. Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus
Koskisen puusta valmistamien ulkoverhouspaneelien katsottiin olevan keskeinen osa kohderakennuksen eristystä ja siten energiatehokkuutta. Nämä eivät toistaiseksi ole taksonomian mukaisia sillä materiaalin lämmönjohtavuus (W/mK) ylittää ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävän edistämisen teknisen kriteerin raja-arvon.
3.6. Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus
Koskisen on tilikauden 2022 aikana kohdistanut tutkimus- ja kehitysmenoja Zero-kalustelevyyn, jossa puupohjainen ligniini korvaa perinteisesti vastaavissa tuotteissa käytetyn fossiilipohjaisen sidosaineen ollen vähäpäästöisempi vaihtoehto tavanomaisille kalustelevyille ja tulkittu siksi vastaavan taksonomian tarkoittamaa muiden vähähiilisten teknologioiden valmistamista. Kaikkia taksonomian mukaisuuden vaatimia todentamistietoja ei vielä ole saatavilla.
4.24. Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto bioenergialla
Koskisen Mäntsäläntien tehdasalueen Sermet- ja BIO8 -kattilalaitoksissa tuotetaan kaukolämpöä tehtaan omiin tarpeisiin 100,0-prosenttisesti puubiomassasta hyödyntäen oman prosessin sivutuotteita. Kaikkia puubiomassan alkuperästä vaadittuja tietoja ei ole toistaiseksi saatavilla, joten toiminnan taksonomian mukaisuutta ei voi vielä todentaa.
4.20. Lämmön tai jäähdytyksen ja sähkön yhteistuotanto bioenergialla
Koskisen Tehdastien tehdasalueen Koskipower-kattilalaitoksessa tuotetaan lämpöä ja sähköä 94,2-prosenttisesti puubiomassasta. Kattilalaitoksessa voidaan erityistapauksissa (esimerkiksi huoltotöiden aikana) polttaa myös fossiilisia polttoaineita, mutta tätä osuutta ei ole laskettu taksonomiakelpoisuuden suhdelukuun. Kaikkia puubiomassan alkuperästä vaadittuja tietoja ei ole toistaiseksi saatavilla, joten toiminnan taksonomian mukaisuutta ei voi vielä todentaa.
5.1. Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö
Tilikauden 2022 aikana tehtiin merkittävä investointi hulevesijärjestelmään. Taksonomian mukaisuuden osoittamiseen vaadittavia teknisiä energiankulutustietoja ei toistaiseksi ollut saatavilla.
7.3. Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus
Koskisen kiinteistöissä on muun muassa asennettu energiatehokkaampia LED-valoja ja sähköajoneuvojen latausmahdollisuuksia on parannettu. Kaikkia kestävyyshaittojen välttämisen teknisiä kriteereitä ei toistaiseksi voida osoittaa noudatettavan vaadittujen tietojen puuttuessa.
EU-taksonomia vaatii yhtiöitä kertomaan miten ne ovat välttäneet kaksinkertaisen huomioon ottamisen kohdentaessa liikevaihdon, CapEx-pääomamenojen ja tiettyjen toimintamenojen (OpEx) osuuksia taksonomiakelpoiseen (ja -mukaiseen) taloudelliseen toimintaan (suhdelukujen osoittajaeriin). Yllä listatut toiminnot vastaavat Koskisen kirjanpidossa erikseen seurattavia liiketoiminta-alueiden kustannus- ja tulomomentteja, mikä mahdollistaa talouslukujen kohdistamisen taksonomiakelpoisiksi arvioituihin toiminnan osiin.
Vähimmäistason suojatoimet
Vähimmäistason suojatoimilla taksonomia-asetus tarkoittaa yrityksen menettelyjä sen varmistamiseksi, että omassa toiminnassa ja toimitusketjussa noudatetaan a) OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille, b) yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita (UNGP), c) Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta sekä d) YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta.
Käytännössä yllä mainittujen periaatteiden noudattaminen edellyttää yritykseltä, että a) ihmisoikeuksien ja hyvien työolosuhteiden toteutumiseen (YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n ohjeiden mukaisesti), b) korruption ja lahjonnan torjumiseen, c) Reilun kilpailun varmistamiseen ja d) veronmaksuun on rikkomusten välttämiseksi käytössä hallinnolliset prosessit ja ettei yritys tai sen johto ole saanut tuomiota lainvastaisesta toiminnasta aiheisiin liittyen.
Koskisella ei ole lainvastaisia rikkomuksia yllä mainittuja seikkoja vastaan ja konsernin nykyiset hallinnointirakenteet, -käytännöt ja kontrollit on suunniteltu näiden noudattamisen varmistamiseksi. Koskisen panostaa monin eri tavoin sosiaalisen vastuullisuuden painopisteisiinsä: työturvallisuuteen, henkilöstön hyvinvointiin sekä hyvien ja reilujen kumppanuussuhteiden ylläpitoon asiakkaiden ja metsänomistajien kanssa. Kielteisiä vaikutuksia pyritään ennaltaehkäisemään erilaisila poliitikoilla, toimintaohjeilla ja riskikartoituksilla. Erilaisia työturvallisuuden ja asiakastyytyväisyyden mittareita seurataan ja tuloksista raportoidaan vuosittain. Koskisella on myös verkkosivuillaan käytössä Whistleblowing-kanava, jonka kautta voi nimettömästi ilmoittaa mahdollisista havaituista rikkomuksista. Lue lisää Koskisen vastuullisen liiketoiminnan varmistamisen menetelmistä NFI-tiedoista.
Koskisen seuraa EU:n aiheeseen liittyvän lainsäädännön kehitystä, etenkin Yritysten huolellisuusvelvoitetta (CSDD) ja yksityiskohtaisia raportointivaatimuksia sisältävää Kestävyysraportointidirektiiviä (CSRD), ja arvioi näiden perusteella taksonomia-asetuksen tarkoittamia vähimmäistason suojatoimien päivitystarpeita.
.
.
.
.
.
.
Lisätietoja taksonomiasuhdeluvuista
Tilikauden 2022 taksonomiakelpoinen liikevaihto koostui taksonomiakelpoisiksi arvioitujen tuotteiden ja palveluiden asiakassopimusten mukaisesta laskutuksesta. Suhdeluvun nimittäjässä on konsernin 2022 liikevaihto kokonaisuudessaan.
Taksonomiakelpoiset CapEx-pääomamenot (CapEx-suhdeluvun osoittaja) koostuvat taksonomiakelpoisiksi arvioituihin toimintoihin liittyvistä aineellisen ja aineettoman pääoman lisäyksistä tilikauden aikana. Vastaavasti EU:n taksonomia-asetusta täydentävän raportoinnin muotoa koskevan delegoidun säädöksen tarkoittamien OpEx-toimintamenojen taksonomiakelpoiseen osuuteen on laskettu taksonomiakelpoiseksi arvioidun toiminnan jatkuvuuden kannalta olennaiset kustannukset liittyen huolto- ja korjaustoimenpiteisiin, lyhytaikaisiin leasing-sopimuksiin sekä tutkimus- ja kehitysmenoihin. Kummankin suhdeluvun nimittäjään on laskettu Koskisen konsernitilinpäätöksessä esitetty vastaava talousluku kokonaisuudessaan.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Suurimmat osakkeenomistajat 30.12.2022
Osakemäärä % Äänimäärä %
KOSKINEN KARI JUHANI 4 208 988 18,3 4 208 988 18,3
KOSKINEN MARKKU KALEVI 3 728 988 16,2 3 728 988 16,2
WATHÉN EVA-JOHANNA 2 228 988 9,7 2 228 988 9,7
KOSKINEN SIRKKA-LEENA KUOLINPESÄ 1 704 468 7,4 1 704 468 7,4
PAKSUNIEMI ELLA EMILIA 1 220 000 5,3 1 220 000 5,3
PAKSUNIEMI KAISA ESTER 1 220 000 5,3 1 220 000 5,3
PAKSUNIEMI LAURA JOHANNA 1 220 000 5,3 1 220 000 5,3
KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ELO 814 332 3,5 814 332 3,5
KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ VARMA 814 332 3,5 814 332 3,5
KOSKINEN EEVA KAROLIINA 780 000 3,4 780 000 3,4
KOSKINEN LASSE ILARI 780 000 3,4 780 000 3,4
STEPHEN INDUSTRIES INC OY 498 599 2,2 498 599 2,2
KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARINEN 485 000 2,1 485 000 2,1
KOKKO-PARIKKA RIITTA LEENA 191 052 0,8 191 052 0,8
KOSKINEN ARTO ANTERO 191 052 0,8 191 052 0,8
KOSKINEN JUHA MATTI 191 052 0,8 191 052 0,8
PENSIONSFÖRSÄKRINGSAKTIEBOLAGET VERITAS 145 000 0,6 145 000 0,6
SIJOITUSRAHASTO UB SUOMI 144 299 0,6 144 299 0,6
ANMIIL OY 129 372 0,6 129 372 0,6
UB METSÄ GLOBAL ERIKOISSIJOITUSRAHASTO 100 000 0,4 100 000 0,4
20 suurinta yhteensä 20 795 522 90,2 20 795 522 90,2
Osakkeiden omistuksen jakautuminen suuruusluokittain 30.12.2022
Alaraja Yläraja Omistajien lukumäärä, kpl Osuus osakkaista, % Osakkeita yhteensä, kpl Osuus osakkeista, %
1 100 2 555 55,2 190 417 0,8
101 500 1 670 36,1 322 729 1,4
501 1 000 188 4,1 147 301 0,6
1 001 5 000 146 3,2 307 476 1,3
5 001 10 000 19 0,4 126 410 0,6
10 001 50 000 22 0,5 487 713 2,1
50 001 100 000 5 0,1 343 135 1,5
100 001 500 000 9 0,2 2 357 382 10,2
500 001 11 0,2 18 720 096 81,4
Yhteensä 4 625 100 23 002 659 100
Osakkeiden omistuksen jakauma omistajaryhmittäin 30.12.2022
Osuus osakkaista, % Osuus osakkeista, %
Yritykset yhteensä 3,2 4,4
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä 0,3 1,7
Julkisyhteisöt yhteensä 0,1 9,8
Kotitaloudet yhteensä 96,1 82,1
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt yhteensä 0,2 0,3
Ulkomaat yhteensä 0,1 -
Kaikki yhteensä 100 98,3
Hallintarekisteri 1,7
Yhteensä 100
Tunnuslukujen laskentakaavat
1. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät ovat varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomia epätavallisia eriä, jotka liittyvät (i) uudelleenjärjestelyyn liittyviin kuluihin, (ii) arvonalentumisiin, (iii) liiketoimintojen tai merkittävien käyttöomaisuuserien myyntivoittoihin tai -tappioihin ja (iv) listautumiseen liittyviin kuluihin.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät esitetään kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät tarjoavat mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta.  
2. Käyttökate = Liikevoitto (-tappio) + Poistot ja arvonalentumiset
Käyttökate on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku.
3. Käyttökatemarginaali, prosenttia = Käyttökate
-------------------------------------------------------------------------------------------------- x 100
Liikevaihto
Käyttökatemarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku.
4. Oikaistu käyttökate = Käyttökate + Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Oikaistu käyttökate on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu käyttökate esitetään käyttökatteen lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu käyttökate tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta.
5. Oikaistu käyttökatemarginaali, prosenttia = Oikaistu käyttökate
-------------------------------------------------------------------------------------------------- x 100
Liikevaihto
Oikaistu käyttökatemarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu käyttökatemarginaali esitetään käyttökatemarginaalin lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu käyttökatemarginaali tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta.
6. Liikevoittomarginaali, prosenttia = Liikevoitto (-tappio)
-------------------------------------------------------------------------------------------------- x 100
Liikevaihto
Liikevoittomarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku.
7. Oikaistu liikevoitto = Liikevoitto (-tappio) + Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Oikaistu liikevoitto on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu liikevoitto esitetään liikevoiton (-tappion) lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu liikevoitto tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta.
8. Oikaistu liikevoittomarginaali, prosenttia = Oikaistu liikevoitto
-------------------------------------------------------------------------------------------------- x 100
Liikevaihto
Oikaistu liikevoittomarginaali on Koskisen tuloksellisuutta mittaava tunnusluku. Oikaistu liikevoittomarginaali esitetään liikevoittomarginaalin lisäksi kuvastamaan Koskisen liiketoiminnan tuloksellisuutta ja kausien välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. Koskisen näkemyksen mukaan oikaistu liikevoittomarginaali tarjoaa mielekästä lisätietoa jättämällä tavallisen liiketoiminnan ulkopuoliset vertailukelpoisuutta vähentävät erät huomioimatta.
9. Osakekohtainen tulos, laimentamaton, ja osakekohtainen tulos, laimennettu, 31.12.2022 ja 31.12.2021 päättyneiltä kolmen kuukauden jaksoilta ja 31.12.2022 ja 31.12.2021 päättyneiltä tilikausilta on oikaistu takautuvasti huomioimaan 31.10.2022 Yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen päättämän maksuttoman osakeannin vaikutus. Osakekohtainen tulos, laimentamaton, ja osakekohtainen tulos, laimennettu, 31.12.2022 ja 31.12.2021 päättyneiltä kolmen kuukauden jaksoilta ja 31.12.2022 ja 31.12.2021 päättyneiltä tilikausilta on oikaistu takautuvasti huomioimaan 25.8.2022 Yhtiön osakkeenomistajien yksimielisesti päättämän suunnatun osakeannin maksuttoman osuuden vaikutus ja 26.4.2022 Yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen päättämän maksuttoman osakeannin sekä suunnatun osakeannin vaikutus. Edellä mainitut osakeannit huomioiden osakkeiden lukumäärä laskettaessa osakekohtaista tulosta, laimentamaton, oli 16 043 440 ja laimennettu, oli 16 069 899 (12 600 000) 31.12.2022 päättyneellä kahdentoista kuukauden jaksolla. Osakkeiden lukumäärä laskettaessa osakekohtaista tulosta, laimentamaton, oli 19 545 389 ja laimennettu, oli 19 597 208 (12 600 000) 31.12.2022 päättyneeltä kolmen kuukauden jaksolta. Tämän tilinpäätöshetken päivämääränä osakkeiden lukumäärä oli 23 002 659.
10. Osakekohtainen tulos, laimentamaton, euroa = Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden voitto (tappio)
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Liikkeeseen laskettujen Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä kauden aikana
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, kuvastaa Koskisen tuloksen jakautumista sen osakkeenomistajille.
11. Osakekohtainen tulos, laimennettu, euroa = Emoyhtiön omistajille kuuluva kauden voitto (tappio)
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------
Liikkeeseen laskettujen Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä kauden aikana + Kaikkien Osakkeiksi mahdollisesti muunnettavien laimentavien instrumenttien painotettu keskimääräinen lukumäärä kauden aikana
Osakekohtainen tulos, laimennettu, kuvastaa Koskisen tuloksen jakautumista sen osakkeenomistajille.
12. Nettoinvestoinnit = Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankinta - Pitkäaikaisten varojen myynnit
Nettoinvestointeja käytetään mittarina kuvaamaan Koskisen investointeja käyttöomaisuuteen ja aineettomiin hyödykkeisiin.
13. Nettoinvestointien osuus liikevaihdosta, prosenttia = Nettoinvestoinnit
------------------------------------------------------------------------------------------------ x 100
Liikevaihto (viimeiset 12 kuukautta)
Nettoinvestointien osuutta liikevaihdosta käytetään mittarina Koskisen nettoinvestointien määrästä suhteessa liikevaihtoon.
14. Rahavirta ennen rahoitusta = Liiketoiminnan nettorahavirta + Investointien nettorahavirta
Rahavirta ennen rahoitusta kuvastaa rahavirtaa, jonka Koskisen tuottaa tai käyttää sen liiketoiminnassa ja investoinneissa.
15. Kokoaikaisiksi muunnettujen työntekijöiden määrä kauden lopussa = Koskisen työntekijöiden työtunnit yhteensä kauden lopussa
------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kokoaikaisen työntekijän ennalta sovitut työtunnit yhteensä kauden lopussa
Kokoaikaisiksi muunnettujen työntekijöiden määrä kauden lopussa esittää Koskisen työntekijöiden määrän kokoaikaisiksi työntekijöiksi muunnettuna kauden lopussa.
16. Kokoaikaisiksi muunnettujen työntekijöiden määrä keskimäärin kauden aikana = Koskisen työntekijöiden työtunnit yhteensä kauden aikana
-----------------------------------------------------------------------------------------------------
Kokoaikaisen työntekijän ennalta sovitut työtunnit yhteensä kauden aikana
Kokoaikaisiksi muunnettujen työntekijöiden määrä keskimäärin kauden aikana esittää Koskisen työntekijöiden määrän kokoaikaisiksi työntekijöiksi muunnettuna keskimäärin kauden aikana.
17. Tuotantomäärä, kuutiometriä = Kauden aikana tuotettujen valmiiden tuotteiden määrä
Tuotantomäärä kuvastaa Koskisen tuotantomäärän tasoa ja kehitystä.
18. Myyntimäärä, kuutiometriä = Kauden aikana myytyjen valmiiden tuotteiden määrä
Myyntimäärä kuvastaa Koskisen myyntimäärän tasoa ja kehitystä.
19. Sijoitettu pääoma = Varat yhteensä - Lyhytaikaiset velat yhteensä
Sijoitettu pääoma kuvastaa Koskisen liiketoimintaan sitoutunutta pääomaa ja sitä käytetään sijoitetun pääoman tuottoa laskettaessa.
20. Likvidit varat = Lyhytaikaiset käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat + Rahavarat
Likvidit varat kuvastaa käteisen ja muiden vaivattomasti käteiseksi vaihdettavien varojen määrää.
21. Nettovelka = Lainat + Vuokrasopimusvelat - Likvidit varat
Nettovelka on mittari Koskisen ulkopuolisen velkarahoituksen kokonaismäärän arviointiin.
22. Nettovelan suhde käyttökatteeseen, suhdeluku = Nettovelka
------------------------------------------------------------------------------------- x 100
Käyttökate (viimeiset 12 kuukautta)
Nettovelan suhde käyttökatteeseen on mittari Koskisen rahoitusriskitason ja velkaantuneisuuden arviointiin.
23. Operatiivinen nettokäyttöpääoma = Vaihto-omaisuus + Myyntisaamiset + Muut saamiset - Saadut ennakot - Ostovelat - Ostovelat, maksumenettely
Operatiivinen nettokäyttöpääoma on mittari Koskisen liiketoimintaan sitoutuvan suoran nettokäyttöpääoman tason seuraamiseen.
24. Operatiivisen nettokäyttöpääoman osuus liikevaihdosta, prosenttia = Operatiivinen nettokäyttöpääoma
---------------------------------------------------------------------------------------- x 100
Liikevaihto (viimeiset 12 kuukautta)
Operatiivisen nettokäyttöpääoman osuus liikevaihdosta kuvaa nettokäyttöpääoman suhdetta Koskisen liikevaihtoon.
25. Omavaraisuusaste, prosenttia = Oma pääoma yhteensä
---------------------------------------------------------------------------------------- x 100
Varat yhteensä - Saadut ennakot
Omavaraisuusaste mittaa Koskisen vakavaraisuutta sekä kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä.
26. Velkaantumisaste, prosenttia = Nettovelka
------------------------------------------------------------------------------------------- x 100
Oma pääoma yhteensä
Velkaantumisaste on mittari Koskisen taloudellisen velkaantuneisuuden arviointiin.
27. Sijoitetun pääoman tuotto, prosenttia = Liikevoitto (‑tappio) (viimeiset 12 kuukautta)
------------------------------------------------------------------------------------------- x 100
Sijoitettu pääoma (keskimäärin viimeisen 12 kuukauden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto kuvastaa Koskisen liiketoimintaan sitoutuneen pääoman tuottoa.
28. Oman pääoman tuotto, prosenttia = Kauden voitto (tappio) (viimeiset 12 kuukautta)
-------------------------------------------------------------------------------------- x 100
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin viimeisen 12 kuukauden aikana)
Oman pääoman tuotto on mittari Koskisen tuloksellisuuden ja Koskisen tulonmuodostuksen tehokkuuden arviointiin.
29. Vuokrasopimuksiin liittyvät poistot = Käyttöoikeusomaisuuserien poistot
Vuokrasopimuksiin liittyvät poistot kuvastaa vuokrasopimuksista kirjattujen käyttöoikeusomaisuuserien poistoa.
30. Vuokrasopimuksista aiheutuvat lisäykset = Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset
Vuokrasopimuksista aiheutuvat lisäykset kuvastaa vuokrasopimuksista kirjattujen käyttöoikeusomaisuuserien lisäyksiä.
31. Erä ”Lainat” sisältää Pääomalainat.
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyttäminen
Seuraavassa taulukossa esitetään Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäyttäminen ilmoitettuina päivämäärinä ja ilmoitetuilla ajanjaksoilla:
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Uudelleenjärjestelyyn liittyvät kulut 430 -
Liiketoimintojen tai merkittävien käyttöomaisuusierien myyntivoitot (-) tai tappiot (+) -2 485 -
Listautumiseen liittyvät kulut 2 428 34
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 373 34
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Käyttökate
Liikevoitto (-tappio) 58 168 52 711
Poistot ja arvonalentumiset 8 083 9 525
Käyttökate 66 251 62 236
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Käyttökatemarginaali, prosenttia
Käyttökate 66 251 62 236
Liikevaihto 317 651 311 464
Käyttökatemarginaali, prosenttia 20,9 % 20,0 %
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Oikaistu käyttökate
Liikevoitto (-tappio) 58 168 52 711
Poistot ja arvonalentumiset 8 083 9 525
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät 373 34
Oikaistu käyttökate 66 624 62 270
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Oikaistu käyttökatemarginaali
Oikaistu käyttökate 66 624 62 270
Liikevaihto 317 651 311 464
Oikaistu käyttökatemarginaali, prosenttia 21,0 % 20,0 %
Koskisen Oyj konserni
Konsernin laaja tuloslaskelma
Tuhatta euroa Liite 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Liikevaihto 2 317 651 311 464
Liiketoiminnan muut tuotot 4 4 316 912
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 16 -634 -26
Metsävarojen käyvän arvon muutos 13 -19 91
Materiaalit ja palvelut 5 -161 770 -165 115
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 6 -46 269 -44 443
Poistot ja arvonalentumiset 8 -8 083 -9 525
Liiketoiminnan muut kulut 9 -47 025 -40 648
Liikevoitto (-tappio) 58 168 52 711
Rahoitustuotot 10 5 998 2 403
Rahoituskulut 10 -6 408 -7 170
Rahoituskulut, netto -410 -4 767
Voitto (tappio) ennen veroja 57 757 47 944
Tuloverot 11 -11 784 -9 398
Tilikauden voitto (tappio) 45 973 38 546
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot 186 -129
Tilikauden muut laajat tuloksen erät verovaikutus huomioiden 186 -129
Tilikauden laaja tulos 46 159 38 417
Tilikauden voiton (tappion) jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 39 746 29 240
Määräysvallattomille omistajille 6 227 9 306
Tilikauden voitto (tappio) 45 973 38 546
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 39 929 29 114
Määräysvallattomille omistajille 6 230 9 302
Tilikauden laaja tulos 46 159 38 417
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden osakekohtainen tulos:
Osakekohtainen tulos, laimentamaton (euroa) 1) 19 2,48 2,32
Osakekohtainen tulos, laimennettu (euroa) 1) 19 2,47 2,32
1) Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos esitetyiltä kausilta on oikaistu takautuvasti huomioimaan 26.4.2022 ja 31.10.2022 päätetyn maksuttoman osakeannin (split) vaikutuksen. Lisätietoja on esitetty liitetiedossa 19. Oma pääoma ja osakekohtainen tulos.
Konsernin laajaa tuloslaskelmaa tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa
Koskisen Oyj konserni
Konsernitase
Tuhatta euroa Liite 31.12.2022 31.12.2021
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 12 76 275 55 142
Metsävarat 13 2 731 2 750
Käyttöoikeusomaisuuserät 14 22 702 27 814
Aineettomat hyödykkeet 15 923 620
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 20 1 752 223
Muut saamiset 17 79 174
Laskennalliset verosaamiset 11 129 61
Pitkäaikaiset varat yhteensä 104 590 86 783
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 16 34 174 38 062
Myyntisaamiset 20 25 541 29 544
Muut saamiset 17 9 534 5 418
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 20 9 892 9 958
Tuloverosaaminen 11 354 3
Rahavarat 20 74 527 30 538
Lyhytaikaiset varat yhteensä 154 022 113 523
VARAT YHTEENSÄ 258 612 200 306
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Osakepääoma 18 1 512 1 512
Vararahasto 18 16 16
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 18 73 843 -
Kertyneet muuntoerot 18 -191 -374
Kertyneet voittovarat 20 886 5 246
Tilikauden voitto (tappio) 18 39 746 29 240
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 135 811 35 641
Määräysvallattomien omistajien osuus - 23 179
Oma pääoma yhteensä 135 811 58 820
Pitkäaikaiset velat
Lainat 20 24 150 40 831
Vuokrasopimusvelat 14, 20 25 294 27 578
Johdannaisvelat 20 - 1 765
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet 6 3 020 3 670
Laskennalliset verovelat 11 3 734 1 729
Varaukset 21 100 120
Pitkäaikaiset velat yhteensä 56 299 75 693
Lyhytaikaiset velat
Lainat 20 4 500 4 000
Vuokrasopimusvelat 14, 20 2 015 2 154
Saadut ennakot 20 756 631
Ostovelat 20 32 263 28 792
Ostovelat, maksumenettely 20 7 316 6 604
Muut velat 22 19 501 15 348
Tuloverovelka 11 130 8 264
Varaukset 21 20 -
Lyhytaikaiset velat yhteensä 66 501 65 792
Velat yhteensä 122 800 141 486
OMA PÄÄOMA JA VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 258 612 200 306
Konsernitasetta tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.
Koskisen Oyj konserni
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Tuhatta euroa Liite Osake-pääoma Vara-rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet muuntoerot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä Määräys-vallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022 1 512 16 - -374 34 486 35 641 23 179 58 820
Tilikauden voitto (tappio) - - - - 39 746 39 746 6 227 45 973
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot - - - 183 -0 183 3 186
Tilikauden laaja tulos yhteensä - - - 183 39 746 39 929 6 230 46 159
Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa:
Osakeanti (sulautuminen) 18 - - 43 252 - -13 842 29 409 -29 409 0
Suunnattu osakeanti, henkilöstö 18 - - 345 - - 345 - 345
Osakeperusteiset maksut 18 - - - 242 242 - 242
Osakeanti 18 - - 32 029 - - 32 029 - 32 029
Osakeantiin liittyvät transaktiokulut 18 - - -1 783 - - -1 783 - -1 783
Tapahtumat osakkeenomistajien kanssa yhteensä - - 73 843 - -13 601 60 242 -29 409 30 833
Oma pääoma 31.12.2022 1 512 16 73 843 -191 60 631 135 811 - 135 811
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Tuhatta euroa Liite Osake-pääoma Vara-rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet muuntoerot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä Määräys-vallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2021 1 512 16 - -248 5 246 6 526 13 877 20 403
Tilikauden voitto (tappio) - - - - 29 240 29 240 9 306 38 546
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot - - - -126 - -126 -3 -129
Tilikauden laaja tulos yhteensä - - - -126 29 240 29 114 9 302 38 416
Oma pääoma 31.12.2021 1 512 16 - -374 34 486 35 641 23 179 58 820
Laskelmaa konsernin oman pääoman muutoksista tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.
Koskisen Oyj konserni
Konsernin rahavirtalaskelma
Tuhatta euroa Liite 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto (tappio) 45 973 38 546
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset 8 8 083 9 525
Metsävarojen käyvän arvon muutos 13 19 -91
Voitto tytäryhtiön myynnistä -2 209 -
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot- ja tappiot -396 -74
Korko- ja muut rahoitustuotot ja -kulut 10 410 4 767
Tuloverot 11 11 784 9 398
Muiden pitkäaikaisten työsuhde-etuuksien muutokset -678 -105
Muut oikaisut 238 10
Oikaisut yhteensä 17 251 23 430
Käyttöpääoman muutokset:
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos 17, 20 661 -8 931
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 20, 22 8 120 8 164
Vaihto-omaisuuden muutos 16 3 527 -5 375
Käytetyt varaukset 21 1 -18
Saadut korot 163 21
Maksetut korot -9 227 -4 837
Saadut muut rahoituserät 163 210
Maksetut järjestelypalkkiot ja muut rahoituskulut -1 080 -1 238
Maksetut tuloverot -18 326 -1 135
Liiketoiminnan nettorahavirta 47 225 48 836
Investointien rahavirta
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankinta 12, 14 -22 046 -9 733
Pitkäaikaisten varojen myynnit 491 101
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen hankinta 20 - -10 000
käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen myyntitulot - 10
Tytäryhtiön myynti myydyillä rahavaroilla vähennettynä 3 136 -
Investointien nettorahavirta -18 418 -19 622
Rahoituksen rahavirta
Maksullinen osakeanti 30 591 -
Lainojen nostot 20 29 000 35 000
Lainojen takaisinmaksut 20 -43 988 -39 000
Suoritukset vuokrasopimuksen muutoksesta 3 000 -
Vuokrasopimusvelkojen maksut 20 -3 511 -2 291
Rahoituksen nettorahavirta 15 092 -6 291
Rahavarojen nettomuutos 43 898 22 923
Rahavarat tilikauden alussa 30 538 7 881
Valuuttakurssien muutosten vaikutukset rahavaroihin 91 -265
Rahavarat tilikauden lopussa 74 527 30 538
Konsernin rahavirtalaskelmaa tulee lukea yhdessä sitä koskevien liitetietojen kanssa.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Yleiset tiedot ja laatimisperusta
Konsernin yleiset tiedot
Koskisen Oyj (yhtiö, emoyhtiö) yhdessä konsolidoitujen tytäryhtiöidensä (Koskisen, konserni) on suomalainen julkinen yhtiö, joka toimii sahatavaran ja puulevyjen toimialoilla, joilla se valmistaa erilaisia puutuotteita, kuten sahatavaraa, vaneria ja lastulevyä. Koskisen tavoitteena on olla kestävä kumppani sekä metsänomistajille että asiakkailleen. Koskisen perustettiin vuonna 1909. Sen pääkonttori sijaitsee Järvelässä, ja sillä on toimipaikkoja Suomessa ja Puolassa. Koskisella on yli 900 työntekijää.
Koskisen Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka Y-tunnus on 0148241-9 ja kotipaikka Kärkölä. Rekisteröity osoite on Tehdastie 2, 16600 Järvelä. Emoyhtiön/Koskisen Oyj:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalla 1.12.2022 alkaen.
Koskisen hallitus on hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi 14.4.2023. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavilla internetissä osoitteessa www.koskisen.com.
Laatimisperusta
Koskisen konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2022 voimassa olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä niistä annettuja SIC- ja IFRIC- tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös IFRS-standardeja täydentävän Suomen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
On julkaistu tiettyjä uusia tilinpäätösstandardeja ja tulkintoja, jotka eivät ole pakollisia 31.12.2022 päättyneille tilikausille ja joita konserni ei ole ottanut varhain käyttöön. Näiden standardien ei odoteta vaikuttavan olennaisesti konserniin nykyisellä tai tulevilla tilikausilla eikä ennakoitavissa oleviin tuleviin liiketoimiin.
Konsernitilinpäätös on laadittu ensisijaisesti alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, ellei toisin mainita. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, johdannaisvelat ja metsävarat, sekä etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat varat ja velvoitteet sekä osakeperusteiset maksut on arvostettu käypään arvoon.
Konsernitilinpäätös on esitetty tuhansina euroina, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Kaikki tilinpäätöksessä ja liitetiedoissa esitettävät määrät on pyöristetty lähimpään tuhanteen, ellei toisin mainita. Tästä johtuen yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä yhteismäärästä.
Ulkomaanrahan määräisten erien muuntaminen
Toiminta- ja esittämisvaluutta
Konsernin kunkin yhteisön tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kyseinen yritys pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on yhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat ja saldot
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tapahtumapäivän kursseja. Tällaisten liiketoimien kirjaamisesta ja ulkomaanrahan määräisten monetaaristen varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin johtuvat valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.
Tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä rahoituseriin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot esitetään laajassa tuloslaskelmassa nettomääräisinä rahoituskuluina.
Konserniyhtiöt
Esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa käyttävien konserniyritysten tuloslaskelmat ja taseet muunnetaan esittämisvaluutan määräisiksi. Kunkin esitettävän taseen varat ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Kunkin laajan tuloslaskelman tuotot ja kulut muunnetaan kauden keskikursseihin. Kaikki tästä johtuvat kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten muuntamisesta aiheutuvat kurssierot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Kun ulkomainen yksikkö myydään tai siitä muuten luovutaan, siihen liittyvät valuuttakurssierot siirretään tulosvaikutteisiksi osaksi myyntivoittoa tai -tappiota.
Ulkomaisen yksikön hankinnasta johtuvat käyvän arvon oikaisut käsitellään ulkomaisen yksikön varoina ja velkoina ja muunnetaan tilinpäätöspäivän kurssiin.
Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on saanut Koskisen tarkistamaan konsernitilinpäätöksen laadinnassa käytetyt arviot ja oletukset. Alkaessaan sota vaikutti negatiivisesti puunkorjuu- ja logistiikkakustannuksiin. Sodan jatkuminen on poistanut venäläisen vanerin Euroopan markkinoilta mikä on heijastunut vanerin hintoihin nousupaineena.  Sodan aiheuttaman tilanteen mahdolliset vaikutukset merkityksellisiin tekijöihin kussakin arviossa on otettu huomioon. Sodan vaikutus taloudellisessa raportoinnissa esitettyihin arvioihin perustuu johdon parhaaseen harkintaan.
Yhtiö myi tilikaudella tytäryhtiönsä Koskisilva OOO kolmannelle osapuolelle ja on sulkemassa toista tytäryhtiötään Koskiles OOO.
Keskeiset arviot ja johdon harkinta
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti vaatii johtoa tekemään tiettyjä kriittisiä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja, jotka vaikuttavat tilinpäätöksessä esitettävien varojen ja velkojen määrään sekä tilikausilta esitettävien tuottojen ja kulujen määriin. Lisäksi johdon on käytettävä harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa.
Arvioita ja harkintaa arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat johdon parhaaseen tietämykseen, historialliseen kokemukseen ja odotuksiin tulevista tapahtumista, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia. Tuloksena saatavat kirjanpidolliset arviot ovat määritelmän mukaan harvoin samoja kuin niihin liittyvät toteutuneet tulokset.
Arviot ja oletukset, jotka aiheuttavat merkittävän riskin siitä, että varojen ja velkojen kirjanpitoarvoa oikaistaan olennaisesti, esitetään tilinpäätöksen seuraavissa liitetiedoissa:
Liitetieto Keskeiset arviot ja oletukset
13. Metsävarat Metsävarojen arvostus
14. Vuokrasopimukset Sopimuksiin sisältyvät vuokrasopimukset
14. Vuokrasopimukset Vuokra-ajan määrittäminen
14. Vuokrasopimukset Lisäluoton koron määrittäminen
21. Varaukset Varauksen määrän ja ajankohdan arviointi
2. Segmenttitiedot ja liikevaihto
Koskisen ylin operatiivinen päätöksentekijä (CODM) on hallitus, joka seuraa konsernin tulosta ja kohdistaa resursseja segmenteille. Koskisen toimintasegmentit, jotka ovat myös konsernin raportoitavat segmentit, ovat Levyteollisuus ja Sahateollisuus. Hallitus seuraa segmentin tulosta liikevaihdon ja käyttökatteen (EBITDA) perusteella. Segmenttien väliset liiketoimet perustuvat markkinaehtoihin, ja ne eliminoidaan konsolidoinnin yhteydessä.
Levyteollisuus tarjoaa räätälöityjä korkealaatuisia levyratkaisuja asiakkaillemme. Levyteollisuuden liikevaihto koostuu vanerin, lastulevyn, ohuen vanerin ja viilun myynnistä sekä optimoiduista pakettiautojen sisätilaratkaisuista.
Sahateollisuus tarjoaa sahatavaraa ja jatkojalostettuja tuotteita, jotka on valmistettu korkealaatuisesta puuraaka-aineesta. Sahateollisuuden liikevaihto koostuu sahatavaran ja jatkojalostetun puutavaran myynnistä sekä puunhankinnan sivutuotteista sellu- ja paperiteollisuudelle ja bioenergiasta useille voimalaitoksille.
Muihin sisältyy kokonaan omistettu tytäryhtiö Kosava-Kiinteistöt Oy, joka tarjoaa emoyhtiölle kiinteistönhoitopalveluja, sekä osa konsernin keskitetyistä toiminnoista, joita ei ole kohdistettu segmenteille.
Liikevaihto segmenteittäin
                                         1.1.2022-31.12.2022                                      1.1.2021-31.12.2021
Tuhatta euroa Ulkoinen Sisäinen Yhteensä Ulkoinen Sisäinen Yhteensä
Levyteollisuus 152 111 1 873 153 984 123 281 3 290 126 571
Sahateollisuus 165 426 23 637 189 063 187 980 22 114 210 094
Segmentit yhteensä 317 537 25 510 343 048 311 261 25 405 336 665
Muut 114 581 695 204 525 729
Sisäisen myynnin eliminointi - -26 092 -26 092 - -25 930 -25 930
Yhteensä 317 651 - 317 651 311 464 - 311 464
Koskisen liikevaihto koostuu pääasiassa tavaroiden myynnistä eli sahatavarasta ja levyistä. Suurin osa Koskisen liikevaihdosta kirjataan ajankohtana, jolloin asiakas saa määräysvallan tavaraan sovellettavien toimitusehtojen perusteella. Koskisen asiakassopimusten maksuajat ovat tyypillisesti 30–60 päivää, eivätkä sopimukset sisällä merkittäviä rahoituskomponentteja. Koskisen sopimukset voivat sisältää muuttuvia maksuja kuten käteisalennuksia tai muita alennuksia.
Vuosina 2022 ja 2021 Koskisella ei ollut ulkopuolisia asiakkaita, joiden tuottama liikevaihto olisi ollut yli 10 prosenttia konsernin kokonaisliikevaihdosta.
Liikevaihdon maantieteellinen jakautuminen
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Suomi 124 553 119 203
Japani 39 950 42 612
Saksa 20 822 22 271
Puola 11 742 12 936
Muut EU-maat 81 718 67 321
Muut maat 38 866 47 122
Yhteensä 317 651 311 464
Käyttökate segmenteittäin
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Levyteollisuus 29 279 14 063
Sahateollisuus 41 557 50 652
Segmentit yhteensä 70 835 64 715
Muut -4 747 -2 413
Eliminoinnit 162 -66
Yhteensä 66 251 62 236
Käyttökatteen täsmäytys liikevoittoon (-tappioon)
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Käyttökate 66 251 62 236
Poistot ja arvonalentumiset -8 083 -9 525
Liikevoitto (-tappio) 58 168 52 711
Sopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat
Tuhatta euroa 31.12.2022 31.12.2021
Sopimuksiin perustuvat velat 1) 598 471
1) Sisältyy taseen erään saadut ennakot
Tilikauden alussa sopimuksiin perustuviin velkoihin sisältyneestä määrästä suurin osa on kirjattu liikevaihtoon tilikauden aikana.
Pitkäaikaisten varojen maantieteellinen jakauma
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Suomi 101 898 81 876
EU-maat 2 493 2 428
Muut maat 42 2 416
Yhteensä 104 434 86 720
Tilinpäätöksen laadintaperiaate
Asiakassopimusten suoritevelvoite on sopimuksilla määriteltyjen tuotteiden toimittaminen asiakkaille. Lisäksi Koskisen soveltaa kansainvälisen kauppakamarin (ICC) antamiin virallisiin kauppaehtojen tulkintasääntöihin (Incoterms 2020) perustuvia toimitusehtoja. Määräysvalta myytyyn tavaraan siirtyy yhtenä ajankohtana, tyypillisesti kun tavaran omistusoikeus tai fyysinen hallinta on siirtynyt asiakkaalle, asiakas on hyväksynyt tavaran tai Koskisella on oikeus maksuun.
Kun määräysvalta tavaraan on siirtynyt asiakkaalle, mutta Koskisen on edelleen vastuussa toimituksen tai vakuutuksen järjestämisestä, nämä palvelut katsotaan erillisiksi suoritusvelvoitteiksi, ja jos ne ovat olennaisia, ne kirjataan yli ajan sitä mukaa kuin palvelu suoritetaan. Koskisen katsoo, että asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa palvelusta koituvan hyödyn sitä mukaa kuin sitä tuotetaan.
Yleisimmin käytetyt toimitusehdot ovat kuljetus ja vakuutus maksettuina (CIP), kuljetus maksettuna (CPT), kuljetus, vakuutus ja rahti maksettuina (CIF), kuljetus ja rahti maksettuina (CFR). Näissä tavaroista saatu liikevaihto tuloutetaan, kun tavarat luovutetaan kuljetusliikkeelle kyseisen ehdon mukaisesti. Vapaasti rahdinkuljettajalla (FCA) ‑ehtoa käytettäessä tavaran myynti tuloutetaan, kun tavarat luovutetaan ostajan kuljetusliikkeelle ja toimitettuna määräpaikalle (DAP) -ehtoa käytettäessä määräpaikkaan toimitettaessa.
Koskisen kirjaa myyntituotot asiakassopimuksista siihen määrään, jonka se odottaa saavansa asiakkaalta veroilla oikaistuna. Asiakassopimukseen sisältyvät mahdolliset muuttuvat vastikkeet, kuten alennukset, arvioidaan ja sisällytetään liikevaihtoon vain siihen määrään kuin on erittäin todennäköistä, että merkittävää peruutusta kertyneiden kirjattujen myyntituottojen määrään ei jouduta tekemään. Muuttuvan vastikkeen määrä arvioidaan kunkin raportointikauden lopussa. Jos sopimus sisältää useamman kuin yhden suoritevelvoitteen, sopimukseen sisältyvä vastike kohdistetaan suoritevelvoitteille erillismyyntihintojen perusteella. Koskisella ei ole merkittäviä takuu- tai palautusvelvoitteita.
Koskisen ei ole tunnistanut merkittäviä sopimuksiin perustuvia omaisuuseriä, sillä oikeus vastikkeeseen täyttää tyypillisesti myyntisaamisten määritelmän alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Myyntisaamiset kirjataan, kun määräysvalta tavaraan siirtyy asiakkaalle ja oikeus sopimukseen sisältyvään vastikkeeseen on ehdoton ajan kulumista lukuun ottamatta. Koskisen asiakassopimuksissa tavaroiden tai palvelujen asiakkaalle siirtämisen ja maksun vastaanottamisen välinen aika on alle 12 kuukautta. Koskisen on päättänyt käyttää käytännön helpotusta olla oikaisematta liikevaihtoa rahoituskomponenttien vaikutuksilla. Mahdolliset asiakkailta saadut ennakkomaksut kirjataan taseeseen (sopimukseen perustuva velka).
Maksettuihin myyntikomissioihin Koskisen soveltaa käytännön apukeinoa ja kirjaa menot kuluksi niiden toteutuessa, koska niihin liittyvä omaisuuserä olisi kirjattu kuluksi enintään yhden vuoden kuluessa.
3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta
Rahoitusriskit on jaoteltu luottoriskiin, joka kattaa liiketoimintaan liittyvän luottoriskin ja rahoitusluottoriskin, likviditeettiriskiin ja markkinariskiin, joka kattaa valuuttariskin ja korkoriskin. Näitä rahoitusriskejä hallitsee Koskisen talousosasto Koskisen rahoituspolitiikan mukaisesti. Koskisen Oyj:n hallitus on hyväksynyt Koskisen rahoituspolitiikan.
Rahoitustoiminnan tavoitteena on taata jatkuvasti riittävä rahoitus ja tunnistaa, arvioida ja hallita rahoitusriskejä.  
Luottoriski
Luottoriski johtuu rahavaroista, käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista rahastoista, suotuisista johdannaisinstrumenteista sekä myyntisaamisista. Konsernin luottoriskit tai vastapuoliriskit realisoituvat, kun asiakas tai muu vastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan konsernia kohtaan.
Koskisen soveltaa myyntisaamisiin odotettavissa olevien luottotappioiden mallia arvioidessaan epävarmojen myyntisaamisten arvonalentumistappiota, sillä myyntisaamiset eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Elinikäisten odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseksi myyntisaamiset on ryhmitelty ikääntymisluokan perusteella, ja ne arvostetaan historiallisten tappioiden perusteella oikaistuna ennusteilla ja saamiskohtaisella arviolla. Lopullinen arvonalentumistappio kirjataan, kun selvitystila tai konkurssi on vahvistettu tai kun muuten on ilmeistä, että asiakas ei pysty täyttämään maksuvelvoitteitaan. Arvonalentumistappion muutokset epävarmojen myyntisaamisten ja lopullisten arvonalentumistappioiden osalta kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin kuluihin konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Luotonhallinnan periaatteiden mukaan saamisten laatu arvioidaan asiakaskohtaisen analyysin perusteella. Asiakkaisiin liittyviä luottoriskejä hallitaan luottovakuutuksella, ennakkomaksuehdoilla ja/tai edellyttämällä pankkitakauksia tai vahvistettuja rembursseja asiakasmaksuille.
Koskisen altistuu myös vastapuolen riskeille liittyen rahoituslaitoksiin talletettujen merkittävien likvidien varojen, rahoitussijoitusten ja johdannaisten muodossa. Rahoitussijoituksia tehdään vain korkean luottokelpoisuuden omaavien vastapuolien kanssa. Vaikka rahavaroihin sovelletaan myös IFRS 9:n mukaisia arvonalentumisvaatimuksia, tunnistettu arvonalentumistappio oli epäolennainen
Luottotappiovaraus
Ei Alle 30 30-60 61-90 Yli 90
Tuhatta euroa Erääntynyt päivää päivää päivää päivää Yhteensä
31.12.2022
Odotettavissa oleva luottotappioaste 0,1 % 0,1 % 0,2 % 1,6 % 100,0 %
Myyntisaamiset, brutto 22 043 3 369 125 31 15 25 584
Luottotappiovaraus -12 -2 -0 -0 -15 -30
Myyntisaamiset, netto 22 031 3 367 125 31 - 25 554
Ei Alle 30 30-60 61-90 Yli 90
Tuhatta euroa Erääntynyt päivää päivää päivää päivää Yhteensä
31.12.2021
Odotettavissa oleva luottotappioaste 0,1 % 0,1 % 0,2 % 1,6 % 100,0 %
Myyntisaamiset, brutto 27 233 2 080 223 26 24 29 585
Luottotappiovaraus -15 -1 -1 -0 -24 -41
Myyntisaamiset, netto 27 217 2 079 222 26 - 29 544
Luottotappiovarauksen täsmäytys
Tuhatta euroa 2022 2021
Luottotappiovaraus 1.1. 41 219
Tilikaudella tulosvaikutteisesti kirjattu luottotappiovarauksen lisäys 30 41
Tilikauden aikana lopullisiksi luottotappioiksi kirjatut saamiset -4 -96
Peruutettu käyttämätön määrä -37 -123
Luottotappiovaraus 31.12. 30 41
Likviditeettiriski
Liiketoiminnan rahavirta on Koskisen tärkein rahoituslähde. Ulkopuolista rahoitusta sekä kassa- ja rahoitusinvestointeja hallinnoi keskitetysti Koskisen talousosasto Koskisen rahoituspolitiikan mukaisesti. Rahoitusinvestointeja tehdään pääasiassa lyhytaikaisiin instrumentteihin jatkuvan likviditeetin varmistamiseksi.
Koskisen takaa jatkuvan riittävän likviditeetin tehokkaalla kassanhallinnalla ja ylläpitämällä riittäviä käytettävissä olevia sitovia ja ei-sitovia luottolimiittejä, jotka ovat käytettävissä vuoteen 2025 saakka. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan riittävän pitkällä lainaportfoliolla. Konsernin nykyiset luottolimiittisopimukset sisältävät sitovia valmiusluottolimiittejä yhteensä 8,0 miljoonaa euroa 31.12.2022 (31.12.2021: 10,0 miljoonaa euroa).
Vuoden 2022 lopussa Koskisen rahoitus oli taattu olemassa olevilla sitovilla luottojärjestelyillä, rahavaroilla ja rahoitusinvestoinneilla. Konsernilla oli yhteensä 74,5 miljoonaa euroa rahavaroja 31.12.2022 (31.12.2021: 30,5 miljoonaa euroa).
Sitoviin valmiusluottolimiitteihin ja pitkäaikaisiin lainoihin sisältyy rahoituskovenantteja, jotka on kuvattu jäljempänä pääoman hallintaa koskevassa osiossa.
Rahoitusvelkojen maturiteetti
Sopimukseen
perustuvat
rahavirrat Kirjanpito-
Tuhatta euroa 2023 2024 2025 2026 2027 2028- yhteensä arvot
31.12.2022
Lainat rahoituslaitoksilta1) 5 650 6 265 6 357 11 309 657 2 227 32 465 28 650
Vuokrasopimusvelat 4 090 3 759 3 355 2 766 2 584 27 311 43 865 27 309
Ostovelat 32 263 - - - - - 32 263 32 263
Ostovelat, maksumenettely2) 7 316 - - - - - 7 316 7 316
Yhteensä 49 319 10 024 9 712 14 075 3 241 29 538 115 909 95 538
Sopimukseen
perustuvat
rahavirrat Kirjanpito-
Tuhatta euroa 2022 2023 2024 2025 2026 2027- yhteensä arvot
31.12.2021
Lainat rahoituslaitoksilta1) 5 216 6 045 6 119 29 825 - - 47 206 32 695
Pääomalainat 1) - - - 14 241 - - 14 241 12 136
Vuokrasopimusvelat 4 249 3 699 3 505 3 272 2 783 30 728 48 236 29 732
Johdannaisvelat 750 500 350 100 - - 1 700 1 765
Ostovelat 28 792 - - - - - 28 792 28 792
Ostovelat, maksumenettely2) 6 604 - - - - - 6 604 6 604
Yhteensä 45 611 10 245 9 974 47 439 2 783 30 728 146 780 111 724
1) Sisältyy taseen erään lainat
2) Maksumenettelyn alla olevat ostovelat ovat vaadittaessa maksettavia, joten yhtiö raportoi ne siten, että ne ovat lyhytaikaista velkaa.
Markkinariski
Hyödykkeiden hintariski
Levy- ja sahatavaran sekä raaka-aineena käytettävän puutavaran hinnat vaihtelevat kansainvälisen markkinaympäristön mukaan, mikä altistaa Koskisen liikevaihdon ja kannattavuuden negatiivisille vaihteluille. Koskisen suojautuu sähkön hintariskin vaihteluilta tekemällä osittain kiinteähintaisia sopimuksia. 1-12 kuukautta eteenpäin tehdyissä ostoissa hintakiinnitysten vaihteluväli on 65 %-90 % ja seuraavan 13-24 kuukauden vaihteluväli on 35 %-75 %. Konsernin tarkoitus on varmistaa, että riittävän suuri osuus ostoista on suojattu markkinahinnan heilahteluilta. Sähkön hinnan merkittävä epävakaus on lisäriski tuotantokustannuksille ja merkitys markkinakilpailulle riippuu riskin realisoitumisesta suhteessa kilpailijoihin.  
Valuuttariski
Koskisen pääkonttori on Suomessa ja Koskisella on myös ulkomaisia tytäryhtiöitä Venäjällä ja Puolassa. Konserni altistuu sekä transaktioiden että muuntamiseen liittyville valuuttariskeille. Konsernin liiketoiminta ja toiminnan tulos altistuvat esittämisvaluutta euron ja muiden valuuttojen, kuten Yhdysvaltain dollarin (USD) ja Ison-Britannian punnan, välisten valuuttakurssien muutoksille. Valuuttariskin määrä vaihtelee ajan mittaan eri markkinoiden liikevaihdon ja kustannusten sekä kyseisillä markkinoilla tapahtuvissa liiketoimissa käytettyjen yleisten valuuttojen mukaan. Merkittävät valuuttakurssimuutokset voivat vaikuttaa myös Koskisen kilpailuasemaan ja siihen liittyviin hintapaineisiin vaikuttamalla kilpailijoihimme.
Suurin osa Koskisen liikevaihdosta ja tuloksesta on konserniyhtiöiden toimintavaluuttojen määräisiä, joten Koskisen altistuminen muille riskeille kuin USD-riskeille on vähäistä. Lisäksi Koskisen altistuu asiakkaidensa likviditeettiin ja maksukuriin liittyville riskeille, jotka voivat vaikuttaa kassavirtaan tai johtaa luottotappioihin.
Kuten alla olevasta taulukosta käy ilmi, Koskisen altistuu pääasiassa euron ja dollarin välisen vaihtokurssin muutoksille. Voittojen ja tappioiden herkkyys valuuttakurssimuutoksille johtuu pääasiassa Yhdysvaltain dollareissa olevista liikevaihdosta, avoimista USD-määräisistä myyntisaamisista sekä USD-määräisestä pankkitilistä. USD-määräisen myynnin erilainen ajoitus vuoden 2022 aikana vuoteen 2021 verrattuna johti siihen, että yhtiöllä on 31.12.2022 merkittävästi pienempi avoin USD-määräinen saamispositio ja laaja tuloslaskelma ei ollut niin herkkä euron ja dollarin välisen vaihtokurssin muutoksille vuonna 2022 kuin vuonna 2021. Koskisen altistuminen muille valuuttakurssimuutoksille ei ole olennaista.
Koskisen suojaa valuuttariskiä pienentääkseen valuuttakurssimuutosten vaikutusta tulokseensa tekemällä valuuttatermiinisopimuksia. Koskisen periaate on kiinnittää 100 % kuluvan neljänneksen, 50 % seuraavan neljänneksen ja 25 % kolmannen neljänneksen arvioidusta USD-määräisestä myynnistä. USD-määräisten valuuttatermiinien nimellisarvo oli 2 404 tuhatta euroa 31.12.2022 (31.12.2021: 9 435 tuhatta euroa). Konsernin avoin USD-positio sekä sitä suojaavat instrumentit ja position herkkyysanalyysi on esitetty alla olevissa taulukoissa. Tilinpäätöshetken avoin USD-määräinen tasepositio on korkeampi kuin tilikauden aikana keskimäärin.
31.12.2022 31.12.2021
Tuhatta euroa USD altistuminen
Myyntisaamiset 523 3 567
Rahat ja pankkisaamiset 4 688 18 470
Ostovelat 46 26
Valuuttatermiinit (nimellisarvo) 2 404 9 435
Valuuttatermiinit (käypä arvo) 82 -223
Vaikutukset liikevoittoon verojen jälkeen
Tuhatta euroa 2022 2021
Euro vahvistuu US dollaria vastaan 10 % -2 740 -3 056
Euro heikkenee US dollaria vastaan 10 % 2 740 3 056
Koska Koskisella on yhteisöjä, joiden toimintavaluutta on muu kuin euro, on oma pääoma alttiina valuuttakurssien vaihteluille. Valuuttakurssien muutoksista johtuvat oman pääoman muutokset esitetään konsernitilinpäätöksessä muuntoeroina. Konserni ei suojaa tätä riskiä.
Korkoriski
Koskisen lainaa rahaa rahoituslaitoksilta ja näiden lainojen korot perustuvat vaihtuviin markkinakorkoihin, mikä altistaa Koskisen rahoituskustannusten kasvulle (rahavirran korkoriski).
Koskisen suojaa altistumistaan korkojen muutoksille koronvaihtosopimuksilla. Nämä suojaukset kattavat 100 prosenttia (91 prosenttia) vaihtuvakorkoisten lainojen avoimien saldojen markkinakorkojen muutoksesta. Niiden nimellisarvo on 30,0 miljoonaa euroa esitetyillä kausilla. Koronvaihtosopimukset ovat voimassa 2022-2025 asti, ja siten ne käytännössä kiinnittävät korot osittain ennalta määrätylle tasolle koko laina-ajaksi.
Seuraava herkkyysanalyysi kattaa sekä vaihtuvakorkoiset lainat että koronvaihtosopimukset.
Vaikutukset liikevoittoon verojen jälkeen
Tuhatta euroa 2022 2021
Korot – yhden prosenttiyksikön nousu* - -30
Korot – yhden prosenttiyksikön lasku* - 30
*Kaikkien muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina
Pääoman hallinta
Koskisen pyrkii hallitsemaan pääomaansa tavalla, joka tukee toiminnan kannattavaa kasvua, varmistamalla konsernin riittävän likviditeetin ja pääomituksen jatkuvasti. Tavoitteena on ylläpitää pääomarakennetta, joka myötävaikuttaa omistaja-arvon syntymiseen. Johto seuraa pääomarakennetta velkaantuneisuuden (nettovelka käyttökatteeseen) perusteella.
Koskisen liiketoiminnassa käytettävät varat koostuvat pääosin nettokäyttöpääomasta, käyttöomaisuudesta sekä oman pääoman ja nettovelan varoin rahoitettavista rahoitusinvestoinneista. Koskisen tavoitteena on ylläpitää pientä nettokäyttöpääomaa, jotta varmistetaan terve kassavirta myös liiketoiminnan kasvaessa ja säilytetään korkea sijoitetun pääoman tuotto.
Koskisen ei ole määritellyt tarkkaa määrällistä tavoitetta pääomanhallinnolleen tai pääomarakenteelleen, mutta tavoitteena on varmistaa vahva luottokelpoisuus, jolla mahdollistetaan riittävä ulkoisen rahoituksen lähteiden saatavuus ja tuetaan liiketoiminnan kasvutavoitteita. Koskisen pitää nykyistä pääomarakennettaan vahvuutenaan, sillä se mahdollistaa potentiaalisten lisäarvoa tuovien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen, mikäli tällaisia mahdollisuuksia ilmenee.
Koskisen sai päätökseen rahoituslaitoslainojen kokonaisuudelleenrahoituksen huhtikuussa 2022. Muutettujen lainojen keskeiset ehdot olivat:
- Korko 6 kk Euribor
- Marginaali, joka vaihtelee tuloksen mukaan
- Puolivuosittaiset takaisinmaksut
- Kovenantit: velkaantuneisuus, omavaraisuusaste
- Lainasopimuksen päättymispäivä 14.4.2026
Laina on alun perin kirjattu käypään arvoon vähennettynä aiheutuneilla transaktiomenoilla.
Koskisen uusiin lainoihin liittyy kovenanttiehtoja yhtiön velkaantuneisuudesta ja omavaraisuudesta (31.12.2021 lainat: velkaantuneisuus, omavaraisuusaste, kassavirran riittävyys ja sijoitukset). Kovenantit lasketaan Koskisen suomen tilinpäätössäännöstön mukaisista luvuista ja ne raportoidaan rahoittajille kahdesti vuodessa.  
Alla olevassa taulukossa esitetään uusien lainojen (31.12.2022) kovenantit sekä vanhojen lainojen (31.12.2021) kovenantit. Kovenantit täyttyivät koko raportointikauden ajan.
31.12.2022 31.12.2021
Toteutunut Kynnysarvo Toteutunut Kynnysarvo
Velkaantuneisuus -0,21 3,5 -0,13 3,5
Omavaraisuusaste 52,50 % 30 % 43,30 % 30 %
Kassavirran riittävyys - - 5,26 1
Yhtiön hallitus on vahvistanut osinkopolitiikan, jonka mukaan Koskisen pyrkii jakamaan houkuttelevaa osinkoa sen strategian, investointitarpeiden, taloudellisen aseman ja markkinanäkymien mukaisesti. Koskisen tavoitteena on jakaa osinkoa vuosittain vähintään kolmannes sen nettotuloksesta.
4. Liiketoiminnan muut tuotot
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Myyntivoitto tytäryhtiön myynnistä 2 209 -
Päästöoikeuksien myynti 765 231
Saadut avustukset 350 211
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 396 74
Polttopuun myynti metsänomistajille 281 217
Vuokratuotot 99 108
Vakuutuskorvaukset 2 19
Muut 213 51
Yhteensä 4 316 912
Koskisen on mukana Euroopan unionin päästökauppajärjestelmässä, jossa se on saanut ilmaisia päästöoikeuksia määrätyksi ajaksi. Koskiselle myönnettiin CO2-päästöoikeuksia 43 675 yksikköä vuonna 2022 (2021: ei myönnettyjä päästöoikeuksia). Konsernin tarpeet ylittävät oikeudet on siirretty seuraavalle tilikaudelle. Vuonna 2022 Koskisen palautti päästöoikeuksia 3 285 yksikköä (2021: 2 651 yksikköä).
31.12.2022 Koskisella oli CO2-päästöoikeuksia 35 203 yksikköä (31.12.2021: 4 813 yksikköä) ja niiden markkina-arvo oli noin 3 037 tuhatta euroa (31.12.2021: 390 tuhatta euroa). Vuonna 2022 Koskisen myi päästöoikeuksia 765 tuhannella eurolla (2021: 231 tuhatta euroa). Oikeuksia ei ole ostettu (2021: ei ostoja).
Tilinpäätöksen laadintaperiaate
Päästöoikeudet
Koskisen osallistuu Euroopan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävään päästökauppajärjestelmään ja saa päästöoikeuksia veloituksetta määräajaksi kiinteän tonnimääräisen hiilidioksidin päästöihin. Saadut päästöoikeudet arvostetaan hankintamenoon (nimellisarvoon). Vastaava velka arvostetaan kirjanpitoarvoon. Saadut päästöoikeudet ylittävät päästöt arvostetaan päästöjen markkina-arvoon. Päästöoikeuksien myynnistä syntyneet voitot kirjataan laajan tuloslaskelman liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Julkiset avustukset
Julkiset avustukset kirjataan, kun on kohtuullinen varmuus siitä, että avustusten myöntämisedellytykset täyttyvät ja että avustus saadaan. Menoihin liittyvät julkiset avustukset kirjataan tulosvaikutteisesti niille tilikausille kuin menot, joita ne on tarkoitettu kattamaan.
Saadut julkiset avustukset, joiden menoja ei ole vielä kirjattu, kirjataan konsernitaseeseen saaduksi ennakoksi. Raportointikauden aikana jo aiheutuneiden tukeen oikeuttavien kulujen avustusosuus, josta avustus saadaan myöhemmillä katsauskausilla, kirjataan laajaan tuloslaskelmaan avustustuloksi ja konsernitaseeseen muuksi saamiseksi.
5. Materiaalit ja palvelut
Materiaaleihin ja palveluihin sisältyvät materiaali- ja tarvikeostot, kuten tukit, pinnoitteet, liimat, tuotantoenergia ja muut tuotantomateriaalit. Ulkopuolisiin palveluihin kuuluvat puunkorjuu-, kuljetus- ja koneiden korjauspalvelut.
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Aineiden ja tarvikkeiden ostot 122 506 130 538
Vaihto-omaisuuden muutos 2 979 -5 357
Ulkopuoliset palvelut 36 285 39 934
Yhteensä 161 770 165 115
6. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut
Koskisen palveluksessa oli vuonna 2022 keskimäärin 925 henkilöä, joista 809 Suomessa ja 74 Puolassa. Lisäksi noin 20 työntekijää työskenteli myynnissä eri maissa ympäri maailmaa. Koskisen työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut on esitetty alla olevassa taulukossa. Johtoryhmän jäsenten, toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkiot on esitetty liitetiedossa 24. Liiketoimet lähipiirin kanssa.
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Palkat ja palkkiot 38 070 36 637
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 6 943 5 950
Henkilösivukulut 1 935 1 754
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet – palvelusvuosilisä -678 102
Yhteensä 46 269 44 443
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet koostuu palvelusvuosilisästä. Järjestelyn kulut määritetään vakuutusmatemaattisilla laskelmilla, jotka vakuutusmatemaatikko tekee järjestelyn arvonmäärityksen säännöllisin väliajoin ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Tällä menetelmällä järjestelyyn liittyvät menot kirjataan tulosvaikutteisesti säännöllisten kulujen jakamiseksi työntekijöiden työuran ajalle. Koskisen esittää etuuspohjaisiin velvoitteisiin liittyvät työsuoritukseen perustuvat kulut työsuhde-etuuksista johtuvissa kuluissa, nettokorko esitetään rahoituskuluissa.
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin
1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Toimihenkilöt 236 230
Työntekijät 689 679
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin kauden aikana 925 909
Tilinpäätöksen laadintaperiaate
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet kirjataan kuluksi sillä kaudella, jolla niihin liittyvä työ suoritetaan. Velka kirjataan, kun konsernilla on suoritukseen perustuva lakisääteinen ja tosiasiallinen työsuhteeseen liittyvä velvoite ja kun velvoitteen arvo voidaan määrittää luotettavasti.
Koskisella on vain maksupohjaisia eläkejärjestelyjä niillä alueilla, joilla se toimii. Konserni suorittaa maksuja ulkopuolisille vakuutusyhtiöille, eikä sillä ole lakisääteistä tai tosiasiallista velvollisuutta suorittaa lisämaksuja, jos eläkemaksujen saaja ei pysty maksamaan eläke-etuuksia. Maksut kirjataan työsuhde-etuuksista johtuvaksi kuluksi laajaan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.
Palvelusvuosilisä
Koskisen maksaa palvelusvuosilisää tuotannontyöntekijöilleen työehtosopimusten perusteella. Järjestelmää käsitellään IAS 19 Työsuhde-etuudet ‑standardin mukaisesti pitkäaikaisena työsuhde-etuusjärjestelmänä, ja uudelleenarvostuksesta johtuvat erät, joihin sisältyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, kirjataan välittömästi tilikauden konsernitaseeseen laajan tuloslaskelman kautta niiden syntyessä.  
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluksi joko kun järjestelyn muuttaminen tai supistaminen toteutuu tai kun järjestelyyn liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet kirjataan, sen mukaan kumpi näistä on aiemmin. Nettokorko lasketaan käyttämällä diskonttauskorkoa etuuspohjaisen järjestelyn mukaiseen nettovelkaan tai -omaisuuserään. Konserni kirjaa palvelukulun nettovelan muutokset työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin kuluihin ja nettokorkokulut tai -tuotot nettorahoituskuluihin.
Palvelusvuosilisän velvoitteet ja niihin liittyvät palvelukustannukset on laskettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvalla menetelmällä diskonttaamalla arvioidut tulevat rahavirrat AA:n euromääräisten yritysten joukkolainojen tuottokäyrään perustuvalla diskonttokorolla, joka kuvastaa velan kestoa.
7. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
Osakepalkkiojärjestelmä 2022-2026
Maaliskuussa 2022 Koskisen käynnisti avainhenkilöilleen osakepohjaisen kannustinohjelman vuosille 2022- 2024. Ohjelma koostuu kolmen vuoden ansaintajaksosta, 2022-2024. Hallituksen määrittämät ansaintajaksoon oikeutetut avainhenkilöt, maksettavat kannustimet, ansaintakriteerit, ja -tavoitteet kommunikoitiin järjestelyyn osallistuville henkilöille kesäkuussa 2022. Kannustinjärjestelyn piiriin kuuluvat avainhenkilöt (6 henkilöä) voivat järjestelyn ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 138 000 kappaletta yhtiön osakkeita (bruttomäärä). Ansaintakriteerit ja -tavoitteet liittyvät tiettyjen tunnuslukujen täyttymiseen (käyttökate ja sijoitetun pääoman tuotto) sekä työssäolovelvoitteeseen. Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.
Listautumiseen liittyvä palkkiojärjestelmä
Kesäkuussa 2022 Koskisen perusti avainjohdolle kohdistetun osakepohjaisen kannustinohjelman. Hallitus on päättänyt ohjelmaan oikeutetuista henkilöistä, maksetuista kannustimista sekä ansaintakriteerit ja -tavoitteet. Ohjelman piiriin kuuluu kaksi henkilöä, jotka voivat ehtojen täyttyessä saada maksimissaan 45 000 kappaletta yhtiön osakkeita. Ansaintakriteerit ja -tavoitteet liittyvät listautumiseen sekä työssäolovelvoitteeseen. Ensimmäinen erä maksetaan kaksi kuukautta listautumisen jälkeen ja toinen erä 12 kuukautta ensimmäisen erän maksamisen jälkeen. Palkkio maksetaan puoliksi osakkeina ja puoliksi rahamaksuna, joka määräytyy osakkeen maksuhetken arvon mukaan. Järjestely käsitellään osittain osakkeina maksettavana ja osittain käteisenä maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.
Osakepalkkio-järjestelmä 2022-2026** Listautumiseen liittyvä palkkiojärjestelmä** Yhteensä
Ansaintajakso 2022-2024 Maksuerä 1 Maksuerä 2 Yht/Ka
Maksimimäärä* 138 000 18 000 27 000 183 000
Alkuperäinen myöntämispäivä, pvm 1.7.2022 21.6.2022 6.10.2022
Arvioitu osakkeiden vapautuminen, pvm 30.4.2025 28.2.2023 28.2.2023
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta 2,8 0,7 1,4 1,6
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta 2,3 0,2 1,2 1,2
Henkilöitä tilikauden päättyessä 6 2 2
Toteutustapa Osakkeita ja käteistä (nettomaksu) Osakkeita ja käteistä Osakkeita ja käteistä
*Osakkeiden määrät esitetään bruttomääräisinä eli määrät sisältävät myös osakepalkkiojärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina).
** Osakepalkkiojärjestelmän 2022-2026 ja Listautumiseen liittyvän palkkiojärjestelmän maksimimäärät on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella.  
Osakepalkkio-järjestelmä 2022-2026* Listautumiseen liittyvä palkkiojärjestelmä*
Tilikauden tapahtumat Ansaintajakso 2022-2024 Maksuerä 1 Maksuerä 2 Yhteensä
1.1.2022
Myönnettyjen osakkeiden lukumäärä kauden alussa - - - -
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt 138 000 18 000 27 000 183 000
31.12.2022
Myönnetyt osakkeet, joihin ei ole vielä syntynyt oikeutta 138 000 18 000 27 000 183 000
* Osakepalkkiojärjestelmän 2022-2026 ja Listautumiseen liittyvä palkkiojärjestelmän myönnetyt määrät on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella.  
Käyvän arvon määritys
Osakeperusteisten kannustimien käypä arvo on määritetty myöntämispäivänä ja käypä arvo kirjataan kuluksi oikeuden syntymispäivään asti. Kuluvaikutusta laskettaessa osakkeiden IFRS 2 mukainen käypä arvo on määritelty kassavirtapohjaisella tuottoarvomenetelmällä. Osakeperusteisten kannustimien arvo määräytyi seuraavien parametrien perusteella ja vaikutti seuraavasti:

Kauden aikana myönnettyjen instrumenttien arvostusparametrit 2022 Osakepalkkio-järjestelmä 2022-2026 Listautumiseen liittyvä palkkiojärjestelmä
Instrumentti Ansaintajakso 2022-2024 Maksuerä 1 Maksuerä 2
Osakkeen arvioitu markkina-arvo myöntämishetkellä, EUR 8,50 8,50 8,50
Maturiteetti, vuotta 2,8 0,7 1,4
Riskitön korko, % - - 1,68 %
Odotetut osingot yhteensä juoksuajalla, EUR - - 0,43
Etuuden käypä arvo per osake myöntämishetkellä, EUR 8,50 8,50 8,07
Osakkeen kurssi raportointihetkellä, EUR 6,28 6,28 6,28
Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut 241
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut, oma pääoma 164
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2022 76
Arvio osakepalkkiojärjestelmään liittyvistä maksuista veroviranomaisille, 31.12.2022 217
Henkilöstöanti
Syyskuussa 2022 Koskisen toteutti henkilöstölleen suunnatun osakeannin, johon saivat osallistua kaikki vakituisessa työsuhteessa työskentelevät työntekijät. Osana henkilöstöannissa liikkeeseen laskettujen osakkeiden (115 018 kappaletta) merkintähinta oli alempi kuin osakkeiden käypä arvo. Merkittyjen osakkeiden myynti on rajoitettu ja osakkeisiin liittyy työssäolovelvoite ajanjakson, joka päättyy hallituksen erillisellä päätöksellä, kun osakkeiden merkintöjen hyväksymisestä on kulunut kaksi vuotta tai kun listautumisesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta, sen mukaan, kumpi tapahtuu myöhemmin.
Instrumentti Henkilöstöanti 2022*
Maksimimäärä, kpl 260 000
Alkuperäinen merkintähinta 3,00
Osinkokorjaus Ei
Alkuperäinen myöntämispäivä 29.9.2022
Vapautumispäivä 29.9.2024
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta 2
Juoksuaikaa jäljellä, vuotta 1,7
Henkilöitä tilikauden päättyessä 112
Toteutustapa Osakkeita
*Henkilöstöannin 2022 maksimäärä on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella.  
Tilikauden tapahtumat Henkilöstöanti 2022*
1.1.2022
Myönnettyjen osakkeiden lukumäärä kauden alussa -
Tilikauden muutokset
Kaudella merkityt 115 018
31.12.2022
Myönnetyt osakkeet, joihin ei ole vielä syntynyt oikeutta 115 018
*Henkilöstöannissa 2022 merkityt määrät on oikaistu marraskuussa 2022 toteutetun splitin perusteella.  
Käyvän arvon määritys
Henkilöstöannissa merkityt osakkeet on arvostettu käypään arvoon ja merkintähinnan ja käyvän arvon erotus kirjataan kuluksi osakkeiden vapautumiseen asti. Kuluvaikutusta laskettaessa osakkeiden käypä arvo on määritetty kassavirtapohjaisella tuottoarvomenetelmällä huomioiden arvio mahdollisen tulevan osakeannin merkintähinnasta. Käypä arvo määräytyy seuraavien parametrien mukaan:

Kauden aikan myönnettyjen instrumenttien arvostusparametrit 2022
Instrumentti Henkilöstöanti
Osakkeen arvioitu markkina-arvo myöntämishetkellä, EUR 8,50
Merkintähinta, EUR 3,00
Etuuden käypä arvo per osake myöntämishetkellä, EUR 5,50
Osakkeen kurssi raportointihetkellä, EUR 6,28
Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan
1.1.2022-31.12.2022
Tilikauden kulu osakeperusteiset maksut 73
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka 31.12.2022 -
Laadintaperiaate
Konsernin osakepohjaiset kannustinjärjestelmät luokitellaan joko osakkeina tai käteisvaroina maksettaviin osakeperusteisiin liiketoimiin. Liiketoimet, joissa on verovelvoitteiden nettoselvitysominaisuus, luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettaviksi liiketoimiksi. Osakkeina maksettavat järjestelyt arvostetaan myöntämispäivän käypään arvoon. Käteisvaroina maksettavien järjestelyjen velat arvostetaan käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä. Yhtiön johto arvioi järjestelyn ehtojen (palveluksen suorittamiseen ja tulokseen perustuvien ehtojen) toteutumisen todennäköisyyttä jokaisen raportointikauden lopussa ja päivittää arviota siitä, kuinka moneen osakkeeseen odotetaan syntyvän oikeus sekä päivittää sen perusteella kulukirjausta. Osakeperusteisten järjestelyjen maksut kirjataan kuluksi tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kulukirjaus esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa ja osakkeina maksettavien järjestelyiden osalta hyvitetään kertyneitä voittovaroja ja rahana maksettavien järjestelyiden osalta kirjataan velka, joka esitetään taseen muissa veloissa.
8. Poistot ja arvonalentumiset
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, poistot
Rakennukset ja rakennelmat 1 063 1 265
Koneet ja kalusto 3 523 4 518
Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 215 250
Yhteensä 4 801 6 033
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, arvonalentumiset
Rakennukset ja rakennelmat 23 -
Koneet ja kalusto 54 -
Yhteensä 77 -
Käyttöoikeusomaisuuserät, poistot
Voimalaitokset 1 658 1 844
Koneet ja kalusto 1 265 1 329
Maa- ja vesialueet 49 49
Rakennukset 81 56
Yhteensä 3 053 3 278
Aineettomat hyödykkeet, poistot
Ohjelmistot 152 213
Yhteensä 152 213
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 8 083 9 525
Tilinpäätöksen laadintaperiaate
Poistot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan tasapoistoina aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden arvioidulle taloudelliselle vaikutusajalle. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Jos Koskisen on kohtuullisen varma osto-option käyttämisestä, käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään poistot sen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
9. Liiketoiminnan muut kulut
Liiketoiminnan muut kulut sisältävät myyntiin, huolintaan ja toimituksiin liittyvät kulut, kiinteistöjen kunnossapitokulut ja tietotekniikkakulut. Muut kulut sisältävät muun muassa matka-, markkinointi- ja kehittämismenot.
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Myyntirahdit ja huolinta 28 297 27 210
Kiinteistöjen kunnossapito 3 820 2 970
Tietotekniikkakulut 3 302 2 566
Listautumiskulut 1) 1 830 -
Hallintokulut 1 825 1 414
Konsultointi- ja hallintopalvelut 1 728 1 229
Henkilöstöön liittyvät kulut 1 359 1 125
Myyntiprovisiot 902 989
Vuokrasopimuskulut 671 632
Muut kulut 2) 3 290 2 513
Yhteensä 47 025 40 648
1) Nasdaq Helsinki Oy:n päälistalle listautumiseen liittyvät muihin kuin uusien osakkeiden liikkeeseenlaskuun välittömästi liittyvät kulut.
2) Muut kulut sisältävät muun muassa matka-, markkinointi- ja kehittämismenot.
Yhtiökokouksen nimittämälle konsernin lakisääteisen tilintarkastuksen tekevälle tilintarkastajalle tilinpäätöksen tilikausilta maksetut palkkiot on esitetty alla olevassa taulukossa.
Tilintarkastajan palkkiot
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Tilintarkastus 347 93
Vero- ja lakineuvonta 74 10
Muut palvelut 1 178 23
Yhteensä 1 599 126
Tilintarkastajan palkkiot sisältävät kunkin konserniyhtiön tilintarkastajille maksetut palkkiot.
Tilinpäätöksen laadintaperiaate
Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi laajan tuloslaskelman liiketoiminnan muihin kuluihin silloin kun ne toteutuvat. Kehittämismenot kirjataan kuluiksi, jos ne eivät täytä sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen aktivoimiskriteerejä, jolloin ne aktivoidaan aineettomina hyödykkeinä taseelle ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikana. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei kirjata omaisuuseriksi myöhemmällä kaudella.
10. Rahoitustuotot ja -kulut
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot
Valuuttakurssivoitot 2 348 1 216
Korkojohdannaisten voitot 3 010 1 164
Korkotuotot 163 21
Valuuttajohdannaisten voitot 283 -
Muut rahoitustuotot 194 1
Yhteensä 5 998 2 403
Rahoituskulut
Lainojen korkokulut -421 -2 913
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut -2 254 -2 301
Valuuttajohdannaisten tappiot - -514
Korkojohdannaisten tappiot -396 -784
Valuuttakurssitappiot -2 257 -509
Muut rahoituskulut -1 081 -149
Yhteensä -6 408 -7 170
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -410 -4 767
Vuoden 2022 valuutakurssivoitot sisältävät 877 tuhatta euroa ruplamääräisestä termiinisopimuksesta saatua voittoa.
Vuoden 2022 muut rahoituskulut sisältävät konsernin päärahoitussopimuksen uusimiseen liittyviä järjestelypalkkioita 653 tuhatta euroa sekä limiittipalkkioita 136 tuhatta euroa.
11. Tuloverot
Tuloverokulu sisältää tilikauden verotettavaan tuloon perustuvan tuloveron sekä laskennalliset verot.
Tuloverot
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot -9 844 -9 728
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut -5 151
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot yhteensä -9 849 -9 577
Laskennallisten verosaamisten muutos -817 -167
Laskennallisten verovelkojen muutos -1 119 346
Laskennallinen verohyöty yhteensä -1 935 178
Tuloverot -11 784 -9 398
Suomen lakisääteisen verokannan (20 %) tuloverojen ja laajaan tuloslaskelmaan kirjattujen tuloverojen välinen erotus täsmäytetään seuraavasti:
Efektiivisen verokannan täsmäytyslaskelma
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Voitto (tappio) ennen veroja 57 757 47 944
Verot laskettuna Suomen verokannalla 20 % -11 551 -9 589
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus 10 26
Verotuksessa vähennyskelvottomien kulujen vaikutus -606 -45
Verovapaiden tulojen vaikutus 377 8
Tappioista aiemmin kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen - 50
Tappioista kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten vaikutus -9 -
Aiempia tilikausia koskevat oikaisut -5 151
Tuloverot -11 784 -9 398
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Kirjattu tulos-vaikuttei-sesti Siirrot erien välillä Muunto-erot
Tuhatta euroa 1.1. 31.12.
2022
Laskennalliset verosaamiset
Lainat 1 030 -1 030 -
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet 734 -130 604
Johdannaiset 408 -353 -55 -
Vahvistetut tappiot 0 -0 -
Vuokrasopimukset 384 710 -0 1 093
Varaukset 24 -4 -0 20
Luottotappiovaraus 8 -2 -0 6
Muut erät 173 -8 55 -2 219
Yhteensä 2 761 -817 - -2 1 942
Laskennallisten verojen netottaminen -2 700 -1 814
Yhteensä 61 -817 - -2 129
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot 4 052 227 4 280
Aineettomat hyödykkeet 168 -4 164
Johdannaiset - 306 306
Lainat 95 531 626
Vuokrasopimukset 172 172
Muut erät 113 -113 -
Yhteensä 4 429 1 119 - - 5 547
Laskennallisten verojen netottaminen -2 700 -1 814
Yhteensä 1 728 1 119 - - 3 734
Laskennalliset verovelat, netto 1 667 3 605
Kirjattu tulos-vaikuttei-sesti Muunto-erot
Tuhatta euroa 1.1. 31.12.
2021
Laskennalliset verosaamiset
Lainat 906 124 1 030
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet 753 -19 734
Johdannaiset 544 -122 -14 408
Vahvistetut tappiot 323 -323 0
Vuokrasopimukset 186 197 384
Varaukset 28 -4 24
Luottotappiovaraus 44 -36 8
Muut erät 159 14 173
Yhteensä 2 943 -167 - -14 2 761
Laskennallisten verojen netottaminen -2 939 -2 700
Yhteensä 4 61
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot 4 378 -326 4 052
Aineettomat hyödykkeet 150 18 168
Johdannaiset 63 -63 -
Lainat 41 54 95
Muut erät 143 -30 113
Yhteensä 4 774 -346 - - 4 429
Laskennallisten verojen netottaminen -2 939 -2 700
Yhteensä 1 836 1 728
Laskennalliset verovelat, netto 1 832 1 667
Koskisella oli 243 tuhatta euroa (31.12.2021: 8 480 tuhatta euroa) verotuksellisia tappioita, joista ei ollut kirjattu laskennallisia verosaamisia, mistä 214 tuhatta euroa (31.12.2021: 8 451 tuhatta euroa) liittyi Koskisen toimintaan Venäjällä. Verotukselliset tappiot erääntyvät 5 – 10 vuodessa. Venäjän laskennalliset tappiot eivät eräänny, yhtiö ei kuitenkaan odota näitä hyödynnettävän.
Tilinpäätöksen laadintaperiaate
Tuloverot
Kauden tuloverokuluna tai -tuottona esitetään kauden verotettavasta tulosta kunkin maan tuloverokannan perusteella maksettava vero, oikaistuna väliaikaisista eroista johtuvilla laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutoksilla ja käyttämättömillä verotappioilla. Verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin vero kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.
Tilikauden tulovero lasketaan raportointikauden päättymispäivänä käyttäen verolakeja, jotka on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty tilikauden lopussa. Johto arvioi määräajoin veroilmoituksissa esitettyä verotusasemaa niiden tilanteiden osalta, joissa sovellettava verosäädös on tulkinnanvarainen, ja harkitsee, onko todennäköistä, että veroviranomainen hyväksyy epävarman verokohtelun. Konserni arvostaa veronsa joko todennäköisimmän tai odotettavissa olevan arvon perusteella riippuen siitä, kummalla menetelmällä epävarmuustekijät voidaan ennustaa paremmin.
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan, kun siihen on lakiin perustuva oikeus ja se suoritus on tarkoitus toteuttaa nettomääräisenä tai saaminen ja velka on tarkoitus realisoida samanaikaisesti.
Laskennalliset verot
Laskennalliset verot kirjataan varojen ja velkojen konsernitilinpäätökseen sisältyvien kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennalliset verot määritetään käyttäen verokantoja (ja -lakeja), jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden loppuun mennessä ja joiden odotetaan sovellettavan, kun laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan.
Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain, jos on todennäköistä, että tulevaisuudessa on käytettävissä verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikaiset erot voidaan hyödyntää.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun on olemassa lakiin perustuva oikeus vähentää kauden verotettavaan tuloon perustuvat tuloverosaamiset ja -velat toisistaan ja laskennalliset verot liittyvät samaan veroviranomaiseen joko saman verovelvollisen osalta tai eri verovelvollisten osalta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida samanaikaisesti.
12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Tuhatta euroa Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset käyttöomaisuus-hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022 2 730 65 881 93 572 6 661 6 797 175 642
Lisäykset 81 435 4 803 34 21 267 26 621
Vähennykset -84 -5 542 -3 996 -706 12 -10 316
Siirrot erien välillä - 490 685 73 -1 329 -80
Muuntoerot 7 -24 15 -1 -8 -11
Hankintameno 31.12.2022 2 734 61 241 95 078 6 061 26 741 191 854
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2022 - -44 186 -71 252 -5 063 - -120 500
Poistot - -1 063 -3 523 -215 - -4 801
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - 5 397 3 542 866 - 9 806
Arvonalennukset - -23 -54 - - -77
Muuntoerot - 4 -11 0 - -6
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2022 - -39 870 -71 297 -4 412 - -115 579
Kirjanpitoarvo 1.1.2022 2 730 21 696 22 321 1 598 6 797 55 142
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 2 734 21 370 23 781 1 650 26 741 76 275
Tuhatta euroa Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset käyttöomaisuus- hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 2 676 64 850 91 894 6 120 331 165 871
Lisäykset 63 766 1 377 457 6 705 9 368
Vähennykset -12 -6 -55 -1 - -74
Siirrot erien välillä - 58 167 11 -236 -0
Muuntoerot 3 214 189 74 -3 477
Hankintameno 31.12.2021 2 730 65 881 93 572 6 661 6 797 175 642
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2021 - -42 546 -66 626 -4 765 - -113 937
Poistot - -1 265 -4 518 -250 - -6 033
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - -0 46 1 - 47
Arvonalennukset - -1 - - - -1
Muuntoerot - -373 -154 -49 - -576
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2021 - -44 186 -71 252 -5 063 - -120 500
Kirjanpitoarvo 1.1.2021 2 676 22 303 25 268 1 355 331 51 934
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 2 730 21 696 22 321 1 598 6 797 55 142
Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet sisältävät muun muassa teiden rakentamisen, pysäköinti- ja varastoalueita sekä taidekokoelman.
Koneiden ja kaluston lisäykset vuonna 2022 liittyy pääosin Järvelän uuteen sahaan (rimoituskone, 3,3 miljoonaa euroa). Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät 21,6 miljoonaa euroa uuden sahan rakentamiseen liittyen, josta vuoden 2022 lisäykset on 15,8 miljoonaa euroa. Lisäksi ennakkomaksujen ja keskeneräisten hankintojen lisäykset sisältävät 1,3 miljoonaa euroa Mäntsäläntien alueen hulevesijärjestelmään liittyen.
Koneiden ja kaluston lisäykset vuonna 2021 liittyi pääosin viilukuivurin modernisointiin (552 tuhatta euroa) ja muiden aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden lisäys Järvelän uuden sahan tien rakennukseen ja varastoalueeseen (452 tuhatta euroa). Merkittävin lisäys rakennuksiin ja rakennelmiin liittyi uuden sahan naapurikiinteistön hankintaan varastotarkoituksiin (375 tuhatta euroa). Ennakkomaksujen ja keskeneräisten hankintojen lisäykset sisälsivät 5,8 miljoonaa euroa uuden sahan rakentamiseen liittyen.
Koskisen toteuttaa Järvelään sahainvestoinnin, jonka tuotannon odotetaan alkavan vaiheittain vuosien 2023 ja 2024 aikana. Uuden sahan odotetaan kasvattavan Sahateollisuus-liiketoiminnan tuotantokapasiteettia. Koskisen arvioi investoivansa Järvelän uuteen sahaan yhteensä noin 50 miljoonaa euroa vuosina 2021-2024.
Tilinpäätöksen laadintaperiaate
Maa-alueet kirjataan hankintamenoon aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi erien hankinnasta. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä hyödykkeen arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvioidut taloudelliset vaikutusajat:
- Rakennukset ja rakennelmat 10-50 vuotta
- Koneet ja kalusto 5-15 vuotta
- Muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 5-10 vuotta
Jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa. Omaisuuserän kirjanpitoarvo kirjataan välittömästi alas kerrytettävissä olevaan rahamäärään, jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin sen arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä. Myyntivoitot ja -tappiot määritetään vertaamalla myyntituloa kirjanpitoarvoon. Ne sisältyvät laajaan tuloslaskelmaan.
Arvonalentuminen
Rahoitusvaroihin kuulumattomat omaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta aina, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi. Arvonalentumistappio kirjataan siitä määrästä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Omaisuuserät testataan rahavirtaa tuottavan yksikön (CGU) tasolla, joka on alin taso, jolla on erikseen yksilöitävissä olevia kassavirtoja, jotka ovat pitkälti riippumattomia muista omaisuuseristä tai omaisuuseräryhmistä tulevista kassavirroista.
Jokaisen raportointikauden lopussa tulee tarkastella, onko rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän arvonalentuminen syytä peruuttaa.
13. Metsävarat
Raportointikauden lopussa Koskisen omistaa 813 hehtaaria metsämaata Etelä-Suomessa. Metsävarojen eli puuston arvo 31.12.2022 on 2,7 miljoonaa euroa (31.12.2021: 2,8 miljoonaa euroa).
Metsävarat
Tuhatta euroa 2022 2021
Kirjanpitoarvo 1.1. 2 750 2 672
Käyvän arvon muutoksista johtuva voitto (tappio) -19 91
Vähennys myynnin johdosta - -12
Kirjanpitoarvo 31.12. 2 731 2 750
Koskisella on käytössä metsäsertifiointi ja kaikki sen omat metsät on sertifioitu PEFC-metsäsertifiointiohjelman (Programme for the Endorsement of Forest Certification) sertifikaatilla. PEFC asettaa vaatimukset sertifioitujen puuraaka-aineiden ja puutuotteiden seurannalle toimitusketjuissa. Kaiken puuraaka-aineen tulee olla peräisin sertifioiduista metsistä. Lisäksi sertifiointi edellyttää metsien monimuotoisuuden turvaamista, metsien terveyden ja kasvun ylläpitämistä sekä metsien virkistyskäyttöä.
Tilinpäätöksen laadintaperiaate
Metsämaa jaetaan metsävaroihin eli puustoon ja maa-alueeseen. Metsävarat kirjataan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Maa-alueet kirjataan hankintamenoon aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.
Metsävarojen käypä arvo lasketaan summa-arvomenetelmällä, jossa maaperän, taimien ja puuston arvot arvostetaan erikseen ja kokonaisarvoa oikaistaan metsien erityispiirteiden perusteella. Metsävarojen käypä arvo luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa tasolle 3, koska siinä on käytetty muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja, esimerkiksi puuston kasvu. Metsävarojen käyvän arvon muutos kirjataan laajan tuloslaskelman liikevoittoon (-tappioon).
Keskeiset arviot ja oletukset
Metsävarojen arvostus
Metsävarojen arvonmääritys on monimutkainen prosessi ja edellyttää useita johdon arvioita ja harkintaa oletuksista, joilla on merkittävä vaikutus taseen metsävarojen arvoon. Johdon arvioita edellyttäviä tekijöitä ovat muun muassa arviot puun kasvusta, puunkorjuun ja kantohintojen asianmukaisuuden analysointi sekä johdon arvio ulkopuolisten palveluntarjoajien toimittamista arvostukseen liittyvistä tiedoista. Laskelmissa käytetyt kantohinnat perustuvat ulkopuolisen arvonmäärityspalvelun tarjoajan hintoihin ja niitä on verrattu Suomen tilastotietokannan hintoihin.
14. Vuokrasopimukset
Koskisen vuokrasopimukset koostuvat kiinteistöjen, mukaan lukien toimistot, asunnot, varastot ja maa-alueet, tuotantokoneiden ja -laitteiden, autojen sekä muiden koneiden ja kaluston, kuten IT-laitteiden, vuokrasopimuksista. Vuokrasopimukset ovat määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia, ja ne voivat sisältää jatkamis- tai päättämisoptioita. Vuokrasopimuksiin voi sisältyä indeksilausekkeita, jotka perustuvat tyypillisesti kuluttajahintaindeksiin. Näitä ei oteta huomioon vuokrasopimusvelan määrittämisessä ennen kuin ne toteutuvat.
Lisäksi Koskisen on solminut lämpöenergian toimitussopimuksen, joka sisältää voimalaitosten vuokrasopimuksen. Koskisella on oikeus saada olennainen osa voimalaitosten käytöstä saatavasta taloudellisesta hyödystä. Sopimukseen sisältyy optio, jonka perusteella Koskisella on 15 vuoden sopimuskauden päättyessä tai sopimusrikkomistilanteessa oikeus ja toisen osapuolen vaatiessa velvollisuus lunastaa voimalaitokset itselleen tai kolmannelle osapuolelle.  Sopimuksen uudelleenneuvottelujen tuloksena, vuokralle antaja maksoi Koskiselle vuonna 2022 3,0 miljoonaa euroa, joka kirjattiin käyttöoikeusomaisuuserän vähennykseksi.
Koskisen on solminut myös sahatavaratuotantoa koskevan vuokrasopimuksen. Kaikki sopimukseen liittyvät maksut ovat muuttuvia, eikä niitä ole sisällytetty vuokrasopimusvelan määrään vaan kirjataan tulosvaikutteisesti laajaan tuloslaskelmaan kulujen toteutuessa.
Tase sisältää seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät:
Tuhatta euroa 31.12.2022 31.12.2021
Käyttöoikeusomaisuuserät
Voimalaitokset 19 822 24 594
Koneet ja kalusto 2 274 2 674
Maa- ja vesialueet 278 348
Rakennukset 328 197
Yhteensä 22 702 27 814
Vuokrasopimusvelat
Pitkäaikaiset 25 294 27 578
Lyhytaikaiset 2 015 2 154
Yhteensä 27 309 29 732
1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset tilikaudella 1 022 1 066
Tuloslaskelma sisältää seuraavat vuokrasopimuksiin liittyvät määrät:
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot
Voimalaitokset 1 658 1 844
Koneet ja kalusto 1 265 1 329
Maa- ja vesialueet 49 49
Rakennukset 81 56
Poistot yhteensä 3 053 3 278
Korkokulut 2 254 2 301
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut 1) 14 46
Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin
liittyvät kulut, jotka eivät ole lyhytaikaisia vuokrasopimuksia1) 345 364
Vuokrasopimusvelkoihin sisältymättömiin muuttuviin
vuokriin liittyvät kulut 1) 1 466 2 529
1) Sisältyy liiketoiminnan muihin kuluihin
1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Vuokrasopimuksista aiheutuva lähtevä rahavirta yhteensä tilikaudella 7 326 7 531
Vuokrasopimusvelkojen maturiteetti on esitetty liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.
Tilinpäätöksen laadintaperiaate
Sopimuksen syntymisajankohtana Koskisen arvioi, onko järjestely vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Koskisen kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja sitä vastaavan vuokrasopimusvelan vuokrasopimuksen alkamisajankohtana vuokrasopimuksista, joissa se on vuokranantaja. Alkamisajankohta on päivämäärä, jolloin vuokrasopimuksen kohdeomaisuuserä on vuokralle ottajan käytettävissä.
Koskisen arvostaa vuokrasopimusvelan sopimuksen alkamisajankohtana diskonttaamalla tulevat vuokrasopimusmaksut niiden nykyarvoon. Vuokramaksut sisältävät kiinteät maksut, indeksiin tai muuhun hintatasoon perustuvat maksut, jäännösarvotakuiden määrät, jotka Koskisen odotetaan maksavan, sekä osto-option toteutushinnan, jos Koskisen on kohtuullisen varma option käyttämisestä. Vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvat sanktiot sisältyvät vuokrasopimusvelan arvostukseen, jos vuokra-ajasta käy ilmi, että Koskisen käyttää päättämisoptiota.
Koskisen diskonttaa vuokramaksut vuokrasopimuksen sisäisellä korolla. Jos tätä korkoa ei pystytä helposti määrittämään, Koskisen käyttää lisäluoton korkoa eli korkoa, jonka Koskisen joutuisi maksamaan lainatessaan vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin saadakseen käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Vuokrasopimusvelkojen korkokulut esitetään liiketoiminnan rahavirrassa.
Vuokrasopimuksen alkamisajankohdan jälkeen vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, kun vuokrasopimusmaksut muuttuvat esimerkiksi indeksimuutoksen vuoksi, vuokrasopimukseen sisältyvän option käyttö arvioidaan uudelleen tai otetaan huomioon muut vuokrasopimuksen muutokset.
Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, joka koostuu vuokrasopimusvelan alkuperäisestä määrästä, sopimuksen alkamisajankohtana tai sitä ennen suoritetuista vuokranmaksuista, alkuperäisistä välittömistä menoista ja ennallistamismenoista. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Jos Koskisen on kohtuullisen varma osto-option käyttämisestä, käyttöoikeusomaisuuserästä tehdään poistot sen taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Koskisen soveltaa standardin mukaisia lyhytaikaisia ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevia helpotuksia. Lyhytaikaiset vuokrasopimukset ovat vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai alle. Arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä ovat muun muassa polkupyörät ja ICT-laitteet. Näihin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokranmaksut kirjataan tasaerinä kuluksi. Koskisen ei erottele muita kuin vuokrasopimuskomponentteja vuokrasopimuskomponenteista sahan vuokrasopimuksessa.
Koskisella on vähäistä toimintaa vuokralle antajana vuokraamalla maa-alueitaan ja huoneistojaan. Koskisen luokittelee kaikki vuokrasopimuksensa operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi, koska vuokrasopimukset eivät siirrä kohdeomaisuuserän omistamiselle ominaisia riskejä ja etuja kaikilta olennaisilta osin.
Keskeiset arviot ja oletukset
Sopimuksiin sisältyvät vuokrasopimukset
Koskisen on tehnyt lämpöenergian toimitusta ja sahatavaran valmistusta koskevia sopimuksia, joiden osalta johto on arvioinut, sisältyykö sopimuksiin vuokrasopimus. Jos sopimuksiin sisältyy yksilöity omaisuuserä ja Koskisen hyödyntää olennaisilta osin omaisuuserien kapasiteettia ja saa siten olennaisilta osin kaikki omaisuuserien käytöstä saatavat taloudelliset hyödyt ja jos Koskisella on myös oikeus määrätä omaisuuserän käyttöä tietyksi ajaksi, Koskisen kirjaa järjestelyn vuokrasopimuksena. Joissakin järjestelyissä kaikki vuokrasopimuksen maksut ovat muuttuvia, ne eivät riipu indeksistä tai hintatasosta, eivätkä ne ole tosiasiallisesti kiinteitä. Näin ollen tällaisten järjestelyjen osalta taseeseen ei ole merkitty vuokrasopimusvelkaa eikä käyttöoikeusomaisuuserää.
Vuokra-ajan määrittäminen
Koskisen arvioi vuokra-ajan vuokrasopimuskohtaisesti sopimusvelvoitteiden, taloudellisten kannustimien ja omaisuuserän luonteen perusteella. Koskisen vuokrasopimuksiin kuuluu määräaikaisia vuokrasopimuksia, jatkamis- ja päättämisoptioita sekä toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia.
Jos sopimukseen sisältyy kiinteä vuokra-aika ilman jatkamis- tai päättämisoptiota, vuokrasopimuskausi määräytyy kiinteän vuokra-ajan perusteella. Jatkamisoptiot (tai päättämisoptioiden jälkeiset ajanjaksot) sisältyvät vuokra-aikaan vain, jos on kohtuullisen varmaa, että vuokrasopimusta jatketaan (tai että sitä ei päätetä).
Mikäli vuokra-aikaa ei ole selvästi mainittu sopimuksessa tai sopimus on voimassa toistaiseksi ilman erillistä ilmoitusta, johto arvioi vuokrasopimuksen täytäntöönpanokelpoisen ajan sopimusehtojen ja kohtuullisen varmuuden perusteella. Mikäli sopimuksiin ei liity merkittäviä sanktioita eikä sopimuksen vuokra-aikaa ole selvästi mainittu tai se on voimassa toistaiseksi, konserni määrittää vuokra-ajan sopimuskohtaisesti ottaen huomioon konsernin tarpeen kyseiselle omaisuuserälle ja sen strategisen suunnittelujakson, joka on viisi vuotta.
Vuokra-aika arvioidaan uudelleen, jos tapahtuu merkittävä tapahtuma tai olosuhteiden muutos.
Lisäluoton koron määrittäminen
Lisäluoton korko määräytyy viimeaikaisten kolmansien osapuolten rahoitussopimusten perusteella oikaistuna vastaamaan vuokra-aikaa, vuokrasopimusten luottoriskiä, vuokrattua omaisuuserää sekä rahoitusehtojen ja toimintaympäristön muutoksia kolmannen osapuolen rahoituksen saamisen jälkeen.
15. Aineettomat hyödykkeet
Tuhatta euroa Ohjelmistot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022 3 185 160 3 345
Lisäykset 100 275 374
Vähennykset -94 - -94
Siirrot erien välillä 225 -144 80
Hankintameno 31.12.2022 3 415 290 3 705
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2022 -2 726 - -2 726
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 95 - 95
Poistot -152 - -152
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2022 -2 782 - -2 782
Kirjanpitoarvo 1.1.2022 459 160 619
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 633 290 923
Tuhatta euroa Ohjelmistot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 2 791 185 2 976
Lisäykset 246 123 369
Siirrot erien välillä 148 -148 -
Hankintameno 31.12.2021 3 185 160 3 345
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2021 -2 512 - -2 512
Poistot -213 - -213
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2021 -2 726 - -2 726
Kirjanpitoarvo 1.1.2021 279 185 464
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 459 160 619
Tilinpäätöksen laadintaperiaate
Ohjelmistoihin liittyvät kulut
Ohjelmistoihin liittyvät kulut kirjataan omaisuuseriksi, jos Koskisella on määräysvalta kohdeomaisuuserään, hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Poistot lasketaan tasapoistomenetelmällä omaisuuserien taloudellisena vaikutusaikana, joka on 5 vuotta.
Omaisuuseriän taloudelliset vaikutusajat ja poistomenetelmät tarkistetaan jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja niitä muutetaan tarvittaessa vastaamaan odotettavissa olevien taloudellisten hyötyjen muutoksia. Aineettomien hyödykkeiden poistot aloitetaan, kun hyödyke on valmis sille aiottua käyttöä varten.
Arvonalentumiset on esitetty liitetiedossa 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.
16. Vaihto-omaisuus
Tuhatta euroa 31.12.2022 31.12.2021
Raaka-aineet 20 111 23 000
Keskeneräiset tuotteet 4 019 3 342
Valmiit tuotteet 10 044 11 720
Yhteensä 34 174 38 062
Hitaasti liikkuvan vaihto-omaisuuden arvonalentumiset nettorealisointiarvoon olivat 98 tuhatta euroa vuonna 2022 (2021: 12 tuhatta euroa). Ne kirjattiin kuluiksi tilikaudella, ja ne sisältyvät valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutokseen tuloslaskelmassa. Konserni peruutti vuonna 2022 aiemman vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjauksen 12 tuhatta euroa perustuen konsernin arvioon nettorealisointiarvosta (2021: 23 tuhatta euroa). Peruutettu määrä sisältyy valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutokseen konsernin laajassa tuloslaskelmassa.
Tilinpäätöksen laadintaperiaate
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä. Hankintamenoon sisältyvät raaka-aineet, välitön työvoima, poistot sekä asianmukainen osuus muuttuvista ja kiinteistä yleiskustannuksista, joista jälkimmäinen jaetaan tavanomaisen toimintakapasiteetin perusteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuva arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi tarvittavat menot.
Vanhoista, hitaasti liikkuvista vaihto-omaisuuseristä tehdään arvonalentumisvähennys, joka perustuu johdon parhaaseen arvioon odotettavissa olevasta nettorealisointiarvosta raportointikauden päättymispäivänä.
17. Muut saamiset
Tuhatta euroa 31.12.2022 31.12.2021
Pitkäaikaiset varat
Muut saamiset - 1
Jaksotetut rahoituskulut 79 172
Yhteensä 79 174
Lyhytaikaiset varat
Tukkiostojen ennakot 2 273 2 277
Arvonlisäverosaamiset 2 831 1 368
Muut saamiset 1 133 787
Muut kulujen siirtosaamiset 3 297 986
Yhteensä 9 534 5 418
Muut saamiset yhteensä 9 613 5 592
18. Oma pääoma
Tuhatta euroa Ulkona olevien osakkeiden määrä (kpl) Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
1.1.2021 630 1 512 -
31.12.2021 630 1 512 -
31.12.2021 630 1 512 -
Maksuton osakeanti (split) 6 299 370 -
Osakeanti (sulautuminen) 1) 2 532 294 - 43 252
Suunnattu osakeanti, henkilöstö 2) 57 509 - 345
Maksuton osakeanti (split) 8 889 803 - -
Listautumisanti 5 223 053 - 30 246
31.12.2022 23 002 659 1 512 73 843
1) Lisätietoja liitetiedossa 23. Konsernin rakenne
2) Lisätietoja liitetiedossa 7. Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
Osakepääoma
Koskisen Oyj:llä on yksi osakelaji ja kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoon. Yksi osake tuottaa yhden äänen yhtiökokouksessa. Yhtiöllä ei ole omia osakkeita.
Koskisen yhtiökokous päätti 26.4.2022 maksuttoman osakeannin (split) toteuttamisesta. Annetut osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 31.5.2022. Osakkeiden kokonaismäärä lisääntyi 6 300 000 osakkeeseen kun osakkeenomistajille annettiin 9 999 uutta osaketta kutakin vanhaa osaketta kohti.
Koskisen ylimääräinen yhtiökokous päätti 31.10.2022 maksuttoman osakeannin (split) toteuttamisesta. Annetut osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 11.11.2022. Osakkeiden kokonaismäärä lisääntyi 17 779 606 osakkeeseen, kun osakkeenomistajille annettiin 1 uusi osake kutakin vanhaa osaketta kohti.
Maksuttomilla osakeanneilla ei ollut vaikutusta yhtiön osakepääomaan tai pääomarakenteeseen.
Kaupankäynti Koskisen Oyj:n osakkeilla alkoi 1.12.2022. Listautumisannissa annettiin uusia osakkeita 5 223 053 kappaletta ja yhtiön osakkeiden määrä listautumisen jälkeen on yhteensä 23 002 659 osaketta. Uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 30.11.2022. Koskisen sai listautumisannista 32 miljoonan euron bruttovarat, jotka kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön listautumiskulut olivat 4,1 miljoonaa euroa. Näistä omaan pääomaan kirjatut listautumiskulut olivat 2,2 miljoonaa euroa vähennettynä 0,4 miljoonan euron verovaikutuksella ja tulokseen kirjatut kulut olivat 1,8 miljoonaa euroa. Lopullinen merkintähinta oli instituutio- ja yleisöannissa 6,14 euroa osakkeelta ja henkilöstöannissa 10 % alempi eli 5,53 euroa osakkeelta, minkä perusteella yhtiön markkina-arvo oli noin 141 miljoonaa euroa välittömästi listautumisannin jälkeen. Osakkeisiin kohdistui voimakas kysyntä ja osakeanti ylimerkittiin. Koskisen osakkeiden kaupankäyntitunnus on KOSKI.
Vararahasto
Vararahastoon sisältyvät jakokelpoisista varoista yhtiöjärjestyksen tai yhtiökokouksen päätöksen nojalla siirretyt määrät.
Muuntoerot
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja kerrytetään erilliseen oman pääoman rahastoon. Muuntoerojen kumulatiivinen määrä kirjataan tulosvaikutteiseksi, kun nettosijoituksesta luovutaan.
19. Osakekohtainen tulos
1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Osakekohtainen tulos
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (tappio) 39 745 676 29 240 253
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 16 043 440 12 600 000
Ulkona olevien osakkeiden laimennetun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 16 069 899 12 600 000
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa) 2,48 2,32
Laimennettu osakekohtainen tulos (euroa) 2,47 2,32
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden laimentamaton ja laimennettu osakekohtainen tulos esitetyiltä kausilta on oikaistu takautuvasti huomioimaan 26.4.2022 ja 31.10.2022 päätettyjen maksuttomien osakeantien vaikutuksen.
Koskisen yhtiökokous päätti 26.4.2022 maksuttoman osakeannin (split) toteuttamisesta. Annetut osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 31.5.2022. Osakkeiden kokonaismäärä lisääntyi 6 300 000 osakkeeseen kun osakkeenomistajille annettiin 9 999 uutta osaketta kutakin vanhaa osaketta kohti.
Koskisen ylimääräinen yhtiökokous päätti 31.10.2022 maksuttoman osakeannin (split) toteuttamisesta. Annetut osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 11.11.2022. Osakkeiden kokonaismäärä lisääntyi 17 779 606 osakkeeseen, kun osakkeenomistajille annettiin 1 uusi osake kutakin vanhaa osaketta kohti.
Maksuttomilla osakeanneilla ei ollut vaikutusta yhtiön osakepääomaan tai pääomarakenteeseen.
Tilinpäätöksen laadintaperiaate
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla kauden aikana. Laimennetussa osakekohtaisessa tuloksessa käytettyjä lukuja oikaistaan osakekohtaisen tuloksen määrittämiseksi siten, että otetaan huomioon konsernin mahdollinen sitoutuminen uusien osakkeiden liikkeeseenlaskuun tulevaisuudessa.
20. Rahoitusvarat ja -velat
Rahoitusvarat ja -velat luokittain
Tuhatta euroa Käyvän hierarkian taso 31.12.2022 31.12.2021
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Myyntisaamiset - 25 541 29 544
Rahavarat - 74 527 30 538
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat yhteensä 100 068 60 081
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Rahastosijoitukset 1 9 892 9 958
Johdannaiset 2 1 528 -
Muut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 3 223 223
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat yhteensä 11 644 10 181
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta 2 28 650 32 695
Pääomalainat 3 - 12 136
Vuokrasopimusvelat - 27 309 29 732
Ostovelat - 32 263 28 792
Ostovelat, maksumenettely - 7 316 6 604
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat yhteensä 95 538 109 959
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaisvelat 2 - 1 765
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat yhteensä - 1 765
Rahoituslaitoslainojen käypä arvo 31.12.2022 oli 29,1 miljoonaa euroa (31.12.2021: 33,0 miljoonaa euroa). Lainojen käypä arvo on määritetty diskonttaamalla tulevat rahavirrat arvioidulla markkinakorolla raportointihetkellä. Yhtiö on arvioinut, että lainojen sopimuskorko on kohtuullisen lähellä markkinakorkoa, eikä ole tehnyt oikaisua diskonttauskorkoon, jolla käyvät arvot on määritelty, jolloin lainojen käyvät arvot vastaavat niiden nimellisarvoa. Koska yhtiön lainat rahoituslaitoksilta ovat vaihtuvakorkoisia, kauden aikainen markkinakorkojen nousu on heijastunut suoraan konsernin korkokuluihin eikä näin ollen ole vaikuttanut lainojen käypään arvoon. Rahoituslaitoksilta saatujen lainojen käyvät arvot luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa tasolle 2.
Pääomalainat ja erääntyneet korot maksettiin pois tilikauden 2022 aikana. Niiden käypä arvo 31.12.2021 oli 12,1 miljoonaa euroa. Pääomalainojen käyvät arvot luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa tasolle 3, koska niissä on käytetty muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja, jotka ovat, oma luottoriski sekä arvioidut takaisinmaksu- ja koronmaksupäivät. Jos luottomarginaali arvostuspäivinä olisi suurempi kuin johto arvioi, pääomalainojen käyvät arvot olisivat alhaisemmat ja päinvastoin.
Johdannaisten käypä arvo on arvioitu perustuen tulevien rahavirtojen nykyarvoon käyttäen arvostuspäivän markkinahintoja, ja rahastosijoitukset perustuen vastapuolten noteerauksiin. Johdannaisten ja rahastosijoitusten käyvän arvon muutokset on kirjattu rahoitustuottoihin ja kuluihin, jotka on eritelty alla. Merkittävin osa käyvän arvon muutoksista syntyy johdannaisista, ja ne johtuvat pääasiassa markkinakorkojen kasvusta sekä USD:n vahvistumisesta euroon nähden raportointikaudella. Konsernin avoinna oleva USD-tasepositio on tilinpäätöshetkellä 31.12.2022 merkittävästi pienempi kuin 31.12.2021 muodostuen myyntisaamisista sekä pankkitilistä, ollen yhteensä 7,0 miljoonaa euroa (31.12.2021: 22,0 miljoonaa euroa). Suojaavien auki olevien termiinien nimellisarvo raportointipäivänä on 6,80 miljoonaa euroa (31.12.2021: 11,6 miljoonaa euroa).
Hierarkiatasot ovat seuraavat:
Taso 1: Toimivilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusinstrumenttien (kuten julkisesti noteeratut johdannaiset ja osakkeet) käypä arvo perustuu raportointikauden päättymispäivän noteerattuihin markkinahintoihin. Konsernin hallussa olevien rahoitusvarojen markkinahinta on senhetkinen ostonoteeraus. Nämä instrumentit kuuluvat tasoon 1.
Taso 2: Sellaisten rahoitusinstrumenttien, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla (esimerkiksi over-the-counter- eli OTC-johdannaiset), käypä arvo määritetään käyttämällä arvostustekniikoita, joissa käytetään mahdollisimman paljon havainnoitavissa olevia markkinatietoja ja mahdollisimman vähän yhteisökohtaisia arvioita. Jos kaikki instrumentin käyvän arvon edellyttämät merkittävät syöttötiedot ovat havaittavissa, instrumentti sisältyy tasoon 2.
Taso 3: Jos yksi tai useampi merkittävistä syöttötiedoista ei perustu havaittavissa olevaan markkinatietoon, instrumentti sisältyy tasoon 3. Näin on listaamattomien osakkeiden kohdalla.
Rahoitusvelkojen täsmäytyslaskelma
Vuokra-
Tuhatta euroa Lainat sopimusvelat Yhteensä
1.1.2021 48 361 30 957 79 318
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot 35 000 - 35 000
Lainojen takaisinmaksut -39 000 -2 291 -41 291
Muut muutokset -
Uudet vuokrasopimukset - 1 066 1 066
Maksettu korko 1) ja korkokulu 471 - 471
31.12.2021 44 831 29 732 74 563
Rahoituksen rahavirrat
Lainojen nostot 29 000 - 29 000
Lainojen takaisinmaksut -43 988 -3 445 -47 433
Muut muutokset -
  Exportkredit laina 3) 3 846 - 3 846
Uudet vuokrasopimukset - 1 022 1 022
Maksettu korko 1), 2) ja korkokulu -5 039 - -5 039
31.12.2022 28 650 27 309 55 959
1) Sisältyy liiketoiminnan rahavirtaan
2) Kaudella maksettu pääomalainojen korkoja 5,8 miljoonaa euroa
3) Ei rahavirtavaikutusta
Rahoitusvelkojen muutokset
Koskisen teki uuden rahoitussopimuksen vuoden 2022 toisella neljänneksellä yksinkertaistaakseen rahoitusrakennettaan, pidentääkseen rahoitusvelkojen keskimääräistä maturiteettia ja alentaakseen rahoituskustannuksiaan. Lainasopimuksen alla on kolme lainaa, 19,0 miljoonan euron määräaikaislaina, 10,0 miljoonan euron määräaikaislaina sekä 8,0 miljoonan euron valmiusluotto, jolla on tarkoitus rahoittaa yleisiä konsernin käyttöpääomavaatimuksia. Lainoista on raportointihetkellä nostettu yhteensä 29,0 miljoonaa euroa. Valmiusluotto on kokonaisuudessaan nostamatta.
Lainasopimuksen voimassaoloaika on neljä vuotta. Lainasopimukseen sisältyy tavanomaisia rahoituskovenantti- ja laiminlyöntiehtoja. Rahoituskovenantteja mitataan puolivuosittain rullaavasti kuluneelta 12 kuukauden ajanjaksolta ja ne lasketaan FAS:n mukaisesti laadituista Koskisen konsernin taloudellisista tiedoista. Lainojen korot on sidottu 6 kuukauden Euriboriin, minkä lisäksi niissä on marginaali, jonka taso riippuu nettovelan suhteesta ebitdaan.
Koskisella oli 31.12.2021 yhteensä 12.1 miljoonan euron (sisältäen kumulatiivisen maksamattoman koron) pääomalaina yhtiön osakkeenomistajilta, joista osalla on yhtiöön huomattava vaikutusvalta. Laina ja erääntyneet korot maksettiin pois tilikauden aikana.
Koskisen lainat rahoituslaitoksilta altistavat konsernin rahavirran korkoriskille, jonka merkitys on korostunut kauden aikana markkinakorkojen noustessa huomattavasti. Koskisen korkoriskin suojauspolitiikassa ei ole tapahtunut muutoksia, mutta konsernin johto arvioi jatkuvasti avoimen riskin määrää sekä lisäsuojauksen tarvetta. Koskisella on koronvaihtosopimuksia nimellisarvoltaan yhteensä 30 miljoonaa euroa. Koronvaihtosopimuksien käyvän arvon muutokset netottavat lainan korkomuutosten tulosvaikutukset suojaten osaltaan konsernia korkoriskiltä, vaikka ne eivät ole yksi yhteen konsernin rahoituslaitoslainojen kanssa. Koronvaihtosopimukset ovat voimassa vuoteen 2025 saakka, eikä niihin tullut muutoksia rahoituslainojen uudistuksen yhteydessä.
Konsernin altistumista erilaisille rahoitusinstrumentteihin liittyville riskeille käsitellään liitetiedossa 3. Rahoitusriskin ja pääoman hallinta. Enimmäisalttius luottoriskille katsastuskauden päättyessä on kunkin edellä mainitun rahoitusvaraluokan kirjanpitoarvo.
Tilinpäätöksen laadintaperiaate
Konsernin rahoitusvarat koostuvat myyntisaamisista, rahastosijoituksista ja rahavaroista. Rahamarkkinarahastot luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusvaroiksi ja myyntisaamiset ja rahavarat jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi rahoitusvaroiksi, koska niitä käytetään sopimusperusteisten rahavirtojen keräämiseen, jos nämä rahavirrat edustavat ainoastaan pääoman ja korkojen maksamista. Korkotuotot näistä rahoitusvaroista sisällytetään rahoitustuottoihin efektiivisen koron menetelmällä.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeudet rahoitusvaroista saataviin rahavirtoihin ovat päättyneet tai siirretty ja konserni on siirtänyt omistukseen liittyvät riskit ja edut olennaisilta osin. Taseesta pois kirjaamisesta johtuva voitto tai tappio kirjataan suoraan laajaan tuloslaskelmaan ja esitetään muissa liiketoiminnan kuluissa.
Rahastosijoitukset
Koskisen on sijoittanut rahamarkkina-arvopapereihin. Rahastosijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, koska ne eivät täytä IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardin mukaista SPPI-testiä (pelkästään pääoman takaisinmaksu ja koron maksu).
Johdannaiset
Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon johdannaissopimuksen tekopäivänä, ja ne arvostetaan myöhemmin käypään arvoonsa kunkin raportointikauden lopussa. Konserni on solminut suojaustarkoituksessa koronvaihtosopimuksia ja valuuttatermiinejä, vaikka IFRS:n mukaista suojauslaskentaa ei sovelleta. Johdannaisten käypä arvo on arvioitu perustuen tulevien rahavirtojen nykyarvoon käyttäen arvostuspäivän markkinahintoja.
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset ovat saamisia asiakkailta tavallisessa liiketoiminnassa myydyistä tavaroista tai suoritetuista palveluista. Ne erääntyvät yleensä 30 päivän kuluessa, joten ne kaikki luokitellaan lyhytaikaisiksi. Myyntisaamiset kirjataan alun perin ehdottoman vastikkeen määrään, elleivät ne sisällä merkittäviä rahoituskomponentteja, jolloin ne kirjataan käypään arvoon. Konserni pitää hallussaan myyntisaamisia tarkoituksenaan kerätä sopimusperusteiset rahavirrat ja arvostaa ne sen vuoksi jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Konsernin arvonalentumisperiaatteet ja luottotappiovarauksen laskenta esitetään liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.
Myyntisaamisten lyhytaikaisen luonteen vuoksi niiden kirjanpitoarvon katsotaan olevan sama kuin niiden käypä arvo.
Rahavarat
Taseessa ja rahavirtalaskelmassa esitetyt rahavarat koostuvat pankkitalletuksista ja käteisestä. Mahdolliset käytetyt luottolimiitit esitetään lyhytaikaisina velkoina. Luottolimiitit ovat osa likviditeetin hallintaa. Likviditeettiriski ja sen hallinta on kuvattu liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.
Rahoitusvarojen arvonalentuminen
Myyntisaamisiin ja sopimuksiin perustuviin saamisiin Koskisen soveltaa IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua menetelmää, jonka mukaan odotettavissa olevat elinikäiset tappiot kirjataan saamisten alkuperäisestä kirjaamisesta alkaen.
Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseksi myyntisaamiset ryhmitellään ikääntymisen perusteella. Odotettavissa olevat tappiot perustuvat vertailukauden toteutuneeseen tulokseen. Historialliset tappiot on oikaistu vastaamaan nykyisiä ja tulevaisuuteen suuntautuneita tietoja makrotaloudellisista tekijöistä, jotka vaikuttavat asiakkaiden kykyyn maksaa saamisia. Huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa asiakkaiden aiempi maksukäyttäytyminen, saatavilla olevat ennusteet ja niiden mahdollinen vaikutus asiakkaiden luottoluokitukseen ja maksukäyttäytymiseen sekä mahdolliset arvopaperi- ja luottovakuutukset.
Saamiset kirjataan pois taseesta lopullisina luottotappioina, jos niiden maksamista ei voida kohtuudella odottaa. Merkkejä siitä, että maksua ei voida kohtuudella odottaa, ovat perinnän epäonnistuminen, konkurssi-ilmoitus jne.
Rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski, luottoriskin hallinta ja myyntisaamisten varausmatriisi on esitetty liitetiedossa 3. Rahoitusriskien ja pääoman hallinta.
Lainat
Lainat kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä aiheutuneilla transaktiomenoilla. Lainat arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon. Mahdollinen tuottojen (joista on vähennetty transaktiomenot) ja lunastusmäärän välinen erotus kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan lainakaudella efektiivisen koron menetelmällä. Lainajärjestelyistä maksetut maksut kirjataan lainan transaktiokuluiksi siltä osin kuin on todennäköistä, että osa järjestelystä tai koko järjestely nostetaan. Tällöin maksua lykätään, kunnes nosto tapahtuu. Lainajärjestelyistä maksetut maksut aktivoidaan ennakkomaksuna likviditeettipalveluista ja poistetaan liittyvän järjestelyn voimassaoloaikana siltä osin kuin on todennäköistä, että osa järjestelystä tai koko järjestely nostetaan.
Lainat poistetaan taseesta, kun sopimuksessa mainittu velvoite täytetään, peruutetaan tai vanhenee. Lopetetun tai toiselle osapuolelle siirretyn rahoitusvelan kirjanpitoarvon sekä maksetun vastikkeen, mahdolliset siirretyt muut kuin käteisvarat ja vastattavaksi otetut velat mukaan lukien, välinen erotus kirjataan tulosvaikutteisesti muihin tuottoihin tai rahoituskuluihin.
Lainat luokitellaan lyhytaikaisiksi veloiksi, ellei konsernilla ole ehdotonta oikeutta lykätä velan suorittamista vähintään 12 kuukaudella raportointikauden päättymisestä.
Ostovelat
Ostovelat ovat velkoja ennen tilikauden päättymistä konsernille toimitetuista tavaroista ja palveluista, jotka ovat maksamattomia. Määrät ovat vakuudettomia, ja ne maksetaan yleensä 30 päivän kuluessa kirjaamisesta. Ostovelat esitetään lyhytaikaisina velkoina, paitsi jos maksu ei eräänny 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä. Ne arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Ostovelkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa niiden lyhyen maturiteetin vuoksi.
Ostovelat, maksumenettely
Koskisen tarjoaa osana puunhankintaprosessiaan myyjälle mahdollisuuden tallettaa tukkimyynnin kauppahinta tai osa kauppahinnasta Koskiselle. Kiinteää korkoa tarjotaan vaihtelevasti talletusjakson pituuden mukaan. Talletuksen pituus vaihtelee yhdestä kolmeen vuoteen. Myyjällä on kuitenkin oikeus nostaa talletus milloin tahansa 45 päivän irtisanomisajalla. Nämä maksumenettelyostovelat kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Talletuksen nosto-oikeudesta johtuen velat esitetään taseessa lyhytaikaisina. Maksumenettelyostovelkojen kirjanpitoarvon katsotaan vastaavan niiden käypää arvoa lyhyen maturiteettinsa vuoksi.
21. Varaukset
Tuhatta euroa Ympäristövaraukset Muut Yhteensä
1.1.2022 120 - 120
Lisäys - 20 20
Käytetty vuoden aikana -20 - -20
31.12.2022 100 20 120
Pitkäaikaiset 100 - 100
Lyhytaikaiset - 20 20
Yhteensä 100 20 120
Tuhatta euroa Ympäristövaraukset Muut Yhteensä
1.1.2021 138 - 138
Käytetty vuoden aikana -18 - -18
31.12.2021 120 - 120
Pitkäaikaiset 120 - 120
Yhteensä 120 - 120
Koskisen on tehnyt varauksen, joka kattaa pohjaveden puhdistuksesta vielä aiheutuvia arvioituja kustannuksia. Sahan vuoden 1976 tulipalon seurauksena merkittävä määrä kloorifenolia päätyi pohjaveteen tehtaan ympärille. Konserni on sittemmin varannut varoja saastuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen. Kloorifenolipitoisuus on saatu laskettua matalalle tasolle, mutta Koskisen jatkaa puhdistus- ja seurantatyötä vielä muutaman vuoden ajan. Puhdistuksen etenemistä ja tarvittavia toimenpiteitä arvioidaan vuosittain ympäristöviranomaisten ja pohjavesiasiantuntijoiden kanssa yhteistyössä.
Koskisen on sulkemassa tytäryhtiön OOO Koskiles Venäjällä. Koskisen on tehnyt varauksen arvioiduista sulkemiskustannuksista 20 tuhatta euroa.
Tilinpäätöksen laadintaperiaate
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena voimassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää voimavarojen siirtymistä pois konsernista ja velvoitteen määrä voidaan arvioida luotettavasti. Tulevista liiketoiminnan tappioista ei kirjata varauksia. Varaukset arvostetaan raportointikauden päättymispäivänä olemassa olevan velvoitteen täyttämisen menoarvion nykyarvoon johdon parhaan arvion mukaan. Varaukset esitetään lyhytaikaisina velkoina, jos määrät on tarkoitus suorittaa 12 kuukauden kuluessa raportointikauden päättymisestä. Muuten varaukset esitetään pitkäaikaisina velkoina.
Keskeiset arviot ja oletukset
Varauksen määrän ja ajoittumisen arviointi
Aiemman tapahtuman taloudellisen vaikutuksen arviointi edellyttää konsernin johdon harkintaa. Koskisen johto on arvioinut, että pohjaveden puhdistus jatkuu vielä 5-6 vuotta. Odotettavissa olevat kustannukset on arvioitu aiempien kustannusten ja samankaltaisia tapahtumia koskevan tietämyksen perusteella. Varausten määrät tarkistetaan säännöllisin väliajoin ja niitä muutetaan tarvittaessa parhaan arvion mukaisiksi raportointikauden lopussa. Toteutuvat menot voivat poiketa arvioista.
22. Muut velat
Tuhatta euroa 31.12.2022 31.12.2021
Lyhytaikaiset velat
Jaksotetut henkilöstökulut 10 051 10 031
Ennakonpidätysvelat 2 008 1 914
Alihankkijan siirtovelat 2 730 1 570
Jaksotetut listautumiskulut 1 765 -
Arvonlisäverovelat 338 398
Korkovelat 466 536
Muut velat 692 472
Muut siirtovelat 1 452 428
Yhteensä 19 501 15 348
Muut velat yhteensä 19 501 15 348
23. Konsernin rakenne
Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt 31.12.2022 esitetään seuraavassa taulukossa:
Konsernin Konsernin
omistusosuus % omistusosuus %
Tytäryritys Rekisteröintimaa 31.12.2022 31.12.2021
OOO Koskiles Venäjä 100 % 100 %
OOO Koskisilva Venäjä 0 % 100 %
Koskisen Oy Suomi 0 % 75,2 %
Kosava-Kiinteistöt Oy Suomi 100 % 75,2 %
Koskisen Sp z.o.o Puola 100 % 75,2 %
Koskisen on aiemmin ilmoittanut luopuvansa liiketoiminnoistaan Venäjällä. Raportointikauden aikana Koskisen on päättänyt ajaa alas Venäjällä toimivan logistiikka- ja puunhankintayhtiön OOO Koskilesin tilikauden 2023 aikana. Sen toteutumisen ajankohtaa ei tällä hetkellä voida ennakoida liittyen paikallisten viranomaisten prosesseihin. OOO Koskilesin osuus konsernin liikevaihdosta oli pieni, ja toimintojen alasajon taloudelliset vaikutukset konsernille ovat vähäiset. Koskisen on kirjannut tilinpäätökseen 31.12.2022 alas OOO Koskilesin varoja, 45 tuhatta euroa koneita ja kalustoa sekä 42 tuhatta euroa lyhytaikaisia saamisia. Yhtiön sulkemiseen liittyviin kustannuksiin on tehty 20 tuhannen euron varaus.
Koskitukki Oy:n tytäryhtiö Koskisen Oy sulautui Koskitukki Oy:öön 31.5.2022. Sulautumisen jälkeen Koskitukki Oy:n nimeksi muutettiin Koskisen Oy. Sulautumisessa kaikki sulautuvan yhtiön varat ja velat siirtyivät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle yhtiölle. Sulautumisen yhteydessä Koskisen Oy:n vähemmistöosakkeenomistajat tulivat Koskitukki Oy:n osakkeenomistajiksi. Määräysvallattomille osakkeenomistajille annettiin sulautumisvastikkeena vastaanottavan yhtiön uusia osakkeita 2 532 294 kappaletta. Osakkeet arvostettiin käypään arvoon, joka oli 17,08 euroa/osake. Vastikkeena annettavien osakkeiden määrä on laskettu sulautuvan yhtiön ja vastaanottavan yhtiön osakekantojen keskinäiseen arvonmääritykseen perustuen. Sulautumisen tarkoituksena oli yhdenmukaistaa Koskisen toimintoja, yksinkertaistaa konsernin rakennetta, vahvistaa emoyhtiön tasetta, tukea Koskisen brändiä ja valmistella yhtiötä mahdollista listautumista varten. Sulautumisen jälkeen kaikki tytäryhtiöt ovat 100 %:sti emoyhtiön, Koskisen Oyj:n, omistamia.
Venäjän Ukrainan sotatoimien alkamisen jälkeen Koskisen lopetti toimintonsa Venäjällä. Yhtiö myi kokonaan omistamansa tytäryhtiön OOO Koskisilvan Venäjällä ulkopuoliselle hankkijalle 21.6.2022. Tytäryhtiön myynnistä on kirjattu 2,2 miljoonan euron myyntivoitto liiketoiminnan muihin tuottoihin. Yhtiöllä oli tytäryhtiön myyntiin liittyvä ruplamääräinen termiinisopimus, josta kirjattiin tilikaudella 0,9 miljoonaa euroa rahoitustuottoihin. OOO Koskisilvalla oli 31.12.2021 8 295 tuhatta euroa (31.12.2021 RUB-kurssilla laskettuna) verotuksellisia tappioita, joista ei ollut kirjattu laskennallista verosaamista konsernitilinpäätökseen. Koskisen ei voi hyödyntää näitä tappioita tytäryhtiön myynnin jälkeen.  
Tilinpäätöksen laadintaperiaate
Tytäryrityksiä ovat yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä silloin, kun se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa sen toiminnan ohjaamiseen. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.
Konserniyritysten väliset liiketoimet, mukaan luettuna sisäiset saamiset ja velat, tuotot ja kulut sekä realisoitumattomat voitot, eliminoidaan. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvonalentumisesta.
24. Liiketoimet lähipiirin kanssa
Koskisen lähipiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, johtoryhmän jäsenet sekä osakkeenomistajat, joilla on huomattava vaikutusvalta yhtiössä. Lähipiiriin luetaan myös näiden henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja yhteisöt, joissa näillä edellä mainituilla henkilöillä on määräysvalta tai yhteinen määräysvalta.
Johtoryhmän ja hallituksen jäsenten palkat ja palkkiot
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Toimitusjohtaja
Palkat ja palkkiot sekä muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 581 328
Eläkekulut - maksupohjaisista järjestelyistä 43 28
Yhteensä 624 356
Johtoryhmä
Palkat ja palkkiot sekä muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 925 767
Eläkekulut - maksupohjaisista järjestelyistä 78 59
Yhteensä 1 003 826
Hallituksen jäsenet
Palkat ja palkkiot 274 138
Eläkekulut - maksupohjaisista järjestelyistä 7 4
Yhteensä 280 142
Johdon ja hallituksen palkitseminen yhteensä 1 907 1 324
Toimitusjohtajalla on mahdollisuus saada tulospalkkiota, joka on enintään 48 % vuosipalkasta. Tulospalkkion määrä riippuu vuositavoitteista. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta ja erokorvaus vastaa 6 kuukauden palkkaa. Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten eläkevelvoitteet määräytyvät henkilöstön eläkelain mukaisesti. Muita eläkkeelle siirtymistä tai eläkerahan määrää koskevia erityisehtoja ei ole sovittu. Lakisääteinen eläkekulu tilikaudella 2022 oli 128 tuhatta euroa (2021: 114 tuhatta euroa). Hallituksen palkkiot eivät sisällä lakisääteistä eläkevelvollisuutta.
Johdon avainhenkilöiden osakeomistukset
Tuhatta euroa 2022 2021
Hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Kantaosakkeet (kpl) 7 281 704 229
Omistusosuus, % 32 % 36 %
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä yhteensä (kpl) 23 002 659 630
Lisätietoja osakkeiden muutoksista liitetiedossa 18. Oma pääoma
Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja johtoryhmän hallussa oli 31.12.2022 yhteensä 7 281 704 osaketta. Luvut sisältävät heidän omat ja heidän läheisten perheenjäsentensä ja määräysvallassaan olevien yhteisöjen omistukset. Tilikauden aikana yhtiön johdolle ei ole myönnetty lainoja. Yhtiön johdon ja osakkeenomistajien puolesta ei ole annettu pantteja tai muita sitoumuksia.
Liiketoimet lähipiirin kanssa
Tuhatta euroa 2022 2021
Osakkeenomistajat, joilla on merkittävä vaikutusvalta*
Palkat, palkkiot ja eläkekulut -439 -533
Vuokratuotot 2 2
Tuotot käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä 400
Korkokulu -304 -318
Yhteensä -341 -849
*Sisältää osakkeenomistajat, joiden omistusosuus on yli 10 %, ja heidän läheiset perheenjäsenensä 
Velat ja saamiset lähipiiriltä
Tuhatta euroa 2022 2021
Osakkeenomistajat, joilla on merkittävä vaikutusvalta
Pääomalaina1) - 4 536
Pääomalainan kertynyt korko1) - 3 429
1)Sisältyy taseen erään lainat
Konsernin osakkeenomistajien myöntämät pääomalainat yhteensä 12,8 miljoonaa euroa (sisältäen kertyneen maksamattoman koron) maksettiin tilikauden aikana takaisin.
Koskisen on käynnistänyt raportointikaudella osakepohjaisen kannustinohjelman avainhenkilöilleen ja avainjohdolle. Kannustinohjelmien piiriin kuuluvat henkilöt voivat järjestelyn ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 183 000 osaketta (bruttomäärä). Osakepohjaisista kannustinohjelmista kirjattiin katsauskaudella kuluksi 241 tuhatta euroa. Tästä omaan pääomaan kirjattiin 164 tuhatta euroa ja 76 tuhatta euroa kirjattiin lyhytaikaisiin muihin velkoihin. Lisäksi osa lähipiiriin kuuluvista johtoryhmän jäsenistä on osallistunut Koskisen toteuttamaan henkilöstöantiin. Henkilöstöannin vaikutus on epäolennainen. Tarkempia tietoja järjestelyistä on esitetty liitetiedossa 7. Osakepalkkiojärjestelmät.
Yhtiö myi tilikaudella kiinteistön yhtiön lähipiiriin kuuluvalle hallituksen jäsenelle. Kauppahinta perustui ulkopuolisiin arvioihin.
25. Ehdolliset velat ja vastuusitoumukset
Tuhatta euroa 31.12.2022 31.12.2021
Velat, joiden vakuudeksi on annettu vakuus
Lainat rahoituslaitoksilta 25 000 33 000
Tilinpäätöspäivänä käytössä olevat tili- ja takauslimiitit
Tililimiitti - -
Takauslimiitti 267 138
Kiinteistökiinnitykset 307 200 1 689 600
Yrityskiinnitykset 181 551 181 551
Takaukset
Ennakkomaksut, toimitustakuut jne. 267 138
Koskisen on sitoutunut yhteensä 30,0 miljoonan euron investointeihin mm. Järvelän uuteen sahaan liittyen.
Oikeudenkäynnit
31.12.2022 ei ollut käynnissä merkittäviä oikeudellisia kiistoja (31.12.2021: ei oikeudellisia kiistoja).
Tilinpäätöksen laadintaperiaate
Ehdollinen velka on mahdollinen velvoite, joka syntyy aikaisemmista tapahtumista ja jonka olemassaolo varmistuu vain yhden tai useamman epävarman tulevan tapahtuman, joka ei ole kokonaan konsernin määräysvallassa, toteutumisella tai toteutumatta jäämisellä. Olemassa olevaa velvoitetta pidetään ehdollisena velkana, kun ei ole todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää voimavarojen siirtymistä pois yhteisöstä, tai kun velvoitteen määrää ei voida määrittää riittävän luotettavasti.
26. Uudet standardit
Konserni ei ole ottanut käyttöön julkaistuja uusia kirjanpitostandardeja, kirjanpitostandardien muutoksia ja tulkintoja, jotka eivät ole pakollisia 31.12.2022 päättyneille tilikausille. Näiden standardien, muutosten tai tulkintojen ei odoteta vaikuttavan olennaisesti yhteisöön nykyisellä tai tulevilla tilikausilla eikä ennakoitavissa oleviin tuleviin liiketoimiin.
27. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat
Koskisen Oyj:n hallitus päätti 7.2.2023 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle osana johdon palkitsemista ylimääräisen yhtiökokouksen 31.10.2022 antaman valtuutuksen nojalla. Annetut osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 16.2.2023. Osakkeiden kokonaismäärä lisääntyi 23 011 659 osakkeeseen kun toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle annettiin 9 000 uutta osaketta. Listautumisen toteutumiseen liittyvän palkkion ensimmäisen maksuerän arvo Koskisen toimitusjohtajalle vastaa 12 000 osaketta, josta puolet maksetaan rahana ennakonpidätyksen kattamiseksi. Palkkion ensimmäisen maksuerän arvo Koskisen talousjohtajalle vastaa 6 000 osaketta, josta puolet maksetaan rahana ennakonpidätyksen kattamiseksi.
Koskisen Oyj
Tuloslaskelma
1 EUR 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
LIIKEVAIHTO 227 616 416,16 131 624 456,09
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos -2 061 764,72 -
Valmistus omaan käyttöön 346 394,60 -
Liiketoiminnan muut tuotot 69 860 178,62 5 746 078,27
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet, tavarat
Ostot tilikauden aikana -106 593 303,03 -98 626 052,17
Varastojen lisäys tai vähennys -3 770 054,81 4 130 361,76
Aineet, tarvikkeet, tavarat -110 363 357,84 -94 495 690,41
Ulkopuoliset palvelut -29 707 855,40 -22 272 149,18
Materiaalit ja palvelut -140 071 213,24 -116 767 839,59
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot -21 763 228,06 -5 033 457,90
Eläkekulut -4 323 566,93 -637 921,46
Muut henkilösivukulut -1 194 532,53 -107 792,21
Henkilöstökulut -27 281 327,52 -5 779 171,57
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot -2 934 357,72 -174 337,42
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä -8 852,01 -
Poistot ja arvonalentumiset -2 943 209,73 -174 337,42
Liiketoiminnan muut kulut -34 997 502,56 -12 183 234,37
LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 90 467 971,61 2 465 951,41
Rahoitustuotot ja -kulut
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 146 724,88 -
Muilta 1 939 611,42 13 375,78
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista -130 348,08 -
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille -316 369,64 -961 344,74
Muille -14 238 449,09 -218 668,82
Rahoitustuotot ja -kulut -12 598 830,51 -1 166 637,78
VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 77 869 141,10 1 299 313,63
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -3 182 457,13 8 448,31
Tilinpäätössiirrot -3 182 457,13 8 448,31
Tuloverot
Tilikauden ja aikaisempien tilikausien verot -2 665 093,42 -255 975,81
Laskennalliset verot -137 989,65 -
Tuloverot -2 803 083,07 -255 975,81
TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 71 883 600,90 1 051 786,13
Koskisen Oyj
Tase
1 EUR 31.12.2022 31.12.2021
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet 1 082 300,41 385 788,39
Ennakkomaksut 289 934,75 -
Aineettomat hyödykkeet 1 372 235,16 385 788,39
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet 6 167 761,17 386 967,00
Rakennukset ja rakennelmat 19 744 679,88 449 084,97
Koneet ja kalusto 23 498 607,18 13 639,18
Muut aineelliset hyödykkeet 1 620 178,42 380 600,00
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 25 305 947,08 305 323,42
Aineelliset hyödykkeet 76 337 173,73 1 535 614,57
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä 365 736,77 19 593 202,58
Muut osakkeet ja osuudet 223 172,42 11 481,88
Sijoitukset 588 909,19 19 604 684,46
PYSYVÄT VASTAAVAT 78 298 318,08 21 526 087,42
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet 18 917 567,79 14 520 009,47
Keskeneräiset tuotteet 4 014 933,72 -
Valmiit tuotteet/Tavarat 9 692 077,60 -
Vaihto-omaisuus 32 624 579,11 14 520 009,47
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 2 380 000,00 -0
Pitkäaikaiset saamiset 2 380 000,00 -0
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 23 520 930,53 6 177 799,50
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 745 504,66 9 127 557,25
Muut saamiset 6 065 120,57 2 403 979,69
Siirtosaamiset 2 658 859,27 521 199,27
Lyhytaikaiset saamiset 32 990 415,03 18 230 535,71
Saamiset 35 370 415,03 18 230 535,70
Rahoitusarvopaperit
Muut arvopaperit 9 892 037,88 -
Rahoitusarvopaperit 9 892 037,88 -
Rahat ja pankkisaamiset 73 750 180,73 134,56
VAIHTUVAT VASTAAVAT 151 637 212,75 32 750 679,73
VASTAAVAA 229 935 530,83 54 276 767,15
Tase
1 EUR 31.12.2022 31.12.2021
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 1 512 000,00 1 512 000,00
Arvonkorotusrahasto 70 222,30 70 222,30
Muut rahastot
Vararahasto 16 202,59 16 202,59
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 58 825 127,65 -
Muut rahastot 58 841 330,24 16 202,59
Edellisten tilikausien voitto -13 090 760,61 -14 142 546,74
Tilikauden voitto/tappio 71 883 600,90 1 051 786,13
OMA PÄÄOMA 119 216 392,83 -11 492 335,72
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
Poistoero 21 401 457,94 74 535,04
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 21 401 457,94 74 535,04
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pääomalainat - 6 988 174,00
Lainat rahoituslaitoksilta 24 824 284,00 -
Velat saman konsernin yrityksille 605 791,63 27 714 796,53
Laskennalliset verovelat 339 576,27 17 555,57
Pitkäaikainen vieras pääoma 25 769 651,90 34 720 526,10
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta 4 500 000,00 -
Saadut ennakot 752 198,50 -
Ostovelat 31 913 757,46 12 910 939,61
Velat saman konsernin yrityksille 77 203,45 5 854 781,34
Muut velat 10 272 487,02 7 758 044,88
Siirtovelat 16 032 381,73 4 450 275,90
Lyhytaikainen vieras pääoma 63 548 028,16 30 974 041,73
VIERAS PÄÄOMA 89 317 680,06 65 694 567,83
VASTATTAVAA 229 935 530,83 54 276 767,15
Koskisen Oyj
Rahoituslaskelma
1 EUR 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Liiketoiminnan rahavirta
TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 71 883 600,90 1 051 786,13
Poistot ja arvonalentumiset 2 943 209,73 174 337,42
Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot -1 732 104,89 -
Rahoitustuotot ja -kulut 12 598 830,51 1 166 637,78
Tilinpäätössiirrot 3 182 457,13 -8 448,31
Tuloverot 2 803 083,07 255 975,81
Muut oikaisut -61 962 723,05 -
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 29 716 353,40 2 640 288,83
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden lisäys / vähennys 5 831 819,53 -4 130 361,76
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys / vähennys 7 841 311,74 -1 093 877,12
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 1 930 467,43 2 716 427,85
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 45 319 952,10 132 477,80
Maksetut korot liiketoiminnasta -5 008 844,43 -1 212 081,82
Saadut korot liiketoiminnasta 198 273,59 13 375,78
Muut rahoituserät liiketoiminnasta -6 857 621,65 -4 208,13
Maksetut tuloverot -3 787 004,92 -103 544,44
Myönnetyt lainat - 3 001 036,56
Lainasaamisten takaisinmaksut - -1 072 114,73
Liiketoiminnan rahavirta 29 864 754,69 754 941,02
Investointien rahavirta
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden hankinta -14 699 101,60 -318 910,27
Pitkäaikaisten varojen myynnit 436 011,61 -
Myydyt tytäryhtiöosakkeet 3 134 821,92 -
Myönnetyt lainat -17 720 000,00 -
Investointien rahavirta -28 848 268,07 -318 910,27
Rahoituksen rahavirta
Maksullinen osakeanti 32 374 021,61 -
Pitkäaikaisten lainojen nostot 35 490 751,00 -
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut - -436 074,95
Lyhytaikaisten lainojen nostot 2 126 652,13 -
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -5 414 726,33 -
Oman pääoman ehtoisen lainan takaisinmaksut -6 988 174,00 -
Rahoituksen rahavirta 57 588 524,41 -436 074,95
Rahavarojen muutos 58 605 011,03 -44,20
Rahavarat tilikauden alussa 134,56 178,76
Rahavarat tilikauden lopussa 83 642 218,61 134,56
Rahavarat, muut järjestelyt -25 037 072,77 -
Koskisen Oyj
Emoyhtön tilinpäätöksen liitetiedot
Laatimisperiaatteet
Koskisen Oyj:n tilinpäätös tilikaudelle 1.1. - 31.12.2022 on laadittu Suomen kirjanpitolain säännösten ja muiden Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laadintaa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.
Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä. Vaihto-omaisuuteen kohdistetaan kiinteitä menoja.
Pysyvien vastaavien arvostaminen
Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset sekä lisätty tehdyt arvonkorotukset. Arvonkorotukset perustuvat ulkopuoliseen arvioon ja arvonkorotusten olemassaoloon on yhtiön johdon arvion mukaan perusteet. Arvonkorotuksista johtuva laskennallinen verovelka on vähennetty oman pääoman arvonkorotusrahastosta ja esitetty taseella erässä Laskennalliset verovelat. Hankintamenoon on luettu hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen. Arvonalentuminen kirjataan, jos hyödykkeen tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi alle kirjanpitoarvon.
Poistoajat ovat:
Muut pitkävaikutteiset menot 5 vuotta
Rakennukset 20-50 vuotta
Rakennelmat 10 vuotta
Koneet ja kalusto 5-15 vuotta
Muu käyttöomaisuus 5-10 vuotta
Rahoitusvälineiden ja johdannaisten arvostaminen
Rahoitusvarat arvostetaan KPL 5:2§ mukaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.
Rahoitusvelat arvostetaan nimellisarvoon.
Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti yhtiössä voidaan käyttää hyödykkeiden, korkojen ja valuuttojen hintariskeiltä suojautumiseen johdannaisia. Tilinpäätöshetkellä voimassa olleet johdannaissopimukset käsittävät sekä solmittuja sopimuksia että tarjousvaihetta suojaavia sopimuksia. KILA:n  lausunnon 1963/13.12.2016 mukaan korko- ja valuuttajohdannaissopimusten negatiivinen käypä arvo on kirjattu voittovaroihin ja pakolliseksi varaukseksi vuonna 2016. Positiivinen muutos vuonna 2022 on kirjattu tuloslaskelmaan ja vähentämään pakollisia varauksia. Vastaava laskennallisten verosaamisten muutos on kirjattu tuloslaskelmaan ja vähentämään laskennallisia verosaamisia.
Sähköjohdannaisia käytetään erittäin todennäköisten pörssihintaisten sähkön hankintojen hintariskin suojaamiseksi. Käytetyt johdannaiset suojaavat seuraavan kolmen vuoden liiketoimintaan tarvittavan sähkön ostoista 25-95%. Sähköjohdannaissopimusten käypiä arvoja on käsitelty taseen ulkopuolisina vastuina siltä osin kun sähköjohdannaissopimusten voidaan katsoa täyttävän KILA:n lausunnossa 1963/2016 asetetut edellytykset taseen ulkopuolisena vastuuna käsittelemiselle. Sähköjohdannaissopimukset selvitetään ja maksetaan sopimusten mukaan kuukausittain. Sähköjohdannaissopimusten on katsottu täyttävän edellytykset taseen ulkopuolisena vastuuna käsittelemiselle.
Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus
Koskisen Oyj:n tytäryhtiö Koskisen Oy sulautui yhtiöön 31.5.2022. Edellisen tilikauden tiedot eivät näin ollen ole vertailukelpoisia.
Ulkomaan rahan määräiset erät
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Saamisten ja velkojen arvostamisesta syntyneet kurssivoitot ja- tappiot kirjataan tuloslaskelmaan niiden luonteen mukaisesti joko myynnin tai ostojen oikaisueriksi tai rahoituksen kurssieroksi.
Laskennalliset verot
Laskennallinen verovelka tai -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille väliaikaisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.
Koskisen Oyj
Tuloslaskelman liitietiedot
Liikevaihto toimialoittain ja markkina-alueittain
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Jakauma toimilaloittain
Levyteollisuus 85 816 -
Sahateollisuus 141 764 131 514
Muu myynti 37 111
Yhteensä 227 616 131 624
1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Maantieteellinen jakauma
Suomi 125 902 131 624
Japani 20 239 -
Saksa 9 272 -
Puola 6 000 -
Muut EU-maat 43 144 -
Muut maat 23 058 -
Yhteensä 227 616 131 624
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Liiketoiminnan muut tuotot
Sulautumisvoitto 61 963 -
Lahti-Energian maksu liiketoiminnan edelleenmyynnistä 3 000 -
Myyntivoitto tytäryhtiön myynnistä 1 420 -
Käyttöomaisuuden myyntivoitot, aineelliset hyödykkeet 177 -
Polttopuunmyynti metsänomistajille 166 217
Vakuutuskorvaukset 2 -
Saadut tuet 185 -
Päästöoikeuksien myynti 198 -
Ulkoiset vuokratuotot 51 1 213
Palveluveloitukset ja vuokrat tytäryhtiöiltä 2 314 4 316
Liiketoiminnan muut tuotot 385 0
Yhteensä 69 860 5 746
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Liiketoiminnan muut kulut
Myyntirahdit ja huolinta -18 914 -8 684
Vuokrasopimuskulut -4 520 -360
Tietotekniikkaratkaisut -2 897 -1 370
Kiinteistöjen kunnossapito -2 391 -46
Konsultointi- ja hallintopalvelut -1 304 -325
Hallintokulut -964 -156
Henkilöstöön liittyvät kulut -886 -198
Myyntiprovisiot -463 -
Muut kulut -2 660 -1 044
Yhteensä -34 998 -12 183
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastus -283 -4
Vero- ja lakineuvonta -73 -
Muut palvelut -1 177 -1
Yhteensä -1 533 -5
1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin
Toimihenkilöitä 149 68
Työntekijöitä 353 -
Yhteensä 502 68
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Johdon palkat ja palkkiot
Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja -904 -466
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Tuloverot
Tilikauden verot -2 665 -256
Laskennallisen verosaamisen muutos -138 -
Yhteensä -2 803 -256
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Rahoitustuotot
Korkotuotot 310 13
Valuuttakurssivoitot 526 -
Muut rahoitustuotot 1 250 -
Yhteensä 2 086 13
Tuhatta euroa 1.1.2022-31.12.2022 1.1.2021-31.12.2021
Rahoituskulut
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista -130 -
Korkokulut -1 050 -1 176
Korkokulut pääomalainoista -5 765 -
Valuuttakurssitappiot -1 533 -
Listautumiskulut -4 059 -
Muut rahoituskulut -2 147 -4
Yhteensä -14 685 -1 180
Kurssierot johtuvat Venäjän ruplan, Puolan zlotyn ja USA:n dollarin kurssimuutoksista.
Koskisen Oyj
Taseen liitietiedot
Emoyhtiön käyttöomaisuuden hankintameno, lisäykset ja vähennykset sekä kertyneet poistot
Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet
Tuhatta euroa Muut pitkä-vaikutteiset menot Ennakko-maksut ja kesken-eräiset hankinnat Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakko-maksut ja kesken-eräiset hankinnat Sijoitukset Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022 1 826 - 387 796 35 381 305 24 905 28 636
Lisäykset 83 275 89 435 4 129 30 12 701 - 17 744
Yritysjärjestelyt 2 451 - 5 721 57 831 90 765 5 109 13 343 577 175 797
Vähennykset - - -30 -220 -1 159 - -205 -24 763 -26 376
Siirrot erien välillä 189 15 - - 568 67 -839 - -0
Hankintameno 31.12.2022 4 549 290 6 168 58 842 94 339 5 587 25 306 719 195 799
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2022 -1 440 - - -347 -22 - - -5 300 -7 109
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot - - - 126 1 159 - - - 1 285
Poistot -221 - - -634 -2 004 -76 - - -2 934
Yritysjärjestelyt -1 805 - - -38 243 -69 965 -3 890 - - -113 903
Arvonalennukset - - - - -9 - - 5 170 5 161
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2022 -3 466 - - -39 098 -70 840 -3 966 - -130 -117 501
Kirjanpitoarvo 1.1.2022 386 - 387 449 14 381 305 19 605 21 526
Kirjanpitoarvo 31.12.2022 1 082 290 6 168 19 745 23 499 1 620 25 306 589 78 298
Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet
Tuhatta euroa Muut pitkä-vaikutteiset menot Ennakko-maksut ja kesken-eräiset hankinnat Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakko-maksut ja kesken-eräiset hankinnat Sijoitukset Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021 1 430 - 387 796 35 381 383 24 905 28 317
Lisäykset 56 - - - - - 263 - 319
Siirrot erien välillä 341 - - - - - -341 - -
Hankintameno 31.12.2021 1 826 - 387 796 35 381 305 24 905 28 636
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2021 -1 298 - - -320 -17 - - -5 300 -6 934
Poistot -143 - - -27 -5 - - - -174
Yritysjärjestelyt - - - - - - - - -
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2021 -1 440 - - -347 -22 - - -5 300 -7 109
Kirjanpitoarvo 1.1.2021 132 - 387 476 19 381 383 19 605 21 382
Kirjanpitoarvo 31.12.2021 386 - 387 449 14 381 305 19 605 21 526
Koskisen Oyj
Konserniyritykset Kotipaikka Emoyhtiön omistusosuus-%
Kosava-Kiinteistöt Oy Kärkölä, Suomi 100 %
Koskisen Sp z.o.o Varsova, Puola 100 %
OOO Koskiles Pietari,Venäjä 100 %
Tuhatta euroa 31.12.2022 31.12.2021
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Lainasaamiset:
Koskisen Sp z.o.o. 2 380 -
Yhteensä 2 380 -
Myyntisaamiset:
Koskisen Oy - 7 647
Koskisen Sp z.o.o. 740 -
Kosava-Kiinteistöt Oy 6 2
Yhteensä 746 7 649
Muut saamiset:
OOO Koskiles - 1
OOO Koskisilva - 114
Yhteensä - 115
Siirtosaamiset:
Koskisen Oy 0 1 364
Yhteensä 0 1 364
Tuhatta euroa 31.12.2022 31.12.2021
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaisimmat erät
Muut rahoituserät 10 -
Verosaaminen 337 -
Jaksotetut henkilöstökulut 2 2
Muut siirtosaamiset 2 311 519
Yhteensä 2 659 521
Tuhatta euroa 31.12.2022 31.12.2021
Oman pääoman muutokset
Osakepääoma 01.01 1 512 1 512
Osakepääoma 31.12 1 512 1 512
Arvonkorotusrahasto 01.01 70 70
Arvonkorotusrahasto 31.12 70 70
Vararahasto 01.01 16 16
Vararahasto 01.01 16 16
Sidottu oma pääoma yhteensä 1 598 1 598
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 01.01 - -
Osakeanti 58 825 -
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12 58 825 -
Edellisten tilikausien voitto 01.01 -13 091
Edellisten tilikausien voitto 31.12 -13 091 -14 143
Tilikauden voitto 71 884 1 052
Vapaa oma pääoma yhteensä 117 618 -13 091
Oma pääoma yhteensä 119 216 -11 492
31.12.2022 31.12.2021
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 58 825 -
Edellisten tilikausien voitto -13 091 -14 143
Tilikauden voitto/tappio 71 884 1 052
Yhteensä 117 618 -13 091
Tuhatta euroa 31.12.2022 31.12.2021
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Konsernin suomalaisten yhtiöiden pääasialliset pankkitilit on liitetty konsernitilijärjestelmään, jonka päähaltija on Koskisen Oyj.
Konsernitilijärjestelyyn perustuvat velat:
Koskisen Oy - 19 060
Kosava-Kiinteistöt Oy 604 -
Koskisen Oy pääomalaina - 8 610
Yhteensä 604 27 670
Ostovelat:
Kosava-Kiinteistöt Oy 49 -
Koskisen Oy - 2 939
Koskisen Sp z.o.o. 29 -
Yhteensä 77 2 939
Siirtovelat:
Koskisen Oy - 2 960
Kosava-Kiinteistöt Oy 1 -
Yhteensä 1 2 960
Kaikki yhteensä 683 33 570
Tuhatta euroa 31.12.2022 31.12.2021
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaisimmat erät:
Jaksotetut henkilöstökulut 9 137 575
Alihankkijan siirtovelat 2 730 1 570
Jaksotetut listautumiskulut 1 765 -
Korkojaksotus 466 397
Tuloverot 0 290
Muut lyhytaikaiset siirtovelat 1 934 1 619
Yhteensä 16 032 4 450
Tuhatta euroa 31.12.2022 31.12.2021
Laskennalliset verovelat
Arvonkorotuksista 340 18
Yhteensä 340 18
Koskisen Oyj
Vastuut
Tuhatta euroa 31.12.2022 31.12.2021
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinteistö- ja yrityskiinnityksiä
Rahalaitoslainat 25 000 33 000
Tili- ja takauslimiitit (8 miljoonaa euroa), josta käytössä tilinpäätöshetkellä: - -
Tililimiitti - -
Takauslimiitti 267 138
Annetut kiinteistökiinnitykset 307 200 1 689 600
Annetut yrityskiinnitykset 181 551 181 551
Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet:
Annetut kiinteistökiinnitykset - 153 600
Annetut yrityskiinnitykset - 79 071
Takaukset
Ennakkomaksu-, toimitus ym. takaukset 267 138
31.12.2022 31.12.2021
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
  Seuraavana vuonna maksettavat 1 180 12
  Myöhemmin maksettavat 1 476 -
Yhteensä 2 656 12
Leasingsopimusten jäännösarvot
Seuraavana vuonna  maksettavat 2 -
Myöhemmin maksettavat - -
Yhteensä 2 -
Koskisen Oyj:n Lahti Energialle myytyihin voimalaitoksiin liittyy takaisinostovelvoite sopimusajan päätyttyä 10/2032. Takaisinostohinta arvioidaan olevan noin 15 miljoonaa euroa.
Asunto Oy Puumeran Koskisen Oyj:n lainaosuus 31.12.2022 oli 142 tuhatta euroa.
Kiinteistöinvestointien tarkistusvastuu tilinpäätöksessä
2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Yhteensä
Vähennetty alv 22 143 28 36 16 7 8 93 22 375
Vuotuinen osuus vähennetystä alv:sta 2 14 3 4 2 1 1 9 2 38
Jäljellä tarkistuskauteen sisältyviä vuosia 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Palautuksen alainen määrä vähennyksestä 2 29 8 14 8 4 6 74 20 166
Johdannaissopimukset
Riskienhallinnan periaatteiden mukaisesti konsernissa voidaan käyttää hyödykkeiden, korkojen ja valuuttojen hintariskeiltä suojautumiseen johdannaisia. Tilinpäätöshetkellä voimassa olleet johdannaissopimukset käsittävät sekä solmittuja sopimuksia että tarjousvaihetta suojaavia sopimuksia. Korko- ja valuuttajohdannaissopimusten tilinpäätöspäivän negatiivinen käypä arvo on kirjattu pakolliseksi varaukseksi. Sähköjohdannaissopimusten on katsottu täyttävän edellytykset taseen ulkopuolisena vastuuna käsittelemiselle.
Tilinpäätöshetkellä voimassa olleet johdannaissopimukset
2022 2021 2022 2021
käypä käypä nimellis- nimellis-
Tuhatta euroa arvo arvo arvo arvo
Koronvaihtosopimukset
    erääntyy 7.3.2022 -57 10 000
    erääntyy 25.2.2025 492 -359 10 000 10 000
    erääntyy 1.7.2025 402 -633 10 000 10 000
    erääntyy 27.10.2025 552 -515 10 000 10 000
Koronvaihtosopimukset yhteensä 1 446 -1 564 30 000 40 000
Laskennallinen verosaaminen - 313
Valuuttatermiinit
EUR-USD, päättymispäivä 30.3.2022 -42 1 500
EUR-USD, päättymispäivä 30.6.2022 -41 1 497
EUR-USD, päättymispäivä 30.9.2022 -20 1 075
EUR-USD, päättymispäivä 30.12.2022 -3 652
EUR-USD, päättymispäivä 30.3.2022 -54 1 706
EUR-RUB, päättymispäivä 30.4.2022 22 2 140
EUR-USD, päättymispäivä 30.6.2022 -43 1 493
EUR-USD, päättymispäivä 30.9.2022 -12 864
EUR-USD, päättymispäivä 30.12.2022 -6 648
EUR-USD, päättymispäivä 29.3.2023 29 494
EUR-USD, päättymispäivä 30.3.2023 21 719
EUR-USD, päättymispäivä 31.3.2023 -3 462
EUR-USD, päättymispäivä 26.6.2023 28 491
EUR-USD, päättymispäivä 29.6.2023 6 238
Valuuttatermiinit yhteensä 82 -201 2 404 11 575
Laskennallinen verosaaminen - 40
Sähkötermiinit
Vuonna 2022 erääntyvät 2 794 2 018
Vuonna 2023 erääntyvät 5 217 454 2 649 1 260
Vuonna 2024 erääntyvät 1 254 91 1 248 563
Vuonna 2025 erääntyvät 113 203
Sähkötermiinit yhteensä 6 583 3 339 4 100 3 841
Puuvaranto
Yhtiö on tehnyt metsänomistajien kanssa sitovia sopimuksia tulevaan puunhankintaan liittyen (puuvaranto). Sitoumusten määrä tilinpäätöshetkellä on noin 24,3 miljoonaa euroa, joista emoyhtiön osuus 24,3 miljoonaa euroa (31.12.2021 28,5 miljoonaa euroa, josta emoyhtiön osuus 28,5 miljoonaa euroa).
Kovenantit
Rahalaitoslainoihin liittyy kovenantteja. Rahoitussopimusten mukaan lainanantajat voivat eräännyttää lainat ennenaikaisesti, mikäli kovananttiehdot eivät täyty. Rahoituslaitoslainat on esitetty taseella tilinpäätöshetkellä voimassa olevien rahoitussopimusten lyhennyssuunnitelmien mukaisesti. Tilikauden aikana kovenanttiehtoja tarkastellaan puolivuosittain. Kovenantit täyttyivät tilikaudella 2022 reilusti.
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
Osakepalkkiojärjestelmä 2022-2026
Maaliskuussa 2022 Koskisen käynnisti avainhenkilöilleen osakepohjaisen kannustinohjelman vuosille 2022-2024. Ohjelma koostuu kolmen vuoden ansaintajaksosta, 2022-2024. Hallituksen määrittämät ansaintajaksoon oikeutetut avainhenkilöt, maksettavat kannustimet, ansaintakriteerit, ja -tavoitteet kommunikoitiin järjestelyyn osallistuville henkilöille kesäkuussa 2022. Kannustinjärjestelyn piiriin kuuluvat avainhenkilöt (6 henkilöä) voivat järjestelyn ehtojen toteutuessa saada maksimissaan 138 000 kappaletta yhtiön osakkeita (bruttomäärä). Ansaintakriteerit ja -tavoitteet liittyvät tiettyjen tunnuslukujen täyttymiseen (käyttökate ja sijoitetun pääoman tuotto) sekä työssäolovelvoitteeseen. Ansaitut osakkeet luovutetaan avainhenkilöille ansaintajakson päätyttyä. Osakkeiden kokonaismäärästä Koskisen pidättää avainhenkilöiden tuloverovelvollisuutta vastaavan ennakonpidätyksen ja maksaa sen veroviranomaisille. Järjestelyssä on verovelvoitteiden nettoselvittelyominaisuus (”net settlement feature”) ja se luokitellaan kokonaisuudessaan osakkeina maksettavaksi liiketoimeksi. Järjestely on käsitelty osakkeina maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.
Listautumiseen liittyvä palkkiojärjestelmä
Kesäkuussa 2022 Koskisen perusti avainjohdolle kohdistetun osakepohjaisen kannustinohjelman. Hallitus on päättänyt ohjelmaan oikeutetuista henkilöistä, maksetuista kannustimista sekä ansaintakriteerit ja -tavoitteet. Ohjelman piiriin kuuluu kaksi henkilöä, jotka voivat ehtojen täyttyessä saada maksimissaan 45 000 kappaletta yhtiön osakkeita. Ansaintakriteerit ja -tavoitteet liittyvät listautumiseen sekä työssäolovelvoitteeseen. Ensimmäinen erä maksetaan kaksi kuukautta listautumisen jälkeen ja toinen erä 12 kuukautta ensimmäisen erän maksamisen jälkeen. Palkkio maksetaan puoliksi osakkeina ja puoliksi rahamaksuna, joka määräytyy osakkeen maksuhetken arvon mukaan. Järjestely käsitellään osittain osakkeina maksettavana ja osittain käteisenä maksettavana osakeperusteisena liiketoimena.
Henkilöstöanti
Syyskuussa 2022 Koskisen toteutti henkilöstölleen suunnatun osakeannin, johon saivat osallistua kaikki vakituisessa työsuhteessa työskentelevät työntekijät. Osana henkilöstöannissa liikkeeseen laskettujen osakkeiden (115 018 kappaletta) merkintähinta oli alempi kuin osakkeiden käypä arvo. Merkittyjen osakkeiden myynti on rajoitettu ja osakkeisiin liittyy työssäolovelvoite ajanjakso, joka päättyy hallituksen erillisellä päätöksellä, kun osakkeiden merkintöjen hyväksymisestä on kulunut kaksi vuotta tai kun listautumisesta on kulunut vähintään kuusi kuukautta, sen mukaan, kumpi tapahtuu myöhemmin.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Koskisen Oyj:n hallitus päätti 7.2.2023 suunnatusta maksuttomasta osakeannista yhtiön toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle osana johdon palkitsemista ylimääräisen yhtiökokouksen 31.10.2022 antaman valtuutuksen nojalla. Annetut osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 16.2.2023. Osakkeiden kokonaismäärä lisääntyi 23 011 659 osakkeeseen kun toimitusjohtajalle ja talousjohtajalle annettiin 9 000 uutta osaketta. Listautumisen toteutumiseen liittyvän palkkion ensimmäisen maksuerän arvo Koskisen toimitusjohtajalle vastaa 12 000 osaketta, josta puolet maksetaan rahana ennakonpidätyksen kattamiseksi. Palkkion ensimmäisen maksuerän arvo Koskisen talousjohtajalle vastaa 6 000 osaketta, josta puolet maksetaan rahana ennakonpidätyksen kattamiseksi.
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Helsingissä 14. päivänä huhtikuuta 2023
Juha Vanhainen Kari Koskinen
Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen
Eva Wathén Hanna Sievinen
Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen
Kalle Reponen Karoliina Koskinen
Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen
Jukka Pahta
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä 19. päivänä huhtikuuta 2023
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Markku Launis
KHT
Luettelo kirjanpidoista ja aineistoista
Kirjanpitokirja: Säilytystapa:
Tilinpäätös Digitaalisena
Reskontrat
- Ostoreskontra Digitaalisena/Paperitulosteina
- Myyntireskontra Digitaalisena/Paperitulosteina
Pääkirja Digitaalisena
Päiväkirja Digitaalisena
Kassakirja Digitaalisena/Paperitulosteina
Käyttöomaisuuskirjanpito Digitaalisena/Paperitulosteina
Varastokirjanpidot Digitaalisena/Paperitulosteina
Tositelajit: Säilytystapa:
Rahoitustilien tositteet Digitaalisena/Paperitulosteina
Avustavat päätösviennit Digitaalisena
Muistiotositteet Digitaalisena
Palkkakirjanpito Digitaalisena/Paperitulosteina
Tarvikevarastosta otot Digitaalisena
Tarvikevarastoon saapumiset Digitaalisena
Myyntilaskut Digitaalisena
Ostolaskut Digitaalisena
Myyntireskontran suoritukset Digitaalisena/Paperitulosteina
Ostoreskontran maksut Digitaalisena/Paperitulosteina
Alkusaldot Digitaalisena
Poistot Digitaalisena/Paperitulosteina
Jaksotus Digitaalisena
Image 'Tilintarkastuskertomus'!B41
Tilintarkastuskertomus
Koskisen Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
- konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
- tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet Koskisen Oyj:n (y-tunnus 0148241-9) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2022. Tilinpäätös sisältää:
- konsernin laajan tuloslaskelman, taseen, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
- emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 9 Liiketoiminnan muut kulut.
Tarkastuksen yleinen lähestymistapa
Yhteenveto
- Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: € 3 175 000, joka vastaa 1,0 % konsernin liikevaihdosta
- Tarkastuksen laajuus: Tarkastuksen kohteena on ollut konsernin emoyhtiö ja sen tytäryhtiö Suomessa.
- Myyntituottojen tulouttaminen
- Vaihto-omaisuuden arvostus
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.
Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus € 3 175 000
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde 1 % konsernin liikevaihdosta
Perustelut vertailukohteen valinnalle Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi liikevaihdon, koska käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisimmin näitä kriteereitä arvioidessaan konsernin suoriutumista. Liikevaihto antaa harkintamme mukaan vakaamman perustan olennaisuuden määrittelyyn. Lisäksi liikevaihto on yleisesti hyväksyttyjä vertailukohteita.  
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Koskisen-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.
Tilintarkastustoimenpiteemme kattoivat kaikki konsernin kannalta merkittävimmät yksiköt. Konsernin tarkastuksen painopiste on ollut merkittävimmissä yksiköissä Suomessa, joissa suoritimme tilintarkastuksen yksikön koosta ja riskin luonteista johtuen. Jäljelle jäävien yksiköiden osalta suoritimme muita tarkastustoimenpiteitä varmistaaksemme, ettei niihin liity merkittäviä riskejä olennaiselle virheelle konsernitilinpäätöksessä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Myyntituottojen tulouttaminen
Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2 ja emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tarkastustoimenpiteemme ovat sisältäneet mm. seuraavia toimenpiteitä:
Konsernin liikevaihto oli 317,7 miljoonaa euroa ja emoyhtiön liikevaihto 227,6 miljoonaa euroa. Arvioimme myynnin tuloutukseen sovellettavien laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta.
Konsernin liikevaihto koostuu pääosin tavaroiden myynnistä eli sahatavarasta ja levyistä. Konserni täyttää sopimuksiin perustuvat suoritevelvoitteensa ja kirjaa myynnin, kun tavaroihin liittyvä määräysvalta on siirtynyt ostajalle. Tarkastimme tilikauden aikana kirjattuja myyntitapahtumia todentaaksemme, että myyntikirjaukset vastaavat todellisia myyntitapahtumia.
Myyntituottojen tulouttaminen on katsottu tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi johtuen sen määrästä. Tarkastimme myynnin katkon oikeellisuuden tarkastamalla ennen ja jälkeen tilinpäätöspäivän kirjattuja myyntitapahtumia.
Vaihto-omaisuuden arvostus
Asiaa koskevia tietoja on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 16 ja emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa. Arvioimme laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta suhteessa sovellettavaan tilinpäätösnormistoon sekä testasimme arvostukseen ja olemassaoloon liittyviä keskeisiä kontrolleja sekä suoritimme aineistotarkastusta.
Vaihto-omaisuus on yksi konsernin merkittävimmistä tase-eristä ja oli määrältään 34,2 miljoonaa euroa konsernitilinpäätöksessä ja 32,6 miljoonaa euroa emoyhtiön tilinpäätöksessä. Tarkastimme otoksen vaihto-omaisuusnimikkeiden hankintamenoon sisällytettyjä ostolaskuja vertaamalla niitä ostolaskuihin. Tarkastimme myös laskelmia, joiden perusteella vaihto-omaisuuden hankintamenoon on sisällytetty suhteellinen osuus tuotannon välillisistä kustannuksista.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään painotetun keskihinnan menetelmällä. Hankintamenoon sisältyvät raaka-aineet, välitön työvoima, poistot sekä asianmukainen osuus muuttuvista ja kiinteistä yleiskustannuksista, joista jälkimmäinen jaetaan tavanomaisen toimintakapasiteetin perusteella. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuva arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi tarvittavat menot. Osallistuimme vaihto-omaisuuden inventointeihin valituissa toimipaikoissa saadaksemme evidenssiä vaihto-omaisuuden olemassaolosta. Inventointien aikana arvioimme yhtiön inventointiprosessin asianmukaisuutta ja suoritimme tarkistuslaskentoja.

Vertasimme otoksen valmiiden tuotteiden varasto-nimikkeiden arvoa niiden myyntihintoihin.
Vanhoista, hitaasti liikkuvista vaihto-omaisuuseristä tehdään arvonalentumisvähennys, joka perustuu johdon parhaaseen arvioon odotettavissa olevasta nettorealisointiarvosta raportointikauden päättymispäivänä.
Vaihto-omaisuuden arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen sen määrästä ja arvostukseen liittyvästä arvionvaraisuudesta.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
- tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
- muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
- arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
- teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
- arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
- hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 26.4.2022 alkaen. Koskisen Oyj:stä on tullut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 1.12.2022. Olemme toimineet yhtiön tilintarkastajana koko sen ajan, kun se on ollut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että
- toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
- toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 19.4.2023
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Markku Launis
KHT
Koskisen Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti
Koskisen Oyj:n johdolle
Olemme Koskisen Oyj:n (y-tunnus 0148241-9) (jäljempänä myös ”yhtiö”) johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS-konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.-31.12.2022 European Single Electronic Format -muodossa (”ESEF-tilinpäätös”).
Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä
Koskisen Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815 vaatimukset (”ESEF-vaatimukset”). Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan, otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.
Meidän riippumattomuutemme ja laadunhallintamme
Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille (sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt) mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.
Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat.
Meidän velvollisuutemme
Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä.
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-tilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.
ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilinpäätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämisen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä relevanttia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Koskisen Oyj:n ESEF-tilinpäätös 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-vaatimuksissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia.
Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä raportista ja esittämästämme lausunnosta vain Koskisen Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.
Helsingissä 19.4.2023
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Markku Launis
KHT
iso4217:EUR iso4217:EUR xbrli:shares 9845000D85046ECFFF27 2022-01-01 2022-12-31 9845000D85046ECFFF27 2021-01-01 2021-12-31 9845000D85046ECFFF27 2022-12-31 9845000D85046ECFFF27 2021-12-31 9845000D85046ECFFF27 2020-12-31 9845000D85046ECFFF27 2021-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 9845000D85046ECFFF27 2021-12-31 ifrs-full:StatutoryReserveMember 9845000D85046ECFFF27 2021-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 9845000D85046ECFFF27 2021-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 9845000D85046ECFFF27 2021-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 9845000D85046ECFFF27 2021-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 9845000D85046ECFFF27 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 9845000D85046ECFFF27 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 9845000D85046ECFFF27 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 9845000D85046ECFFF27 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 9845000D85046ECFFF27 2022-01-01 2022-12-31 ko:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 9845000D85046ECFFF27 2022-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 9845000D85046ECFFF27 2022-12-31 ifrs-full:StatutoryReserveMember 9845000D85046ECFFF27 2022-12-31 ko:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember 9845000D85046ECFFF27 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 9845000D85046ECFFF27 2022-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 9845000D85046ECFFF27 2022-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 9845000D85046ECFFF27 2020-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 9845000D85046ECFFF27 2020-12-31 ifrs-full:StatutoryReserveMember 9845000D85046ECFFF27 2020-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 9845000D85046ECFFF27 2020-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 9845000D85046ECFFF27 2020-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 9845000D85046ECFFF27 2020-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 9845000D85046ECFFF27 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 9845000D85046ECFFF27 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 9845000D85046ECFFF27 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 9845000D85046ECFFF27 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember